HAVILAN RYHMIKSEN OMA VASU

Transkriptio

1 HAVILAN RYHMIKSEN OMA VASU Havilan ryhmiksen yhteistiedot: os. Havilantie 11, Nurmo p / Henkilökuntaan kuuluu hoitaja ja 2 perhepäivähoitajaa, johtajana toimii perhepäivähoidon ohjaaja. Lisäksi kiertävä erityislastentarhanopettaja antaa tukea ja ohjausta erityislasten asioissa. Ryhmis on 12- paikkainen, pieni ja kodinomainen. Lapset ovat 1-6 vuotiaita, eskarilaisia ei ryhmässä ole. Vahvuutenamme on pienen päivähoitopaikan turvallisuus ja kodinomaisuus. Lapsen kehitystason mukaisen ohjatun toiminnan lisäksi kiinnitämme erityistä huomiota siihen, että lapsi saa päivittäin riittävästi aikaa leikille.

2 KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT Kasvatuspäämäärinä meillä on henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen toiset huomioonottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen, sekä itsenäisyyden asteittainen lisääminen. Henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen alkaa heti tutustumistilanteessa. Pyrimme järjestämään mahdollisimman rauhallisen tutustumistilanteen ja vain yksi hoitaja keskittyy tutustuttamiseen. Jokaista lasta kohdellaan tasapuolisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella hoitajalla on yhtenäiset yhdessä sovitut rajat sekä lasten ikätaso otetaan huomioon. Jokaisessa lapsessa on jotain hyvää ja kannustettavaa. Lasten kuunteleminen kuuluu meidän arkipäivään. Opettelemme kunnioittamaan toisia, kun he puhuvat. Annamme rauhan sanoa oman asiansa. Puheenvuoron annamme jokaiselle. Lapselle annetaan positiivista palautetta päivittäin. Lapselle annetaan mahdollisuus opetella syömään ja puhumaan itse. Pukeutumistilanteet tehdään mahdollisimman kiireettömiksi. Siisteyskasvatus aloitetaan heti alussa: keräämme lelut paikoilleen ja käsien pesua harjoitellaan päivittäin. Kuivaksi oppiminen on tärkeitä päämääriämme, kun lapsi on siihen valmis. Tämä onnistuu parhaiten kannustamisella ja kiitoksella onnistuneesta suorituksesta. Annamme lasten valita eri vaihtoehdoista. VANHEMPIEN OSALLISUUS Toimintamme perustuu kasvatuskumppanuuteen, jonka tarkoituksena on tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa. Kaiken yhteistyön edellytyksenä on avoin tiedonkulku, keskinäinen luottamus ja toisen kunnioittaminen. Kiinnitämme erityistä huomiota hoidon aloitusvaiheeseen. Ensimmäisessä tutustumisessa keskustellaan avoimesti päivähoitoon liittyvistä toiveista ja kodin ja päivähoitopaikan käytännöistä. Kasvatuskumppanuus sisältää päivittäiset keskustelut, vanhempainillat, puhelin soitot, yhteiset retket ja varhaiskasvatuskeskustelut. Lapsen henkilökohtaiseen vasuun kirjataan tavoitteet ja toiveet. Kasvatuskumppanuutta edistää toisen

