JUVAN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 JUVAN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS ARVOT PERHEPÄIVÄHOIDOSSA KASVATUSILMAPIIRI HOITO, KASVATUS JA OPPIMINEN KASVATUSKUMPPANUUS LAPSEN TAPA TOIMIA Leikkiminen Liikkuminen Tutkiminen Taiteellinen kokeminen SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Matemaattinen Luonnontieteellinen Historiallis-yhteiskunnallinen Esteettinen Eettinen Uskonnolliskatsomuksellinen Kieli ARVIOINTI /2013

3 3 1. TOIMINTA-AJATUS Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden yksilölliseen ja kodinomaiseen hoitoon. Kiireetön päivän kulku antaa lapselle aikaa leikkiin, tutkimiseen ja eri taitojen oppimiseen. Kasvatuksemme perustana ovat hyvän itsetunnon tukeminen, empaattisuus ja luovuus. Lisäksi kannustamme lasta yrittämään ja kokeilemaan uusia asioita aikuisen avustuksella ikä- ja kehitystaso huomioiden. Onnellinen lapsuus muodostuu lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Tähän voimme vaikuttaa antamalla lapselle hellyyttä, iän ja kehitystason mukaista valvontaa, huolenpitoa, läheisiä ihmissuhteita ja kodinomaisen virikkeellisen kasvuympäristön. 2. ARVOT PERHEPÄIVÄHOIDOSSA Turvallisuus Rajat Kiireettömyys Toisten kunnioittaminen Oikeudenmukaisuus Tasapuolisuus Leikki Huolehdimme kodin turvallisuudesta poistamalla vaaraa aiheuttavat tekijät. Rajojen asettelu tuo lapselle turvallisuutta opetetaan lapselle, mikä on oikein, mikä väärin. Suhtaudumme kaikkiin tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Lapsella tulee olla oikeus leikkiä ja olla lapsi. 3. KASVATUSILMAPIIRI Hoitopäivä perhepäivähoidossa pitää sisällään paljon aikuisen syliä, lukuhetkiä, ulkoilua, päivälepoa ja tietenkin ruokailua, jossa lapset nauttivat terveellistä ja monipuolista kotona tehtyä ruokaa. Pienessä ryhmässä lapsen yksilöllisyys tulee hyvin huomioiduksi, lapsi on hyväksytty omana itsenään, juuri sellaisena ainutlaatuisena kuin hän on.

4 4 4. HOITO, KASVATUS JA OPPIMINEN Perhepäivähoidossa hyvälle oppimiselle luodaan perusta turvallisten ihmissuhteiden ja myönteisen ilmapiirin kautta. Hoitajan koti ja lähiympäristö, pihat, leikkipuistot ja metsät ovat lasten leikkipaikkoja ja oppimisympäristöä. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä enemmän lapsen päivä koostuu perushoidosta ja näiden tilanteiden yhteydessä syntyvistä keskusteluista, lauluista, loruista ja hellittelyistä lapsen kanssa. Kaikki toiminnot ruokailuineen ja pukeutumistilanteineen ovat oppimis- ja kasvatushetkiä. Lapset oppivat mitä kokevat; Kun lapsi kokee suvaitsevaisuutta, hän oppii kärsivälliseksi. Jos lasta kannustetaan, hän oppii luottamaan itseensä. Jos lasta kiitetään, hän oppii itsekin kiittämään. Jos lapsi kokee olonsa turvalliseksi, hän oppii luottamaan. Jos lapsesta pidetään, hän oppii pitämään itsestään. Jos lapsi kokee hyväksyntää ja ystävyyttä, hän oppii löytämään rakkautta maailmasta. 5. KASVATUSKUMPPANUUS Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu sekä oman lapsensa tuntemus. Perhepäivähoitajat ovat sitoutuneet yhdessä vanhempien kanssa toimimaan lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Toivomme voivamme rakentaa vanhempien ja hoitajan välille luottamuksellisen, tasavertaisen ja toisiamme kunnioittavan kumppanuussuhteen. Päivittäisillä keskusteluilla vanhempien kanssa lapsen päivän tapahtumista pyrimme rakentamaan avointa ja toimivaa yhteistyötä perheiden kanssa, jolloin voimme keskustella perheen kanssa lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvistä asioista. Tarvittaessa ohjaamme lapsen asiantuntijoiden avustuksella oikeanlaisen tuen piiriin. Järjestämme vuosittain myös vanhempainillan sekä yhteisiä tapahtumia perheiden kanssa. Leikeissä on lapsen onnen avaimet -Fröbel-

