Tammentuvan päiväkodin esiopetuksen toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Tammentuvan päiväkodin esiopetuksen toimintasuunnitelma

2 SISÄLTÖ 1. Yksikkö 2. Toiminta-aika Ajalle Päivittäinen toteutus Loma-ajat 3. Toimintaympäristön kuvaus 4. Toiminnan painopistealueet 5. Toiminnan yksikkökohtaiset tavoitteet 6. Menetelmät 7. Esiopetuksen oppilashuolto 7.1 Esiopetuksen oppilashuollon tuen tasot 7.2 Esiopetusikäisten kuljetus 8. Retket ja tapahtumat 9. Yhteistyö vanhempien kanssa 10. Yhteistyö koulun kanssa 11. Arviointi A) Keskustelut vanhempien kanssa B) Lapsen itsearviointi C) Opetuksen arviointi ja kehittäminen D) Osallistumistodistus

3 1. YKSIKKÖ Tammentuvan päiväkoti, Tuohenpesän esiopetus Nummenniityntie Nukari p Päiväkodin johtaja Kirsi Viitanen p Tammentuvan päiväkoti sijaitsee Nurmijärven Nukarilla, koulun välittömässä läheisyydessä. Tammentuvan esiopetusryhmälle peruskorjattiin uudet tilat Nukarin koululta. Nämä tilat otettiin käyttöön elokuussa Tammentuvassa, päiväkodin puolella, toimii tällä hetkellä kaksi sisarusryhmää Takut ja Tikut. Päiväkodissa on paikat 42 lapselle. Päiväkodin puolella henkilökuntaa on 9, joista kasvattajia on kuusi, laitosapulaisia kaksi ja yksi ryhmäkohtainen erityisavustaja. Esikoulun puolella on paikat 21 lapselle. Tällä hetkellä esikoulussa on 18 lasta, joista 10 on osapäiväisiä. Heistä osa tulee taksikyydillä esiopetukseen. Henkilökuntaan kuuluvat 6-tuntinen lastentarhanopettaja, 6 ja 8 tuntinen lastenhoitaja, ryhmäkohtainen erityisavustaja sekä 6- tuntinen laitosapulainen. 2. TOIMINTA-AIKA Ajalle: Päivittäinen toteutus: Toiminta-ajat noudattavat koulujen toiminta-aikoja. Syys- ja kevätkaudella esiopetusta on yhteensä vähintään 700 tuntia. Päivittäinen esiopetuksen toimintaaika on klo Esiopetusaikamme on sopeutettu taksikuljetusaikataulujen mukaan. Loma-ajat: Syysloma Joululoma Talviloma Pääsiäisloma Helatorstain jälkeinen pe

4 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Tammentuvan päiväkoti sijaitsee Nurmijärvellä Nukarilla, Nukarinkosken vieressä - luonnonhelmassa, rauhallisella paikalla. Esiopetustilat on remontoitu entisen rehtorin vanhasta asunnosta. Tilat ovat kodinomaiset ja viihtyisät. Erilaisille leikeille ja toiminnoille on hyvin tilaa sekä tilat antavat mahdollisuuden toteuttaa pienryhmätoimintaa. Esikoulun yhteydessä on oma piha-alue, joka on päivittäisessä käytössä. Talvisin nautimme hiihdon riemuista maastoon tehdyillä laduilla ja käymme luistelemassa Nukarin urheilukentällä. Lähimetsät ja laavu kosken rannalla tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet retkeilyyn. Sisäliikuntatuokiot toteutetaan salissa. Esikoululaisten ruokailu tapahtuu koulun ruokalassa, jossa jokainen harjoittelee omatoimisuutta ottamalla ruokansa itse ja viemällä sen tarjottimella omalle paikalleen. Kerran viikossa vierailemme kirjastoautolla koulun pihassa. Hyvän fyysisen toimintaympäristön lisäksi myös psyykkisellä ja sosiaalisella ympäristöllä on tärkeä merkitys. Tavoitteenamme on luoda turvallinen, positiivinen kasvu- ja oppimisympäristö lapsille, jossa jokaista arvostetaan, kunnioitetaan ja kannustetaan. Ilo, nauru ja huumori ovat iso osa esiopetuspäiväämme! Haluamme, että meillä jokaisella on täällä hyvä olla yhdessä. Teemme yhteistyötä päiväkodin ja koulun väen kanssa. Näin lapsella on mahdollisuus luoda sosiaalisia suhteitaan myös päiväkodin lapsiin ja koululaisiin. Näitä tuemme yhteisten toimintojen kautta. 4. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET Kokonaisvaltainen oppiminen ja oppimisen ilo! Leikki ja leikin avulla oppiminen Sosiaaliset taidot Pienryhmäpedagogiikka Liikkumisen ilo!

