Mentorin opas. Yrittäjän oppisopimuskoulutuksessa. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Transkriptio

1 Mentorin opas Yrittäjän oppisopimuskoulutuksessa Jyväskylän oppisopimuskeskus

2 Sisällys Johdanto... 3 Yrittäjän oppisopimuskoulutus... 4 Mitä on mentorointi?... 6 Mentoroinnin peruspilarit... 8 Luottamuksellisuus Tavoitteellisuus... 8 Suunnitelmallisuus... 9 Sitoutuminen... 9 Mentorointiprosessi oppisopimuskoulutuksessa Ohjaukseen valmistautuminen Ohjauksen suunnittelu Ohjauksen toteutus Yhteydenpito Ohjauskeskustelun välineitä Verkostoihin ohjaaminen Arviointi Ohjaussuhteen päättäminen Lähteet Muuta kirjallisuutta ohjauksen tueksi Muistiinpanoja Kuvissa työpaikkakouluttaja Kari Lahti, yrittäjän ammattitutkinnon opiskelija Juha Leander ja yrittäjä Anne Lindén. 2

3 Johdanto Viime vuosina yrittäjille solmittujen oppisopimusten määrä on ollut voimakkaassa kasvussa. Tästä syystä on tullut tarpeelliseksi kehittää yrittäjien oppisopimuskoulutukseen erilaisia tukitoimenpiteitä, joiden avulla voidaan paremmin turvata näyttötutkintojärjestelmän mukainen tutkinnon suorittaminen. Tämä opas on tarkoitettu sekä mentorin että oppisopimuksella opiskelevan yrittäjän käyttöön. Sisältöä laadittaessa on lähtökohtana ollut molempien osapuolten välinen tiivis yhteistyö, joka edellyttää yhteisten perusperiaatteiden sisäistämistä ja avointa keskustelua ohjauksen tavoitteista. Perinteisessä, työsuhteeseen perustuvassa oppisopimuksessa nimetään aina vastuunalainen työpaikkakouluttaja, joka huolehtii oppisopimusopiskelijan ohjauksesta työpaikalla. Yrittäjäsopimuksissa ohjaajan rooli on usein erilainen ja silloin puhutaan yleisemmin mentorista. Molemmissa rooleissa ohjauksen osuus on varsin merkityksellinen huomioiden kuitenkin koulutuksen tavoite, tutkinnon suorittajan aikaisempi koulutus sekä työkokemus alalta. Mentoroinnilla on pitkät perinteet erityisesti kädentaitojen siirtämisessä sukupolvelta toiselle niin sanotussa mestari-kisälli mallissa. Mentorointi on käsitteenä ja toimintamallina vakiintunut yleisesti myös yritysten kehittämistyössä. Tällöin kokeneempi yrittäjä toimii nuoremman yrittäjän ohjaajana, kannustajana ja hiljaisen tiedon siirtäjänä. Tällä on suuri merkitys esimerkiksi yrittäjänvaihdostilanteessa, johon oppisopimuskoulutus tarjoaa hyvän ratkaisun käytännön toteutuksessa. Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa mentoria jäsentämään omaa rooliaan yrittäjän oppisopimuskoulutuksessa. Opas ei pyri antamaan tyhjentäviä vastauksia kaikkiin ohjaukseen liittyviin kysymyksiin, mutta toivottavasti se kannustaa kehittymään mentorina ja auttaa itsenäiseen tiedon hankintaan. Onnittelut roolistasi yrittäjän mentorina. Kysele, kyseenalaista, keskustele, toimi neuvonantajana ja jaa kokemuksiasi! 3

