Ammatillisesta mentoroinnista ja mentorointiohjelmista - tutkimusten ja artikkeleiden valossa. Mentorina terveysalan työyhteisössä, 2014

Transkriptio

1 Ammatillisesta mentoroinnista ja mentorointiohjelmista - tutkimusten ja artikkeleiden valossa

2 Mentoroinnin erilaisia rooleja ja vaikuttamisen keinoja (Aktiivinen) rganisaatio (Aktiivinen) Valmentaja Kriittinen ystävä Suojelija pas Kyseenalaistaja Roolimalli hjaaminen (järki) Sillanrakentaja Kuuntelija Kannustamine n (tunne) Käynnistäjä Sparraaja Yhdyshenkilö (Passiivinen) Yksilö Terapeutti Clutterbuck Associates 1999, vapaa käännös Tuula Lillia (EMCC seminaari 9/2012) (Passiivinen)

3 Ammatillinen mentorointi Ammatillisen mentoroinnin tavoitteena on auttaa ja edistää mentoroitavan / aktorin uraa Mentorin roolissa korostuu ammatillisen kasvun tukeminen kun taas perehdyttämisessä korostuu ohjaaminen ja tukeminen (perehdytys yksisuuntaista) Mentorointi on vastavuoroista, kollegan ammatillista voimaannuttamista Myös mentori saa uusia näkökulmia työhönsä ja toimintatapoihinsa (oppimiskumppanuus)

4 Mentorointiohjelman tavoite Mentorointiohjelmalla pitää olla selkeä tavoite, joka on linkitetty työyksikön strategisiin tavoitteisiin Mentoroinnin rakenne tulee suunnitella ennen mentoroinnin aloitusta. Mentorointiohjelman tavoitteina ovat olleet mm: Kehittää hoitotyötä ja parantaa hoidon laatua Tukea hoitokulttuuria Lisätä osaamista, tiimityöskentelytaitoja ja ongelmanratkaisutaitoja Edistää työhön sitoutumista ja lisätä työtyytyväisyyttä

5 Mentoroinnin toteutus Yleisesti mentorointiohjelmat ovat kestäneet 6 kk 1 vuoteen Mentorointiohjelmat ovat alkaneet koulutuksella /valmentautumisella Kehityskeskusteluissa otetaan esille halukkuus osallistua mentorointiohjelmaan Erilaisia toimintamuotoja ovat olleet : Asiantuntijamentorit ( eniten käytetty, keskustelu, ohjaaminen, neuvojen antaminen, tavoitteena tukea mentoroitavaa) Kollegamentorit (pohdiskelu, ajatustenvaihto, kumppanuus)

6 Esimerkkejä: Asiantuntijamentorit Psykogeriatrinen mentorointi ( 4- geromentoria - Hämeenlinnan palvelutalot, ryhmämentorointi) Töölön sairaalan neurokirurgian tehovalvontaosasto (teemat, luennot) Kollegamentorit Mentorointi työpaikan sosiaalisena pääoman jakajana ( HUS- fysioterapeutit) Uudentyöntekijän mentorointi molempia? Satakunnan päivystyspoliklinikka

7 Kirjallinen sopimus nnistunut mentorointi edellyttää mentorin ja mentoroivan välistä kirjallista allekirjoitettua mentorointisopimusta, Mentorointisopimus ja mentorointisuunnitelma pohjautuvat mentoroitavan tarpeeseen, joita tarkennetaan prosesssin eri vaiheissa ja mentoroinnin edetessä Sopimuksessa voidaan kuvata myös ohjaustapaamisten aikataulut ja mahdolliset sisällöt Sopimuksen allekirjoittavat mentori, mentoroitava ja esimies

8 Mentorointi on kohdannut myös arvostelua: Vanhoilla tiedoilla ja taidoilla ei taata osaamista tulevaisuudessa Mentorilta opittiin helposti myös huonot käytännöt rganisaation asettamat mentorisuhteet aiheuttivat paineita (negat. tuntemukset) Mentoroitava ei ole halukas oppimaan eikä täytä odotuksia työsuorituksissa.

9 Sitoutuminen Mentoroitavan tulee olla ohjaussuhteessa. aktiivinen ja vastuullinen osapuoli: eli tunnistaa itse omat kehittymistarpeensa ja mahdollisuutensa ja asettaa tavoitteensa. Hän on itse aktiivisesti ratkaisemassa työhönsä ja uraansa liittyviä haasteita sekä kokeilee ja soveltaa uusia toimintatapoja ja reflektoi kokemuksiaan mentorin kanssa.

10 Mentorointiprosessi Mentorointiprosessiin osallistuminen tulee perustua vapaaehtoisuuteen, koska pakottaminen laskee motivaatiota Mentorin ja mentoroitavan on saatava itse vaikuttaa mentorointiparien muodostumiseen Yhteensopivat mentori aktori parit ovat tyytyväisempiä mentorointiprosessiin Mentoroinnista ei ole hyötyä, jos mentoriaktoriparin osapuolet ovat kovin erilaisia Mentorointiohjelman onnistuminen on riippuvainen organisaation sitoutumisesta pitkäjänteeseen projektiin

11 Mentorilta edellytetään Mentorin tulee olla aidosti ja vilpittömästi kiinnostunut toisen oppimisesta ja kehittymisestä Mentorilta edellytetään pedagogisia- ja ohjaustaitoja. (esim. taitoja ohjata ja tukea kriittiseen ajatteluun ja reflektioon). Vuorovaikutuksellisissa ohjaustapaamisissa korostuu dialogi uusin tieto syntyy dialogissa Mentori voi ohjauksessaan käyttää joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti erilaisia ohjaustyylejä Mentorin onkin hyvä olla tietoinen myös erilaisista oppimistyyleistä

12 Mentoroitavalta edellytetään Mentoroitava on työpaikkaan perehdytyksen saanut, hieman kokemusta omaava kehittymishaluinen työntekijä Hän on motivoitunut panostamaan tavoitteellisesti työhönsä Haluaa kehittyä ammatillisesti n tietoinen kehittymistarpeistaan ja pystyy vastaanottamaan niin positiivista palautetta kuin kritiikkiäkin.

13 Lähteet Hynynen, M-A. & Jokelainen, M Työpaikkaohjaaja- ja mentori pilottikoulutuksen toteutus ja arviointi. Korkea-asteen oppisomuustyyppisen koulutuksen arviointi KPSU- hanke Jokinen, ym Mentori suomalaisessa hoitotyön kontekstissa käsiteanalyysi hybridisellä mallillla. Hoitotiede 2010 Nikki, L., Koivunen, M., Suominen, T Uuden työntekijän mentorointi katasu empiiriseen tutkimukseen. Tutkiva hoitotyö (3)2010. Karjalainen, M Ammattilaisten käsityksiä mentoroinnista työpaikalla. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto Korhonen, V. Akateemista toimijuutta ja oppimiskumppanuutta rakentamassa. Aikuiskasvatus Leskelä, J Mentorointi aikuisopiskelijan ammatillisen kehittymisen tukena. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. Pasanen, H Työssä oppimisen ohjaus prosessina. Teoksessa nnismaa, J., Pasanen, H. & Spanger, T. (toim.). hjaus ammattina ja tieteenalana. WS Bookwell y. Juva. Väistö, R Mentorointi yksilön ja työyhteisön kehittämisen mahdollistajana. Teoksessa Väistö, R. (toim.). Mentorointi, ammatillisen kasvun ja työyhteisön kehittämismenetelmä sosiaali- ja terveysalalla. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Tiedotteita 20. Joensuu, 7-18.