Johdatus kaupungin talouteen. Kaupunginvaltuuston seminaari Ari Hirvensalo Talousjohtaja

Transkriptio

1 Johdatus kaupungin talouteen Kaupunginvaltuuston seminaari Ari Hirvensalo Talousjohtaja

2 KV:n seminaari ) Kaupunkikonsernin talous 2) Kaupungin talous

3 Organisoinnin vaihtoehdot

4 Liikelaitosten vaikutus tulossuunnitelmaan 2013 Kunnat Tilapalvelu Talouspalv. Työterveys Altek Kattaus Pelastus Elimi- Yhdistetty 1000 euroa noinnit talousarvio Toimintatulot Toimintamenot TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Peruspääoman korko Korkomenot Muut rahoitusmenot VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys/vähennys Varausten lisäys/vähennys Rahastojen lisäys/vähennys TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ Kumulatiivinen yli-/alijäämä

5 YHDISTETTY KONSERNITULOSLASKELMA 2011 (Milj. euroa) Kunta JE JAMK JVA Jykes Jyväs EF K-S Koul. Eliminointi KONSERNI Oy Oy Oy kiint Oy Parkki Oy SHP KY ja muut Jyväskylän osuus 47,9 % 59,1 % Toimintatuotot (Liikevaihto) 156,9 186,4 60,7 49,6 10,1 8,0 7,5 161,7 66,9-153,7 554,0 Toimintakulut (Käyttökulut) -713,4-142,5-59,2-25,0-3,7-3,3-2,6-157,3-59,7 100, ,9 osuus osakkuusyht.voitosta 0,0 0,0 0,0 0,0-0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 1,5 1,4 Toimintakate -556,5 43,9 1,5 24,6 6,2 4,6 4,9 4,4 7,2-51,5-510,6 Verotulot 427,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 427,5 Valtionosuudet 131,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 55,4 186,9 Rahoitustuotot ja -kulut 12,3-22,1 0,2-7,0-1,5-0,9-2,0-0,6-0,3-1,2-23,2 Vuosikate 14,9 21,8 1,7 17,6 4,7 3,7 2,9 3,8 6,9 2,6 80,6 Kokonaispoistot -39,4-32,1-0,8-10,0-4,9-3,6-3,3-5,2-3,7 5,7-97,2 Satunnaiset erät 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-0,7-0,6 Tilikauden tulos -24,5-10,2 0,9 7,6-0,2 0,1-0,4-1,4 3,2 7,7-17,2 Poistoeron muutos 0,3 1,4 0,0 0,0-0,1 0,0 0,1 0,0-1,9 1,9 1,6 Varausten muutos 0,0 0,0 0,0-1,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-5,6-7,5 Rahastojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-0,9 0,1-0,8 Osuus vähemmistölle 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden ylijäämä -24,2-8,9 0,9 5,8-0,3 0,1-0,3-1,4 0,4 4,0-23,9 Vuosikate/poistot % 37,7 % 68 % 217 % 175 % 96 % 103 % 89 % 73 % 188 % 82,9 %

6 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKONSERNI TA 2013 JYVÄSKYLÄN PERUSKUNTA Kaupungin määräysvaltaan kuuluvat säätiöt 6 kpl Kuntayhtymät omistusosuus yli 50 %, 2 kpl Tytäryhtiöt 17 kpl Alakonsernit 6 kpl Tytäryhtiöt 29 kpl Osakkuusyhtiöt 22 kpl Osakkuusyhtiöt 18 kpl Kuntayhtymät omistusosuus alle 50 %, 1 kpl Jyväskylän kaupunki yhdessä sen määräysvallassa olevien tytäryhteisöjen (omistusosuus yli 50 %) kanssa muodostavat kaupunkikonsernin, jossa on 23 osakeyhtiötä, 6 säätiötä ja 2 kuntayhtymää. Kuudella tytäryhtiöllä (alakonsernit) on lisäksi 29 tytäryhtiötä, joten kaupunkikonserniin kuuluu vuonna 2013 yhteensä 60 tytäryhteisöä.