4 Yrittäjän oppisopimuskoulutus Yrittäjän oppisopimuskoulutus perustuu koulutuksen järjestäjän (oppisopimuskeskus) ja yrittäjän väliseen sopimukseen. Oppisopimuskoulutuksen luonteeseen kuuluu, että koulutus tapahtuu pääasiassa työpaikalla, siis yrittäjän omassa yrityksessä ja niissä työtehtävissä, jotka osaltaan kehittävät yrittäjän valmiuksia koulutuksen tavoitteeseen pääsemisessä. Tätä täydennetään oppilaitoksessa järjestettävällä tietopuolisella koulutuksella ja oppimistehtävillä. Oppisopimuksen kesto vaihtelee yrittäjän henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaan. Yrittäjän oppisopimuskoulutus on tullut mahdolliseksi vuodesta 1999 lähtien (Laki ammatillisesta koulutuksesta , 17). Yleisimmin suoritettavia tutkintoja ovat yrittäjän ammattitutkinto, yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, johtamisen erikoisammattitutkinto, tekniikan erikoisammattitutkinto ja tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto. Koulutus on yleensä johonkin toisen asteen ammatilliseen tutkintoon johtavaa ja yrittäjälle maksutonta. Oppisopimuskoulutuksessa olevalla yrittäjällä on samat oikeudet opintososiaalisiin etuihin, kuin muillakin oppisopimusopiskelijoilla. Yrittäjät voivat opiskella kaikissa muissakin toisen asteen ammatillisissa tutkinnoissa oppisopimuskoulutuksena. Yrittäjälle on mahdollista järjestää ei-tutkintotavoitteista koulutusta oppisopimuskoulutuksena. Ei-tutkintotavoitteinen koulutus on lyhyempi kestoista (4-12 kk) koulutusta jostain erityisaiheesta. Opiskelu on itseohjautuvaa ja tiettyihin aikatauluihin sidottua toimintaa. Ammatillisen kehittymisen ja opiskelunsa tueksi yrittäjä tarvitsee kuitenkin henkilökohtaisen mentorin. Mentorilta edellytetään, että hän on motivoitunut ja kiinnostunut tehtävästään. Luonnollisesti mentorilta edellytetään myös varsinaista sisältöosaamista sekä hyviä vuorovaikutustaitoja. 4

5 5

6 Mitä on mentorointi? Oppisopimuskoulutuksessa mentorointi on tapa auttaa oppisopimuksella opiskelevaa yrittäjää pääsemään asettamaansa tavoitteeseen, yleensä tutkinnon suorittamiseen. Yrittäjä luo itse suhteensa mentoriin, joka puolestaan sitoutuu keskustelemaan, ohjaamaan ja jakamaan kokemuksiaan. Mentoritoiminta on ennalta suunniteltua, tavoitteellista ja uusia näkökulmia avaavaa mielipiteiden vaihtoa. Sanalla mentori on juurensa kreikkalaisessa mytologiassa. Troijan sodan aikaan Ithaksen kuningas Odysseus pyysi luotettua ystäväänsä toimimaan poikansa Telemakhoksen ystävänä, neuvojana, opettajana ja kasvattajana. Tuon ystävän nimi oli Mentor. Mentorointi tarkoittaa siis ohjausta ja tukea, jota kokeneempi henkilö antaa toiselle kehityshaluiselle, yleensä nuoremmalle henkilölle. ( Kyseessä on ensisijaisesti vuorovaikutussuhde, jossa mentori ja mentoroitava vaihtavat tietojaan ja kokemuksiaan. Mentorointi perustuu molemminpuoliseen luottamukseen, avoimuuteen ja yhteiseen tavoitteeseen sitoutumiseen. Englannin kielessä mentorointi määritellään kahden yksilön, mentorin ja mentoroitavan, ainutkertaiseksi kehitykselliseksi suhteeksi. Mentori on yleensä kokenut, organisaatiossa arvostettu henkilö, joka on sitoutunut ohjaamaan ja tukemaan aktoreiden (mentoroitavien) ammatillista kehittymistä (Onnismaa, J. Ohjausja neuvontatyö aikaa, huomioita ja kunnioitusta, 2007). Onnismaa jakaa kirjassaan mentoroinnin kolmeen eri mallin; oppipoikamalliin, pätevyyttä ja ammatillista osaamista korostavaan kompetenssimalliin sekä reflektiivistä ammattikäytäntöä korostavaan malliin. Oppipoikamalli ja kompetenssimalli painottavat työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja sitä, että aktori (mentoroitava) on riippuvainen mentorista. Kompetenssimallin ja reflektiivisen mallin työtapa on valmentajamainen ja niissä mentori pyrkii ohjaamaan aktoria itsenäiseen arviointiin ja reflektointiin. Reflektio on prosessi, jossa oppija aktiivisesti tarkastelee ja käsittelee uusia 6

