VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

Transkriptio

1 VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa oli noin vieraskielistä henkilöä, jotka asuivat asuntokunnassa. Asuntokuntia, joissa oli vieraskielinen viitehenkilö, oli 9 %. Espoon vieraskielisten asuntokuntien keskikoko oli 3,11 henkeä. Tuolloin kaikkien espoolaisten asuntokuntien keskikoko oli selvästi pienempi: 2,24 henkeä. Suuret asuntokunnat, joissa on vähintään viisi henkilöä, olivat yleisimpiä pääkaupunkiseudulla Vantaalla ja Espoossa. Espoossa asuvista vieraskielisistä asuntokunnista yksinäisasuntokuntia oli eniten baltialaisia kieliä puhuvissa. Suuria asuntokuntia oli selvästi muita kieliryhmiä enemmän somalinkielisissä, joista 36 %:ssa oli vähintään viisi henkilöä. Pääkaupunkiseudun vieraskielisistä asuntokunnista espoolaiset ja vantaalaiset asuivat yhtä usein omistusasunnossa kuin vieraskieliset keskimäärin. Espoossa omistusasuminen oli yleisintä länsieurooppalaisia kieliä puhuvilla, joista joka toinen asuntokunta asui omassa asunnossa. Englanninkielisistä 40 % omisti asuntonsa ja joka neljäs asui aravavuokra-asunnossa. Harvinaisinta omistusasuminen oli somalinkielisillä. Pääkaupunkiseudulla keskimääräisen ja vieraskielisten asuntokuntien huoneistoalan ero oli Kauniaista lukuun ottamatta pienempi kuin koko maassa. Espoossa ero oli 12 neliötä. Espoolaisista vieraskielisistä asuntokunnista eniten ahtaasti asuvia oli somalinkielisissä, joista joka kolmas asui ahtaasti. Eteläisen Afrikan kieliä puhuvista 28 % asui ahtaasti ja arabiankielisistä joka viides asuntokunta. Vähiten ahtaasti asuvia asuntokuntia Espoossa oli länsieurooppalaisia ja baltialaisia kieliä puhuvissa. Myös pohjoisen Afrikan kieliä puhuvista asuntokunnissa ahtaasti asuvien osuus jäi noin kymmenesosaan.

2 Vieraskielisten asuminen Espoossa 2012 Vieraskielisten määrä ja osuus väestöstä alkoi kasvaa voimakkaasti 1990-luvun alussa koko maassa ja erityisesti pääkaupunkiseudun suurissa kunnissa. Suomessa oli vuoden 1995 alussa vajaa vieraskielistä, mutta vuoden 2014 alussa heitä oli jo yli henkeä eli 5,3 % väestöstä. Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten osuus oli Kauniaista lukuun ottamatta korkeampi. Korkein osuus oli Vantaalla, 13,2 %, toiseksi korkein osuus oli Helsingissä: 12,8 %. Espoossa vieraskielisiä oli 12,3 % vuoden 2014 alussa. 14,0 % 12,0 10,0 8,0 6,0 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Suomi 4,0 2,0 0, Kuva 1. Vieraskielisten osuus väestöstä pääkaupunkiseudulla ja Suomessa vuosina asuntokunnat monihenkisiä Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa oli noin vieraskielistä henkilöä, eli 11,3 % väestöstä. Tuolloin yksittäisistä kieliryhmistä suurimpia olivat venäjän- ja vironkieliset. Molempiin ryhmiin kuuluvia asui Espoossa tuolloin yli henkeä. Kolmanneksi suurin kieliryhmä oli englanninkieliset, joita oli noin henkeä. Neljänneksi suurin ryhmä oli somalinkieliset. Asuinolotilastossa äidinkieltä käsitellään pääosin ryhmiteltynä ja vain yleisimmät kielet ovat tilastossa eriteltyinä. 2 ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/2015