7 Jyväskylän kaupunki TA 2013 Elinkeinopoliittisesti merkittävät tytäryhteisöt Jyväskylän Energia Oy 100 % (alakonserni) Jyväs-Parkki Oy 100 % (alakonserni) Jykes Kiinteistöt Oy 84,9 % (alakonserni) Total Kiinteistöpalvelut Oy 100 % Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 87 % Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy 100 % (alakonserni) Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy 90,0 % (alakonserni) Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 80,1 % (alakonserni) Education Facilities Oy 100 % Jyväskylän Jäähalli Oy 44,4+28,3=72,7 % Jyväskylän Paviljonkisäätiö 100 % Kaupunkikonserniin kuuluvat 11 keskeisintä tytäryhteisöä muodostavat kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen volyymistä noin 90 %.

8 Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuoden 2013 talousarviossa Kuntalaissa on määritelty valtuuston kuntakonsernin johtamiseen liittyvät tehtävät. Sen mukaan valtuusto päättää kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista ja konserniohjauksen periaatteista. Vuoden 2013 talousarviossa asetetaan valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kaupungin tärkeimmille tytäryhteisöille. Tytäryhteisö on velvollinen raportoimaan tavoitteiden toteutumisesta vuoden 2013 kolmannesvuosiraporttien yhteydessä sekä tilinpäätöstä laadittaessa. Tarkastuslautakunta sekä kaupungin tilintarkastaja arvioivat tavoitteiden toteutumista kuntalain edellyttämällä tavalla. Kaikkien tytäryhteisöjen tavoitteena on taloudellisesti kannattava toiminta pitkällä aikavälillä. Tällä tarkoitetaan sitä, että yhteisöllä tulee olla kumulatiivista ylijäämää. Yksittäisen vuoden tulos voi olla tällöin myös negatiivinen edellyttäen, että kumulatiivista alijäämää ei synny.

9 Jyväskylän kaupunki TA 2013 Muut tytäryhteisöt As Oy Pehtorinharju 100 % As Oy Jyväskylän maalaiskunnan Norolankuja % Ki Oy Palokan Palvelukeskus 100 % Ki Oy Haapakosken Sulku 100 % Korpilahden Virastokeskus Oy 100 % Tikkakosken Teollisuustalo Oy 33,4+31,4= 64,8 % Kiinteistö Oy Kinkomaan Vitapolis 53,1 % (Ei suoraa omistusta) Keski-Suomen Sairaskotisäätiö Jyväskylän Rintamamiesveteraanien Asuntosäätiö Total Korjausrakentaminen Oy 100 % Ki Oy Tikkakosken Terveysasema 100 % Ki Oy Haapaniemen Palvelukeskus 100 % Ki Oy Jyväskylän Huhtasuon koulukeskus 100 % Kortepohjan matkailualue Oy 60,3+33,7=94,0 % Ki Oy Lääkäritalo 56,4 % Jyväskylän Asumispalvelusäätiö Jyväskylän maalaiskunnan Veteraanien Asuntosäätiö Korpilahden veteraanien asuntosäätiö

10 Jyväskylän kaupunki TA 2013 Alakonsernien tytäryhtiöt JE-Infra Oy Energia 100 % JE-Siirto Oy Energia 100 % As Oy Jyväskylän mlk:n Jokileinikki JVA 100 % As Oy Mutkaperä JVA 100 % As Oy Tuulenkylä JVA 52 % Jyväskylä Innovation Oy Jykes 76 % Ki Oy Konekeskus Jykes Kiint 100 % Ki Oy Terässammon yrityskeskus Jykes Kiint 100 % Ki Oy Konttisentie 2 Jykes Kiint 100 % Ki Oy Asekatu 3 Jykes Kiint 100 % Ki Oy Muuramen Punasilta Jykes Kiint 100 % Ki Oy Jyväskylän Härköojantie 5 Jykes Kiint 100 % Ki Oy Tikkakosken Mekaanikontie Jykes Kiint 100 % Käenpesän Sijoituskiinteistö Ky Jykes Kiint 6 % (päätösvalta) Jyväskylän Energiantuotanto Oy Energia 100 % Jyväskylän Voima Oy Energia 79,7 % As Oy Jyväskylän Noukanniementie 4 JVA 100 % As Oy Jyväskylän Alasintie 3 JVA 100 % Jyväskylän Turbiini Oy JAMK 100 % Jykes Sankt Petersburg ZAO Jykes 100 % Ki Oy Yrityspaja Jykes Kiint 100 % Ki Oy Palokärjentie 2 Jykes Kiint 100 % Ki Oy Muuramen Virastotie Jykes Kiint 100 % Ki Oy Muuramen Keljonportti Jykes Kiint 100 % Ki Oy Jyväskylän Tourula Jykes Kiint 100 % Ki Oy Jyväskylän Härköojantie 7 Jykes Kiint 100 % Ki Oy Jykeskeljo Jykes Kiint 90 % Ki Oy Vapaudenkatu 55 Jyväs-Parkki 85 % Ki Oy Jyväskylän Rahtiasema Jyväs-Parkki 71 %