7 oppimiskokemuksiaan voidakseen muodostaa uutta tietoa tai uusia näkökulmia aikaisempiin tietoihinsa. Mentori on useimmiten joku toinen yrittäjä tai kokenut yhtiökumppani omasta yrityksestä. Tehtävässä voi toimia myös yrityksen hallituksen puheenjohtaja tai muu jäsen sekä esimerkiksi yrittäjäjärjestön edustaja. Mentorin tehtävänä on omalla kokemuksellaan auttaa mentoroitavaa kehittämään toimintaansa opiskelijana ja yrittäjänä sekä kannustaa, antaa puolueetonta ja kriittistä palautetta. Oppisopimuskoulutuksessa mentorin rooli voi olla hyvin erilainen riippuen mentoroitavan kokemuksesta ja koulutuksen tavoitteesta. Niin sanotuissa yrittäjätutkinnoissa, esimerkiksi yrittäjän ammattitutkinnossa, korostuu enemmän edellä kuvatun kaltainen reflektiivinen, vuorovaikutukseen perustuva mentorointisuhde, joka ei edellytä välttämättä kovin tiivistä kanssakäymistä. Muissa ammatillisissa tutkinnoissa ohjaus voi sen sijaan vaatia hyvinkin tiivistä yhteistyötä (vrt. oppipoikamalli ja kompetenssimalli). Mentoroitavan on hyvä muistaa, että mentorilla on omat kiireensä ja mentoroitavan tehtävänä on sopia tapaamisista sekä pitää keskusteluyhteyttä yllä. Mentoroitavalla itsellään on ensisijainen vastuu tavoitteiden saavuttamisesta. Parhaaseen tulokseen päästään silloin, kun molemmat osapuolet tuntevat saavansa tästä vuorovaikutussuhteesta jotain uusia ajatuksia itsensä ja yrityksensä kehittämiseen. Mentorilta ei vaadita muodollista pedagogista pätevyyttä, mutta hänen olisi hyvä kuitenkin perehtyä aikuisopiskelun erityispiirteisiin sekä ymmärtää, mitkä tekijät vaikuttavat opiskeluun, oppimiseen ja ammatilliseen kehittymiseen. Mentorin on hyvä tiedostaa, mitkä seikat edistävät aikuisena oppimista ja mitkä taas voivat olla oppimisen esteinä. 7

8 Mentoroinnin peruspilarit Luottamuksellisuus Kahden yrittäjän välinen ohjaussuhde voi toimia ainoastaan silloin, kun se perustuu keskinäiseen luottamukseen ja molemmat osapuolet tuntevat saavansa yhteistyöstä jotain itselleen. Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua tilanne, jossa sekä mentori ja mentoroitava toimivat samalla toimialalla ja ovat toisensa kilpailijoita. Tämä voi tulla eteen erityisesti pienemmillä paikkakunnilla sekä silloin, kun kyseessä on tutkinto, jonka suorittaminen voisi tuoda jopa suoranaista kilpailuetua toiseen nähden. Ohjaussuhteesta päätettäessä olisikin syytä jo ennakkoon välttää tämän kaltaisen tilanteen syntymistä. Mentoroinnin yhteydessä puhutaan myös ns. hiljaisen tiedon siirtämisestä. Hiljaisen tiedon siirtämisen edellytyksenä kuitenkin on, että ohjaussuhde on luottamuksellinen. Hiljaisen tiedon siirtäminen on erityisen merkityksellistä yrittäjävaihdosten yhteydessä, jolloin luopujayrittäjä voi omalla kokemuksellaan merkittävästi auttaa uutta yrittäjää hänen alkutaipaleellaan. Tavoitteellisuus Laadukas mentorointi ei voi toteutua ilman että tavoitteet on asetettu. Tavoitteiden toteutumista seurataan koko ohjaussuhteen ajan säännöllisin välein. Tavoitteisiin kuuluu luonnollisesti se, että mentoroitava saa tutkinnon suoritettua. Tavoitteita määritellessä tulisi kuitenkin mentoroitavan asettaa itselleen kysymyksiä: Millä tavoin tämä koulutus kehittää omia valmiuksiani yrittäjänä ja alan ammattilaisena? Miten tämän koulutuksen avulla voin kehittää omaa yritystäni? Kyse on siis ennen kaikkea mentoroitavan omista ja hänen yritykselleen asettamisesta tavoitteista. Mentorin ja mentoroitavan pitäisi käydä nämä yhdessä läpi, jotta voidaan muodostaa yhteinen käsitys ohjaussuhteen perustaksi. 8

