Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO

Transkriptio

1 Lapin ssiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO - Trstai kl Lapin ylipist, ls 21, Rvaniemi - Läsnä 25 henkilöä: Kaisa Kstam-Pääkkö, Asta Niskala, Maarit Pirttijärvi, Pekka Ojaniemi, Kerttu Vesterinen, Eliisa Lintula, Mirja Kangas, Marja Pulju, Kaisa-Maria Rantajärvi, Annikki Autti, Kristiina Pikajärvi, Sanna Kuusela, Anne-Maria Näkkäläjärvi, Kati Aiki-Mustnen, Marjut Hietanen, Raija Kumpula, Kaisi Peltniemi, Pirj Pöyhönen, Juha Fränti, Mirja Krkiakangas, Anneli Phjla, Tarja Kemppainen, Marj Peltmaa, Antti Kski ja Piia Jhanssn Lapin ssiaalityön kehittämisyksikkö, avauspuheenvurt kehitysjhtaja Kaisa Kstam-Pääkkö, PPT esitys liitteenä kehittämispäällikkö Asta Niskala, PPT esitys liitteenä Kehittämisyksikköön kuuluvien yhteistyötahjen suunnitelmat ja dtukset: 1. Phjis-Sumen ssiaalialan saamiskeskus - Kehittäjä-ssiaalityöntekijät Pekka Ojaniemi ja Kerttu Vesterinen työskentelevät kehittämisyksikössä alkaen työparina (puliaikaisina 50%) - Mlemmat Psken työntekijät vat yhteistyötahjen tukena ja knkreettisesti käytettävissä kehittämistehtävissä, He krdinivat kk hanketta, jssa erityisenä painalueena n päästä kahden tulevan vuden aikana arviimaan ssiaalityön käytäntöjen tulksellisuutta. 2. Rvaniemen kaupunki, ssiaali- ja terveyssast - Palvelupäällikkö Eliisa Lintula esitti kiitkset Pskelle ja Asta Niskalalle sen jhdsta, että nyt vidaan alittaa ssiaalityön kehittämisyksikkö hankehakemuksen tultua ministeriössä hyväksyttyä. Rvaniemien yhdistyminen vielä kesken ja se haastaa kaupunkia mnella tavalla. Ssiaalityön tekeminen n jaettu ikä- ja ryhmäperusteisesti tiimeihin. Lisäksi n vastaantttiimi. Tähän tiimirakenteeseen haetaan kehittämisyksiköltä tukea, jtta kuntalaiset tulevat palvelluiksi. Hyvä asia n, että kehittämisrientaati kytketään perustehtävään knkreettiseen asiakastyöhön. Rvaniemen kaupungilta li useampi hakija näihin kehittämistehtäviin, jita n 2 x 50% tehtävä (= 2 ssiaalityöntekijää, jista mlemmat tekevät puliaikaisesti ssiaalityötä ja puliaikaisesti kehittämistyötä). Tutkimuksen liittäminen käytännön yhteistyökenttään n hyvä asia. Vaikuttavuuden sittaminen tulee lemaan is kehittämistehtävä ennen kuin se kirkastuu. Tässä llaan aivan alussa. On mukavaa, että kehittämisyksikössä tehdään yhteistyötä alueellisesti eri palvelupisteiden välillä. - Ssiaalityöntekijä Mirja Kangas kerti, että aikuisssiaalityötä n Rvaniemellä tehty vudesta 2002 alkaen. Tiimiin kuuluu 3 ssiaalityöntekijää ja ssiaalihjaajia. Asiakkaiden tarpeista lähtevät palvelut, uusien menetelmien testaus ja tuminen ssiaalityöhön ja ppiva yhteisö vat lleet timinnan lähtökhtina kk ajan. Suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä tarvitaan lisätä, välineitä dkumentintiin ja tietjen analysintiin. Kehittämisyksikön työseminaari MUISTIO / KV 1

2 Lisäksi tarvitaan tiedn nstamista esille ja tisten kanssa jakamista. - Jhtava ssiaalityöntekijä Kaisa-Maria Rantajärvi lunnehti alkavaa ssiaalityön kehittämisyksikön timintaa lastensujelun kehittämishankkeen jatkna, jllin kehittämistehtäviä vat ainakin: työprsessien mallintamisen syventäminen perhessiaalityö, sen harmaa alue asiakasnäkökulman esiin nstaminen, ettei palltella eri paikkihin asiakkaita vaikuttavuuden miettiminen eri prsesseissa palvelun saamisen viivästymät lapsen näkökulman esille nstaminen, ettei tehtäisi (vain) vanhempikeskeisesti verkkknsulttina