ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013
|
|
- Tuulikki Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat ulkomaalaiset Kuva: E Lehdentekijät Tiivistelmä Espoon asukasluku oli tämän vuoden alussa henkeä. Väestömäärä oli lisääntynyt asukkaalla, mikä merkitsi 1,7 % suhteellista kasvua. Kasvu oli lähes yhtä suuri kuin vuotta aikaisemminkin. Selvästi suurimman väestönlisäyksen vuoden 2012 aikana sai Suur-Leppävaara, jonka väestö lisääntyi 2,4 %:lla. Alle kouluikäisten osuus espoolaisista oli laskenut hieman vuoden 2012 aikana. Kouluikäisten osuus oli pysynyt ennallaan ja vuotiaiden osuus oli hieman laskenut. Varsinaisten työikäisten, vuotiaiden, osuus oli jälleen pienentynyt kuluneen vuoden aikana.yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2012 aikana jälleen noin hengellä, ja osuus väestöstä nousi 12 %:sta 12,7 %:iin. Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyi yli 500 hengellä ja osuus kohosi 4,7 %. Yli 65-vuotiaiden osuus oli edelleen korkein Suur-Tapiolassa, 16,4 % ja Suur- Matinkylässä. Vuoden 2012 aikana Espoossa vieraskielisten osuus kohosi 10,3 %:sta 11,3 %:iin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2013 alussa Määrä oli kasvanut lähes asukkaalla vuoden aikana, mikä oli edellisvuotta suurempi kasvu. Ruotsinkielisten osuus oli laskenut hieman ja näin suomenkielisten osuus laski 80,8 %:iin. Yleisimpiä vieraita kieliä olivat edelleen venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Espoossa asui ulkomaiden kansalaisia vuoden 2013 alussa henkeä. Vuoden 2012 aikana ulkomaalaisten määrä oli lisääntynyt 9,6 %:lla eli hengellä. Ulkomaalaisten osuus espoolaisista oli noussut 7,4 %:sta 8,0 %:iin vuoden 2012 aikana. Espoossa asuvista ulkomaiden kansalaisista yli puolet, 53 %, oli jonkin Euroopan maan kansalaisia. Toiseksi eniten vierasmaalaisia oli Aasiasta ja kolmannella tilalla olivat Afrikan maiden kansalaiset. EU-kansalaisia oli eniten Virosta ja EU:n ulkopuolisesta Euroopasta eniten Venäjän kansalaisia. Aasiasta tulleissa espoolaisissa oli eniten Kiinan ja Intian kansalaisia ja Afrikasta tulleissa somalialaisia ja nigerialaisia.
2 1 Väestön määrän kehitys Vuoden 2013 alussa Suomen väkiluku oli henkeä. Väestömäärä oli kasvanut vuodessa hengellä. Väestömäärän kasvusta 87 % oli vieraskielisten määrän kasvua. Muuttovoitto ulkomailta oli suurempi kasvuun vaikuttava tekijä kuin luonnollinen väestönlisäys. Espoon asukasluku oli tämän vuoden alussa henkeä. Väestömäärä oli lisääntynyt asukkaalla, mikä merkitsi 1,7 % suhteellista kasvua. Kasvu oli lähes yhtä suuri kuin vuotta aikaisemminkin, jolloin se oli suurin vuoden 2002 jälkeen. Henkeä Kuva 1. Espoon väestömäärän vuosimuutos Koko pääkaupunkiseudun väestömäärä oli vuoden 2013 alussa henkeä. Väestö oli lisääntynyt asukkaalla, mikä oli yli henkeä vähemmän kuin kasvu vuotta aikaisemmin. Suhteellisesti vähiten kasvoi Vantaan väestömäärä ja eniten jälleen Espoon väestö. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista suurista kaupungeista myös Oulu ylsi 1,5 % kasvuun ja Tampere 1,0 %:iin. Turun suhteellinen väestökasvu oli 0,9 %. Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun kuntien asukasluvut vuodenvaihteessa 2011/12 ja 2012/13 sekä vuosimuutos Kunta 2011/ /2013 Muutos Muutos-% Espoo ,7 Helsinki ,4 Vantaa ,1 Kauniainen ,2 PKS yhteensä ,5 Tampere ,0 Turku ,9 Oulu ,5 Koko maa ,5 2 Espoon väestörakenne 2012/2013,Tietoisku 6/2013
