Mentorointiopas MAANMITTAUSLAITOS 2014
|
|
- Jalmari Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mentorointiopas MAANMITTAUSLAITOS 2014
2 MAANMITTAUSLAITOS Mentorointiopas Sisällys: 1. MITÄ MENTOROINTI ON MENTOROINTIOHJELMAN TAVOITTEET MENTOROINNIN OHJAUS MENTOROINNIN ROOLIT Mentori Aktori MENTOROINTIOHJELMAN VUOSIKELLO Vuoden 2014 mentorointiohjelman toteutus ( ) HYVÄ MENTOROINTISUHDE Aloitus Pelisäännöistä sopiminen Toteutus Tapaamiset ja niiden valmistelu Raportointi Lopetus KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ MENTOROINTIIN OSALLISTUVILLE Mentorille Aktorille MITÄ TEHDÄ, KUN TULEE ONGELMIA? TYÖAJAN KIRJAAMINEN LOPUKSI... 11
3 1. MITÄ MENTOROINTI ON Mentorointi on kokemuspohjaisten tietojen, taitojen ja viisauden siirtämistä henkilöltä toiselle vuorovaikutuksen muodossa. Mentorointi antaa sekä mentorille että aktorille mahdollisuuden henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kehittymiseen. Mentoroinnissa kokenut ja arvostettu senioriosaaja ohjaa, tukee ja käy vuoropuhelua työiältään nuoremman työtoverin kanssa. Käänteisessä mentoroinnissa roolit ovat päinvastaiset, jolloin työiältään nuorempi työtoveri toimii mentorina ja siirtää omaa osaamistaan ja kokemuksia senioriosaajalle. Tavoitteellisuus, luottamuksellisuus, sitoutuneisuus ja vapaaehtoisuus ovat edellytyksiä menestykselliselle mentorointisuhteelle. Mentorointi tarjoaa parhaimmillaan mahdollisuuksia uravaihtoehtoihin. Se lisää pätevyyttä siirtämällä kokemusta ja osaamista monivaiheisen ja luottamuksellisen parikeskustelun avulla. Tämä on yksi tehokkaimpia tapoja ns. hiljaisen tiedon välittämiseen. Kahdenkeskinen vuorovaikutus antaa mahdollisuuden parantaa ja laajentaa aktorin kykyä ajatella asioita uusista ja useista näkökulmista eri yhteyksissä ja eri tasoilla. Mentorille se antaa mahdollisuuden peilata omaa kokemus- ja osaamismaailmaansa suhteessa työiältään nuorempaan kollegaan/työtoveriin. Käänteisessä mentoroinnissa roolit ovat päinvastaiset, jolloin mentori on työiältään aktoria nuorempi. Myös ryhmämentorointi on mahdollista. Mentoroinnissa kaksi vaihtoehtoista työskentelytapaa: Laitostasoisessa mentorointiohjelmassa mentori ja aktori tulevat eri toiminta- tai tulosyksiköistä. Osaamista siirretään yli yksikkörajojen laitoksen määrittämillä kriittisillä osaamisalueilla. Toiminta- tai tulosyksikkökohtaisessa mentorointiohjelmassa mentori ja aktori tulevat samasta toiminta- tai tulosyksiköstä. Siirrettävä osaaminen voi olla laitoksen tai joko toiminta- tai tulosyksikön määrittämää kriittistä osaamista. Esimiehille tarjottava MML:n ulkopuolinen mentorointi otetaan mukaan vuoden 2015 ohjelmaan. 2. MENTOROINTIOHJELMAN TAVOITTEET Mentorointiohjelman tavoitteita ovat mm: tukea työ- tai osaamisiältään nuoremman työntekijän oppimista sekä sitoutumista Maanmittauslaitokseen ja oman toimintayksikkönsä asiantuntijaorganisaatioon ylläpitää seniortyöntekijöiden motivaatiota ja viihtymistä työelämässä. edesauttaa MML:n kokonaistuottavuuden kehittymistä Tavoitteiden toteutumista seurataan vaikuttavuuskyselyin. Mentorointimenetelmän käyttöalueita ovat mm: maanmittausalan ammatillisen osaamisen siirtäminen esimies- ja johtamisosaamisen siirtäminen tiimitoimintaosaamisen siirtäminen
4 3. MENTOROINNIN OHJAUS maanmittausalan ja -laitoksen kehityksen ja kulttuurin tietämyksen siirtäminen Koordinaatioitiimi: vahvistaa mentorointioppaan tunnistaa MML:n kriittiset osaamiset ja vahvistaa niiden pohjalta vuosittaiset mentoroinnin teema-aiheet määrittelee mentoroinnin tavoitteet ja vuosittaiset painotukset varmistaa mentorointiin tarvittavat resurssit nimeää tulosyksikkökohtaisesti jäsenet mentorointitiimiin Mentorointitiimi: 4. MENTOROINNIN ROOLIT laatii vuosittaisen mentorointiohjelman valitsee mentori-aktori parit suunnittelee tarpeelliset koulutuspäivät huolehtii yhteydenpidosta toiminta- ja tulosyksikköihin sekä vastuualueisiin ja niiden sitouttamisesta mentorointiohjelman toteuttamiseen seuraa mentorointiohjelman etenemistä käsittelee palautteet ja suunnittelee jatkotoimenpiteiden toteuttamisen Mentorointitiimin jäsenet: Jukka Syrjälä (PETO) Raimo Seppänen (ARTO) Visa Korhonen (TJ) Sirkku Nieminen (KIR) Mauno Pyykönen (RETI) Arhi Tervo (MARA) Mikael Holm (TIETO) Asta Varonen (ICT) Juha Tuomaala (SOVE) Päivi Kekki (TAL) Päivi Mytkäniemi, sihteeri (HR) Jukka Romppainen, puheenjohtaja (HR) Vuoden 2015 mentorointitiimin nimetään syksyn 2014 aikana myös GL:n ja Tiken edustajat. Mentorointiprosessista hyötyvät sekä aktori että mentori. Hyödyt konkretisoituvat aktorin toimintatapojen muutosten kautta paranevina tuloksina ja kehittyneinä sosiaalisina taitoina sekä sosiaalisen verkoston laajenemisena. Mentorilla ja aktorilla on kummallakin oma roolinsa mentorointisuhtessa. Roolin erilaisuus esim. työrooliin verrattuna on hyvä tiedostaa väärinkäsitysten ja ristiriitojen välttämiseksi. Näitä asioita käsitellään mentorien ja aktorien yhteisessä aloitustapaamisessa.