3 Espoon vieraskielistä asuivat asuntokunnassa vuoden 2012 lopussa. Asuntokuntia, joissa oli vieraskielinen viitehenkilö, oli Espoon asuntokunnista 9 %. Osuus oli pienempi, kuin vieraskielisten osuus väestöstä. Tämä selittyy sillä, että vieraskielisten asuntokuntien koko on suurempi kuin espoolaisten asuntokuntien koko yleensä. Sama ilmiö oli havaittavissa kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa ja koko maassa. % 10,0 9,0 9,0 8,6 9,4 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 3,9 3,3 2,0 1,0 0,0 Suomi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kuva 2. Vieraskielisten asuntokuntien osuus pääkaupunkiseudulla ja Suomessa Vuoden 2012 lopussa pääkaupunkiseudulla suurimmat vieraskieliset asuntokunnat asuivat yllättäen Kauniaisissa, 3,83 henkeä. Toiseksi suurimmat asuntokunnat olivat vantaalaisia, 3,11 henkeä. Kolmanneksi suurimmat olivat Espoossa 2,85 henkeä. Tuolloin kaikkien espoolaisten asuntokuntien keskikoko oli selvästi pienempi: 2,24 henkeä. Pienimmät vieraskieliset asuntokunnat olivat Helsingissä, 2,74 henkeä. ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/2015 3

4 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 1,5 3,5 9,2 11,2 33,2 3,9 1,5 4,3 5,3 13,0 12,8 13,6 17,5 31,9 26,7 4,6 6,2 15,9 20,2 27,4 0,9 2,2 7,1 10,3 30,8 4,3 5,0 11,4 16,7 27,6 1,4 3,5 11,2 13,2 32,7 4,7 2,4 1,7 5,9 7,6 6,8 14,3 13,9 15,8 12,2 20,2 20,0 33,4 27,7 25,6 6+ henkeä 5 henkeä 4 henkeä 3 henkeä 2 henkeä 20 % 10 % 41,5 33,8 35,7 25,8 48,8 35,1 38,1 27,1 30,6 30,3 1 henkilö 0 % Suomi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kuva 3. Asuntokunnat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla äidinkielen ja henkilöluvun mukaan Suuria asuntokuntia, joissa on vähintään viisi henkilöä, on maassamme vain 5 % asuntokunnista. Vieraskielisillä vastaava osuus on 9,2 %. Pääkaupunkiseudulla suuret asuntokunnat olivat yleisimpiä Kauniaisissa ja Espoossa. suuret asuntokunnat sen sijaan olivat yleisimpiä Vantaalla ja Espoossa. Molemmissa noin joka kymmenennessä vieraskielisessä asuntokunnassa oli vähintään viisi henkilöä. Yksin asuvien osuus oli korkein Helsingissä sekä koko väestöstä että vieraskielisistä asuntokunnista. Espoossa vieraskielisten yksin asuminen oli harvinaisempaa kuin muualla pääkaupunkiseudulla ja koko maassa. 4 ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/2015

5 Baltia 34,1 27,3 18,2 13,6 4,5 2,3 Muu entinen Neuvostoliitto 32,4 26,5 16,7 15,7 5,9 2,9 Pohjois Afrikan ja Lähi idän kielet 31,7 25,1 16,8 15,0 7,9 3,5 Viro 30,5 31,6 21,0 11,4 3,4 2,0 Arabia 30,5 15,5 19,5 15,5 13,6 5,5 Venäjä 27,8 33,0 20,2 13,4 3,7 1,9 1 henkilö 2 henkeä Länsieurooppalaiset kielet 27,3 29,6 16,0 18,6 5,8 2,6 3 henkeä Kaikki vieraskieliset 25,8 27,4 20,2 15,9 6,2 4,6 4 henkeä 5 henkeä Muu Afrikka 25,2 23,9 18,8 18,0 7,2 7,0 6+ henkeä Somali 22,2 18,4 15,3 9,5 10,6 23,9 Muu Aasia 20,6 26,0 25,1 18,0 5,6 4,8 Englanti 20,4 25,6 19,0 23,0 8,0 4,0 Itäeurooppalaiset kielet 18,1 23,1 22,0 20,5 9,3 7,1 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Kuva 4. Vieraskielisten asuntokuntien henkilöluku äidinkielen mukaan Espoossa Espoossa asuvista vieraskielisistä asuntokunnista yksinäisasuntokuntia oli eniten baltialaisia kieliä puhuvissa. Lähes yhtä paljon yksin asuvia oli muun entisen Neuvostoliiton alueen (pl. Venäjä ja Baltian maat), Pohjois-Afrikan, Lähi-idän ja Viron kieliä puhuvissa. Harvinaisinta yksinasuminen oli itä-eurooppalaisia kieliä puhuvien keskuudessa. Suuria asuntokuntia oli selvästi muita kieliryhmiä enemmän somalinkielisissä, joista 36 %:ssa oli vähintään viisi henkilöä. Suurten asuntokuntien osuus oli noin viidennes itäeurooppalaisia kieliä ja arabiaa puhuvilla. ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/2015 5