3 Taulukko 2. Espoon väestökehitys vuodesta 2005 ja vuosimuutos Muutos edell. vuodesta Vuosi Väestö Henkeä % 2004/ ,4 2005/ ,9 2006/ ,4 2007/ ,3 2008/ ,5 2009/ ,1 2010/ ,5 2011/ ,8 2012/ ,7 2 Väestön määrä alueittain Selvästi suurimman väestönlisäyksen vuoden 2012 aikana sai Suur-Leppävaara, jonka väestö lisääntyi 2,4 %:lla. Määrällisesti toiseksi eniten kasvoi Vanha-Espoo, joka edellisenä vuonna oli saanut suurimman väestölisäyksen. Määrällisesti pienimmän väestölisäyksen sai Pohjois-Espoo, joskin alueen suhteellinen kasvu oli keskimääräistä suurempi. Suur-Leppävaara on ollut väestömäärältään suurin suuralue jo 1980-luvun puolivälistä. Henkilöä Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Kuva 2. Espoon suuralueittainen väestökehitys Vuosi vuosina Taulukko 3. Väestö vuodenvaihteessa 2012/13 ja vuosimuutos suuralueittain Muutos v:sta 2012 Suuralue 2011/ /2013 Asukasta % Suur-Leppävaara ,4 Suur-Tapiola ,9 Suur-Matinkylä ,3 Suur-Espoonlahti ,0 Suur-Kauklahti ,0 Vanha-Espoo ,4 Pohjois-Espoo ,2 Muut ,3 Yhteensä ,7 Espoon väestörakenne 2012/2013,Tietoisku 6/2013 3
4 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku Kotikuntana Espoo oli vuoden 2013 alussa henkilölle. Sen lisäksi Espoossa asui henkeä, joiden kotikunta oli joko muualla Suomessa tai ulkomailla. Määrä oli laskenut noin 300 hengellä edellisestä vuodesta. Espoolaisia oleskeli väliaikaisesti muissa kunnissa tai ulkomailla noin henkeä, mikä oli 100 henkeä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kun tilapäiset oleskelut sekä Espoossa että Espoon ulkopuolella otetaan huomioon, tulee Espoon vuodenvaihteen nettoasukasluvuksi eli noin 500 henkeä virallista väkilukua enemmän. Tilapäisasukaslisäys oli pienempi kuin vuotta aiemmin. Taulukko 4. Tilapäisesti Espoossa asuvat vieraspaikkakuntalaiset ja tilapäisesti muualla asuvat espoolaiset suuralueittain vuodenvaihteessa 2012/13 Suuralue Vakituiset Tilapäiset Muualla Nettoasuasukkaat asukkaat tilapäisesti kasluku Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Muut Koko Espoo Kuten aikaisemminkin, eniten ulkokuntalaisia asui Suur-Tapiolassa ja Suur-Leppävaarassa. Samoilta alueilta oli myös lähtenyt eniten espoolaisia tilapäisesti muualle. 4 Ikä ja sukupuoli Alle kouluikäisten osuus espoolaisista oli laskenut hieman vuoden 2012 aikana, vaikka määrällinen kasvu oli yli 300 lasta. Kouluikäistenkin määrä oli lisääntynyt, mutta osuus pysynyt ennallaan. Nuorten, vuotiaiden, osuus oli hieman laskenut edellisestä vuodesta ja ryhmä oli pienentynyt myös määrällisesti. Varsinaisten työikäisten, vuotiaiden, osuus oli jälleen pienentynyt kuluneen vuoden aikana. 4 Espoon väestörakenne 2012/2013,Tietoisku 6/2013
5 % Kuva 3. Espoolaisten ikärakenne (%) vuosina Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2012 aikana jälleen noin hengellä, ja osuus väestöstä nousi 12 %:sta 12,7 %:iin. Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyi yli 500 hengellä ja osuus kohosi 4,7 %. Väestönkasvun painopiste on ollut yli 35-vuotiaissa vuodesta Vuonna 2008 ensimmäistä kertaa kuitenkin työikäisten osuus pieneni. Supistuminen jatkui edelleen vuoden 2012 aikana. Taulukko 5. Väestö iän mukaan vuosina Ikä, vuotta Yht. 2008/ / / / / % 2008/09 9,7 11,3 5,1 22,0 41,3 6,3 4, /10 9,8 11,1 5,2 21,8 41,2 6,5 4, /11 9,8 11,0 5,2 21,6 40,9 7,0 4, /12 9,8 10,9 5,2 21,5 40,5 7,6 4, /13 9,7 10,9 5,1 21,5 40,2 8,0 4,7 100 Kun ikämittarina käytetään alle 35-vuotiaiden osuutta, nuorin väestön ikärakenne oli edelleen Vanha- Espoossa, jossa alle 35-vuotiaita oli yli puolet väestöstä. Myös Suur-Kauklahdessa ja Suur-Leppävaarassa alle 35-vuotiaita oli keskimääräistä enemmän. Vanhin ikärakenne on Suur-Espoonlahdessa, jossa alle 35-vuotiaiden osuus oli laskenut 44 %:iin. Yli 65-vuotiaiden osuus oli edelleen korkein Suur-Tapiolassa, 16,4 % ja Suur-Matinkylässä, 14,8 %. Matalin eläkeikäisten osuus oli Vanha-Espoossa. Vuoden aikana osuus oli kohonnut kaikilla suuralueilla. Espoon väestörakenne 2012/2013,Tietoisku 6/2013 5