11 Jyväskylän kaupunki TA 2013 Kiinteistöosakkuusyhtiöt As Oy Pappilanraitti kaupunki 24,6 % Ki Oy Jyskän Palvelukeskus kaupunki 47,9 % Keljonkankaan Palvelukeskus Oy kaupunki 44,8 % Huhtakeskus Oy kaupunki 41,1 % Ki Oy Palokan Liikekeskus kaupunki 32,7 % As Oy Ketunpesä kaupunki 29,4 % As Oy Koskentörmä kaupunki 28,4 % As Oy Kuokkalan Toritalo kaupunki 24,8 % As Oy Vastatuuli JVA 44,0 % As Oy Muurarinmäki JVA 31,0 % As Oy Messumuurari JVA 24,1 % As Oy Kuokkalan Polttolinja JVA 22,9 % As Oy Puolukankukka JVA 21,3 % As Oy Saratie 6 JVA 20,6 % Ki Oy Säynätsalon Palvelukeskus kaupunki 48,1 % Ki Oy Alkioranta kaupunki 45,0 % Ki Oy Riikankulma kaupunki 48,0 % As Oy Jyväskylän Kuras kaupunki 39,5 % As Oy Jyväskylän Lutakon Lähipalvelutalo kaupunki 33,9 % As Oy Jyväskylän Säästökeskus kaupunki 31,9 % As Oy Pupusoppi kaupunki 29,2 % As Oy Jyväskylän Kauppakatu 23 kaupunki 25,0 % Ki Oy Palokan Nisulankulma kaupunki 23,6 % As Oy Messuleijona JVA 31,1 % As Oy Yrttitarha JVA 24,4 % As Oy Kuokkalan Kiila JVA 23,7 % As Oy Muurarinpiha JVA 22,4 % As Oy Puistonseutu JVA 20,9 %

12 Jyväskylän kaupunki TA 2013 Muut osakkuusyhtiöt Korpilahden Paikallislehti Oy kaupunki 40,0 % Jyvässeudun Ajoharjoittelurata Oy kaupunki 28,2 % KS Energiavälitys Oy Energia 44,7 % JyväsSeed Fund Oy Jykes 43,3 % + JE 1,7 % = 45,0 % Halssilan Huolto Oy JVA 35,0 % Mustankorkea Oy kaupunki 36,6 % Jyväskylän Messut Oy kaupunki 26,5 % C-Ella Oy Energia 33,3 % Jyväskylän Kongressikeskus Oy Jykes 29,1 % + JE 11,6 % = 40,7 % Sulun Kiinteistönhoito Oy JVA 28,6 % Korpilahden Satama Oy kaupunki 49,8 %

13 Jyväskylän Kaupunki TA 2013 Kuntayhtymät Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 59,1 % Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 50,8 % Keski-Suomen liitto 49,9 %