5 5. TOIMINNAN YKSIKKÖKOHTAISET TAVOITTEET Tammentuvassa tavoitteenamme on luoda lapselle turvallinen hoitopäivä, jonka aikana vahvistamme ja tuemme yksilöllisyyttä, omatoimisuutta ja itseluottamusta. Yhteisten sääntöjen ja hyvien tapojen noudattaminen sekä toisten huomioon ottaminen ja erilaisuuden hyväksyminen antavat lapselle tärkeän ryhmään kuulumisen tunteen. Kasvatus on lapsilähtöisyyteen perustuvaa, kokonaisvaltaista toimintaa, jossa huomioidaan lasten omat ideat ja kokemukset osana suunnittelua. Tärkeä osa työtämme on lapsiryhmän havainnointi. Erityisesti elo-syyskuussa käytämme paljon aikaa havainnointiin. Sitä kautta saamme tärkeää tietoa lapsista ja heidän ominaisista tavoistaan toimia ryhmän jäsenenä. Esiopetusikäiset lapset opettelevat toimimaan ryhmän jäsenenä sekä huomioimaan ja auttamaan muita. Lisäksi tärkeitä asioita ovat oman vuoron odottaminen, toisten kuunteleminen, yhteisten sääntöjen noudattaminen ja pienistä käytännön asioista huolehtiminen. Esikouluvuoden aikana tutustumme kirjain- ja numeromerkkeihin sekä harjoittelemme kirjainten äänteitä. Pienryhmissä meillä on toiminnallista äidinkieltä ja matematiikkaa. Pyrimme kehittämään jokaisen lapsen kouluvalmiuksia. Positiivinen ja kannustava ilmapiiri rohkaisee lasta yrittämään, opettelemaan ja erehtymään sekä iloitsemaan oppimisestaan. Avoimella keskustelulla on tärkeä merkitys. Juttelemme ja pohdimme lasten kanssa erilaisia asioita. Keskusteluja käydään niin lasten kokouksissa kuin myös draaman välityksellä: käsinuket ovat usein yhdessä lasten kanssa ratkomassa pulmia tai muuten vaan osallisina keskusteluissa. Käytämme myös MiniVerson toimintamallia arjessa. Se on sovittelun pelisääntöihin pohjautuva arjen työkalu. Kasvattajat auttavat lapsia itse löytämään ratkaisun ristiriitaansa. Leikillä on myös tärkeä merkitys oppimisessa ja uusien asioiden sisäistämisessä. Lapsen jokaisessa esiopetuspäivässä on tilaa vapaalle leikille sekä sisällä että ulkona. Lapsilla on käytössään Leikkitaulu, josta he voivat valita itselleen mieluisan leikin tai muun puuhan. Leikkikaveriarpajaiset ovat myös mainio tapa tutustua toisiin lapsiin. Yhteen hiileen puhaltamisen kautta pyrimme siihen, että lapselle, vanhemmalle ja kasvattajalle jää jokaisesta päivästä hyvä olo. Vanhempien kanssa tavoitteenamme on avoin ja luottamuksellinen yhteistyö. Tavoitteena on pystyä puhumaan kaikista asioista puolin ja toisin.