6 100 % 4,3 6,9 6,8 7,9 5,2 7,3 6,1 6,9 4,5 6,7 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 16,7 2,2 11,6 65,3 27,9 4,3 34,0 14,9 5,8 13,7 58,9 24,7 9,4 31,4 25,9 3,9 17,6 31,7 4,6 37,2 14,8 4,5 15,5 59,1 24,6 4,8 36,9 20,0 1,5 7,1 66,9 34,5 2,5 31,9 Asumisoikeus ja muu Muu vuokra Korkotuki Arava Omistus 20 % 47,5 10 % 26,9 26,6 19,2 26,9 24,4 0 % Suomi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kuva 5. Asunnon hallintamuoto koko maassa ja pääkaupunkiseudulla asuntokunnan viitehenkilön äidinkielen mukaan Maamme asuntokunnista 65 % asuu omistusasunnossa ja 30 % vuokra-asunnossa. Vieraskielisistä asuntokunnista vain 27 % asui omistusasunnossa ja 66 % vuokratussa huoneistossa. Pääkaupunkiseudulla omistusasuminen oli koko maata selvästi harvinaisempaa varsinkin Helsingissä. Pääkaupunkiseudun vieraskielisistä asuntokunnista espoolaiset ja vantaalaiset asuivat yhtä usein omistusasunnossa kuin vieraskieliset keskimäärin. Helsinkiläisistä ja vantaalaisista vieraskielisistä asuntokunnista peräti 37 % asui aravavuokra-asunnossa. 6 ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/2015

7 Somali 0,9 61,2 15,7 16,6 5,5 Muu Afrikka 9,7 53,1 13,4 17,7 6,2 Viro 11,5 33,2 10,4 36,4 8,4 Arabia 11,9 44,0 12,1 24,8 7,1 Pohjois Afrikan ja Lähi idän kielet 19,5 31,1 12,1 26,6 10,8 Muu entinen Neuvostoliitto 24,5 22,5 13,7 33,3 5,9 Omistus yhteensä 26,6 31,4 9,4 24,7 7,9 Arava Korkotuki Venäjä Baltia 29,2 29,5 15,9 30,9 9,1 8,6 22,3 38,6 9,0 6,8 Muu vuokra Asumisoikeus ja muu Itäeurooppalaiset kielet 29,8 30,4 10,9 21,6 7,3 Muu Aasia 36,6 29,1 7,0 21,4 5,9 Englanti 40,1 25,1 7,4 20,1 7,1 Länsieurooppalaiset kielet 50,7 11,6 5,5 22,2 9,9 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 6. Asunnon hallintasuhde viitehenkilön äidinkielen mukaan Espoossa Espoossa omistusasuminen oli yleisintä länsieurooppalaisia kieliä puhuvilla, joista joka toinen asuntokunta asui omassa asunnossa. Englanninkielisistä 40 % omisti asuntonsa ja joka neljä asui aravavuokra-asunnossa. Harvinaisinta omistusasuminen oli somalinkielisillä. Heistä 61 % asui aravavuokrahuoneistossa ja 16 % muunlaisessa korkotukivuokrahuoneistossa. Myös eteläisen Afrikan kieliä puhuvat asuntokunnat asuivat harvoin omistusasunnossa, ja heilläkin yleisin asunnon hallintamuoto oli aravavuokratalo. Myös viroa puhuvilla omistusasunnossa asuminen oli harvinaista, mikä johtunee osaltaan ryhmän maassa oleskelun erityisluonteesta. Viroa puhuvista kolmannes asui aravavuokra-asunnossa ja runsas kolmannes muussa vuokra-asunnossa, eli he olivat hankkineet asunnon vapailta vuokramarkkinoilta. Vieraskielisten asunnot keskimääräistä pienempiä Suomessa asuvalla asuntokunnilla oli käytössään keskimäärin 88 huoneistoneliömetrin kokoinen huoneisto. Pääkaupunkiseudulla asuttiin selvästi pienemmissä asunnoissa Kauniaista lukuun ottamatta. Helsingissä keskimääräinen asuntokoko oli pienin. ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/2015 7