5 4.1. Mentori Mentorin roolina on toimia informaation lähteenä ja tiettyjen taitojen, käyttäytymisen ja toimintotapojen opastajana ja tukena. Hän toimii myös peilinä silloin, kun aktorilla on erilaisia asioita/ongelmia pohdittavana tai ratkaistavana. Mentori toimii näkemysten synnyttäjänä, energisoijana, tietojen ja resurssien vahvistajana sekä ratkaisuehdotusten arvioijana. Mentori: on valmis jakamaan osaamistaan on kiinnostunut oppimisesta ja opastamisesta omaa hyvät vuorovaikutustaidot osaa tehdä oikeita kysymyksiä nauttii arvostusta, joka perustuu hänen persoonaansa ja osaamiseensa ei niinkään asemaan osaa kuunnella ja myös tarvittaessa astua sivuun on aito oma itsensä ja luo mentorointikeskusteluihin luottamuksellisen ilmapiirin. Mentori hyötyy onnistuneesta mentorointiprosessista saamalla uusia ja tuoreita ajatuksia oman työnsä kehittämiseen. Mentorointitapaamiset ovat parhaimmillaan miellyttävä tapa keskustella työhön liittyvistä asioista vapaamuotoisesti ja muultakin kuin arkirutiinien kannalta Aktori Aktori on työ- tai osaamisiältään nuorempi henkilö, joka haluaa hyödyntää mentorin kokemusta oman työnsä kehittämisessä. Käänteisessä mentoroinnissa roolit vaihtavat paikkaa. Työ- tai osaamisiältään nuorempi asettuu mentoriksi, mentoroitavanaan senioritason asiantuntija, joka saa lisäarvoa osaamiseensa. Aktorilla tulee olla selkeät tavoitteet ja potentiaalia tavoitteiden saavuttamiseen. Hänellä on halu itsetuntemuksen kehittämiseen ja hän on valmis antamaan ja saamaan palautetta. Myös aktorilta edellytetään vuorovaikutustaitojen hallintaa, avoimuutta, sitoutuneisuutta sekä aktiivisuutta kehittää omaa osaamistaan. Aktorin motiiveina mentorointiin lähtiessään on yleensä halu syventää tai laajentaa näkökulmaa työtehtäviinsä sekä toive uran kehittämiseen. Siten aktorin rooli on aktiivinen ja aloitteellinen. Aktorin tehtävänä on ottaa yhteyttä mentoriin ja sopia ensimmäisestä tapaamisesta valinnan jälkeen. Aktori hyötyy mentorointiprosessista saamalla arvokkaan yhteistyökontaktin. Hän saa myös käytännön näkemystä ja tietoa kiinnostavista asioista. Samoin hän saa laajemman näkemyksen elämästä, työstä ja urasta. hän näkee valitsemansa ammatin arkea ja juhlaa pintaa syvemmältä. Aktori saa usein myös motivaatiota tulevaisuutensa suunnitteluun.
6 5. MENTOROINTIOHJELMAN VUOSIKELLO Elokuu koordinaatiotiimi selvittää Maanmittauslaitoksen kriittiset osaamiset koordinaatiotiimi vahvistaa seuraavan vuoden mentoroinnin teema-aiheet Syys-lokakuu mentorointitiimi tiedottaa seuraavan vuoden mentorointiohjelman haun käynnistymisestä laitoksen intrassa sekä tulosyksikön johtajien kautta (Liite 1, Hakulomake) Marraskuu mentorointitiimi käsittelee saapuneet hakemukset ja tekee valinnat seuraavan vuoden pareiksi mentorointitiimi varmistaa ohjelmaan valittujen mentoreiden ja aktoreiden tulosyksiköiden johtajilta suostumuksen ohjelmaan osallistumiseen mentorointitiimi tiedottaa ohjelmaan hakeneita valinnoista mentorointitiimi lähettää ohjelmaan valituille mentorointisopimuksen alustavaa valmistelua varten Joulukuu mentorointitiimi ilmoittaa mentoreille ja aktoreille mentorointiohjelman aloitustapaamisesta Tammikuu mentorointitiimi lähettää mentoreille ja aktoreille kutsun aloitustapaamiseen ja mentorointisopimuksen (Liite 2) etukäteen valmisteltavaksi Tammi-helmikuu ohjelma käynnistyy yhteisessä aloitustapaamisessa Kesäkuu mentorointitiimi lähettää pareille välikyselyn. Joulukuu ohjelma päättyy yhteiseen päätöstapaamiseen, jossa jokainen mentoraktoripari esittää loppuraporttinsa. Mentori ja aktori tapaavat toisensa laatimansa mentorointisopimuksen mukaisesti.