ja verkstknsulttina timiminen, näiden tehtävien yhdistäminen muuhun työhön sekä tutteistamisprsessi - Perhessiaalityön (ennaltaehkäisevä lastensujelutyö, lastenvalvnta) tiimissä n 3 ssiaalityöntekijää työalue n laaja kattaen lasten vanhempien ertilanteet, isyysselvitykset, muun ennaltaehkäisevän työn peruspalveluissa (erityisesti kulut ja neuvlat) yksi ennaltaehkäisevä työmut n perhetyö, jka varhaisen avun mutna n erilaista kuin lastensujelun perhetyö mnissa hankkeissa kehitetään perheiden tukityötä; esimerkiksi Varpu, Naper, Perhetyön uudet prtaat - tärkeätä tulee lemaan yhteistyö järjestöjen kanssa - Ssiaalityöntekijä Marja Pulju kerti, että ssiaalityön vastaanttyksikkö alitti timintansa tammikuun alusta 2006 työmutna se n ihan uusi kehittämistyö tähän tulee tarpeeseen ja n paikallaan tiimissä n alitettu työprsessin mallintaminen tavitteena selkiyttää vastaantttiminnan rlia 3. Tunturi-Lapin seutukunta; Kittilän kunta - vastaava ssiaalityöntekijä Annikki Autti linjasi Kittilän kehittämisyksikön tehtäviksi ja haasteiksi: työparityöskentely (ssiaalityöntekijä ja ssiaalihjaaja), ssiaalityön suunnitelmallisuus, työprsessien mallinnus, yksilökhtainen lähestymistapa ssiaalityössä, ssiaalityön kirjallinen suunnitelmallisuus, palautteen keruu jne. kehittämistyötä tarvitaan ssiaalityön suunnitelman tessa (suunnitelmasta n j paperilla karkea lunns mitä siihen tulisi), miten saadaan situtuminen sekä asiakkaalta että työntekijältä, miten tehdään suunnitelma mahdllisimman realistiseksi, että se lisi tteutettavissa jne. mien työtapjen parantaminen, jtta työ tukisi asiakkaan elämänhallintaa eikä lisi hänen pulestaan tekemistä tai elämistä suuresti se n kiinni luttamuksesta! miten lisätä luttamusta? työprsessien lppuun vieminen piste ja lpettaminen täytyy löytyä kaikille tapauksille kehittämisyksikössä n mahdllisuus tehdä ssiaalityötä paremmin ja perusteellisemmin, jllin työntekijät tarvitsevat tietjen jatkuvaa päivittämistä ja kulutusta ja hjausta tiimityöskentelyyn - perusturvajhtaja Kristiina Pikajärvi sani, että kehittämisyksikköön liittyvä tutkiva työte ja reflektinti vat hien hmma! entäpä kun alueelta saadaan esille hyviä käytäntöjä, mihin niitä kerätään, jtta lisivat kaikkien saatavilla? FinScilla n tällainen sivust. Miten Lapissa saadaan hyvät käytännöt leviämään? Kehittämisyksikön työseminaari MUISTIO / KV 2

3 Kristiina ehdtti, että tutkimussaamisen vahvistamiseksi kehittämisyksikkörakenteeseen perustettaisiin tutkijakulutettavien ryhmä. Tätä ajatusta ylipistn ssiaalityön laitksen henkilökunta piti hyvänä. kun kehittämisyksikössä kehitetään vaikuttavuuden arviintia, niin n erittäin tarpeellista sittaa näyttöä myös taludellisesti eli laskea vaikuttavuus EUROIKSI! Lisäksi Kristiina phti sitä visik ammattikrkeakulujen ste -sastja liittää kehittämisyksikköön mukaan, kun yhtenä kehittämiskhteena n työparityöskentelyn kehittäminen? Nythän tässä kehittämisyksikössä yksi kiinteä timija n Lapin ylipistn ssiaalityön laits, visik Ramk tai Tkem lla myös mukana ja js niin miten? 