6 % ,8 16,4 14,8 13,3 8,9 8,7 8,3 12, ,2 37,5 39,5 43,0 41,6 40,6 44,4 40, ,9 4,8 10,4 23,3 23,2 16,5 5,5 4,9 4,5 9,6 9,4 11,7 16,9 5,3 15,0 22,7 13,7 5,9 5,4 15,3 11,5 21,5 5,1 10, ,9 8,4 8,5 10,0 12,4 11,1 12,3 9,7 Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Koko Espoo Kuva 4. Väestön ikäjakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2012/13 (%) Espoolaisväestössä miesten osuus oli hieman noussut vuoden 2012 aikana, mutta enemmistö espoolaisista oli edelleen naisia. Suur-Matinkylä oli edelleen naisvaltaisin alue. Suur-Kauklahti ja Suur-Tapiola olivat miesvaltaisimpia alueita. Suur-Kauklahdessa miesten osuus oli pysynyt ennallaan, mutta Suur-Tapiolassa se oli kohonnut vuoden aikana. Taulukko 6. Väestön sukupuolirakenne suuralueittain vuodenvaihteessa 2012/13 (%) Suuralue Miehet Naiset Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 49,3 50, Suur-Tapiola 50,3 49, Suur-Matinkylä 48,0 52, Suur-Espoonlahti 48,5 51, Suur-Kauklahti 50,2 49, Vanha-Espoo 49,3 50, Pohjois-Espoo 50,1 49, Koko Espoo 49,4 50, Lkm Espoon väestörakenne 2012/2013,Tietoisku 6/2013
7 Kuva 5. Yli 65-vuotiaiden määrä pienalueittain vuodenvaihteessa 2012/2013. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja yli 65-vuotiaiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa, alue merkitty valkoisella värillä.) Espoon väestörakenne 2012/2013,Tietoisku 6/2013 7
8 5 Äidinkieli Espoossa on jo vuosien ajan vieraskielisten osuus kohonnut ripeästi. Vuoden 2012 aikana se kohosi 10,3 %:sta 11,3 %:iin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2013 alussa Määrä oli kasvanut lähes asukkaalla vuoden aikana, mikä oli edellisvuotta suurempi kasvu. Ruotsinkielisten osuus oli laskenut hieman ja näin suomenkielisten osuus laski 80,8 %:iin. Taulukko 7. Väestön äidinkieli vuodenvaihteessa 2011/12 ja 2012/ / /13 Äidinkieli Lkm % Lkm % Suomi , ,8 Ruotsi , ,9 Venäjä , ,7 Viro , ,6 Englanti , ,8 Somali , ,8 Kiina , ,7 Albania , ,5 Arabia , ,5 Kurdi 863 0, ,4 Vietnam 668 0, ,3 Persia 607 0, ,3 Saksa 575 0, ,2 Muut , ,6 Yhteensä Yleisimpiä vieraita kieliä olivat edelleen venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Nämä kielet olivat myös eniten kohottaneet osuuttaan espoolaisten äidinkielinä. Vieraskielisten osuus oli kohonnut kaikilla suuralueilla, samalla kun suomenkielisten osuus oli laskenut. Ruotsinkielisten osuus oli pudonnut tai pysynyt ennallaan kaikilla suuralueilla % 11,8 5,9 8,0 8,0 12,9 9,3 9,3 7,4 15,2 9,5 11,8 7,6 5,6 5,7 Muu Ruotsi 60 Suomi 40 82,3 84,1 77,7 81,2 80,8 77,2 88, Suur- Leppävaara Suur- Tapiola Suur- Matinkylä Suur- Espoonlahti Suur- Kauklahti Vanha- Espoo Pohjois- Espoo Kuva 6. Äidinkielijakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2012/13 (%) 8 Espoon väestörakenne 2012/2013,Tietoisku 6/2013