7 5.1. Vuoden 2014 mentorointiohjelman toteutus ( ) Huhti-toukokuu vahvistetaan teema-aiheet vahvistetaan mentorointiohje nimetään jäsenet mentorointitiimiin järjestetään mentorointitiimille mentorointikoulutus tiedotetaan vuoden 2014 mentorointiohjelman haun käynnistymisestä laitoksen intrassa sekä tulosyksikön johtajien kautta (Liite 1, Hakulomake) hakuaika mentorointitiimi käsittelee saapuneet hakemukset ja tekee valinnat mennessä. Kesäkuu varmistetaan ohjelmaan valittujen mentoreiden ja aktoreiden tulosyksiköiden johtajilta suostumus ohjelmaan osallistumiseen tiedotetaan ohjelmaan hakeneita valinnoista lähetetään ohjelmaan valituille mentorointisopimus alustavaa valmistelua varten ohjelma käynnistyy yhteisessä aloituspäivässä viikolla 24. ( ), johon osallistuvat valitut mentorit ja aktorit. Marraskuu pareille lähetetään välikysely Maaliskuu 2015 ohjelma päättyy yhteiseen päätöstapaamiseen, jossa jokainen mentoraktoripari esittää loppuraporttinsa. Vuoden 2015 mentorointiohjelman toteutus aloitetaan vuosikellon mukaisesti elokuun 2014 aikana.
8 6. HYVÄ MENTOROINTISUHDE Hyvä mentorointisuhde on avoin rehellinen luottamuksellinen suunnitelmallinen tavoitteellinen. Mentorin ja aktorin on tärkeää tulla hyvin keskenään toimeen ja kyetä avoimeen ja luottamukselliseen keskusteluun. Osapuolten välinen luottamus on onnistuneen mentorointisuhteen elinehto. Mentorointisuhde on pari- tai ryhmätyöskentelyä, joka voidaan jakaa kolmeen eri vaiheeseen: aloitukseen, toteutuksen ja lopetukseen Aloitus Yhteisessä aloitustapaamisessa luodaan pelisäännöt parityöskentelylle eli täsmennetään mentorointisopimus. Erityisen tärkeää on keskustella mentoroinnin ja parien tavoitteista, koska tällöin molemminpuoliset odotukset selkiytyvät ja tulevat realistisemmiksi. Aloituspäivään osallistuminen on pakollista Pelisäännöistä sopiminen Toteutus Mentorointisopimus lähetetään etukäteen osallistujille pohdittavaksi ja se viimeistellään aloituspäivässä. Allekirjoitetut sopimukset toimitetaan joko alkuperäisinä tai skannattuina mentorointitiimin sihteerille sekä mentorointiin osallistuvien henkilöiden esimiehille aloituspäivässä sovittuun päivämäärään mennessä. Mentorointitiimi käy sopimukset läpi ja antaa palautteen kullekin parille. Parit tarkentavat sopimustaan mentorointitiimin mahdollisen palautteen perusteella. Pelisäännöistä sopiminen on tärkeää heti mentorointiprosessin alussa. Parin tulee sopia keskenään kuinka ja missä tapaamiset järjestetään. Pelisäännöistä on tärkeää sopia, jotta kummatkin osapuolet tietävät, mitä toinen odottaa ja edellyttää pariltaan. Sitoutuneen ja luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen edellytyksenä on mahdollisimman suuri avoimuus, molemminpuolinen luottamus ja kunnioitus. Myös palautteen anto on molemminpuolista ja rakentavasti kehittymiseen johtavaa. Keskustelujen luottamuksellisuudesta sopiminen etukäteen on myös tärkeää heti projektin alussa. Parien tulee sopia siitä, mistä keskustelussa ilmenneistä asioista voi puhua ja kertoa työtovereilleen ja mitkä teemat ovat sellaisia, jotka jätetään vain asianosaisten tietoon. Tärkeää on, että asioista puhutaan ja että osapuolet ymmärtävät toisiaan ja löytävät yhteisen sävelen - ei niinkään se, kuinka virallisesti tai konkreettisesti asioista sovitaan.