14 Kaupungin ohjeiden noudattaminen?

15 KAUPUNGIN JA TYTÄRYHTEISÖJEN KESKINÄISET TALOUDELLISET SUHTEET Liikevaihto Liikevaihto kaupunkikon sernilta Toimintaavustukset /tuloutus Antolainat Takausvas tuut Jyväskylän Energia 209,0 10 % 16,3-266,1-198,8 Jyv Ammattikorkeakoulu Oy 59,0 0 % Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy 50,6 0 % -1,5-166,8 Total Kiinteistöpalvelut Oy 17,4 80 % Education Facilities Oy 11,2 100 % -81,2 Jyväs-Parkki Oy 9,2 10 % -38,2 Jykes Oy 9,0 50 % -4,3 Jykes Kiinteistöt Oy 8,1 0 % -40,0 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 4,8 90 % -1,9-6,2 Jyväskylän Paviljonkisäätiö 1,0 50 % -0,8-5,0-10,3 Jyväskylän Jäähalli Oy 0,8 90 % -2,2-2,2 YHTEENSÄ 380,2 15 % 11,2-276,8-543,6

16 11 KESKEISIMMÄN TYTÄRYHTEISÖN TULOSTAULU TA 2013 Yhteisön nimi Omistus- Liike- Liikev. Tulos Laina- Lainojen Henki- OPO / Voitto- (1000 ) osuus vaihto muutos kanta muutos löstö Sipo varat Jyväskylän Energia Oy (kons) 100,0 % ,3 % 472 Jyv Ammattikorkeakoulu Oy (kons) 90,0 % ,0 % Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy (kons) 100,0 % ,7 % -93 Total Kiinteistöpalvelut Oy (15 kk) 100,0 % ,0 % 0 Education Facilities Oy 100,0 % ,0 % -840 Jyväs-Parkki Oy (kons) 100,0 % ,4 % 961 Jyv Seud Keh.yhtiö Jykes Oy (kons) 80,1 % ,0 % 715 Jykes Kiinteistöt Oy (kons) 84,9 % ,7 % Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 87,0 % ,2 % 0 Jyväskylän Paviljonkisäätiö 100,0 % ,0 % 9 Jyväskylän Jäähalli Oy 72,7 % ,2 % -227 YHTEENSÄ ,3 % * Omistusosuus = Kaupungin suora ja välillinen omistusosuus ** Tulos = Konsernin tilikauden voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja *** OPO/Sipo = Oma pääoma / (oma pääoma+lainakanta) **** Voittovarat = Emoyhtiön osingonjakokelpoinen vapaa oma pääoma

17

18 Konserniohjauksen toimivalta ja tehtävät (1/2) Kaupunginvaltuusto päättää omistajapoliittiset linjaukset kaupunkikonserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä. Linjaukset tuodaan valtuustoon päätettäväksi vähintäänkin kunkin valtuustokauden alussa tai kun tytäryhteisöjen toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia päättää kaupunkikonsernin kuuluvien keskeisten tytäryhteisöjen toiminnan ja talouden tavoitteista vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä asettaa tarkastuslautakunnan, joka arvioi valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kaupunkikonsernissa. Kaupunginhallitus antaa konsernijohtamisen kannalta tarpeelliseksi katsomansa konserniohjeen. Konserniohjeella varmistetaan valtuuston asettamien omistajapoliittisten linjauksien toteutus tytäryhteisöissä sekä määritellään ne toimintatavat, joilla tytäryhteisöjen ohjaus, seuranta, raportointi ja valvonta järjestetään. nimeää edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin, jollei asiaa ole johtosäännössä muulle viranomaiselle määrätty seuraa valtuuston tytäryhteisöille asettamien omistajapoliittisten linjauksien sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista ja raportoi tarvittaessa valtuustolle.

19 Konserniohjauksen toimivalta ja tehtävät (2/2) Kaupunginjohtaja johtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupunkikonsernia ja antaa kaupunginhallituksen hyväksymään konserniohjeeseen perustuen kaupunkikonsernin johtamisen kannalta tarpeelliseksi katsomiaan ja täydentäviä ohjeita nimeää konserniohjausryhmän nimeää tytäryhteisöön controllerin, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus yhteisön hallituksessa tai vastaavassa toimielimessä. Kaupunginjohtajan nimeämä konserniohjausryhmä osallistuu konsernijohdon tukena sille konserniohjeessa määrättyjen ennakkolupamenettelyyn liittyvien asioiden valmisteluun ja antaa tarvittaessa lausunnon valmisteltavasta asiasta seuraa kaupunkikonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpideehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista seuraa kaupunkikonsernin ja konserniohjeiden toimivuutta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia konsernin rakenteen ja ohjeiden kehittämisestä kaupunginjohtajalle ja kaupunginhallitukselle ylläpitää ja kehittää konsernijohdon ja konserniyhteisöiden välistä raportointia ja tiedonkulkua. Kaupunginjohtajan nimeämä tytäryhteisön controller toimii konsernijohdon ja tytäryhteisön välisenä yhteyshenkilönä ja valvoo valtuuston asettamien omistajapoliittisten linjauksien sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seuraa konserniohjauksen toimivuutta tytäryhteisössä ja raportoi tarvittaessa kaupunginjohtajalle.