8 m² , ,5 81,2 66, ,8 60, ,2 77, Suomi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kuva 7. Asunnon koko neliömetreinä koko maassa ja pääkaupunkiseudulla asuntokunnan viitehenkilön äidinkielen mukaan Vieraskielisillä asuntokunnilla oli käytettävissään vähemmän, vain 67 neliötä, kuin asuntokunnilla keskimäärin, vaikka vieraskielisten asuntokuntien keskikoko oli suurempi. Pääkaupunkiseudulla keskimääräisen ja vieraskielisten asuntokuntien huoneistoalan ero oli Kauniaista lukuun ottamatta pienempi kuin koko maassa. Helsingissä ero oli vain kolme neliötä, Vantaalla 7 neliötä ja Espoossa 12 neliötä. Espoossa tilavimmissa asunnoissa asuivat englantia tai muita länsieurooppalaisia kieliä puhuvat asuntokunnat, joilla myös omistusasuminen oli yleisintä. Keskimääräistä suuremmissa asunnoissa asuivat myös itäeurooppalaisia kieliä puhuvat. Pienimmissä asunnoissa asuivat afrikkalaisia ja Lähi-idän kieliä puhuvat sekä vironkieliset. 8 ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/2015

9 m² / asunto Muu Afrikka 57,2 Viro Pohjois Afrikan ja Lähi idän kielet Arabia Muu Aasia Baltia Somali Venäjä Muu entinen Neuvostoliitto yhteensä Itäeurooppalaiset kielet 63, , ,6 67,9 68,1 68, ,3 Englanti Länsieurooppalaiset kielet 81,3 82, Kuva 8. Asunnon koko neliömetreinä viitehenkilön äidinkielen mukaan Espoossa Vieraskielisten ahtaasti asuminen yleistä Asunnon koko sisänsä ei vielä kerro asumisväljyydestä ja mukavuudesta. Asumisväljyyden määrittelyssä käytetään huoneiston huoneluvun ja siellä asuvien henkilöiden määrän suhdetta: Tilastokeskuksen normin 3 mukaisesti. Maamme asuntokunnista noin 4 % asui ahtaasti. Vieraskielisistä asuntokunnista ahtaasti asuvia oli selvästi enemmän, 12 %. Pääkaupunkiseudulla ahtaasti asuvien osuudet olivat korkeammat. Kaikista kuntalaisista eniten ahtaasti asuvia oli Helsingissä. Eniten ahtaasti asuvia vieraskielisiä asuntokuntia oli Kauniaisissa ja toiseksi eniten Helsingin vieraskielisissä asuntokunnissa. Normi 3: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huoneeksi ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/2015 9

10 % 16,0 14,5 14,7 15,1 14,0 13,4 12,0 10,0 8,0 12,2 ahtaasti asuvat, normi 3 ahtaasti asuvat, normi 3 6,0 4,9 4,0 3,7 3,9 3,9 3,9 2,0 0,0 Suomi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kuva 9. Ahtaasti asuvat asuntokunnat koko maassa ja pääkaupunkiseudulla viitehenkilön äidinkielen mukaan Espoolaisista vieraskielisistä asuntokunnista eniten ahtaasti asuvia oli somalinkielisissä, joista joka kolmas asui ahtaasti. Eteläisen Afrikan kieliä puhuvista 28 % asui ahtaasti ja arabiankielisistä joka viides asuntokunta. 10 ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/2015