3 kunnioittaminen; kuunnellaan vanhempia, tervehditään ja otetaan vanhempien toiveet huomioon. Henkilökunnan ja vanhempien yhteinen mielipide luo luottamusta. Kasvatukseen, turvallisuuteen ja tasapuolisuuteen tarvitaan säännöt. Hyviin vuorovaikutustaitoihin kuuluu myös jämäkkä rehellisyys, hillitä omat tunteet ja harkintakyky sanavalinnoissa. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Lapselle ominaisia tapoja toimia ovat leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen sekä tutkiminen. Leikkimme merkitys korostuu meidän ryhmiksessämme. Lapsille annetaan aikaa omaan leikkiin. Leikeille ainut rajoitus on, että sotaleikkejä emme leiki; aseet heiluvat uhkaavasti lasten kasvojen lähellä. Leikkimiseen käytettävät tilat ovat aika hyvät. Sisätiloja voidaan jakaa pieniin osiin ja näin mahdollistetaan myös yksinleikki. Aikuiset seuraavat leikkejä taustalla ja antavat välineitä jos lapset tahtovat. Hienot rakennelmat ja majat voidaan jättää seuraavaa päivää varten valmiiksi. Ulkotilat ovat erinomaiset. Oma piha on aidattu ja suuri. Leikkivälineitä on ulkona hyvin. Liikkuminen on hyvä energian purku väline. Ohjattua liikuntatuokioita pidetään kerran viikossa. Käymme liikuntahallilla kerran kuukaudessa, siellä pystymme antamaan lapsille mahdollisuuden todelliseen energian purkuun; on tilaa juosta.omat sisätilat ovat aika pienet mutta suunnittelemalla pystyy toteuttamaan monipuolisia liikuntatuokioita.. Talvilajeista hiihtoa harjoittelemme ahkerasti, lähipellolle tehdään meille ladut. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen näkyy joka päiväisessä toiminnassa. Piirtäminen on lasten suosituin taiteen muoto. Lapsilla on mahdollisuus esittää nukketeatteria, eläinkäsinukkeja löytyy paljon. Askartelemme ohjatusti kerran viikossa, joko mallin mukaan tai saa itse keksiä mitä haluaa tehdä esille laitetuista materiaaleista. Kirjaston satutunneilla käymme ahkerasti.

4 Lapsi tutkii mielellään, koska hän on luonnostaan utelias. Lapset muistavat paremmin ne asiat, jotka hän saa tutkien selvittää. Kesä on tutkimisen kultaaikaa ulkona, sieltä löytyy ötököitä, leppäkerttuja, matoja, kasveja jne. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT MATEMATIIKKA Ryhmiksessä harjoittelemme laskemista monin eri tavoin. Joka päivä tuokiolla pohdimme, mikä päivä tänään on? Samalla viikonpäivät tulevat tutuiksi. Erilaisia pelejä pelatessa ja leikkiessä opitaan laskemista, numeroita ja lukumääriä sekä muotoja. Liikunnassa; otetaan aikaa, lasketaan montako suoritusta tehty jne. Ötököitä tutkiessa havainnoidaan jalkojen määriä. Tutkitaan myös ihmisen kehoa; sormet, varpaat, kädet, jalat, korvat ym. Askartelussa kiinnitetään huomiota silmien, jalkojen ja käsien määrään. Muovaillessa tehdään erimuotoisia pikkuleipiä muoteilla. LUONNONTIETEELLINEN SUUNTAUTUMINEN Luonnontiede on mukana eläinleikissä. Tutkimme lunta ja rakennamme siitä linnoja, eläimiä ja lumiukkoja. Keväällä rakentelu muuttuu hiekkaleikkeihin ja kesällä voidaan leikkiä vesileikkejä. Retkillä tutkimme luuppien avulla ötököitä, lehtiä ja maata. Vuoden aikoihin liittyvät askartelut kuuluvat toimintaamme samoin kuin eläin- ja kasvi askartelut. HISTORIALLIS- YHTEISKUNNALLINEN SUUNTAUTUMINEN Leikimme vanhoja leikkejä esim. tervapata, karhu nukkuu. Talvisin hiihdämme paljon viereiselle pellolle tehdyllä ladulla. Käymme tutustumassa museoon, kirkkoon, paloasemalle ja kirjastoon. Matkalla opettelemme liikennesääntöjä ja -merkkejä, jotka ovat jalankulkijoille tärkeitä.