20 Omistajapolitiikan lähtökohdat Omistajapolitiikka on omistukseen liittyvään vallankäyttöön perustuva kaupungin johtamisen väline. Omistajapolitiikka määrittelee missä tehtävissä ja hankkeissa kaupunki on mukana omistajana ja sijoittajana. Samalla määritellään kaupungin intressi omistajana. Omistaminen ei ole kaupungin perustehtävä vaan välinen palvelutuotannon järjestämiseksi häiriöttömästi ja kustannustehokkaasti. Jyväskylän kaupungin omistajapolitiikan ja omistajaohjauksen ensisijaisena tavoitteena on sen omistamien yhteisöjen kehittäminen, omistaja-arvon pitkäjänteisen kasvun tukeminen ja yhteisöjen kilpailukyvyn turvaaminen siltä osin, kun siihen voidaan vaikuttaa omistajan toimin.

21 Omistajapoliittiset linjaukset (1/2) Kaupungin omistajapoliittisen linjaus tytäryhteisössä perustuu omistusintressin määrittelyyn. Omistajan kokonaisintressi kaupungin omistamissa tytäryhteisöissä muodostuu kahdesta osatekijästä: Taloudellinen intressi, jolloin kaupungin tavoitteena omistajana on pääomasijoitukselleen saama tuotto Strateginen intressi, jolloin kaupungin tavoitteena omistajana on, että yhteisön toiminta tukee kaupungin toimintaa ja strategisten tavoitteiden saavuttamista. Yhteisön toiminnalla on silloin yhteiskunnallinen rooli. Kaupunki on mukana liiketoiminnassa, kun jompikumpi tai molemmat edellä mainituista intresseissä toteutuu ja omistaminen tukee kunnan toimintaa ja kehitystä. Omistajaintressi vaikuttaa ensisijaisesti toiminnalle asetettaviin tavoitteisiin.

22 Omistajapoliittiset linjaukset (2/2) Niissä yhteisöissä, jotka toimivat täysin kilpailluilla markkinoilla ja joissa kaupungin omistajaintressi on yksinomaan taloudellinen, omistuksen kannattavuutta ja riskejä arvioidaan jatkuvasti. Aina kun yhteisö toimii markkinoilla ja kaupungin intressi omistajana on taloudellinen, sen ohjaus pidetään erillään sääntelystä ja viranomaistehtävistä, jotta yhteisön talous ja toiminta ovat läpinäkyvää eikä omistaja aiheuta markkinahäiriöitä yhteisön toimintaympäristössä. Jos kaupungin intressi on yksinomaan taloudellinen, voidaan omistuksesta luopua osittain tai kokonaan. Jos intressi on strateginen, se tulee ottaa huomioon yhteisön omistusta koskevissa arvioissa ja päätöksissä.

23 Kuntakonsernin johtamisen ongelmia: Jos kaupunki ei johda tyttäriään niin ne alkavat johtamaan kaupunki Konsernin ja tytäryhtiön etu ei voi olla ristiriidassa Omistajan ja hallituksen tai omistajan ja toimitusjohtajan eri linjat/epäluottamus Yhtiön heikko hallitus, toimitusjohtajan rooli kasvaa Hallitus puuttuu operatiivisiin tehtäviin Hallituksessa ajetaan yksittäisiä etuja Hallituksen jäsenien etäisyys omistajasta / konsernijohdosta (jääviyskysymykset) Omistajan / hallituksen löysät tavoitteet Omistajan antama taloudellinen tuki (pääomaa, osakaslainaa, avustuksia, takauksia) Raportointi / viestintä puutteellista 23 Hallintokulttuuri ><yrityskulttuuri

