GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS Suhangon täydentävä linnustoselvitys

Transkriptio

1 TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS UEC GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys

2

3 Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä linnustoselvitys - erillisraportti Sisältö 1 JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA LINNUSTOON VIITTEET... 4 Pöyry Finland Oy Teppo Mutanen / Albus luontopalvelut: Ympäristöasiantuntija Harri Taavetti: maastotyöt raportointi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

4

5 1 1 JOHDANTO Suhangon suunnitellun kaivosalueen linnustoa on selvitetty aiemmissa YVA-menettelyn vaiheissa. Gold Fields Arctic Platinum Oy suunnittelee kaivostoiminnan aloittamista Suhangossa voimassa olevaa ympäristölupaa laajempana. Laajennus liittyy jo luvan saaneiden Konttijärven ja Ahmavaaran louhosten koon kasvattamiseen sekä uusien louhosten, Suhanko Pohjoisen, Vaaralammen ja Tuumasuon louhosten, käyttöönottoon. Nyt tehdyt selvitykset sijoittuvat näiden suunniteltujen laajennusten alueelle ja ne täydentävät aiemmin tehtyjä selvityksiä. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Maastokäynnit suoritettiin Kaikkiaan selvitykseen käytettiin noin 50 maastotyötuntia. Selvitykset kohdennettiin alueen aiemmin inventoimattomille lammille ja linnustollisesti arvokkaimmiksi arvioiduille suoalueille (kuva 1). Järviä ja lampia inventoitiin yhteensä 18 kpl ja soita kolme: Siliäniemenaapa, Rytisuo ja Taka-aapa. Kuva 1. Kartoitetut järvet ja suot Järvet ja lammet lähiympäristöineen inventoitiin pistelaskennalla. Pistelaskenta suoritettiin linnustonseurannan havainnointiohjeen (Koskimies & Väisänen 1988) mukaisesti.

6 Käytännössä tämä tarkoitti järven tai lammen lintujen havainnoimista ja laskemista järven koosta riippuen yhdestä tai useammasta pisteestä siten, ettei mikään kohta vesialueesta jää havainnoimatta. Suoalueet inventoitiin kartoituslaskentamenetelmällä. Laskenta suoritettiin linnustonseurannan havainnointiohjeen (Koskimies & Väisänen 1988) mukaisesti. Laskentamenetelmänä käytetyt yhden kerran piste- ja kartoituslaskennat antavat luotettavan yleiskuvan alueen linnustosta, ja sen avulla voidaan myös tavoittaa rajallisesti harvinaisia ja harvalukuisia lajeja. Yhteen kertaan perustuvien laskentojen myötä sattumalla voi olla huomattavaa merkitystä esim. yksittäisen lajiesiintymän havaitsemiseen. Laskenta-ajankohta oli varsin myöhäinen, mikä osaltaan saattaa vaikuttaa pesivien lajien ja yksilöiden havaitsemiseen. Tehdyt selvitykset ovat kuitenkin varsin kattavia, joten niiden avulla saatu kokonaiskuva alueen lajistosta ja sen merkityksestä on riittävä hankkeen ympäristövaikutusten arvioimiseksi. 2 3 TULOKSET Selvitysalueella havaitut luonnonsuojelulain (46 ja 47 ) määrittelemät uhanalaiset (VU), alueellisesti uhanalaiset (AU), silmälläpidettävät (NT), EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainitut lajit (EU) sekä erityisvastuulajit (EVA) on esitetty taulukoissa 1 ja 2. EU:n lintudirektiivin määritelmän mukaan liitteessä I mainittujen lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan näiden lintulajien lisääntyminen ja eloonjääminen niiden levinneisyysalueella. Näitä erityistoimia ovat mm. SPA-alueet (Special Protection Areas, ei sijaitse selvitysalueella), jotka ovat osa Natura verkostoa. Erityisvastuulajien Suomen pesimäkanta on vähintään 15 % koko Euroopan pesimäkannasta. Lajien suojelussa ja säilyttämisessä Suomella on merkittävä kansainvälinen vastuu (Leivo 1996). Alueen järvet ja lammet todettiin varsin niukkalintuisiksi. Monilla niistä ei havaittu varsinaisia vesilintuja lainkaan. Itse vesistöjen lisäksi huomioitiin myös niiden rannat ja lähiympäristö. Varsinaisesti järvillä pesiviä suojelullisesti huomattavia lajeja havaittiin joutsen kahdella järvellä, kuikka kahdella järvellä ja telkkä niin ikään kahdella järvellä. Muut havaitut lajit pesivät järvien ympäristöjen metsissä ja soilla. Havaittu kala- /lapintiira käytti järveä todennäköisesti ravinnonhankintaan.

