Kasvinsuojelun luomukeinoja. Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo

Transkriptio

1 Kasvinsuojelun luomukeinoja Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo

2 Rikkakasvien hallinnan luomukeinoja Ongelmarikkoja Ennaltaehkäisevä hallinta Niitot & kesannot Sänkimuokkaus & rikkaäestys Aluskasvit Kasvitaudit Tuholaiset

3 Luomuviljelyn hankalimmat rikkakasvit ovat monivuotisia Peltovalvatti Pelto-ohdake Juolavehnä Kuvat: Timo Lötjönen

4 Ongelmarikkoja Ohdake Viihtyy vähällä typellä Leviää nopeasti juurilla Valvatti Leviää juurista ja siemenistä Kulkeutuu kuivikeolkien mukana Hyötyy märkyydestä Juolavehnä Lietelanta ja kevyet maat Hyödyntää pitkät syksyt Huolimaton kyntö Jauhosavikka ja vesiheinä Hyötyvät runsaasta typestä

5 Peltovalvatin, juolavehnän, pelto-ohdakkeen, leskenlehden ja peltokortteen juurten kasvusyvyys. Piirros: Tellervo Ruoho

6 Viljelykierto Ennaltaehkäisy Antaa viljelykasveille kasvuedellytykset Mikään rikkakasvi ei pääse ylivaltaan Maan kasvukunnon hoito Ojitus ja pinnanmuotoilu Kilpailukykyinen kasvilaji ja lajike Pelataan varman päälle Peittävät seokset epäilyttävissä tapauksissa

7 Vihantaherneellä peittävyyttä

8 Viljelyhygienia Ennaltaehkäisy Koneiden ja varastotilojen puhdistus Äestykset ajatuksen kanssa Puhdas kylvösiemen Saunakukka, hierakka, hukkakaura Muokkaus Kyntö esiauroin ja kuorimin

9 Kyntö Lähes välttämätön luomukierrossa Rikkakasvit Kasvinjätteet Maan lämpeneminen Niin myöhään, kuin on mahdollista tehdä hyvissä oloissa Kevätkyntö sopii aikataulun puitteissa Huolellisuus!

10 Esiaurat ja kuorimet Kuva: Tero Tolvanen

11 Kylvötekniikka Tavoitteena nopea orastuminen Kylvö lämpimään maahan Viivästetty kylvö ohralla ja rypsillä Kaura ja puitavat palkokasvit ajoissa maahan! Siemenmäärän lisäys % Idätetyn siemenen käyttö Erillinen jyräys takapyöräkoneen tilalle Nauhakylvö?

12 Jyräpyörät siemenriveillä Kuva: Tero Tolvanen

13 Niitot Pientareet on niitettävä kesäkuun alkupuolella, jos halutaan estää kestorikkojen leviäminen pellolle Kesannot niitetään 2 3 kertaa/kesä Ainoa luomukeino ohdakkeelle kivisillä mailla Kompensaatiopiste 6 8 lehteä Tiheä niitto vaatii hyvän jälkikasvun Valkoapilaa ja nurminataa seoksiin

14 Ohdaketta ilman varjostusta

15 Niitto ei vaikuta lehtialaan

16 Vahva kilpailu

17 Hyvät edellytykset niitolle

18 Lehdet häviävät niitossa

19 g ohdaketta/ koeruutu Niittokertoja/ kesä Puna-apilanurmen niittokertojen vaikutus pelto-ohdakkeen määrään seuraavan vuoden kevätvehnässä. Koe tehtiin Uppsalassa. Lähde: Dock Gustavsson

20 Viherleikkuri

21 Juolavehnä heikoimmillaan

22 Kesannot Kesannoksi lohkoa ei jätetä vaan otetaan Koko kesän mullos on harvoin tarpeellinen Juurten kuivatus keväällä Väsytys pitemmällä aikataululla Koneet Kvick-Finn Kultivaattori Joustopiikkiäes oikein käytettynä Keskikesän kesanto tehoaa valvattiin

23 Juolavehnä pinnassa

24 Keskikesän kesanto Nurmi rikotaan pinnasta säilörehun korjuun jälkeen Tehoaa hyvin valvattiin, pitkitettynä myös juolavehnään Ongelmana yleiskoneen löytäminen Lautasmuokkaimet Lapiorullaäkeet Kultivaattori Kvick Finn? Muokkauksia jatketaan kyntöön tai syysviljan/siepparin kylvöön saakka