9 Tapaamiset ja niiden valmistelu Raportointi Tässä vaiheessa muotoutuu mentoroinnin suurin anti, jolloin pari tapaa toisiaan ja keskustelee sopimistaan teemoista. Aktorin ja mentorin välisen vuorovaikutuksen tulee olla avointa, rehellistä, konsultoivaa keskustelua. Tapaamisista ja keskusteluista tulee pitää oppimispäiväkirjaa, johon kirjataan käsitellyt teemat ja keskustelujen anti. Oppimispäiväkirja toimii pohjana päätöstapaamista varten tehtävää loppuraporttia varten. Jotta sekä mentori että aktori saavat mahdollisimman paljon lisäarvoa parityöskentelystä, tapaamiset on suunniteltava etukäteen ja pidettävä kiinni tapaamisaikatauluista. Jo ohjelman alussa tulee sopia, mitä teemoja käsitellään, miten niitä käsitellään ja milloin kukin teema käsitellään. Tätä varten parit saavat jo ennen ohjelman alkua yhteiseen sopimukseen sisällytettäviä asioita pohdittavaksi. Suunnitelma kiteytetään sopimukseksi aloituspäivänä. Tapaamisaikataulun laatiminen etukäteen on tärkeää. Näin kumpikin osapuoli tietää seuraavan tapaamiskerran ja teeman ja voi valmistautua siihen etukäteen. Prosessin aikana tavataan säännöllisesti noin kerran kuukaudessa parin tunnin ajan. Tapaamiset voidaan toteuttaa joko lyhyinä ja useammin toistuvina kertoina tai ne voivat olla koko päivän mittaisia ja harvemmin toteutuvia. Mikäli mentori ja aktori työskentelevät eri paikkakunnilla, osa tapaamisista voidaan hoitaa myös videoneuvotteluina. Jokaisesta tapaamisesta tulee kirjata oppimispäiväkirjaan keskeiset asiat ja tapaamisen anti. Jokainen pari on henkilökohtaisesti vastuussa omien tavoitteiden ja aikataulujen asettamisesta ja niistä kiinni pitämisestä. On myös otettava huomioon, että tilanteet saattavat vaihdella paljonkin vuoden aikana. Suunnitelman yksityiskohtaisuuden taso jää parin harkintaan. Sekä laitos- että yksikkökohtaiseen ohjelmaan osallistuvat parit tekevät loppuraportin oppimiskokemuksistaan ennen päätöstilaisuutta. Loppuraportti on kooste mentorointiohjelman hyvistä ja huonoista kokemuksista sekä siitä, miten mentorointiohjelmaa tulisi kehittää. Oppimispäiväkirjan pitäminen jokaisesta tapaamisesta helpottaa loppuraportin tekoa, kun aineistoa on työstetty matkan varrella. Parit palauttavat loppuraportin etukäteen nimetylle mentorointitiimin jäsenelle kommentointia varten ja esittelevät raportin sisällön koko ryhmälle. Raportointiohjeet annetaan aloituspäivässä. Kaikkien ohjelmaan osallistuneiden edellytetään osallistuvan päätöstapaamiseen ja loppuraporttinsa esittämiseen Lopetus Mentorointiprosessi on määräaikainen, ja se päättyy suunnitellun aikataulun mukaisesti. Sen sijaan mentorin ja aktorin vuorovaikutus jatkuu usein muodossa tai toisessa. Suhteen mahdollisesta jatkamisesta pari sopii itse. On hyvä sopia määräajan päättymisajankohta erikseen, jos se jatkuu vielä mentorointiohjelman jälkeen.
10 7. KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ MENTOROINTIIN OSALLISTUVILLE Mentoroinnille on varattava aikaa. On tärkeää, että tapaamiset ovat säännöllisiä, ja että niitä on tarpeeksi usein. Vain näin osapuolet hyötyvät ja prosessi onnistuu. Liian vähäinen ajankäyttö ja epäsäännöllisyys ovat useimmiten syynä mentoroinnin epäonnistumiseen. Tärkeiksi koetuille asioille löytyy aina aikaa. Jos yhteisiä tapaamisia pidetään hyödyllisinä ja antoisina, on niille tilaa kalenterissa Mentorille Mentoriksi ryhtyvän tulee selkiyttää itselleen, mikä on mentorin rooli, ja mitkä ovat omat tavoitteet ja motiivit. Esimerkiksi - miten mentorointi eroaa valmentajan tai esimiehen roolista? Olennaista mentoroinnissa on kuunteleminen ja oikeanlaisten kysymysten asettaminen, jotta aktori itse löytäisi oikeat vastaukset kysymyksiin. Ensisijaisena tavoitteena on aktorin auttaminen ja kehittyminen. Mentori saa lisäarvoa aktorin tavoitteiden toteutumisen kautta. Mentori antaa aikansa ja osaamisensa aktorin käyttöön. Aktori puolestaan miettii omien tavoitteidensa kautta, kuinka hän voisi parhaiten hyödyntää mentorin antaman osaamisen ja ajan oman työnsä kannalta. Edes mentori ei voi hallita ja osata kaikkea. Tärkeämpää on mentorin kyky tunnistaa omat kykynsä ja mahdollisuutensa auttaa aktoria omissa kehittymistavoitteissaan Aktorille Aktoriksi ryhtyvän tulee tiedostaa, että mentoroinnin tulokset eivät synny itsekseen, vaan vaativat aktiivisuutta. Aktorin on kyettävä olemaan avoin myös uusille ideoille ja uuden oppimiselle. Vain avoimuuden ja aktiivisuuden kautta aktori voi hyödyntää mentorin tarjoamat kehitysväylät ja virikkeet. Myös rohkeus kyseenalaistaa voi olla yksi tie uuden oppimiseen. Tuloksellinen mentorointi vie aikaa ja vaatii suunnitelmallisuutta ja tavoitteiden asettamista. On tärkeä pitää kiinni mentorin kanssa yhdessä sovituista tapaamisista. Saadakseen kaiken hyödyn mentoroinnista on aktorin mietittävä myös omaaloitteisesti omaan elämäänsä liittyviä asioita ja kysymyksiä. Aktorin aktiivisuus ja aloitteellisuus sekä omien tavoitteiden tiedostaminen ovat tärkeitä tekijöitä mentorointisuhteen onnistumiseksi. Mentorointisuhteeseen tarvitaan aina kaksi osapuolta, jotka molemmat omalla tavallaan edesauttavat suhteen toimimista ja edistymistä. Aktorin on tiedostettava, että hän antaa myös vähintään yhtä suuren panostuksen mentorointisuhteeseen kuin mentorikin, ja vaikuttaa täten koko mentorointisuhteen onnistumiseen. 