5 5 6. LAPSEN TAPA TOIMIA 6.1 Leikkiminen Leikki on lapsen kehityksen ja oppimisen perusta. Perhepäivähoidossa on aina aikaa sisä- ja ulkoleikkeihin. Pieni lapsiryhmä ja kodinomainen ympäristö antavat mahdollisuuden rauhalliseen ja pitkäkestoiseen leikkiin. Leikkiessään lapsi oppii yhteistoimintaa toisten lasten kanssa; sopimusten tekoa, neuvottelutaitoa, itsekuria ja keskittymiskykyä. Me innostamme ja kannustamme lasta sekä olemme aidosti läsnä. 6.2 Liikkuminen Me innostamme lasta liikkumaan monipuolisesti. Liikunta tuottaa iloa ja elämyksiä sekä kehittää lapsen motorisia taitoja. Teemme retkiä luontoon ja huomioimme eri vuodenaikojen tuomat mahdollisuudet. 6.3 Tutkiminen Lapsi tutkii ja ihmettelee luontaisesti. Tutkimalla lapsi lisää mielikuvitustaan ja rohkeutta kokeilla uutta. Tutkimme maailmaa eri aistien avulla, maistellaan, haistellaan, tunnustellaan, kuullaan ja nähdään. Ihmettelemme yhdessä luonnon ilmiöitä ja lähiympäristön jokapäiväisiä asioita etsimme vastauksia kysymyksiin miksi ja miten. 6.4 Taiteellinen kokeminen Perhepäivähoidon kiireettömässä ja rauhallisessa ympäristössä on mahdollisuus kokeilla eri materiaaleja mm. maaleja, vahoja, paperia ym. Hyödynnämme myös luonnosta saatavia materiaaleja. Lapsen omalle mielikuvitukselle ja luovuudelle annetaan tilaa, aikaa ja rauhaa.

6 6 Metsässä on mukavaa Metsä tuoksuu nenänpäässä, marja maistuu kielenpäässä, sammalsuukko kantapäässä. Kirpeässä syksysäässä kuusenoksa huiskuttaa: metsässä on mukavaa. Istu sievän sienen alle iloiselle kipparalle, kuule kuusen supatusta, etanoiden rupatusta. Sade lakkiin rummuttaa: metsässä on mukavaa. Hannele Huovi