24 KV:n seminaari ) Kaupunkikonsernin talous 2) Kaupungin talous

25

26

27

28

29

30

31 31

32

33

34 Yleisperustelut Käyttötalousosa Toimielin C Toimielin B Toimielin A Tehtävä 2 Tehtävä 1 Tavoitteet Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tuloslaskelmaosa Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä Investointiosa Toimielin C Toimielin B Toimielin A Hanke 2 Hanke 1 Menot Tulot Netto Rahoitusosa Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet inv. menoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Tulorahoitus ja investoinnit netto Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Liitteet

35 Tulossuunnitelma Jyväskylän kaupunki Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä 1000 euroa TP TA+M TA Toimintatulot , , Toimintamenot , , TOIMINTAKATE , , Verotulot , , Valtionosuudet , , Rahoitustulot ja -menot , , VUOSIKATE , , Poistot/arvonalentumiset , , Satunnaiset tulot 157 0,0 0,0 0 0 Satunnaiset menot ,0 0,0 0 0 TILIKAUDEN TULOS , Poistoeron lisäys/vähennys , Varausten lisäys/vähennys 0 0 0,0 0 0 Rahastojen lisäys/vähennys ,0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ , Vuosikate % poistoista 37,7 % 16,1 % 26,2 % 56,9 % 75,8 % Vuosik. % poist.al.inv. 15,7 % 7,2 % 31,7 % 58,2 % 87,7 % Kumulatiivinen ali-/ylijäämä 142,3 99,9 43,2 21,3 9,0

36 Milloin kaupungin talous on tasapainossa? Yli-/alijäämä = 0 tai suurempi Velkaantuminen? Vuosikate = poistot tai suurempi Lainakannan muutos = 0 tai lainakanta supistuu

37 Yli-/alijäämä vuosittain ja kumulatiivisesti , ,4 2,9 4 19, ,5-21,7 6,4 7,9-26,0 31,5 0,4-24,2-42, , ,9-12, Yli-/alijäämä Kumulat. yli-/alijäämä

38 Milloin kaupungin talous on tasapainossa? Yli-/alijäämä = 0 tai suurempi Vuosikate = poistot tai suurempi Vain jos poistot ovat oikealla tasolla Lainakannan muutos = 0 tai lainakanta supistuu

39 Poistot Kaupunginvaltuusto on vahvistanut suunnitelman mukaisten poistojen poistoperusteet keväällä Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kaupunginhallitus on hyväksynyt poistosuunnitelman ja sitä tarkentavat ohjeet. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on tarkistanut yleisohjetta kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto suosittelee poisto-ohjeen liitteessä 1 esitettyjen poistoaikojen alarajojen käyttämistä, ellei pidemmän poistoajan käyttämiselle ole hyödykekohtaista teknis-taloudellista perustetta. Tarkistettua ohjetta on noudatettava viimeistään tilivuodesta 2013 alkaen, mutta sitä saa soveltaa jo aikaisemmalta tilikaudelta laadittavaan tilinpäätökseen. Ohjeen soveltaminen tilinpäätöksessä edellyttää, että poistosuunnitelma on hyväksytty kyseisen tilikauden loppuun mennessä. Kaupungin poistosuunnitelmaa muutettiin ohjeen edellyttämällä tavalla tilivuodelle Vuoden 2013 talousarviossa on otettu huomioon poistoaikojen muutoksen vaikutus siten, että vuonna 2013 tehdään 27,3 miljoonan euron ylimääräinen rakennusten poistoaikojen lyhentämisestä aiheutuva kertapoisto. Lisäksi hyödykekohtaisien poistoaikojen harmonisointi kasvattaa Tilapalvelun taseessa olevien rakennusten suunnitelman mukaisia poistoja noin 4 miljoonaa euroa/vuosi vuoden 2012 poistotasoon verrattuna.

40

41 Heikki Helin: Suurten kaupunkien talousarviot 2013 Tunnusluku vuosikate prosentteina poistoista antaa liian myönteisen kuvan kaupungin talouden tilasta poistojen pienuuden takia. Tästä seuraa, että myös tuloslaskelman tilikauden tulos ja tilikauden ylijäämä (alijäämä) saattavat antaa väärän signaalin kunnan talouden tilasta. Kaupungin talous voi olla muodollisesti tasapainossa, vaikka sen velka kasvaisi joka vuosi.