9 Vieraskielisiä oli eniten Vanha-Espoossa ja Suur-Matinkylässä asuvissa. Pienin vieraskielisten osuus oli Pohjois-Espoossa, jossa oli vähiten myös ruotsinkielisiä. Vieraskielisten osuus oli kasvanut kaikilla suuralueilla. Vieraskielisyys jatkaa keskittymistä, sillä keskimääräistä enemmän vieraskielisyys oli lisääntynyt jo ennestään vahvoilla vieraskielisyysalueilla. 6 Espoossa asuvat ulkomaalaiset Espoossa asui ulkomaiden kansalaisia vuoden 2013 alussa noin henkeä. Vuoden 2012 aikana ulkomaalaisten määrä oli lisääntynyt, 9,6 %:lla eli hengellä. Lisäys oli selvästi edellisvuotta pienempi. Ulkomaalaisten osuus espoolaisista oli noussut 7,4 %:sta 8,0 %:iin vuoden 2012 aikana. Espoossa asuvista ulkomaiden kansalaisista yli puolet, 53 %, oli jonkin Euroopan maan kansalaisia. Toiseksi eniten vierasmaalaisia oli Aasiasta ja kolmannella tilalla olivat Afrikan maiden kansalaiset. Taulukko 8. Espoossa asuvat ulkomaalaiset kansalaisuuden mukaan vuodenvaihteessa 2011/12 ja 2012/ / /2013 Muutos Lkm % Lkm % Lkm Eurooppa , , Muu EU(27)-maat , , Viro , ,7 830 Ruotsi 404 2, ,0 13 Britannia 395 2, ,1 28 Saksa 390 2, ,0 13 Ranska 216 1, ,0-12 Muu Eurooppa , ,0 19 Venäjä , ,7 28 Entinen Serbia ja Montenegro 414 2, ,0 6 Turkki 261 1, ,3 10 Serbia 145 0, ,6-13 Ukraina 138 0, ,7 1 Afrikka , ,6 162 Somalia 787 4, ,8 0 Kenia 245 1, ,3 22 Nigeria 244 1, ,4 42 Etiopia 226 1, ,2 18 Ghana 189 1, ,1 29 Amerikka 730 3, ,5-5 Yhdysvallat (USA) 317 1, ,6 8 Kanada 100 0,5 94 0,5-6 Aasia , ,4 576 Kiina , ,0 70 Intia , ,0 140 Irak 512 2, ,8 65 Iran 293 1, ,5 10 Pakistan 297 1, ,8 67 Thaimaa 274 1, ,4 14 Vietnam 297 1, ,5 13 Oseania 73 0,4 66 0,3-7 Australia 53 0,3 47 0,2-6 Uusi-Seelanti 19 0,1 18 0,1-1 Ilman kansalaisuutta tai tuntem , ,8-42 Ulkomaan kansalaiset yh , , Espoon väestörakenne 2012/2013,Tietoisku 6/2013 9
10 EU-kansalaisista Espoossa oli eniten virolaisia ja EU:n ulkopuolisesta Euroopasta Venäjän kansalaisia. Aasiasta tulleissa espoolaisissa oli eniten Kiinan ja Intian kansalaisia ja Afrikasta tulleissa somalialaisia ja nigerialaisia. Korkeimmat ulkomaalaisten osuudet olivat Vanha-Espoon ja Suur-Matinkylän väestössä ja alhaisimmat Pohjois-Espoon ja Suur-Tapiolan väestössä. Taulukko 9. Ulkomaalaisten osuus koko väestöstä suuralueittain Väestö Suuralue yhteensä Ulkomaalaiset % 1 Suur-Leppävaara ,1 2 Suur-Tapiola ,5 3 Suur-Matinkylä ,2 4 Suur-Espoonlahti ,6 5 Suur-Kauklahti ,6 6 Vanha-Espoo ,3 7 Pohjois-Espoo ,6 Muut ,3 Yhteensä ,0 10 Espoon väestörakenne 2012/2013,Tietoisku 6/2013
11 Kuva 7. Vieraskielisten (kieli muu kuin suomi tai ruotsi) osuus väestöstä vuodenvaihteessa. 2012/2013 (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja vieraskielisten määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa, alue merkitty valkoisella värillä.) Espoon väestörakenne 2012/2013,Tietoisku 6/
12 Sammandrag Esbos invånarantal var personer i början av år Befolkningen har ökat med invånare vilket innebar en relativ tillväxt på 1,7 %. Tillväxten var nästan lika stor som året innan. Den största folkökningen under 2012 skedde i Stor-Alberga, vars invånarantal ökade med 2,4 %. Andelen personer under skolåldern sjönk en aning under Andelen personer i skolåldern hölls på samma nivå och andelen personer i åldern sjönk en aning. Andelen personer i egentlig arbetsför ålder, åringar, minskade återigen under året. Antalet personer över 65 år ökade åter under 2012 med cirka personer och deras andel av befolkningen steg från 12 % till 12,7 %. Antalet Esbobor över 75 år ökade med över 500 personer och deras andel steg till 4,7 %. Andelen invånare över 65 år var fortfarande högst i