4. Saamelaisten ktiseutualue; Enntekiön kunta - saamelaisssiaalityöntekijä Anne-Maria Näkkäläjärvi esitteli maa työtään: rahitus tulee Saamelaiskäräjien kautta ministeriöltä, saamelaisssiaalityössä n se hun puli, että rahitus tulee vusi kerrallaan tavitteena kehittää ssiaalityön saamenkielisiä ja kulttuurisia menetelmiä ja malleja, jita vitaisiin hyödyntää muuallakin saamelaisalueella, esimerkiksi mallintamalla työskentelymenetelmiä Anne timii ssiaalityöntekijänä siten, että tekee 50% työajastaan asiakastyötä (aikuisssiaalityö ja työparina lastensujelussa) ja 50% kehittämistimintaa, jssa hän n aluksi keskittynyt määrittelemään ja kartittamaan mitkä seikat vat saamelaista ssiaalityötä. Tässä hän hyödyntää asiakaspalautteita, ideita, aiheesta tehtyjä raprtteja ja maa kkemustaan. Hankaluutena hän kkee sen, että saamelaisia ssiaalityöntekijöitä n vähän ja ne harvat, jita ktiseutualueella timii, vat kiireisiä. Kyseessä n laaja alue ja kenttä, sisältäen myös valtakunnan rajjen yli tapahtuvan saamelaisssiaalityön kartittamisen. Annen dtuksia kehittämisyksikkörakenteelle: kllegiaalinen tuki = areena jssa visi vaihtaa ajatuksia ssiaalityöstä arkityössä saamelaisen ssiaalityön suus taht jäädä pieneksi tereettinen ja analyyttinen te, keskustelut ja uusi timintatapa, miten lähteä kehittämään 5. Itä- ja Phjis-Lapin seutukunta; Sdankylän kunta - kehittäjä-ssiaalityöntekijät Kati Aiki-Mustnen ja Raija Kumpula: työn ehdtn edellytys n asiakaslähtöisyys! Sdankylään n perustettu ssiaalityön kehittämisyksikkö, jnka tavitteena n perusssiaalityön asiakaslähtöisyyden, suunnitelmallisuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (Yhdessä vimistuen laadukasta ssiaalityötä lappilaisille ). Sdankylässä n asiakasryhmiä perustettu kehittämistyön tueksi (esimerkiksi ernneiden asiakasryhmä ja vastaantttiimi). Harvaan asutuilla seuduilla ssiaalityöntekijällä ei le mahdllisuutta erikistua suppean erityisalan hallintaan vaan hänen täytyy lla laaja-alaisen perusssiaalityön asiantuntija. Kati ja Raija tekevät pulet työajastaan perustyötä Sdankylän kunnassa ja pulet kehittämistyötä hankkeessa. Kaikki Sdankylän ssiaali- ja terveystimistn ssiaalityöntekijät sallistuvat hankkeeseen (20 % työajasta). Sdankylässä mallinnetaan tällä hetkellä kuntuttavan työtiminnan mallia (työpajasäätiön kanssa yhdessä), yleistä ssiaalityön malli (+ käytännön apuvälineitä) ja perhetyön mallia Kehittämisyksikön työseminaari MUISTIO / KV 3

4 kehittämiskhteita vat ainakin suunnitelmallisuus, vaikuttavuus, seudullisuus ja suurin käytännön kehittämisasia n tällä hetkellä ssiaalipäivystys, jka lähti asiakkaista lisäksi kehitellään dkumentaatita, ensi vaiheessa kehittämällä lmakkeita (palvelutarpeen kartitus, lastensujeluilmitus, timeentultukihakemus) vaikuttavuuden arviinti, se n punainen lanka: arviintia ei vi irrttaa käytännön muusta työssä, sekä työntekijän että asiakkaan arviinti kuuluu leellisesti ssiaalityöhön, tilannearviinti n tällä hetkellä haaste kehittämiselle; miten se nstetaan esille, tähän tarvitaan Psken ja ylipistn apua seudullisuuden kehittäminen: vertaisknsultaatipäivät vat tähän asiaan hyvä frumi, jssa kkemuksia jaetaan seudun työntekijöiden kesken, Itä- ja Phjis- Lappiin muuallekin kuin Sdankylään lisi hyvä perustaa asiakasryhmiä tulevaisuus 2 vuden kuluttua; ssiaalityön erityissaamista n tehty näkyväksi, seudullinen yhteistyö n arkipäiväistynyt, kehittäminen n arkipäivää, n yhteistyökäytäntöjä esimerkiksi siihen, miten timitaan käytännön pettajina, asiakkaat vat laajemmin esillä julkisuuteen saakka (=kehittäjä-asiakas!), kehittämisyksikölle n saatu julkisuutta, n ajan tasaiset nettisivut, yhteistyöstä n hyödytty ja kehittämistyö n sattu rajata ikein! 