8. MITÄ TEHDÄ, KUN TULEE ONGELMIA? Parin keskustelee mahdollisista ongelmista ja yrittää ratkaista ne keskenään. Ongelmien yhdessä ratkaiseminen voi myös lujittaa mentorointisuhdetta ja tuoda uusia ulottuvuuksia suhteelle. Mikäli ongelmia ei pystytä keskenään ratkaisemaan, otetaan ensisijaisesti yhteyttä perille nimettyyn mentorointitiimin jäseneen. Yhdessä pohtien löydetään varmasti mentorille ja aktorille sopivia ratkaisumalleja. On aina huomioitava, että ihmisten elämäntilanteet muuttuvat. Se saattaa tuoda muutoksia myös mentorointisuhteeseen. Joskus mentorointisuhteeseen voi ilmes-
11 9. TYÖAJAN KIRJAAMINEN tyä este, jonka vuoksi mentorointia on liian vaikeaa tai mahdotonta jatkaa. Mentorit ja aktorit: M1358-osavaihe tuote, jota koulutus hyödyttää Mentorointiohjelmaan käyttämä työaika (myös aloitus- ja lopetustilaisuudet) ja matkakulut. Mentorointitiimin jäsenet: M Osaamisen uudistaminen - henkilöstön kehittäminen 10. LOPUKSI Mentorointiohjelmaan käyttämä työaika (myös aloitus- ja lopetustilaisuudet) ja matkakulut. Maanmittauslaitoksen mentorointiohjelma 2014 on laitoksen historian yhdestoista ohjelma. Kokemukset aiemmista ohjelmista ovat olleet myönteisiä, minkä vuoksi tätä menetelmää ja työskentelytapaa jatketaan ja entisestään vahvistetaan. Ohjelman onnistumiseen vaikuttavat kaikki mukana olijat, joten jokaisen henkilökohtainen panostus työskentelyyn on tärkeä.
Oulun yliopiston mentorointiohjelma
n mentorointiohjelma Info 19.9.2017 Karoliina Kekki / Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet Koordinaatio: Alumnisuhteet, Tellus-tiimi, kauppakorkeakoulu, tutkijakoulu (UniOGS) 1997 - Maisteritaso:
LisätiedotProCom Mentorointiohjelman aloitus. 07.10.2014 klo 17-19 Raija Peltola
ProCom Mentorointiohjelman aloitus 07.10.2014 klo 17-19 Raija Peltola Käsiteltäviä teemoja Mitä mentorointi on? Mentorin ja aktorin roolit Onnistunut mentorointi prosessina - Perusedellytykset, rakentaminen
LisätiedotOHJEITA MENTOROINNIN TUEKSI
OHJEITA MENTOROINNIN TUEKSI Johdanto Suomen Mentorit ry tukee ja ohjaa korkeakoulusta valmistuneita tai valmistumassa olevia nuoria mentoroinnin avulla. Toiveemme on, että nuoret työllistyisivät mahdollisimman
LisätiedotMENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA!
MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA! MENTORIKSI VANTAALAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille TIEDOTUS- JA KOULUTUSTILAISUUS! 15.10.2012
LisätiedotTYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA. Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2.
TYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2.2016 JOHTAVA AJATUSKULKU TÄSSÄ Lähtökohtana yksilön vastuu omasta työhyvinvoinnistaan
LisätiedotHyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä
Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007 MENTOROINTI työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Ullamaija Kauppinen Marja'Liisa Vesterinen KM, SHO fil.toht., kauppatiet.lis. projektipäällikkö
LisätiedotMENTOROINTI - TIE UUDISTUMISEEN JA OPPIMISEEN. Minnariikka Rajala Delficon Oy
MENTOROINTI - TIE UUDISTUMISEEN JA OPPIMISEEN Minnariikka Rajala Delficon Oy minnariikka.rajala@delficon.fi 050-385 1717 Delficon 2016 1 Delficon on strateginen kumppanisi tuloksellisen toimintakulttuurin
LisätiedotTukea työllistymiseen. Verkostoja, neuvoja ja vinkkejä. Mentorointiopas
Tukea työllistymiseen Verkostoja, neuvoja ja vinkkejä Mentorointiopas Maahanmuuttajien työllistyminen - Kansainväliset mallit työllistymispalveluiden kehittämisessä 1.10.2010-30.6.2012 SISÄLTÖ Mitä mentorointi
LisätiedotValmennusosaamisen työpaja
Valmennusosaamisen työpaja 13.5.2014 Pulmu Puonti - Mentorointi/ryhmämentorointi - Mentorin tehtävä ja rooli - Sosten Arviointimentorikoulutuksen 2013 muistiinpanojen pohjalta - SOSTE Suomen sosiaali-
LisätiedotMentorointi. KYS/Kliiniset henkilöstöpalvelut Kliiniset sihteeripalvelut. 21.5.2014 Kirsi Kivimäki
Mentorointi KYS/Kliiniset henkilöstöpalvelut Kliiniset sihteeripalvelut 21.5.2014 Kirsi Kivimäki Mentorointi-työryhmä aloitti 6/2013 kokoontunut n. kerran kuussa jäseninä: palvelupäällikkö Arja Konttinen
LisätiedotSoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9.
SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke Työpaja 5.9. Miten vastaamme sote-muutoshaasteeseen? Tarkentamalla yhdessä ja itsenäisesti, mitkä ovat juuri meidän osaamistarpeita
LisätiedotLiite 2. KEHITYSKESKUSTELU
Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,
LisätiedotMentorointiopas Sisällys
1 Mentorointiopas Sisällys 1. Johdanto 2. Mitä mentorointi on? 3. Mitä mentorilta odotetaan? 4. Mentoroinnin tavoitteet 5. Hyvän mentorointisuhteen rakentaminen 6. Kohtaamisiin valmistautuminen 7. Mentoroinnin
LisätiedotParemmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin
Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin TYÖYHTEISÖSOVITTELU Kun työyhteisössä on konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen
LisätiedotMPS Cross-Company Mentoring. Hallitusammattilaiset ry 8.4.2014 Minna Hirsimäki ja Maaret Kulo
MPS Cross-Company Mentoring Hallitusammattilaiset ry 8.4.2014 Minna Hirsimäki ja Maaret Kulo MPS Cross-Company Mentoring Mitä: Mentorointi perustuu kahden tasa-arvoisen ihmisen luottamukselliseen vuorovaikutukseen,
LisätiedotTiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys
Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?
LisätiedotWomento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.
Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut
LisätiedotVertaismentorointi johtajuuden tukena Päivi Kupila TaY. Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere
Vertaismentorointi johtajuuden tukena Päivi Kupila TaY Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 3.4.2014 Tampere Päivi Kupila Mentorointikokemuksia Yritysmaailma Tehtävien ja osaamisen siirto Tehtävien
LisätiedotTervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen. Alkutapaaminen to
Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen Alkutapaaminen to 20.10.2016 Esittelykierros Etu- ja sukunimi Koulutus ja ammatti Äidinkieli ja muu kielitaito Aktori ja mentori Aktori Maahanmuuttajataustainen
LisätiedotOppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI
Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit
LisätiedotKehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä
1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista
LisätiedotEsko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi
Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi MITÄ MENTOROINTI TARKOITTAA Mentorointi keskittyy yrittäjien liiketoiminnan
LisätiedotOPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA
OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA Verme-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi TURUN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN RAUMAN YKSIKKÖ JÄRJESTÄÄ VERME VERTAISRYHMÄMENTOROINNIN
LisätiedotOsaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu
Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille
LisätiedotMaanmittauslaitos ja Yhteisten vesialueiden yhdistäminen
Maanmittauslaitos ja Yhteisten vesialueiden yhdistäminen 18.9. 2014 Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Aiheet Maanmittauslaitoksen organisaatiouudistus Yhteisten vesialueiden
LisätiedotDuodecim- Osaamisen kehittämisen seminaari
Duodecim- Osaamisen kehittämisen seminaari 26.4.2018 Laura Ihamuotila SUOMEN MENTORIT RY Perustettu 2013 TEHTÄVÄMME: Työtä korkeakoulutetuille ja raikasta uudistusta työelämään yhdistämällä koulutetut
LisätiedotCxO Webinaari Mentoroiva Johtaminen Mitä se on, mitä hyötyä siitä on? Johtamisaktivisti Toni Hinkka
CxO Webinaari 31.3.2017 Mentoroiva Johtaminen Mitä se on, mitä hyötyä siitä on? Johtamisaktivisti Toni Hinkka Mitä tarkoittaa mentoroiva johtaja? Toni Hinkka: Mentorin Käsikirja (201X) Mentorointi on menetelmä,
LisätiedotKuntien ja Maanmittauslaitoksen kiinteistötehtävien koulutuspäivä
Kuntien ja Maanmittauslaitoksen kiinteistötehtävien koulutuspäivä 17.9.2013 Prosessijohtaminen Maanmittauslaitoksessa ja sidosryhmäyhteistyön järjestäminen uudessa organisaatiossa Ari Tella Prosessijohtaminen
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotKeskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa
Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,
LisätiedotEsiintymisvalmennus, 6h
Esiintymisvalmennus, 6h Vaikuttavuudella epäreilua kilpailuetua " Erilaisuus, avoimuus, aitous ja rohkeus huokui valmentajasta. Mari Seppänen 1 / 9 Oletko esiintyessäsi epämukavuusalueella? Kuunnellaanko
LisätiedotYOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio
Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion
LisätiedotTyöyhteisötaidot Invalidisäätiössä
Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä Erityisesti Sinulle Työyhteisötaitoja tarvitaan Työpaikka on töiden tekemistä varten. Jokainen varmistaa omalta osalta töiden sujuvuuden. Sujuvaan työn tekemiseen kuuluvat