Stor-Hagalund, 16,4 %, och Stor-Mattby. Under år 2012 steg andelen personer med ett annat modersmål än finska eller svenska från 10,3 % till 11,3 %. Antalet personer med utländska modersmål uppgick till i början av Antalet ökade med nästan personer under året, vilket är mer än under föregående år. Andelen svenskspråkiga sjönk en aning och andelen finskspråkiga sjönk således till 80,8 %. De vanligaste utländska modersmålen var fortfarande ryska, estniska, engelska, somaliska och kinesiska. I början av år 2013 bodde personer med utländskt medborgarskap i Esbo. Under år 2012 ökade antalet utländska personer med 9,6 %, det vill säga personer. Utlänningarnas andel av Esboborna ökade från 7,4 % till 8,0 % år Av utlänningarna var över hälften, 53 %, från något annat land i Europa. Den näst största gruppen kom från Asien och på tredje plats var medborgare från afrikanska länder. Av EU-medborgare kom största delen från Estland och ryssarna var den största gruppen från ett land i Europa som är utanför EU. Bland asiaterna kom största andelen från Kina och Indien och bland afrikanerna från Somalia och Nigeria. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: PALI / Kaupunkitieto PL 631, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh PALI / Kaupunkitieto Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Tarkemmat alueittaiset tiedot:
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 Tietoisku 8/2016 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 Tietoisku 6/2012 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014 Tietoisku 5/2014 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotVIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa
LisätiedotEspoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä
Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ 1.1.2007 Sisällys 1 VÄESTÖN MÄÄRÄ 1.1 Väestön määrän kehitys 1.2 Väestön määrä alueittain 1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,
LisätiedotTietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä
ESPOON VÄESTÖR TÖRAKENNE 200 007 / 2008 Tietoisku 7/2008 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa
LisätiedotToimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen
Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
LisätiedotVaasan väestö vuonna /2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys
Vaasan väestö vuonna 2018 07/2019 REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys 8.7.2019 Vaasan väestö vuonna 2018 Vaasan väkiluku oli 67 552 vuonna 2018. Vaasan väkiluku kasvoi 160 asukkaalla
LisätiedotToimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen
Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotVÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA
VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA Tilastoja vuosilta 1997-2018 Etelä-Karjalassa, Lappeenrannassa ja Imatralla asuvat ulkomaan kansalaiset 1997-2018
LisätiedotAsuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys
Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotPIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA
PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA
ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA Tietoisku 2/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden 2010 Tilastokeskuksen syntyperältään ulkomaalaista väestöä koskevassa aineistossa on otettu huomioon myös toisen