9 Suunnitelmallisuus Tavoitteisiin pääseminen edellyttää hyvää etukäteissuunnittelua, mutta suunnitelmia kannattaa tarkistaa koulutuksen edetessä. Tavoitteiden pohjalta on syytä laatia kirjallinen työssäoppimisen suunnitelma siitä, kuinka tavoitteisiin voidaan päästä ja kuinka toteutumista tullaan seuraamaan. Suunnitelmaan kirjataan esimerkiksi: yrittäjän koulutukselle asettamat tavoitteet lähtötason osaaminen eri osa-alueissa keskeiset kehittämiskohteet ja oppimistavoitteet ohjausja arviointikeskustelujen sisältö sekä aikataulut Sitoutuminen Toimiva ohjaussuhde edellyttää molempien osapuolten sitoutumista, mutta ensisijainen vastuu tavoitteiden saavuttamisessa on mentoroitavalla itsellään. Ohjaussuhteesta kannattaa tehdä erillinen mentorointisopimus. Sitoutuminen on ymmärrettävä molemminpuolisena tahtotilana ja aitona vuorovaikutussuhteena sekä haluna tuoda tähän suhteeseen kaikki se, mikä auttaa tavoitteisiin pääsemisessä ja mistä molemmat uskovat saavansa jotain itselleen. 9

10 Mentorointiprosessi oppisopimuskoulutuksessa Oppisopimusprosessissa katsotaan olevan neljä keskeistä vaihetta, joita yhtä hyvin voi soveltaa myös mentorointiprosessiin: Valmistautuminen oppisopimusjärjestelmään perehtyminen koulutuksen sisältöön, tavoitteisiin ja tutkinnon perusteisiin sekä ammattitaitovaatimuksiin perehtyminen Suunnittelu mentoroitavan yrittäjän omiin tavoitteisiin ja lähtötasoon perehtyminen työssäoppimisen suunnitelman laatiminen yhdessä mentoroitavan kanssa: sovitaan siitä, millä yhteisillä toimintatavoilla voidaan auttaa mentoroitavaa pääsemään tavoitteisiinsa sovitaan aikataulut säännölliselle yhteydenpidolle ja arviointikeskusteluille Toteutus käsitellään mm. oppilaitoksen järjestämässä tietopuolisessa koulutuksessa esiin tulleita uusia asioita, joita voidaan hyödyntää yrittäjän valmiuksien kehittämisessä keskustellaan koulutukseen liittyvästä kehittämishankkeesta ja sovitaan tarvittavasta ohjauksesta itsearviointiin kannustaminen säännölliset ohjausja arviointikeskustelut väliarvioinnit, yleensä kolme kertaa vuodessa Päättäminen arviointi yrittäjän omassa työssään tapahtuneesta kehittymisestä suhteessa koulutuksen ja suoritettavan tutkinnon tavoitteisiin koulutusprosessin arviointi ja arviointitulosten hyödyntäminen mahdollisissa tulevissa koulutuksissa Ohjaukseen valmistautuminen Mentorin kannattaa aluksi perehtyä oppisopimusjärjestelmään. Oppisopimuskoulutuksesta saa yleistietoa internetistä esimerkiksi osoitteesta tai net. Jyväskylän oppisopimuskeskus järjestää mentoreille ja työpaikkakouluttajille starttikoulutuksia, jois- 10