7 7 7. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Orientaatioiden avulla lasta perehdytetään ja tutustutetaan ympäröivän maailman ilmiöihin. Arkielämä on täynnä aiheita ja materiaaleja. 7.1 Matemaattinen Vertaaminen, päätteleminen, laskeminen ja muotoihin tutustuminen tapahtuvat arkielämän tilanteissa leikinomaisesti esim. pienillä lapsilla päivittäisissä perushoitotilanteissa nimetään lasta kiinnostavia asioita; yksi lapanen toinen lapanen, iso auto pieni auto jne. 7.2 Luonnontieteellinen Retkeilemme luonnossa tutkien, havainnoiden, kysellen ja ihmetellen. Huomioimme vuodenaikojen vaihtelut, miksi lumi sulaa, miksi linnut muuttavat etelään, miksi puusta putoavat lehdet, miten syksyllä maahan istutetusta kukkasipulista nousee keväällä kaunis kukka. Opettelemme kunnioittamaan luontoa. Emme roskaa emmekä häiritse luonnon rauhaa. 7.3 Historiallis-yhteiskunnallinen Kuva menneisyydestä ja nykyisyydestä. Tutustumme lähiympäristöön esim. käymällä kirjastossa. Keskustelemme lasten kanssa perinteistä, juhlista, leikeistä. Mahdollistaa lapselle tutustumisen muun muassa siihen kuinka ennen elettiin. 7.4 Esteettinen Opettelemme näkemään ympärillämme olevaa kauneutta ja kuuntelemaan luonnon ääniä. Luemme paljon satuja, laulamme, leikimme, askartelemme ja maalaamme, jotta jokaisella lapsella on mahdollisuus iloita taiteen kokemisesta, näkemisestä ja tekemisestä. 7.5 Eettinen Päivittäin syntyy tilanteita, joiden avulla lasten kanssa voidaan pohtia muun muassa oikeaa ja väärää sekä hyvää että pahaa lapsen kehitystaso huomioiden. Harjoittelemme yhteisten sääntöjen noudattamista, anteeksipyytämistä, oman vuoron odottamista jne. Omalla käyttäytymisellämme olemme mallina lapsille. 7.6 Uskonnolliskatsomuksellinen Kunnioitamme lapsen perheen omaa uskonnollista vakaumusta. Uskonnolliset asiat tulevat vahvimmin esiin kirkollisten juhlapyhien yhteydessä. Tarjoamme lapselle mahdollisuuden hiljaisuuteen, ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan. 7.7 Kieli Kieli on kommunikaation ja vuorovaikutuksen väline kaikissa orientaatioissa. Rohkaisemme lapsia keskustelemaan ja kertomaan tunteistaan, ajatuksistaan ja mielipiteistään. Kuuntelemme lapsia aidosti ja ohjaamme lapsia kuuntelemaan toisiaan. Luetaan kirjoja ja kerrotaan tarinoita, loruilemme ja laulamme lasten kanssa.

8 8 8. ARVIOINTI Jokainen perhepäivähoitaja arvioi omaa työskentelyään säännöllisesti joko yksin tai esimiehen ohjauskäyntien yhteydessä. Perhepäivähoidon työkokoukset tukevat toiminnan kehittämistä ja arviointia. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa perhepäivähoitaja arvioi yhdessä vanhempien kanssa toimintakauden lopulla. Kuntavasun arviointi tehdään kunkin vuoden lokakuussa varhaiskasvatuksen esimiesten yhteistyönä. Vanhemmilla on mahdollisuus antaa palautetta joka toinen vuosi asiakastyytyväisyyskyselyn yhteydessä. Lisäksi päivittäiset kohtaamiset ja keskustelut perheiden kanssa toimivat arviointimenetelmänä. Hyvään perhepäivähoitajaan tarvitaan 3 dl äidillisyyttä 6 dl kärsivällisyyttä 300 g toimintatarmoa 200 g ihmistuntemusta 1 rkl poikamaisuutta 2 dl kurinpitäjän ominaisuuksia Täyte ja kuorrutus: 1,5 dl reippautta 1,5 dl uskollisuutta 1,5 dl iloista mieltä, käytännöllisiä taitoja ja innostusta sekä sinapinsiemenen verran uskoa Lapsen hoito ja kaikkinainen paras on tärkein tehtävä yhteiskunnassa, koska lapsissa on koko tulevaisuus. Lapsi on huomisen päättäjä ja vastuuhenkilö yhteiskunnassa. Eiköhän tästä voisi johdatella lapsen hoitotyötä tekevä perhepäivähoitaja on arvokas ja arvostettu työntekijä, jonka on ensin itse opittava arvostamaan työtään ja odotettava vasta sitten arvostusta muilta!

9 9 Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta. Sinä olet sellainen minulle, miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä teet minulle, miten kuuntelet minua, sellainen minusta tulee. P. Määttä Enni