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 Tietoisku 8/2011 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pienentynyt 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Yksilapsisuus yleisintä Suur-Matinkylässä 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
LisätiedotKuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018
Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018 Ulkomaan kansalaisia 3103 2,6 % Suurimmat ryhmät venäläiset, virolaiset syyrialaiset Noin 100 eri kansalaisuutta 4685 vieraskielistä Noin 80 eri kieltä Kielet,
LisätiedotAjankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö
Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä 2.2.2016 Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Eurooppa ja maahanmuuttopaineet 1. Tilannekuvaa 2. EU:n toimenpiteet 3. Suomen
LisätiedotVäestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4
LisätiedotVäestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty
Väestö Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki tea.tikkanen[at]hel.fi Päivitetty 6.2.2018 Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: - Pääkaupunkiseutu:,
LisätiedotVäestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 Tietoisku 8/2010 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten pieniä asuntokuntia 2. Lapsettomien parien osuus perheistä kasvaa 3. Yksinhuoltajaperheiden osuus pysynyt ennallaan 4.
LisätiedotVäestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät
LisätiedotHelsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.
Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla
LisätiedotTILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat
TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326
LisätiedotMaahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle
Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,
LisätiedotVäestörakenne ja väestönmuutokset
Väestörakenne ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 20.6.2016 Väestörakenne ja väestönmuutokset Suurista kaupungeista 0 6 vuotiaiden osuus korkein Espoon
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2013
VÄESTÖNMUUTOKSET 2013 Tietoisku 7/2014 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto väheni hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti
LisätiedotTYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 Tietoisku 1/2016 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Tulot 4 Työvoiman rakenne 5 Työpaikkarakenne 6 Työpaikkaomavaraisuus 7 Sukkulointi Kuvaaja: Jussi Helimäki
LisätiedotOULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT
OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa
LisätiedotTilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat
Tilastoliite Sisältö 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 asiat 10 Karkotusasiat Avainluvut Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö 2009 2010 2011 Nettomenot 17 576 18 326 17 718 Tulot 2 929
LisätiedotKuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan. Kuopio v Ulkomaan kansalaisia noin 3000 henkeä 2,5 %
Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten osuus väestöstä Kuopiossa 2000-2016 Ulkomaan kansalaiset, % KUOPIO Vieraskieliset,
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Toukokuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-5/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,8 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotMissä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?
Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset
Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö
LisätiedotKansainvälinen toimintakeskus Villa Victor
Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla
LisätiedotVäestö ja perheet 2004 / 2005
TILASTOJA ESPOOSTA 1/2005 Väestö ja perheet 2004 / 2005 Arja Munter ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2005
LisätiedotVäestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI 4 000 HENGELLÄ VUONNA
TIETOISKU 8/2006 6.9.2006 ESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI 4 000 HENGELLÄ VUONNA 2005 Tiivistelmä Sisällys Vuodenvaihteessa 2005/06 Espoossa oli 231 704 asukasta. Määrä oli kasvanut vuoden aikana yli 4 200 hengellä,
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA 2010
ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA Tietoisku 10/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden lopussa Espoossa vakituisesti asuvista noin 24 500 henkilöä oli ulkomaalaistaustaisia. Heidän osuutensa espoolaisista oli 9,9
LisätiedotMaahanmuutto Varsinais- Suomessa
Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2007
VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 Tietoisku 9/2008 Sisälly s Sisällys MUUTTOLIIKE 1 Muuttojen määrä 2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 3 Muuttaneiden koulutustaso 4 Espoon sisäinen muuttoliike 5 Kokonaismuuttotase
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Heinäkuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-7/2019 20 18 16 14 12 13,0 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotVäestörakenne 2018/2019
218/219 Tietoisku 5/219 Kuva: Jussi Helimäki Espoon väkiluku oli 283 632 henkeä vuodenvaihteessa 218/219. Vuonna 218 Espoo sai väestönlisäystä 4 588 henkeä eli 1,6 prosenttia. Väestönkasvu oli hieman yli
LisätiedotMDP in Information Security and CryptogIran 1 1
1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies
LisätiedotTilastokatsaus 6:2014
Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka
LisätiedotTURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva.
TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010 Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 1.3.2005 Rikoslakirikokset 2006 2006 23 805 1 186 4 056
LisätiedotTILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat
TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AvainluVUT nyckeltal key figures Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö Verksamhetskostnader (1000
LisätiedotSuomen kansalaisuuden saamiset 2014
Väestö 2015 Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2014 aikana 8 260 Suomessa vakinaisesti
LisätiedotVäestörakenne 2017/2018
Väestörakenne 217/ Tietoisku 6/ Kuva: Heidi Hanna Karhu Espoon väkiluku oli 279 44 henkeä vuodenvaihteessa 217/. Vuonna 217 Espoo sai väestönlisäystä 4 461 henkeä eli 1,6 prosenttia. Väestönkasvu oli hieman
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat
LisätiedotPIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ
PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2008
VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 Tietoisku 9/2009 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui, kunnan sisäiset muutot vähenivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen pieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso on
LisätiedotTurun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan
1 (6) International Master in Management of IT Alankomaat 1 5 5 5 6 Australia 1 1 Belgia 1 1 Intia 2 1 Japani 1 Kiina 2 2 2 2 1 1 3 Kolumbia 1 Libanon 1 Norja 1 Papua-Uusi-Guinea 1 Portugali 1 Puola 1
LisätiedotMaahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö
Maahanmuuton tilannekuva Paasikivi-seuran kokous 2.11.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö 215 miljoonaa maahanmuuttajaa koko maailmassa. Näistä pakolaisia 45,1 miljoonaa Pohjois- ja Etelä-
LisätiedotVIREILLE TULLEET KANSALAISUUSHAKEMUKSET
TILASTOKATSAUS Kansalaisuusyksikkö 2010/2 31.3.2011 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2010 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,
LisätiedotKANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI Kansalaisuusyksikön tehtävistä
TILASTOKATSAUS 2011/2 Kansalaisuusyksikkö 29.2.2012 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2011 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,
LisätiedotPoliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja
POLIISIHALLITUS Poliisinlupahallinnon toimintaakuvaavia tilastoja Viimeinenvuosi/kk:2015/07 Poliisitoimintayksikkö, Lupahallinto/ Sini Kumpulainen, erikoissuunnittelija 1 Sisällysluettelo Poliisinkäsittelemätlupa-asiatluparyhmittäin