25 Nurmirikko lapiorullaäkeellä Kuva: Tero Tolvanen

26 g/m² Nurmen lopetus 2001, VALVATIN määrä ohrassa Menetelmä Lähde: Petri Vanhala, MTT Menetelmät: 1) yksi nurmisato korjattu, heinäkuussa sänkimuokkauksia + kauran kylvö, kyntö lokakuussa 2) kaksi nurmisatoa korjattu, syyskuussa sänkimuokkaus, kyntö lokakuussa 3) kaksi nurmisatoa korjattu, ei syysodelmaa, syyskuussa kyntö 4) kaksi nurmisatoa korjattu, syysodelma saa kasvaa, kyntö lokakuussa 5) kaksi nurmisatoa korjattu, syysodelma saa kasvaa, kevätkyntö 6) yksi nurmisato korjattu, 8 sänkimuokkausta loppukesän aikana, kyntö lokakuussa 7) nurmi silputtu maahan 3 krt., kyntö lokakuussa

27 g/m² Nurmen lopetus 2001, JUOLAVEHNÄn määrä ohrassa Menetelmä Lähde: Petri Vanhala, MTT Menetelmät: 1) yksi nurmisato korjattu, heinäkuussa sänkimuokkauksia + kauran kylvö, kyntö lokakuussa 2) kaksi nurmisatoa korjattu, syyskuussa sänkimuokkaus, kyntö lokakuussa 3) kaksi nurmisatoa korjattu, ei syysodelmaa, syyskuussa kyntö 4) kaksi nurmisatoa korjattu, syysodelma saa kasvaa, kyntö lokakuussa 5) kaksi nurmisatoa korjattu, syysodelma saa kasvaa, kevätkyntö 6) yksi nurmisato korjattu, 8 sänkimuokkausta loppukesän aikana, kyntö lokakuussa 7) nurmi silputtu maahan 3 krt., kyntö lokakuussa

28 Sänkimuokkaus Pysäyttää juolavehnän vahvistumisen Idättää karisseita siemeniä Nopeuttaa olkien hajoamista Tehdään heti puinnin/säilörehun korjuun jälkeen Muokataan uudelleen, mikäli juolavehnässä on kolme lehteä ennen sopivaa kyntöajankohtaa - Riskinä syyssateet

29 Sänkimuokkaus puitaessa

30 Rikkaäestys Tehtävä ajoissa, koska teho perustuu rikkojen peittämiseen ja repimiseen Sokkoäestys ennen viljan orastumista Kun rikoissa on kaksi lehteä Toimiva keino jauhosavikalle Pillike on tiukemmassa Urakoitsijan kone Voidaan yhdistää heinänsiemenlaite

31 Herneen rikkaäestys Kuva: Tero Tolvanen

32 Aluskasvi viljoille Kilpailee rikkakasvien kanssa Sitoo loppukesällä vapautuvat ravinteet seuraavalle vuodelle Palkokasvi aluskasvina tuo lisätyppeä Mukava kyntää Mahdollista laiduntaa syksyllä Pelto ei jää tyhjäksi, jos vilja korjataan vihantana

33 Tuloksia, Partala kg/ha Raiheinän kuiva-ainesato Rikkakasvien kuiva-ainesato Seoksessa raiheinä Seoksessa ei raiheinää

34 Aluskasvi käytännössä 5 kg/ha italianraiheinää sekoitetaan kylvettäessä viljan siemenen joukkoon Kasvaa rehevästi vasta viljan korjuun jälkeen Viljaa kylvettäessä heinänsiemenlaatikon kautta Helpoin toteuttaa Riskinä liian kova kilpailu satokasvin kanssa Estää rikkaäestyksen Kylvetään rikkaäestyksen yhteydessä Täyttää mukavasti rivivälejä Raiheinän siemen itää pinnassa heikosti Sokkoäestys + jyräys on toimiva malli

35 Aluskasvilla ravinteet talteen Kuva: Tero Tolvanen

36 Myös huonommilta paikoin Kuva: Tero Tolvanen

37 Palkokasvit aluskasveina Eivät käy, jos halutaan kiertoon apilakatko Nautatiloilla halutaan Persianapila-raiheinäseos Kasvaa hikevillä mailla rehevästi Ei jää rikkakasviksi Kylvömäärä 8-10 kg/ha Valkoapila aluskasviksi Huia edullinen yksivuotinen Isokalliosta itse uudistuva kasvusto Puhtaille viljatiloille Ei sovi, jos suunnitelmissa marjoja tai vihanneksia

38 Persianapila-raiheinä Kuva: Tero Tolvanen

39 Kasvitaudit Viljelykierron perussäännöt välivuosista Erikoiskasveja vain kerran kierrossa Ei apilaa apilan perään ilman välivuosia Elävä maa tuhoaa tehokkaasti myös taudinaiheuttajia Muokkaukset nopeuttavat hajotustoimintaa Uudet viljalajikkeet kestävämpiä taudeille Lajikekokeiden tuloksista löytyy eroja Viljelyhygienia

40 Kirvat Tuholaiset Kunnon kirvavuosi joka kymmenes vuosi Ennustettuina vuosina vältettävä puhdasta kauraa Kääpiökasvuviroosi on imentä vioitusta pahempi uhka Rypsillä hallinta on onnistumisen edellytys Marjat ja vihannekset vaativat jatkokurssin

41 Harmaahome mansikalla