5 USKONTO- KATSOMUKSELLINEN SUUNTAUTUMINEN Lähipiirissä tapahtuvat häät, hautajaiset ja kasteet näkyvät lasten leikeissä ja puheessa. Keskustelemme myös näistä asioista lasten kanssa. Seuraamme kristillisiä juhlapyhiä ja käymme pääsiäisvaelluksella ja kirkossa. Viemme myös pyhäinpäivän kynttilän hautausmaalle. Kummipappi käy luonamme vierailulla. Pidämme pikkukirkkoa perjantaisin ja sanomme ruokarukouksen. Kunnioitamme ja noudatamme perheiden toiveita uskontokasvatukseen liittyen. EETTINEN SUUNTAUTUMINEN Lapsille annetaan vapaus leikkiä eri leikkejä omien mieltymyksien mukaan. Ristiriitatilanteissa ohjataan ongelman ratkaisuun, kerrotaan mikä on oikein ja mikä väärin. Kaikilla samat säännöt, lelut kerätään ja roskat viedään roskikseen. Lapsilla on mahdollisuus vapaaseen piirtelyyn ja muovailuun. ESTEETTINEN SUUNTAUTUMINEN Leikimme roolileikkejä, lapset nauttivat pukeutumisesta ja leikkimeikkaamisesta. Nautimme luonnosta, teemme metsäretkiä ja erilaisia temppuratoja. Tutkimme ja ihailemme kukkia, lintuja, lunta, vettä, kuuraa ja hiekkaa. Teemme erivärisiä ja erilaisia askarteluja ja laitamme lasten töitä muiden nähtäväksi. LAPSEN KIELEN KEHITTYMINEN JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA Pyrimme keskustelemaan lasten kanssa kaikenlaisista asioista. Lapset saavat kertoa oman asian toisten häiritsemättä. Vastailemme ja mietimme yhdessä lasta askarruttavasta asiasta. Kysymme myös lapselta, mitä hän itse ajattelee.

6 Pidämme tärkeänä tehtävänämme rohkaista lasta puhumaan, kertomaan, kysymään, ilmaisemaan itseään sekä opettaa häntä kuuntelemaan toisia. Kielen harjoittelussa käytämme mm. lauluja, satuja, loruja, pelejä, leikkejä ja kuvia. Luemme lapsille paljon ja lasten annetaan nimetä kirjoista asioita ja esineitä. Kirjat ovat aina lasten käytettävissä. Annamme lasten saduttaa ja tehdä nukketeatteria, näin lapsi saa käyttää mielikuvitustaan ja hänen kielelliset taitonsa tulevat esiin. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Teemme havaintoja lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Havainnoinnin johdosta on helpompaa puuttua varhaisessa vaiheessa lapsen tilanteeseen keskustelemalla vanhempien kanssa. Keskusteluissa sovitaan yhteiset toimintatavat vanhempien kanssa. Tarvittaessa tukea ja ohjausta tuovat kelto ja/tai neuvola.. Toimimme tarpeen mukaan pienryhmissä. Rohkaisemme ja kannustamme lapsia toimimaan ryhmässä, tämä on erityisen tärkeää aroille lapsille. Vilkkaat lapset saattaa rauhoittua kun heille annetaan omia pieniä tehtäviä. Ne jotka tarvitsevat aikaa toimiakseen saavat rauhassa sulatella ohjeita ja toimia sitten. Ohjaamme lasta kädestä pitäen jos tarve vaatii. Pyrimme muuttamaan oppimisympäristöä, jos tarve vaatii esim. annetaan lapselle mahdollisuus yksin tekemiseen tai ilmoitamme, jos fyysinen ympäristö tarvitsee muutoksia. Toimintatapoja lapsen kohdalla tarkastellaan välillä. Onko tullut haluttua muutosta, jos muutosta ei ole tapahtunut mietimme uudet tavat toimia. Samalla arvioimme myös omaa asennetta. Pienryhmätoiminta mahdollistaa paremmin lapsen yksilöllisen huomioimisen ja lapsen tarpeen mukaisen toiminnan. Pienryhmässä ikätaso pystytään huomioimaan paremmin. ARVIOINTI Arvioinnin avulla pystymme seuraamaan tavoitteiden toteutumista ja pystymme pohtimaan, onko joitain toimintatapoja syytä muuttaa. Lasten henkilökohtaiset vasut vaativat jatkuvaa arviointia, jotta tavoitteet ovat lapsen kehityksen mukaisia.

7