LisätiedotYLEISTIETOJA KOTKAN KAUPUNGIN ALUE
Tilastotietoja 2014 YLEISTIETOJA KOTKAN KAUPUNGIN ALUE VÄESTÖ IKÄLUOKITTAIN JA OSA-ALUEITTAIN 31.12.2013 Väestö Sukupuoli Ikäryhmä Miehet Naiset 0 1-6 7-14 15-18 19-24 25-64 65-74 75- Tilastoalue: 1 13
LisätiedotVÄESTÖNKEHITYS JA ASUNTOTUOTANTO ESPOOSSA JA HELSINGIN SEUDULLA. Tietoisku 3/2008. Sisällys
VÄESTÖNKEHITYS JA ASUNTOTUOTANTO ESPOOSSA JA HELSINGIN SEUDULLA Tietoisku 3/2008 Sisällys 1. Väestönmuutokset 2. Espoolaiset maahanmuuttajat 3. Asuntotuotanto Helsingin seudulla ja Espoossa 4. Pääkaupunkiseudun
LisätiedotA L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö
A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien
LisätiedotKuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015
Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi
LisätiedotVäestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys
Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007 Sisällys 1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Espoon sisäinen muuttoliike 1.4 Kokonaismuuttotase suuralueittain
LisätiedotENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä
ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle
LisätiedotVIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 11/2010 Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2009 alussa Espoossa asui 19 400 henkilöä. joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat
LisätiedotVaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain 2005 2015 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 Aasia 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737 1727 1920
LisätiedotNuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö
Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
LisätiedotTilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä
Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2012
VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 Tietoisku 7/2013 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Matinkylä
LisätiedotInfopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta
Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Eija Kyllönen-Saarnio 28.1.2016 Viestintä turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja maahanmuuttajien kotouttamisesta -seminaari
LisätiedotPoliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja
POLIISIHALLITUS Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja Viimeinen vuosi/kk: 2015/01 Poliisitoimintayksikkö, Lupahallinto/ Sini Kumpulainen, erikoissuunnittelija 1 Sisällysluettelo Poliisin
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2010
VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Tietoisku 7/2011 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muualle Suomeen kääntyi voitoksi 3 Muuttaneiden koulutustaso nousi 4 Espoon sisällä SuurEspoonlahti
LisätiedotEspoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.
1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!
LisätiedotRekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille
LisätiedotTIETOISKU 6/
TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä
LisätiedotMatkailun kehitys maakunnissa
Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotTilastokeskuksen Pekka Myrskylän tietoja koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneistä 15-29-vuotiaista nuorista
Tilastokeskuksen Pekka Myrskylän tietoja koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneistä 15-29-vuotiaista nuorista Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 19.9.2012 Teemu Haapalehto Pekka Myrskylän raportti
LisätiedotTutkimuksen lähtökohdat
Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista
LisätiedotTILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala
TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Tilastoselvitys Annika Kuusela Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.8.2014 SISÄLLYS 1 JOHDANTO..2
LisätiedotNuoren tukeminen on poikiva sijoitus
Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000
LisätiedotVaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2000 2011 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 6880 7475 7434 7555 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 Aasia 515 524 574 512 773 885 1019 1088
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2011
VÄESTÖNMUUTOKSET 2011 Tietoisku 7/2012 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muulle Helsingin seudullepieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laski
LisätiedotSuomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.
/ Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh
Lisätiedot