Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk (6) Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Biokatu 8, Tampere

Transkriptio

1 Timialue 1/HO/sk (6) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika kl Paikka Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Bikatu 8, Tampere Osallistujat Piispa Juha Pihkala puheenjhtaja Aamulehden vastaava päätimittaja Juk Jkinen Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukla Terveydenhultneuvs Eila Häihälä Tampereen kaupunkilähetys ry:n kehitysjhtaja Päivi Karjalainen Mummn kammarin timinnanjhtaja Maarit Tammist Hämeenkyrön terveyskeskuksen ylilääkäri Pekka Nks-Kivist Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n timinnanjhtaja Oili Huhtala Tampereen ylipistn terveystieteiden yksikön ylipistnlehtri, dsentti Anne Knu Jhtava hitaja (eläk.) Maisa Vehkalahti Timialuejhtaja, ylilääkäri Heikki Oksa sihteeri Viestintäpäällikkö Elina Kinnunen kutsuttuna Prfessri, ylilääkäri Juh Leht, Tampereen ylipist ja Tays asiat 4 ja 5 Ylilääkäri Sari Karlssn, Tays asiat 4 ja 5 Osastnylilääkäri Jaakk Antnen, Tays asiat 4 ja 5 Asiat: 1. Kkuksen avaus Puheenjhtaja avasi kkuksen kl Hiteettisen neuvttelukunnan edellisen kkuksen pöytäkirja 3. Pririsintikeskustelu Pirkanmaalla Hyväksyttiin edellisen kkuksen pöytäkirja. Pirkanmaan sairaanhitpiirin hallitus n tivnut, että hiteettinen neuvttelukunta timisi pririsintikeskustelun käynnistäjänä Pirkanmaalla. Hiteettinen neuvttelukunta nkin käsitellyt pririsintia terveydenhullssa kkuksissaan , ja Hiteettinen neuvttelukunta järjesti seminaarin Pririsinti terveydenhullssa. Seminaari li suunnattu terveydenhulln ja ssiaalitimen päättäjille, henkilökunnalle ja esimiehille sekä ptilas- ja vammaisjärjestöjen edustajille. Seminaariin sallistui nin 90 henkeä. Aamulehti n llut aktiivisesti mukana pririsintiteeman käsittelyssä. Aamulehti järjesti auditrissaan keskustelutilaisuuden terveydenhulln pririsinnista Tilaisuus li avin kansalaisille. Lisäksi keskustelu välitettiin suratistna Internetin kautta. Aamulehti n jatkanut pririsintia käsittelevää artikkelisarjaansa. Pirkanmaan sairaanhitpiirin kuntayhtymä Teiskntie 35 / PL 2000, TAMPERE Puh. (03) Faksi (03)