6 6. MENETELMÄT Toiminnan sisältöalueina ovat kieli- ja vuorovaikutus, matematiikka, etiikka ja katsomus, ympäristö- ja luonnontieto, fyysinen ja psyykkinen kehitys ja terveys, sekä taide ja kulttuuri, liitettynä kalenterivuoden tapahtumiin. Menetelminä ovat opetustuokiot, tutkiminen, kokeileminen, pienet työtehtävät, pelit, leikki, draama sekä teema- että projektityöskentely. Esimerkiksi metsäretkellä voimme laskea käpyjä ja samalla miettiä millä kirjaimella käpy alkaa ja kuinka monta hyppyä tarvitsemme seuraavan kävyn luokse. Näin yhdistämme sekä kielen, matematiikan ja liikkumisen ilon. Syksyllä ja keväällä esiopetuksessa tehdään kontrolloitu piirrostarkkailutehtävä (KPT), jonka avulla havainnoidaan muun muassa lasten keskittymistä ryhmätilanteessa, kykyä työskennellä itsenäisesti, kielellistä ymmärtämistä ja käsitteiden hallintaa sekä hienomotoriikkaa. Liikkumalla lähiympäristössä, tutustumme samalla liikennekasvatukseen ja opimme toimimaan liikenteessä tulevaa kouluvuottakin silmällä pitäen. Mediakasvatus on myös osana tämän päivän esiopetusta. Tutustumme kirjallisuuteen, lehtiin, valokuviin ja kuuntelemme musiikkia. Ryhmässämme on myös 10 minitablettia, dokumenttikamera ja älytaulu. Lapset saavat yksin tai yhdessä kaverin kanssa tutustua median maailmaan aikuisen avustuksella. Uuden välineistön avulla saamme esimerkiksi äidinkieleen, matematiikkaan ja taiteeseen uudet ulottuvuudet! Toiminnan toteuttamisessa käytämme pien- tai kokoryhmä työskentelyä, riippuen tilanteesta ja aiheesta. Pienryhmissä toimimme niin paljon kuin se on päivän aikana mahdollista. Esiopetuskirjana meillä on Pikkumetsän esiopetus - harjoitusvihko. Harjoitusvihkoa on kerrallaan tekemässä puoli ryhmää. Sillä välin toinen puoli ryhmää on Nalle-tunnilla. Lisäksi jokaisella esikoululaisella on oma kansio, johon kerätään vuoden aikana tehdyt lasten omat tuotokset, kuten piirustukset, maalaukset ja lisätehtävät. Lisäksi on käytössä Nalle-vihko, johon tehdään erilaisia tehtäviä. Retkillä lähimaastoon tutustumme luonnon ihmeisiin ja tarkkailemme eri vuodenaikojen merkkejä. Perjantaisin esikoululaisilla on oma Lasten kokous, jossa käydään kuluneen viikon mukavat ja mahdolliset harmitusta aiheuttaneet asiat. Jokainen lapsi saa oman puheenvuoronsa. Lisäksi saa esittää toiveita seuraavalle viikolle. Ryhmän aikuiset kirjaavat kaiken ylös pöytäkirjaan ja se käydään läpi ryhmän aikuisten omassa tiimissä. Jokainen lapsi pääsee vaikuttamaan oman esiopetusvuotensa toimintaan. Lasta kuullaan aidosti ja hänen toiveensa huomioidaan toiminnan suunnittelussa.

7 Esikoululaisilla on kerran kuukaudessa laulupiirtämistä. Se on toimintaa, jossa yhdistyvät laulu ja kuvallinen ilmaisu samanaikaisesti ja toisiaan tukien. Toiminnan tavoitteena on kehittää lapsen visuaalista hahmottamista, kielen ymmärtämistä ja tuottamista, motoriikkaa ja luovaa ilmaisua. Laulupiirtäminen antaa hyvän välineen myös vuorovaikutukselliseen leikkiin ja toimintaan. Tänä vuonna käytämme ryhmässämme Vatupassi-ohjelmaa, joka kuuluu Lions Questohjelmiin. Lapsille käytämme tästä nimitystä Nalle-tunti. Tunneilla ohjataan ja opetetaan lapsille elämisentaitoja. Tavoitteena on kasvattaa lapsista vastuuntuntoisia, terveitä ja vahvoja ihmisiä, jotka ovat valmiita auttamaan. Menetelmä sisältää oppituokioita seuraavista aihepiireistä: turvallinen ryhmä, itseluottamus, vuorovaikutustaidot, tunnetaidot ja terveellinen elämä. Olennaisena osana ohjelmaa on Nalle Karhunen, joka tulee vierailemaan vuoden aikana jokaisen lapsen kotona. 7. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Toimimme voimaan tulleen oppilashuoltolain mukaisesti. Oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Esiopetuksessa lapsen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtivat lastentarhanopettajat yhdessä muun henkilöstön kanssa, tarvittaessa varhaiskasvatuksen konsultoivan erityisopettajan tuella. Kaksikielisen lapsen ja tämän perheen kohtaamisen tukena on S2 lastentarhanopettaja. Hän osallistuu havainnointi-, seuranta ja arviointityöhön kanssamme. Teemme myös yhteistyötä tarvittaessa esimerkiksi perhetyöntekijöiden, puheterapeuttien, toimintaterapeuttien ja psykologien kanssa. Esiopetuksen oppilashuollon tavoitteena on terveen ja turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön luominen, sekä lapsen kehityksen ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen yhdessä vanhempien/huoltajien kanssa. Kasvattajien asiantuntemuksen avulla luodaan, ylläpidetään ja uudistetaan oppimisympäristöä ja sen turvallisuutta. Lepohetket ovat olennainen osa lasten hyvinvointia samoin kuin säännöllisesti tarjottavat ateriat. Esiopetuksessa huolehditaan päivittäisestä terveyskasvatuksesta mm. huolehtimalla säännöllisestä käsien pesusta. 7.1 Esiopetuksen oppilashuollon tuen tasot Kasvun ja oppimisen tukeminen sisältyy päivittäiseen yhdessäoloon ja vuorovaikutukseen. Näitä asioita harjoitellaan sekä kotona että esiopetusryhmässä. Yhteistyö vanhempien kanssa on lapsen tukemisen perusedellytys.