6. Kemi-Trnin alueen kehittämiskeskus - erityisssiaalityöntekijä Kaisi Peltniemi työskentelee tällä hetkellä Kemi-Trni alueen kehittämiskeskuksessa (Ktisatama), jka n saanut rahituksen hankkeelle Länsi-Phjan sateenkaari, erityispalvelujen turvaaminen yhteistyössä, jssa pyritään turvaamaan alueen erityispalvelut (päihdetyö, kehitysvammahult, lastensujelu jne.). Kaisin salta uusi hanke n jatka Lapsilähtöinen Länsi-Phja hankkeelle: alueella timii lastensujelun tukena 9 asiantuntijatiimiä, jtka jatkavat erityispalvelujen turvaamista ja kehittämistyötä lastensujelun alkuarviinnin merkitys n suuri ja se n vielä aivan lapsenkengissä, tähän tarvitaan työntekijöille kulutusta ja tukea asiantuntijatiimien työn mallinnukseen tarvitaan apua ssiaalipäivystysjärjestelmän rakentamiseen tarvitaan apua - lastenvalvja-ssiaalityöntekijä Pirj Pöyhönen Trnin kaupungista paintti kahta kehittämisaluetta: lastensujelussa lapsen asiakkuuden esiin nstamista kknaisvaltaisesti ja khdespesifisti ja perhesvittelun uuden tyyppisen työn juurruttamista 7. Nurten Ystävät - timialajhtaja Juha Fränti: tällä hetkellä n vielä rajaamatta kehittämisaihit, jita n 3: 1. kuntutuksen esteiden pistaminen (Matti Savlainen): nurilla n esteitä, plkkeja, eivät vi ttaa vastaan kuntutusta, hita kkeillaan sensmtrista kuntutusta, fysilgiset harjitteet traumatyö; ettei vain pahennettaisi nurten tilannetta, uudelleen traumatisituminen??, visimmek ppia enemmän traumjen taustista, ja hjata hakemaan apua, että kaikki työntekijät ppisivat tunnistamaan, ettei aiheutettaisi haittaa kun hyvää tarkitetaan aggressiiden purkaminen; ART (Phjis-Rutsissa, myös Eurpassa aika yleinen malli), kgnitiiviseen terapiaan perustuva hjelma (1 vusi) 2. kriisityön kehittäminen arviinti, kaikki tekee arviintia, se kuulstaa hölmöltä Kehittämisyksikön työseminaari MUISTIO / KV 4

5 tyttöjen vastaanttyksikkö, pikien vastaanttyksikkö tykes hankkeet, visimmek saada sieltä sarahitusta? tarvitaan käsitteellistä, akateemista ja ammatillista tukea käsitteiden määrittely; ssiaalinen kuntutus tai psykssiaalinen työ, mitä nämä vat, mitä käytämme kuvaamaan maa työtä Nurten Ystävistä 3. lastensujelupalvelujen aluepäällikkö Mirja Krkiakangas: käsitteet lastensujelu, perhetyö, lapsi- ja nurisssiaalityö, aikuisssiaalityö, perhekuntutus tarvitaan käsitteiden määrittelyä Rvaniemellä Nurten Ystävillä n lastensujelulaits (laits 2006, ei enää ammatillinen perhekti) Hiekkarinne sijaishulln palvelut + perhetyö tällä hetkellä muuta timintaa myös mahdllista käynnistää, mitä erikistumisen tarpeita tulee esille mallinnukset, asiakkaiden (perhe ja yhteistyökumppanit) sekä stajakuntien mukana ttaminen erittäin tarpeellista ja haastavaa vaikuttavuuden arviinnin hyödyntäminen työprsesseissa lisäksi n syytä rajata sitä millin sijitus päättyy, millin pannaan piste? 8. Lapin ylipist, ssiaalityön laits - prfessri, laitksen jhtaja Anneli Phjla: tuhannen taalan paikka lähteä rakentamaan lappilaista ssiaalityötä! emme le enää hiljaisia (vrt. hiljainen tiet), kuulumme ja lemme äänekkäitä vimme piltida ssiaalityön kehittämistä valtakunnallisesti dtukset vat krkealla! paljn n tekeillä! mnipulisesti kehittämiskhteita Ssiaalityö hyvinvintiplitiikan välineenä 2015: ytimenä ehkäisevä ssiaalityö ja sen ympärillä kuntuttava ja rakenteellinen työ OPETUS JA TUTKIMUS: petus elää yhteydestä käytäntöön käytännön petus, tiimimutisempaa käytännön petusrakenne?, pinnäytetutkimukset, piskelijatiimit, graduryhmät, työntekijä-tutkijatiimit ikein hyvä ehdtus! tutkiva ssiaalityö - näkyvä, kirjittava ssiaalityö VAIKUTTAVUUS, sitä