VERTAISRYHMÄMENTOROINTI HANKKEEN JUURRUTTAMISEN MENETELMÄNÄ

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "VERTAISRYHMÄMENTOROINTI HANKKEEN JUURRUTTAMISEN MENETELMÄNÄ"

Tauno Arttu Kähkönen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 VERTAISRYHMÄMENTOROINTI HANKKEEN JUURRUTTAMISEN MENETELMÄNÄ Lapsen hyvä arki 2 hanke Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymät Maria Myllymäki Varhaiskasvatuksen opiskelija Oulun yliopisto

2 Mentorointi Perinteisesti Nykyään parimentorointi kahden henkilön välistä kokeneempi tukee kokemattomampaa kehittymään työssään vertaisryhmämentorointi ammatillista dialogia useamman henkilön välillä ryhmässä vertaisia, esim. työuransa alussa olevia mentorikin on oppimassa 2

3 Kehittäjämentorit ja ryhmät Kallion ppky Arjen käytäntöjen oppaan juurruttaminen Päiväkotien ryhmät Kehittäjämentorit: Sari Suhonen, vk:n palvelupäällikkö Helena Laitila, päiväkodinjohtaja Päivi Vähäkangas, päiväkodinjohtaja (mentori yksin) Perhepäivähoidon ryhmät Kehittäjämentorit: Ulla-Maija Miettilä, vk:n palvelupäällikkö Kristiina Korpi, pph-ohjaaja Kaisa-Leena Mäki, pph-ohjaaja Helena Häivälä, pph-ohjaaja (mentorit pareina) Osallistujat: 1-2 lastentarhanopettajaa kaikista Kallion päiväkodeista Ryhmissä 7 osallistujaa/mentoroitavaa Tapaamisia 10 kertaa Osallistujat: työntekijät neljästä Kallion ryhmäperhepäiväkodista Ryhmissä 8-9 osallistujaa/mentoroitavaa Tapaamisia 6 kertaa 3

4 Kehittäjämentorit ja ryhmä Selänteen ppky Tukea vertaisille toimintamallin juurruttaminen Kehittäjämentorit Marja-Leena Lehtomäki, johtava terveydenhoitaja Eeva Aulakoski, sosiaaliohjaaja Osallistujat perhetyöntekijöitä Selänteen ppky:n alueelta Ensimmäinen kokoontuminen joulukuussa

Kehittäjämentoreiden koulutuskokonaisuus kouluttajana/konsulttina varhaiskasvatuksen professori Eila Estola, Oulun yliopisto koko koulutus

5 Kehittäjämentoreiden koulutuskokonaisuus kouluttajana/konsulttina varhaiskasvatuksen professori Eila Estola, Oulun yliopisto koko koulutus vuoden 2012 aikana kahden päivän koulutukset ja kahden tunnin konsultaatiotapaamiset ja

6 Kehittäjämentoreiden koulutus, osa 1 Maaliskuussa 2012 Ylivieskassa teoriaa ja taustaa vertaisryhmämentorointiin (verme) toiminnallisia harjoituksia vermen harjoittelua pienissä ryhmissä keskustelua tapaamisten sisällöistä ja rakenteesta 6

7 Kehittäjämentoreiden konsultaatiotapaamiset, 1. kerta Marraskuun alussa 2012 Ylivieskassa konsultaatiotapaamiset kahdessa pienryhmässä keskustelua ryhmien aloittamiseen liittyvistä asioista tapaamisten rakenteen suunnittelua vertaisen tukea seuraaviin tapaamisiin menetelmän vaikuttavuus ollut jo nyt huomattava johdon tuki tärkeä 7

8 Kehittäjämentoreiden koulutus, osa 2 Marraskuun lopussa 2012 Nivalassa vertaisryhmämentoroinnin teoriaa toiminnallisten menetelmien harjoittelua vierailevana kouluttajana KM, TRO, Saara-Leena Kaunisto seuraavan mentoriryhmätapaamisen suunnittelua, esittelyä ja toisten kehittäjämentoreiden kommentointia 8

9 Kehittäjämentoreiden konsultaatiotapaamiset, 2. kerta Joulukuussa 2012 Ylivieskassa konsultaatiotapaamiset kolmessa eri ryhmässä ryhmät toimialoittain yhteenveto koetuista kerroista koulutuksessa ja mentoroinnissa osallistujien väliarviointi (puolet kerroista jäljellä) juurruttamistyö jatkuu keväällä 9

10 Arjen käytäntöjen oppaan juurruttamisprosessi Kehittäjämentori valitsee AKO:sta aiheet mentorointiin Osallistuja keskustelee aiheesta mentorointiryhmässä muiden kanssa vie keskustelun aiheita päiväkotiin Päiväkodin henkilökunta tekee oman suunnitelman ko. aiheesta ja kirjaa sen omaan AKO:seen 10

11 Pro gradu tutkielma kehittäjämentoritoiminnasta Tutkimus kohdistuu varhaiskasvatuksen kehittäjämentoritoimintaan Kallion ppky:ssä kehittäjämentoriksi kasvamiseen koulutuksen ja kokemusten kautta esimiesaseman merkitykseen mentorin työssä osallistujien kokemuksiin mentororinnista juurruttamistyön onnistumiseen Tutkimusmenetelmät koulutuksiin osallistuminen mentorointi-istuntoon osallistuminen kyselylomakkeiden lähettäminen kehittäjämentoreille ja osallistujille videointi ja havainnointi narratiivinen tutkimus 11

12 Tutkijan havaintoja koulutuspäivistä aluksi kehittäjät olivat hiukan epävarmoja menetelmästä ja pohtivat kykyään toimia mentoreina harjoitukset ja yhteissuunnittelu auttoivat menetelmän käytännön toteuttamisen aloittamista toiminnalliset menetelmät saivat hyvän vastaanoton ja mentorit kokivat saavansa uudenlaisia työkaluja aiheiden käsittelyyn yhteissuunnittelu koettiin hyväksi ja sisältö saatiin yhdenmukaiseksi vertaisryhmämentorointi nähdään pysyvänä käytäntönä jatkossakin 12

13 Tutkijan havaintoja konsultaatiotapaamisista kehittäjämentorit kokivat saavansa tukea pulmatilanteisiin toisilta mentoreilta kokemusten jakaminen vaikutti tarpeelliselta tässä vaiheessa, kun mentorointiryhmät olivat tavanneet pari kertaa pohdittavana olivat mm. esimiehen toimiminen mentorina, tapaamispaikkojen vaihtaminen, aiheiden samanaikaisuus, keskustelujen vieminen päiväkotien palavereihin, osallistumisen pakollisuus konsultaatiotapaamisen hyödyn kannalta tärkeää, että mentorointitapaamisista oli jo kokemus 13

14 VERTAISRYHMÄ- MENTOROINNIN MOTTO: YKSIN OSAAMME KUKA MITÄKIN, YHDESSÄ MITÄ VAIN.

Samankaltaiset tiedostot

VERTAISRYHMÄMENTOROINTI HANKKEEN JUURRUTTAMISEN MENETELMÄNÄ

VERTAISRYHMÄMENTOROINTI HANKKEEN JUURRUTTAMISEN MENETELMÄNÄ Lapsen hyvä arki 2 hanke Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymät Maria Myllymäki Varhaiskasvatuksen opiskelija Oulun yliopisto Mentorointi