8 Kasvun ja oppimisen tuen tasot jaetaan kolmeen eri osaan; yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Yleinen tuki koskee kaikkia esiopetusikäisiä lapsia. Tehostetun tuen vaihe alkaa silloin, kun yleinen tuki ei ole riittävää. Se on yleistä tukea säännöllisempää ja suunnitelmallisempaa. Erityisessä tuessa otetaan huomioon vahvasti lapsen yksilöllisen tuen tarve. Lapsikohtaista esiopetuksen oppilashuoltoa tapahtuu silloin, kun lapsen asioita kokoonnutaan miettimään yhdessä vanhempien, varhaiskasvatuksen konsultoivan erityisopettajan ja mahdollisten muiden sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden kanssa. Tapaamisissa sovitut pedagogiset asiat kirjataan lapsen esiopetuksen suunnitelmaan sekä sen lisäksi yksikön oppilashuollolliseen arkistoon erillisellä lomakkeella, johon on kirjattu asian vireille panija, läsnäolijat, aihe sekä päätetyt jatkotoimenpiteet. Tuohenpesässä puututaan välittömästi kiusaamiseen. Olemme korostaneet vanhemmille varhaisen puuttumisen tärkeyttä. Viestimme vanhemmille hyvinkin herkästi tilanteista ja toivomme että vanhemmat käyvät tilanteen tarvittaessa vielä kotona läpi lapsen kanssa. Ongelmanratkaisuissa käytämme keinoina Lasten kokouksia, joissa yhdessä pohdimme mielipahaa aiheuttaneita tilanteita. Toisena mahdollisuutena näemme draaman käytön välineet. Tarvittaessa ryhmässämme vierailee käsinukkeja, joilla on jokin ongelma ja johon lapset lähtevät etsimään ratkaisua. 7.2 Esiopetusikäisten kuljetus Koulukuljetus järjestetään lapsille, jotka osallistuvat pelkästään maksuttomaan esiopetukseen. Koulukuljetuksista päätetään perusopetuksen ja kunnan koululautakunnan tekemien periaatepäätösten mukaisesti. Esiopetuskuljetuksissa noudatetaan samoja sääntöjä kuin 1. luokan oppilaan kuljetuksissa. Oppilaalle järjestetään koulukuljetus, mikäli hänen koulumatkansa on yli kolme kilometriä tai koulumatka muodostuu ilman kuljetusta oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Oppilaalla ei ole oikeutta maksuttomaan kuljetukseen koko matkalle, vaan kuljetus voidaan järjestää myös vain osalle koulumatkasta. Päätöksen koulukuljetuksesta tekee kunnan kuljetussuunnittelija.

9 8. RETKET JA TAPAHTUMAT Vanhempainilta Valokuvaus Jäähalliaamupäivät , , Salissa leikit 1 lk kanssa Isien aamu Tuohenpesässä Joulujuhla Itsenäisyyspäivän juhla päiväkodilla Joulukirkko Tuohenpesän pikkujoulut Satuhetki salissa 1 lk kanssa Metsäretki 1 lk kanssa Ystävänpäivätapahtuma päiväkodilla Nurmijärven seurakunnan lastenohjaajat vierailevat lk tunnille mukaan ½ ryhmää ja Turvallisuustapahtuma Krannilassa Vapputapahtuma koulun kanssa Liikunnan Pop up päivä Makkaranpaistoa laavulla 1 lk kanssa Lisäksi retket lähiympäristöön, kirjastoautokäynnit, talon yhteiset lauluhetket, kevätretki ja kevätjuhla.