n väistetty ssiaalityössä lputtmasti ja väitetty ettei ssiaalityön tulksia vida mitata. Muutetaan EI -sana tiseksi. Vidaan puhua arviinnin salta arviintitutkimuksesta. Evidens based ; ymmärrämme evidenssin näyttönä. Kuitenkin näytön pitäisi lla TUTKIMUKSELLA sitettu näyttö, jllin käsitteenä reserch based lisi parempi. dtukset: tutkiva ssiaalityö, siihen liittyvä yhteistyö, kirjittava ssiaalityö, reserch -tutkimukseen phjautuva, vakuuttava ssiaalityö, että tehdään sitä mitä pitääkin lehtrit ssiaalityön laitksella vat kiinnstuneita sallistumaan kehittämisyksikön työskentelyyn = tutkijaryhmän perustaminen - tutkija-ssiaalityöntekijä Tarja Kemppainen: vaikuttavuuden arviintia tulee kehittää, Tarja timii linkkinä käytännön työpaikilta laitkselle, jtta tiimi saadaan kasaan mallinnukset vat hyvää phjatyötä vaikuttavuuden ja mittaristn tekemiselle Kehittämisyksikön työseminaari MUISTIO / KV 5

6 Vaikuttavuuden arviinti, luent - kehittämispäällikkö Antti Kski, Lapin ylipistn kulutus- ja kehittämispalvelut - PPT-esitys liitteenä Hahmttelua kehittämistyön painpisteistä tiimeittäin - Jkainen kehittämistiimi sai tehtäväkseen nimetä yhden (= ensimmäisen) ssiaalityön kehittämiskknaisuuden (painpistealue, päämäärä tai tavite) asiakastyöstä, jhn panstavat tämän syksyn aikana ja jka jhtaa 2 seuraavan vuden aikana asiakastyön vaikuttavuuden arviintiin. Lisäksi pyydettiin kertmaan ketkä tekevät tämän kehittämistyön, ketkä henkilöt vat mukana ja missä yhteydessä ja tilanteissa kehittäminen tapahtuu sekä mikä rli Pskella ja ylipistlla n kehittämistyössä. - Rvaniemi lastensujelutyössä tiimin kanssa keskustelun jälkeen alkuarviintikäytännön luminen yhteistyössä Länsi-Phjan tiimin ja Psken kanssa perhessiaalityön mallintaminen (9 ssiaalityöntekijää), ssiaalityön ja perhetyön - Kittilä - Enntekiö yhtälö aikuisssiaalityön mallin päivittäminen, vastaanttyksikön mallinnuksen jatkaminen, asiakkaaksi tulvaihe, palvelutarpeen kartitus, suunnitelma, dkumentintilmake, yhteistyötä Psken ja Kittilän kanssa aikuisssiaalityön suunnitelma, suunnitelmallisuus, suunnitelmien tek, yhteistyötä Rvaniemen ja Psken kanssa saamelaiskulttuurin humiiminen asiakastyössä, tehtävästä täytyy keskustella Enntekiön tiimin kanssa aluksi ja sitten vasta vi tehdä rajausta - Sdankylä Yhdessä vimistuen hanke ja sen kesken levat kehittämistehtävät viedään ensin lppuun seudullista työskentelyä vimistetaan, hanke järjestää läheisneuvnpitkulutuksen Sdankylässä , sinne mahtuu vielä mukaan - Länsi-Phja lastensujelun alkuarviinnin käyttöönttaminen (Trnissa tämä nkin tulskrtilla, mukaan Trnin ja Ylitrnin lastensujelun tiimit), tukea tarvitaan ylipistlta ja Pskesta perhesvittelun uuden tyyppisen työn juurruttaminen ja työtavan käyttäjälähtöinen arviinti esimerkiksi Bikva arviinnilla - Nurten Ystävät sijaishulln prsessin mallintaminen, ssiaalityön ja sijaishulln yhteistyön kehittäminen Hiekkarinteellä, yhteistyökumppanina ja työparitiiminä Sdankylä hustaan tettujen lasten vanhempien ryhmä - Ylipist ja Pske Tarja Kemppainen, Pekka Ojaniemi ja Kerttu Vesterinen tukevat em. tiimien kehittämistyötä. Heidän työnsä määräytyy tiimien valintjen mukaan. Seuraava kehittämisseminaari järjestetään ti 24.- ke Valtakunnalliset ssiaalityön tutkimuksen päivät järjestetään Rvaniemellä Pyritään hyödyntämään valtakunnallisen seminaarin antia sekä lemaan seminaarin järjestelyissä apuna ja tukena. Kehittämisyksikön työseminaari MUISTIO / KV 6