11 sa saa perustietoa oppisopimuskoulutuksen käytännön toteutuksesta koulutuksen käynnistyessä. Lisäksi mentoreille järjestetään jatkokoulutusta. Koulutusten ajankohdat ja tarkemmat ilmoittautumisohjeet löytyvät osoitteesta Oppisopimuskeskuksen tehtävänä on tarvittaessa tukea ja ohjata sekä mentoria että mentoroitavaa koko oppisopimuskoulutuksen ajan. Tutkintotavoitteinen oppisopimuskoulutus johtaa aina johonkin toisen asteen ammatilliseen tutkintoon. Kyseessä voi olla ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto. Opetushallituksen vahvistamat tutkinnon perusteet asettavat perusraamit tutkinnon sisällöstä, jota koulutuksessa tulee noudattaa. Näyttötutkintojärjestelmään ja tutkintojen sisältöihin voi tutustua Opetushallituksen sivuilla osoitteessa Tietoa tutkinnon suorittamisesta saa myös oppilaitoksen vastuukouluttajalta. Ohjauksen suunnittelu Alussa on hyvä selvittää tavoitteet, joihin koulutuksella ja ohjaussuhteella pyritään. Mentoroitavan yrittäjän kanssa voi tehdä osaamistason kartoituksen osoitteessa Tämän kartoituksen avulla mentoroitavalla on mahdollisuus arvioida lähtötasoaan suhteessa tutkintoon. Tämä auttaa häntä löytämään kehittämiskohteet osaamisessaan, ja tältä pohjalta laatimaan omaa henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaansa. Myös mentori voi tämän kartoituksen pohjalta paremmin päästä kiinni tutkinnon sisältöön ja ammattitaitovaatimuksiin, jolloin voidaan yhdessä asettaa tavoitteita mentoroinnille. Aikuisten näyttötutkinnoissa puhutaan yleisesti opiskelun henkilökohtaistamisesta. Henkilökohtaistaminen on aikuisten näyttötutkintoihin kehitetty toimintatapa, joka perustuu asiakaslähtöisyyteen. Sen toteutus vaatii eri osapuolten yhteistyötä (tutkinnon suorittaja, tietopuolisen koulutuksen ja tutkinnonjärjestäjä, oppisopimuskoulutuksen järjestäjä). Henkilökohtaistaminen pitää sisällään kolme toisiinsa kytkeytyvää vaihetta: hakeutuminen tutkinnon suorittaminen tarvittavan ammattitaidon hankkiminen Hakeutumisvaiheessa selvitetään opiskelijaksi hakeutuvan aikaisempi työ- ja koulutushistoria sekä opiskeluvalmiudet ja koulutustarpeet sekä 11

12 sovitaan tämän pohjalta tutkintotavoitteesta. Oppisopimuskoulutuksessa yrittäjän omat koulutukselle asettamat tavoitteet huomioidaan. Tutkinnon suorittamisvaiheen henkilökohtaistamisessa tehdään alustava suunnitelma tutkintotilaisuuksista, joissa osaaminen osoitetaan. Tämä tulee tehdä ensin, koska opiskelijan aikaisempi osaaminen voi olla sillä tasolla, että hänet voidaan ohjata suoraan tutkinnon tai tutkinnon osan suorittamiseen ilman valmistavaa koulutusta. Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheessa tehdään suunnitelma työssä tapahtuvasta oppimisesta sekä tietopuolisen koulutuksen järjestämisestä. Suunnitelma syntyy yhteistyössä oppisopimuskoulutuksen järjestäjän, yrittäjän ja tietopuolisen koulutuksen järjestäjän kanssa. Suunnitelman toteutusta seurataan ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa opiskelijan ohjaus-, neuvonta- ja koulutustarpeiden huomioon ottamista opiskelun eri vaiheissa. Oppisopimuskoulutuksessa työpaikalla tapahtuvan oppimisen merkitys on keskeinen ja työtehtävät määräytyvät pitkälti tutkinnon asettamien ammattitaitovaatimusten mukaan. Yrittäjän oppisopimuskoulutuksessakin työtehtävien täytyy tukea suoritettavan tutkinnon tavoitteita ja sisältöjä. Siksi on tärkeää, että yrittäjä pystyy suunnittelemaan omaa työtään ja toimintojaan näiden tavoitteiden mukaisesti. Ohjauksen toteutus Yhteydenpito Yhteisistä tapaamisista ja muusta yhteydenpidosta sovitaan jo ohjausta suunniteltaessa. Ennen yhteisiä tapaamisia sovitaan asiasisällöistä, jotta osapuolet voivat valmistautua huolellisesti ohjauskeskusteluun. Ajankohtaisten aiheiden lisäksi voidaan käsitellä esimerkiksi mentoroitavan esittämiä kysymyksiä, joihin mentori on voinut perehtyä ennen yhteistä tapaamista. Tapaamisen päätteeksi sovitaan seuraavan jakson tavoitteista ja seuraavasta yhteydenotosta. Tapaamisten välillä säännöllinen yhteydenpito voidaan hoitaa monin eri tavoin. Ohjauskeskustelun välineitä Mentoroitavan oma käsitys oppimisesta ohjaa usein alkuvaiheen ohjaussuhdetta. Mentorin tulisi kyetä laajentamaan sitä tavoitteiden suuntaan yrittäjän, yritystoiminnan ja 12