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotAKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus
AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan
LisätiedotTYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009
TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotHR-ryhmäcoaching syksyllä 2018
HR-ryhmäcoaching syksyllä 2018 Voimaa ja vaikuttavuutta HR-työhön Uusi ryhmä starttaa 24.8.2018 Ilmoittaudu 15.6. mennessä Riitta Perttilä, Novetos Oy riitta.perttila@novetos.fi p. +358 50 549 2797 HR-ryhmäcoaching
LisätiedotKeskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa
Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Sykettätyöhön.fi-palvelu 15.12.2014 Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia, energiaa
LisätiedotTiimivalmennus DIVENTI
Tiimivalmennus DIVENTI Tiimienergialla huipputuloksiin, 6 pv Tavoitteellinen kehitystyö tuottaa konkreettisia tuloksia, jotka näkyvät myös kassavirrassa. Arto Saksola, toimitusjohtaja 1 / 11 Menestyvät
LisätiedotYmpäristöasioiden sovittelu
Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden mentorointiohjelma
Tarmo Alastalo & Seija Tolonen C Korkeakouluopiskelijoiden mentorointiohjelma Loppuraportti KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Raportteja, 50 Korkeakouluopiskelijoiden
LisätiedotNOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni
NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni 29.4. 2016 Helka Pirinen People & Leadership Consulting PLC Oy, p. 040 51 21 470, www.peopleleadership.fi
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotUrasuunnittelu organisaatiossa kenelle, mitä ja miksi? Henkilöst
Urasuunnittelu organisaatiossa kenelle, mitä ja miksi? Henkilöst stön n ammatillinen kehittyminen työyhteis yhteisössä - valmennusohjelma Kumppanuksien orkestrointi Henry foorumi 4.11.2008 Crowne Plaza
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotUnipoli Tampere Mentoring Programme. Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014
Unipoli Tampere Mentoring Programme Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014 Taustaa Taustaa: WorkPlace Pirkanmaa 3/2009-5/2011 -> osaksi Unipolin toimintoja 1. mentorointinohjelma
LisätiedotVERTAISRYHMÄMENTOROINTI HANKKEEN JUURRUTTAMISEN MENETELMÄNÄ
VERTAISRYHMÄMENTOROINTI HANKKEEN JUURRUTTAMISEN MENETELMÄNÄ Lapsen hyvä arki 2 hanke Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymät Maria Myllymäki Varhaiskasvatuksen opiskelija Oulun yliopisto Mentorointi
LisätiedotOSASTONHOITAJIEN KOULUTUSPÄIVÄ 12.9.2014 SALLA KOIVUNEN 12/4/14 1
OSASTONHOITAJIEN KOULUTUSPÄIVÄ 12.9.2014 SALLA KOIVUNEN 12/4/14 1 HUS ESIMIESTYÖN MENTOROINTIOHJELMA Henkilöstön kehittämispäällikkö Salla Koivunen HUS Yhtymähallinto, Henkilöstöjohto ja Osastonhoitaja
LisätiedotHelka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana
Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto
LisätiedotKaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas
Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotTyöpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus
Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen
LisätiedotKohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja
Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotSuomen Ekonomien hallitukseen Hallitushaastattelut Taitavaksi haastattelijaksi
Suomen Ekonomien hallitukseen 2018-2020 Hallitushaastattelut Taitavaksi haastattelijaksi Infoa haastattelijalle Nina Juhava, 29.8.2017 5.9.2017 Hallitushaastattelut Hallitushaastattelut 1. Esityö: Tehtävän
LisätiedotSinä itse. Esimiesarvio esimiestyön kehittämisen tukena Päivi Visuri
Sinä itse Esimiesarvio esimiestyön kehittämisen tukena Päivi Visuri Miksi esimiesarvioita tehdään? Oulun kaupunkistrategiaan on kirjattu tavoitteeksi johtamistyön tukeminen. Kaupunkistrategiaa toteutetaan
LisätiedotStrategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011
Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio
LisätiedotEsimiehen koutsaus ja valmennus
Esimiehen koutsaus ja valmennus Tallinna 20.5.2016 YTM, työnohjaaja, coach Liisa Kallio Esityksen sisältö 1. Oma taustani 2. Mitä Coaching on 3. ICF ydintaidot A. Coaching työskentelyn perusta B. Suhteen
LisätiedotEDUSKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMINNAN TUKIRYHMÄ. Mentorointiopas. Sisällys
1 EDUSKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMINNAN TUKIRYHMÄ Mentorointiopas Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän mentorointikampanja (toukokuu 2012 joulukuu 2012) Sisällys 1. Johdanto 2. Mitä mentorointi on? 3.