42

43

44 Milloin kaupungin talous on tasapainossa? Yli-/alijäämä = 0 tai suurempi Vuosikate = poistot tai suurempi Lainakannan muutos = 0 tai lainakanta supistuu Elinkaari- ja vuokrahankkeet?

45 Lainakanta ja lainojen vuosimuutos , , , , , ,9 4,2 18,6 6,9 0,1-5,5 15,2 15,4 0, Lainakannan muutos Lainakanta

46

47 Heikki Helin: Suurten kaupunkien talousarviot 2013 Lainojen vertailuun liittyy monia ongelmia. Sama lainamäärä euroa/asukas merkitsee erilaista rasitetta eri kunnille. Tämän takia esimerkiksi asukaslukupohjainen lainakatto ei ole perusteltu. Asiaa hämärtää myös se, että kunnat organisoivat toimintojaan eri tavoin. Seuraavassa muutama esimerkinomainen ero: Liikelaitokset: Helsingissä energialaitos on kaupungin liikelaitos, Lahdessa ja Jyväskylässä se on kaupungin yhtiö, ja Espoo on myynyt oman yhtiönsä. Toimitilojen hankinta vuokraamalla pitkäaikaisin sopimuksin Erilaiset elinkaarimallit Erot toiminnan organisoinnissa. Isäntäkuntamallissa kiinteistöt ovat isäntäkunnan. Konsernipankit, joissa kaupungin yhtiöiden lainat kiertävät peruskaupungin kautta, mistä välitystoiminnasta kaupunki saa korkotuloja.

48 Hyvä kirjoitus mutta: Kaupungilla on velkaa /asukas, konsernilla Sekä kaupungilla että konsernilla on omaisuutta enemmän kuin velkaa KSML

49 Tulossuunnitelma Jyväskylän kaupunki Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä 1000 euroa TP TA+M TA Toimintatulot , , Toimintamenot , , TOIMINTAKATE , , Verotulot , , Valtionosuudet , , Rahoitustulot ja -menot , , VUOSIKATE , , Poistot/arvonalentumiset , , Satunnaiset tulot 157 0,0 0,0 0 0 Satunnaiset menot ,0 0,0 0 0 TILIKAUDEN TULOS , Poistoeron lisäys/vähennys , Varausten lisäys/vähennys 0 0 0,0 0 0 Rahastojen lisäys/vähennys ,0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ , Vuosikate % poistoista 37,7 % 16,1 % 26,2 % 56,9 % 75,8 % Vuosik. % poist.al.inv. 15,7 % 7,2 % 31,7 % 58,2 % 87,7 % Kumulatiivinen ali-/ylijäämä 142,3 99,9 43,2 21,3 9,0

50

51

52

53

54 RAHOITUSSUUNNITELMA Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä 1000 euroa TP TA+M TA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Vuosikate , Satunnaiset erät 55 Tulorahoituksen korjauserät , Toiminnan rahavirta , Investointimenot , Rahoitusosuudet inv.menoihin , Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , Investointien rahavirta , Toiminnan ja inv. rahavirta , RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainasaamisten lisäykset ,0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset , Antolainauksen muutokset , Pitkäaikaisten lainojen lisäys , Pitkäaikaisten lainojen vähennys , Lyhytaikaisten lainojen muutos ,0 0 0 Lainakannan muutokset , Oman pääoman muutokset ,0 0 0 Muut maksuvalm. muutokset ,0 0 0 Rahoituksen rahavirta , Rahavarojen muutos ,1 0,0 0 0

55

56 Investoinnit TP TA+M Maa- ja vesialueet Urheilu- ja retkeilyalueet Yhdyskuntarakentaminen yhteensä Talonrakennus / Tilapalvelu Irtain omaisuus Osakkeet ja osuudet YHTEENSÄ Altek K-S pelastuslaitos YHTEENSÄ, KAUPUNGIN TA Vuokra- ja muut tal. rak.hankkeet YHTEENSÄ