13 tutkinnon näkökulmasta. Mentorin olisi hyvä valmistautua tapaamisiin miettimällä välineitä aidon ja suoran vuorovaikutuksen luomiseksi. Heikki Pasanen on käsitellyt tätä aihetta työpaikkakouluttajan rooliin paneutuen, mutta yhtä lailla näitä vuorovaikutusta edistäviä näkökulmia voi soveltaa myös mentorointisuhteeseen. Pasanen toteaa, että mentorin ja mentoroitavan roolit eivät ole tasavertaisia, vaikka asioista neuvotellaan yhteisesti. Hän toteaa, että mentorin vastuulla on huolehtia siitä, että vuorovaikutus ja asioiden käsittely etenee niin, että mentoroitava saa tuoda haluamiaan asioita esille. (Pasanen, H. Työssä oppimisen ohjaus vuorovaikutuksena, Kirjoitus Tea Seppälän toimittamassa kirjassa Työssäoppimisen ohjaaminen aikuisopiskelijan oppisopimuksessa, 2007). Mentorin pitäisi olla aktiivinen kuuntelija, jotta hän voi viedä keskusteluja tavoitteiden kannalta oikeaan suuntaan. Pasanen esittää mentorille ohjaukseen mm. seuraavia välineitä: Kunnioitus ja empatia Tue ja rohkaise mentoroitavaa puhumaan vaikeistakin asioista, jos se tavoitteiden kannalta on tärkeää. Eläydy hänen tilanteeseensa, kuuntele ja kuule, mitä hän kertoo. Pitäydy arvioimasta kuultua kriittisesti. Sopiminen Sovi ohjausistunnon alussa käytettävissä oleva aika ja ohjauksen kyseisessä vaiheessa oleva tavoite. Sovi työskentelytavoista ja siitä millaista ohjaus neuvottelutilanteena on. Kysyminen, selventäminen, tarkentaminen Tee avoimia kysymyksiä, ne antavat mentoroitavalle mahdollisuuden kuvata omakohtaisesti tilannettaan ja elämänkulkuaan. Varmista, että olet tulkinnut hänen puhettaan oikein, pyydä täsmennyksiä. Palauta mentoroitavan tarina hänelle esim. kysymysten muodossa, mitä itse arvelet, mitä tarvitset, mitä ehdotat, kuinka edetään? Tavoitteesi on rohkaista ohjattavaa itseohjautuvuuteen. Konkretisoiminen ja välittömyys Pyydä mentoroitava kertomaan esimerkkejä, ne selventävät asioiden merkityksiä hänelle. Konkretisoinnin avulla epämääräiset ja hahmottumattomat ajatukset saavat konkreettisen muodon ja sisällön. 13

14 Läsnäolo, kiireettömyys, välittömyys sekä johdonmukaisuus takaavat aidon kuulemisen ja vuoropuhelun. Älä itse avaa asioita, jotka eivät tavoitteiden kannalta ole oleellisia. Verkostoihin ohjaaminen Koska yrittäjältä puuttuu usein työyhteisön tuki omassa opiskelussaan ja työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa, tärkeään rooliin voi nousta yhteys muihin yrittäjiin. Kokeneella mentorilla on yleensä laaja asiantuntija- ja yhteistyöverkosto, josta voi olla hyötyä myös mentoroitavan kehittymisen ja tavoitteisiin pääsemisen kannalta. Tällaisia tahoja voivat olla esimerkiksi alueelliset kehittämisyhtiöt, yrittäjäjärjestöt ja -yhdistykset sekä muut yrityspalveluorganisaatiot. Mentorin tulisikin aktiivisesti ohjata näihin verkostoihin ja auttaa mentoroitavaa oikeiden yhteistyökumppaneiden löytymisessä. Verkostot tarjoavat mahdollisuuden myös yritysten väliseen strategiseen yhteistyöhön liiketoiminnan kehittämisessä. Arviointi Oppisopimuskoulutukseen kuuluu, että työssä tapahtuvaa oppimista arvioidaan opiskelun edetessä säännöllisin välein. Arviointi on ennen kaikkea väline, jonka avulla mentori ja mentoroitava voivat seurata, kuinka hyvin asetetut tavoitteet on arviointijaksolla saavutettu, ja mihin asioihin tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Arviointi ei myöskään ole yksipuolista, vaan lähtökohtana on mentoroitavan oma kyky arvioida omaa edistymistään suoritettavan tutkinnon tavoitteisiin ja ammattitaitovaatimuksiin nähden. Itsearviointi on yksi keskeinen osa oppimisprosessia ja mentorin tulisikin yhdessä mentoroitavan kanssa palautella välillä mieliin asetettuja tavoitteita ja mitä tavoitteisiin pääseminen edellyttää. Hyvä arviointi: motivoi, kannustaa ja innostaa oppimaan uutta on molemminpuolista vuorovaikutusta on rakentavaa kohdistuu toimintaan, ei henkilöön on oikeudenmukaista, rehellistä ja luottamuksellista korostaa positiivisia asioita perustuu objektiivisuuteen johtaa käytännön kehittämistoimenpiteisiin Työpaikalla tapahtuvan oppimisen väliarviointi tehdään kolme kertaa vuodessa. Arviointi perustuu aina 14