7 Taulukko 1. Suhangon järvien ja lampien kartoituksissa havaitut suojelullisesti huomattavat lajit, havaitut yksilömäärät ja lajien suojelustatus. * = Ahmalampiin kuuluu useita erillisiä pieniä lampia, jotka tässä on esitetty yhdessä. 3 Metso Teeri Pyy Kuikka Telkkä Lapin/ kalatiira Kurki Liro Laulujoutsen Metsähanhi Rantasipi Valkoviklo Keltavästäräkki Leppälintu Suojelustatus NT EVA,NT EU EVA EVA, AU, NT EU EVA EVA EU EVA, AU EVA, NT EVA VU EVA AHMALAMMIT* KONTTIJÄRVI PALOLAMPI 2 1 PITKÄLAMPI 1 2 SÄRKILAMPI SUHANKOJÄRVI 1 KAARLEJÄRVI 1 PIILOLAMPI 1 TAKALAMPI 1 2 TAVILAMMIT Suhangon selvitysalueen linnustollisesti merkittävimpiä elinympäristöjä ovat suot. Myös vuonna 2012 inventoiduilla kolmella suolla havaittiin useita suojelullisesti huomattavia lajeja. Linnustollisesti monipuolisimmaksi osoittautui Siliäniemenaapa. Soilla ja niiden lähiympäristössä havaitut suojelullisesti huomattavat lajit parimäärineen sekä lajien suojelustatus on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Suhangon soiden kartoituksissa havaitut suojelullisesti huomattavat lajit, havaitut parimäärät ja lajien suojelustatus. Kurki Liro Laulujoutsen Kapustarinta Niittykirvinen Keltavästäräkki Pohjansirkku Suojelustatus EVA EU NT EU EVA,AU VU VU SILIÄNIEMENAAPA 1pr 2pr 1pr 1pr 5pr 1pr RYTISUO 1pr 2pr 2pr 1pr TAKA-AAPA 1pr 1pr 5pr Lisäksi Siliäniemenaavalla ja Rytisuolla havaittiin varoittelevat harmaalokkiparit. Harmaalokilla ei ole suojelustatusta, mutta laji on pesimälajina hyvä arvokkaan lintusuon indikaattorilaji.

8 4 ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA LINNUSTOON Kaivoshankkeen toteuttaminen ja siihen liittyvät maansiirto- ja vesistöjärjestelyt vaikuttavat voimakkaasti alueen linnuston elinympäristöjen laatuun. Kaivoshankkeen toteutuksen keskeisimmät haitalliset vaikutukset linnustoon ovat: Alkuperäisten elinympäristöjen häviäminen alueita rakennettaessa (maankäyttö) Louhoksia ja rakennettavia alueita ympäröivien suoalueiden kuivuminen Häiriövaikutukset (melu ja liikenne) Alue on nykyisellään luonnontilaisen kaltaista tai metsätalouden muuttamaa ympäristöä. Linnuston osalta merkittävin vaikutus syntyy lintujen pesimäympäristöjen katoamisen sekä niiden muuttumisen seurauksena. Lisäksi lintuja karkottava häiriövaikutus ulottuu suorien elinympäristömuutosten vaikutusalueen ulkopuolelle. Eri lintulajien reaktioetäisyys häiriöille vaihtelee muutamista kymmenistä metreistä useisiin kilometreihin. Myös vesien johtaminen voi vaikuttaa negatiivisesti veden kohonneiden vierasainepitoisuuksien seurauksena purkuvesistön tai syntyvien altaiden linnustoon. Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat alueen suolajistoon. Alueen soilla pesii useita suojelullisesti huomattavia lajeja, joiden elinympäristö tuhoutuisi tai muuttuisi hankkeen toteutumisen myötä. Sen sijaan selvitysalueen järvet ja lammet eivät ole inventointien ja asiantuntija-arvioinnin perusteella linnustollisesti merkittäviä. Hankkeella on todennäköisesti lieviä positiivisia vaikutuksia rakennettujen ja avoimien maiden lajeihin kuten västäräkkiin ja kivitaskuun. Lisäksi rikastushiekka-altaalle voi muodostua vesilinnuille, kahlaajille ja lokkilinnuille sopivia elinympäristöjä jo kaivostoiminnan aikana ja erityisesti sen loputtua. 4 5 VIITTEET Koskimies, P. & Väisänen R. A., Linnustonseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo. Leivo, M. 1996: EVA Suomen kansainvälinen erityisvastuu linnustonsuojelussa. Linnut 31: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus 2010 [The 2010 Red List of Finnish Species]. Ympäristöministeriö & Suomen Ympäristökeskus, Helsinki. Väisänen, Lammi, & Koskimies Muuttuva pesimälinnusto. Otava. Ympäristöhallinto 2010: Lajien suojelu. Verkkodokumentti. Saatavissa:.