10 9. YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA Yhteistyö tulevien esikoululaisten ja vanhempien kanssa alkaa jo kesä- ja elokuussa, jolloin perheillä on mahdollisuus tulla tutustumaan Tuohenpesän aikuisiin ja tiloihin. Tällöin on mahdollisuus kysellä tulevasta esikoulusta mieltä askarruttavia kysymyksiä. Samalla tutustuminen myös varmasti helpottaa monen esikoululaisen jännitystä tulevasta syksystä. Lasten esiopetuksen oppimissuunnitelma laaditaan yhdessä lapsen vanhempien kanssa syyslokakuussa. Vanhempien kanssa keskustellaan kuulumisista sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvistä asioista lähes päivittäin. Taksikyydityksissä olevien lasten mukana kulkevat reissuvihkot, jotka toimivat viestinviejinä esikoulun ja kodin välillä. Viikko-ohjelma menee perheille sähköpostitse viikottain. Vanhempainillassa kerromme vanhemmille ryhmämme toiminnasta sekä käymme läpi esiopetuksen käytäntöjä ja tavoitteita. Tänä vuonna juttelimme myös yhdessä mediakasvatuksesta ja median käytöstä kuusivuotiaan kanssa. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman arviointikeskustelu käydään yhdessä vanhempien kanssa huhtikuussa. 10. YHTEISTYÖ KOULUN KANSSA Syyskuun aikana esiopettaja ja Nukarin koulun 1. luokan opettaja tapaavat ja sopivat yhteistyön muodoista lukuvuonna. Yhteistyön tarkoituksena on tukea lapsen siirtymistä esiopetuksesta alkuopetukseen. Vuoden aikana osallistumme mukaan koulun erilaisiin tilaisuuksiin. Esikoululaiset näkevät päivittäin koululaisia sekä ruokailevat ja jumppaavat koulun tiloissa. Tämän lisäksi hyödynnämme muutenkin koulun tiloja: luokkahuoneita ja teknisen työn luokkaa. Käytössämme oleva kirjasarja Pikkumetsä jatkuu Nukarin koulun alkuopetuksessa. Näin Pikkumetsän henkilöt ja tapahtumat ovat lapsille kouluun siirryttäessä jo ennalta tuttuja. Huhtikuussa teemme yhteistyötä rehtorin tai erityisopettajan kanssa, jos lapsen kouluun siirtymiseen liittyy opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä tiedotettavia asioita (yleisen tuen lapset). Toukokuun loppuun mennessä pidetään tehostetun- ja erityisen tuen piiriin kuuluvien lasten oppilaskohtaiset nivelpalaverit alkuopettajan tai rehtorin kanssa. Yhdessä vanhempien kanssa laadittu yhteenveto lapsen esiopetusvuodesta siirtyy koulun rehtorille toukokuussa.

11 11. ARVIOINTI A) Keskustelut vanhempien kanssa Vanhempien kanssa keskustellaan lähes päivittäin sekä lapsen päivään että esiopetukseen liittyvistä asioista. Taksilaisilla kulkee mukanaan reissuvihko esikoulun ja vanhempien välistä yhteydenpitoa varten. Haluamme luoda vanhempien kanssa avoimen ja toista kunnioittavan kasvatuskumppanuussuhteen. Syksyllä laaditaan yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Huhtikuussa pidetään arviointikeskustelu, jossa yhdessä täytämme yhteenvedon esiopetuksesta koulun puolelle. B) Lapsen itsearviointi Lapsella on an mahdollisuus arvioida omaa oppimistaan töidensä ja harjoitusvihkonsa kautta. Pohdimme yhdessä tekemiämme asioita ja kokemuksiamme. Lasten kokouksissa lapsilla on myös mahdollista ilmaista ajatuksiaan ja toiveitaan. Syksyllä lapsella on oma itsearviointiosio esiopetuksen oppimissuunnitelmassa. C) Opetuksen arviointi ja kehittäminen Opetuksen, toiminnan, menetelmien ja lasten kehityksen arviointia teemme viikkopalaverissa. Arvioinnin välineinä käytämme kirjallisia lomakkeita, havainnointia, keskusteluja sekä lasten, vanhempien että työntekijöiden kanssa. Tarvittaessa arvioimme ja kehitämme toimintaamme muiden yhteistyötahojen kanssa. Myös vanhemmilta ja lapsilta saadut palautteet hyödynnämme työssämme. Henkilökunnalla on lisäksi kaksi kehittämispäivää vuodessa. Dokumentoimme toimintaamme digikameralla ja tableteilla. D) Osallistumistodistus Jokaiselle esiopetuksessa mukana olleelle lapselle annetaan keväällä todistus esiopetusvuodesta.