15 mentorin ja mentoroitavan välisiin arviointikeskusteluihin. Osaamista arvioidaan tutkinnon osittain. Perustutkintojen osalta tarkemmat arviointikohteet ja -kriteerit löytyvät tutkinnon perusteista. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen arviointi perustuu tutkinnon perusteissa oleviin ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin. Muun lisäkoulutuksen osalta arviointi tehdään sovittujen oppimistavoitteiden mukaisesti. Arviointiasteikkona Kiitettävä = 3 Hyvä = 2 Tyydyttävä = 1 Numeroarviointia tärkeämpää on sanallinen arviointi, joka kertoo tarkemmin kulloisestakin osaamisen tasosta ja sisällöistä sekä kehittymistarpeista. omat sähköpostiosoitteet käytettävissä koko oppisopimuskoulutuksen ajan. Tarkemmat käyttöohjeet löytyvät palvelun etusivulta, Paperimuotoisen arvioinnin lomakkeet toimitetaan koulutuksen alkuvaiheessa mentorille. Tällöin arvioinnin tarkemmat ohjeet annetaan oppisopimuskeskuksesta. Ohjaussuhteen päättäminen Oppisopimuskoulutuksen järjestäjä ohjeistaa koulutuksen päättymisvaiheeseen liittyvistä käytännön toimenpiteistä erikseen. Mentorin ja mentoroitavan tulisi avoimesti keskustella siitä, kuinka hyvin asetetut tavoitteet saavutettiin, miten osapuolet hyötyivät ohjaussuhteesta sekä kuinka mentoroitava voi hyödyntää oppimaansa omassa yritystoiminnassaan. Oppisopimuskeskukselle raportoitava arviointi on mahdollista tehdä joko sähköisenä tai paperisena. Sähköinen arviointi edellyttää, että mentorilla ja mentoroitavalla on 15

16 Lähteet Onnismaa, J Pasanen, H Ohjaus- ja neuvontatyö, aikaa huomiota ja kunnioitusta. Työssä oppimisen ohjaus vuorovaikutuksena. (Kirjoitus Tea Seppälän toimittamassa kirjassa Työssäoppimisen ohjaaminen aikuisopiskelijan oppisopimuksessa.) Muuta kirjallisuutta ohjaamisen tueksi Frisk, T Frisk, T. & Antila, P Hätönen, H Hätönen, H Ohjaaminen työssä. Kohti työssä oppimisen hyviä käytäntöjä. Osaamiskartoituksesta kehittämiseen. Työpaikkaohjaajan osaamiskartta. Menetelmiä osaamisen arviointiin ja kehittämiseen Seppälä, T. (toim.) Työssäoppimisen ohjaaminen aikuisopiskelijan oppisopimuskoulutuksessa. Tunkkari-Eskelinen, M. Yrittäjä taitekohdassa, opas omistajanvaihdoksen ja yrittäjäkoulutuksen mentoreille. Kehittämishankeraportti huhtikuu Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hämeen uusyrityskeskus ry Mentorointiopas 16

17 Muistiinpanoja 17

18 18 Muistiinpanoja

19 19

20 Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä opinnoilla. Jyväskylän oppisopimuskeskuksella on vuosittain opiskelijaa. Jyväskylän oppisopimuskeskus on osa Jyväskylän koulutuskuntayhtymää. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C PL 472, Jyväskylä Puh Faksi oppisopimus@jao.fi KUVAT PETTERI KIVIMÄKI ZENIITTI 6/2013 OPPISOPIMUS ONLINE