LisätiedotAmmatillisesta mentoroinnista ja mentorointiohjelmista - tutkimusten ja artikkeleiden valossa. Mentorina terveysalan työyhteisössä, 2014
Ammatillisesta mentoroinnista ja mentorointiohjelmista - tutkimusten ja artikkeleiden valossa Mentoroinnin erilaisia rooleja ja vaikuttamisen keinoja (Aktiivinen) rganisaatio (Aktiivinen) Valmentaja Kriittinen
LisätiedotJOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A
Karl-Magnus Spiik 1 JOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A Tämän mittarin avulla johtoryhmä voi seurata ja kehittää suunnitelmallisesti työskentelyään. Täydellisyyttä tai ehdottomia totuuksia ei etsitä, koska sellaisia
LisätiedotWOMENTO - työuramentoroinnilla tuloksiin! Monikulttuurisuuden asiantuntija Gunta Ahlfors Oulu
WOMENTO - työuramentoroinnilla tuloksiin! Monikulttuurisuuden asiantuntija Gunta Ahlfors Oulu 28.4.2017 Väestöliitto ry järjestö perustettiin 1941 tuottaa palveluita, tekee tutkimusta, vaikuttaa 34 jäsenjärjestöä
LisätiedotYhteistyöllä osaamista
Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen
LisätiedotTIIMIN, TYÖRYHMÄN TAI PROJEKTIN MITTARI, lomake A
Karl-Magnus Spiik 1 TIIMIN, TYÖRYHMÄN TAI PROJEKTIN MITTARI, lomake A Tämä työkalu sopii ohjausryhmille, tiimeille, työryhmille, projekteille joilla on melko itsenäinen vastuualue. Alla käytetään kaikista
Lisätiedot10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja
LisätiedotRYHMÄMENTOROINTI. Jyväversitas-projektin esittely
RYHMÄMENTOROINTI Jyväversitas-projektin esittely 19.12. PROJEKTISSA MUKANA: Minna Lapakko Marianne Peltola Anna Mäkelä Yhteistyössä: Student Life, Kielten laitos ja Työelämäpalvelut Haaveiletko työurasta,
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotLuottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu
Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää
LisätiedotVanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS
Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan
LisätiedotRYHMÄOHJAUKSEN HAASTEET JA ONNISTUMISET TUULA LEINO TERVEYDENHOITAJA, SHLM
RYHMÄOHJAUKSEN HAASTEET JA ONNISTUMISET TUULA LEINO TERVEYDENHOITAJA, SHLM 03.10.2017 ESITTELY Toimin Porin Perusturvassa sairaanhoitaja-terveydenhoitajana, Itäisellä alueella 4 päivää Ulvilassa ja yhden
LisätiedotASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?
ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä
LisätiedotYhteenveto ennakkotehtävästä. LARK6-hankkeen workshop
Yhteenveto ennakkotehtävästä LARK6-hankkeen workshop 20.4.2017 Opiskelijoiden, henkilöstön tai sidosryhmien osallistamisen tapoja Opiskelijoiden osallistuminen palautekyselyn uudistamiseen (SLK) Strategiatyöpajat,
LisätiedotToiminnalliset ryhmätyömenetelmät amok, Raija Erkkilä
Toiminnalliset ryhmätyömenetelmät 18.-19.11. amok, Raija Erkkilä Mitä tarkoittavat aktivointi ja toiminnallisuus opetuksessa? Miten toiminnallisia ryhmätyömenetelmiä sovelletaan? Mitä ovat ohjaajan roolit
LisätiedotRyhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi
Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään
LisätiedotVERTAISARVIOINTI. vertaisohjaus vertaisarviointi mentorointi - tutorointi Kaija Hannula 2007 AOKK/JAMK
VERTAISARVIOINTI vertaisohjaus vertaisarviointi mentorointi - tutorointi HISTORIAA (Kallinen, Kerbs, Nurmi 2006)) 1400-l. englantilaisissa Public School oppilaitoksissa termi `tutor`, vanhempi opiskelija,
LisätiedotVastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
LisätiedotWomento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014
Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset
LisätiedotAvustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille
Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotItsearviointimateriaali
03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa
LisätiedotMentorin opas. Yrittäjän oppisopimuskoulutuksessa. Jyväskylän oppisopimuskeskus
Mentorin opas Yrittäjän oppisopimuskoulutuksessa Jyväskylän oppisopimuskeskus Sisällys Johdanto... 3 Yrittäjän oppisopimuskoulutus... 4 Mitä on mentorointi?... 6 Mentoroinnin peruspilarit... 8 Luottamuksellisuus...
LisätiedotMITEN OLLA HYVÄ TYÖNANTAJA Maaseutuyrittäjä työnantajana-koulutus Pori
MITEN OLLA HYVÄ TYÖNANTAJA Maaseutuyrittäjä työnantajana-koulutus Pori 6.11.2017 Riitta Seppälä MTK-Satakunta/Varavoimaa Farmarille 044 972 6195 riitta.seppala@mtk.fi Työnantaja Esimies Työkaveri Maaseutuyrittäjällä
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja
LisätiedotOnnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin
Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle
LisätiedotKAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa
KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä
LisätiedotFeelback-kehityskeskustelumalli
Feelback-kehityskeskustelumalli Uudista ja Uudistu 2011 28.9.2011 Aki Miettinen Tavoite Kehityskeskustelu MITÄ SE ON? etukäteen valmisteltu ja sovittu säännöllisesti toistuva tavoitteellinen luottamuksellinen
LisätiedotMLL. Tukioppilastoiminta
MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön
Lisätiedotpienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke TYÖPAJA nro 2
SoteNavi pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke TYÖPAJA nro 2 Ohjelma 12.30-13.15 Päiväkahvi ja ajankohtaista Sotesta 13.15-14.15 Verkostoituminen hankkeessa 14.15 15.30 Mentorointi
LisätiedotKehittäjäkumppanuus kuntoutujan hyväksi
Kehittäjäkumppanuus kuntoutujan hyväksi Kuntoutuksen ylempi AMK tutkinto-ohjelma Kuntoutuksen kehittämis- ja johtamisosaamisen vahvistaminen Uusi tieto ja ymmärrys kuntoutuksesta ja kuntoutumisesta rakennetaan
LisätiedotKorkeasti koulutettujen työttömyys
Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja
LisätiedotOSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY
OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU
1 (6) HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU Työntekijä Nimike Esimies Keskustelun päivämäärä Kehityskeskusteluun valmistautuminen: - Mitkä ovat tehtävät ja vastuut? - Mitä on aiemmin sovittu? Miten tavoitteet
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan
LisätiedotAloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen
Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa
Lisätiedot