11 ahtaasti asuvat, normi 3 Länsieurooppalaiset kielet Baltia Venäjä 6,4 6,8 7,9 Pohjois Afrikan ja Lähi idän Viro Englanti 10,2 11,2 12,4 yhteensä Muu entinen Neuvostoliitto 14,5 15,7 Itäeurooppalaiset kielet Muu Aasia Arabia 18,9 19,6 20,2 Muu Afrikka 28,2 Somali 33,9 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 % Kuva 10. Ahtaasti asuvat asuntokunnat viitehenkilön äidinkielen mukaan Espoossa Vähiten ahtaasti asuvia asuntokuntia Espoossa oli länsieurooppalaisia, baltialaisia kieliä ja venäjää puhuvissa. Myös pohjoisen Afrikan kieliä puhuvista asuntokunnissa ahtaasti asuvien osuus jäi noin kymmenesosaan. ahtaasti asuvat, normi 3 7 Pohjois Espoo 10,0 4 Suur Espoonlahti 11,4 5 Suur Kauklahti 11,8 2 Suur Tapiola 13,2 Espoo 14,5 1 Suur Leppävaara 15,4 3 Suur Matinkylä 15,8 6 Vanha Espoo 16,5 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 % Kuva 11. Ahtaasti asuvat vieraskieliset asuntokunnat suuralueittain Espoossa Espoon sisällä eniten ahtaasti asuvia vieraskielisiä asuntokuntia oli Vanha-Espoossa ja Suur-Matinkylässä. Harvinaisinta ahdas asuminen oli pientalovaltaisessa Pohjois-Espoossa. ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/

12 Boende med främmande modermål i Esbo 2012 Statistikcentralen har uppgifter om hur personer med främmande modersmål bodde i slutet av år Då bodde omkring personer med främmande modersmål i bostadshushåll i Esbo. Andelen bostadshushåll där referenspersonen hade ett främmande modersmål var 9 procent. Bostadshushållen i Esbo med främmande modersmål bestod i snitt av 3,11 personer. Detta var betydligt över genomsnittet i hela Esbo, 2,24 personer. Stora bostadshushåll med minst fem personer i huvudstadsregionen var vanligast, i Vanda och Esbo. I ensamhushållen med främmande modersmål var baltiska språk den största språkgruppen. Det klart största språket i de stora hushållen med främmande modersmål var somaliska med en andel på 36 procent. I huvudstadsregionen var ägarbostad lika vanlig bland Esbobor och Vandabor med främmande modersmål som bland personer med främmande modersmål i genomsnitt. I Esbo var ägarbostad vanligast bland dem som talade ett västeuropeiskt språk vartannat hushåll i den här gruppen bodde i ägarbostad. Av de engelskspråkiga hushållen bodde 40 procent i ägarbostäder och en fjärdedel i aravabelånade hyresbostäder. Ägarbostäder var ovanligast bland de somaliska hushållen. I huvudstadsregionen är skillnaden mellan lägenhetsytan i hushåll med främmande modersmål och lägenhetsytan i alla hushåll mindre än i resten av landet, med undantag av Grankulla. I Esbo var skillnaden 12 kvadratmeter. I de största Esbobostäderna med främmande modersmål talades engelska och andra västeuropeiska språk. I de minsta bostäderna talades afrikanska språk, språk från Mellanöstern och estniska. Trångboddheten i Esbohushåll med främmande modersmål var störst bland dem som talade somaliska. Vart tredje hushåll där det talades somaliska bodde trångt. I de hushåll där det talades språk från södra Afrika bodde 28 procent trångt och i dem som talade arabiska en femtedel. Minsta andelen trångbodda hushåll i Esbo fanns bland västeuropeiska och baltiska språk. Bland hushållen där man talade ett språk från norra Afrika var andelen trångbodda inte heller stor, endast en tiondel. Lähde: Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen uusimpaan maahanmuuttajan asuinolotilastoon ajankohdalta Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: PALI / Kaupunkitieto PL 631, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Espoon kaupunki PALI / Kaupunkitieto etunimi.sukunimi@espoo.fi