2 Timialue 1/HO/sk (6) Vastaava päätimittaja Juk Jkinen kerti käydystä pririsintikeskustelusta Aamulehden näkökulmasta. Aamulehden suunnitelmana li alittaa pririsinnin käsittely aiheen alustavana uutisintina ja tuda esille pririsinnin keskeiset kysymykset ja ngelmat. Sitten suunnitelmana li hankkia pari asiantuntijakirjitusta, mahdllistaa vapaa kansalaiskeskustelu lehdessä ja netissä. Myös suunnitelmana li hankkia pulesta ja vastaan -juttu spivasta aiheesta. Samin suunniteltiin auditrikeskustelun sekä jhdetun verkkkeskustelun järjestämistä. Jkisen mukaan suunnitelma nnistui varsin hyvin. Kevään 2015 aikana Aamulehdessä julkaistiin kymmeniä artikkeleita. Näissä li jurnalismia, asiantuntijakirjituksia, klumneja ja mielipidekirjituksia. Kansalaiskeskustelu li jpa dtettua laajempaa. Jkisen mukaan asiantuntijilla li hyvä valmius keskustella asiasta. Myös timituksen ammattitait pririsintiaiheeseen liittyen kehittyi hyvin. Ratkaisuehdtuksia tuli paljn, tsin ne livat varsin sekalaisia. Jkisen mukaan verkkkeskustelu li dtettua laimeampaa ehkä aiheen vaativuuden vuksi. Hän li myös pettynyt siihen, että aihe ei nussut esille vaalikeskusteluissa. Myös ratkaisuehdtukset jäivät vaatimattmiksi. Aamulehden näkökulmasta avimeen jhdettuun verkkkeskusteluun visi vielä palata myöhemmässä vaiheessa. Pririsintia n syytä käsitellä uudelleen ste-uudistuksen yhteydessä. Aamulehti lisi myös kiinnstunut erilaisista kkeiluista ja pilteista. Hiteettisen neuvttelukunnan käymässä keskustelussa tdettiin, että periaatteessa pririsinti vaikuttaisi kansalaisten näkökulmasta hyväksyttävältä. Valtakunnallisessa palveluvalikimaneuvstssa n käynnissä selvitystyö ja linjaukset siitä, mitä kuuluu julkisen terveydenhulln kustantaa. Pidettiin tärkeänä tehdä päätöksiä knkreettisista asiista. On epäselvää, minkä tahn pitäisi tehdä päätöksiä pririsinneista. Terveydenhulln ammattilaiset katsvat, että kysymyksessä n pliittinen päätöksentek. Pliittiset päättäjät taas mielellään siirtävät asian terveydenhulln ammattilaisille. Jka tapauksessa ste-uudistuksen yhteydessä pririsintinäkökulma n syytä ttaa esille. Myös sairaanhitpiirin tekeillä levassa strategiassa pririsintia lisi hyvä käsitellä. Sairaanhitpiirin hallitus n suunnitellut keskustelevansa pririsinnista Aamulehden artikkeleiden, käydyn keskustelun sekä hiteettisen neuvttelukunnan käsittelyn phjalta. 4. Saatthitptilaan palveluverkk Pirkanmaalla Hiteettinen neuvttelukunta n käsitellyt saatthittilannetta Pirkanmaalla useassa yhteydessä. Neuvttelukunta n llut hulestunut, tteutuuk saatthit kattavasti ja nk saatthit jka pulella Pirkanmaata riittävän laadukasta. Pirkanmaan sairaanhitpiirin alueella n tehty saatthitptilaan palveluverkn kehittämistyötä työryhmässä, jnka puheenjhtajana n timinut prfessri, ylilääkäri Juh Leht. Palveluverkksuunnitelma n valmistunut keväällä Pirkanmaan sairaanhitpiirin kuntayhtymä Teiskntie 35 / PL 2000, TAMPERE Puh. (03) Faksi (03)

3 Timialue 1/HO/sk (6) Prfessri, ylilääkäri Juh Leht kerti saatthitptilaan palveluverkn kehittämistyöstä ja saatthittilanteesta Pirkanmaalla. Hän selkeytti aluksi aiheeseen liittyvää terminlgiaa. Palliatiivisella hidlla tarkitetaan pitkälle edenneestä sairaudesta kärsivän ptilaan ja hänen läheistensä aktiivista hita, kun parantavan hidn mahdllisuuksia ei enää le. Palliatiivisen hidn kest vi lla kuukausia tai jpa yli vudenkin. Saatthit n sa palliatiivista hita, sen lppuvaihe. Kest n yleensä jitakin päiviä tai viikkja. On näyttöä siitä, että hyvin järjestetty palliatiivinen hit parantaa ptilaan elämänlaatua ja ennustettakin sekä vähentää ireita. Se myös hillitsee läheisten kurmittumista. Kaiken kaikkiaan hidn kustannukset myös laskevat ja ensiapukäynnit vähenevät. On tärkeää, että terveydenhullssa tehdään hitlinjaus. Ensisijaisesti pyritään parantavaan hitlinjaan. Aina se ei kuitenkaan le mahdllista ja tällöin vidaan suuntautua taudin etenemistä hidastavaan hitlinjaan. Tästä n kysymys esimerkiksi sillin, kun syövän etenemistä pyritään jarruttamaan hidilla. Klmas hitlinjaus n palliatiivinen eli ireenmukainen hitlinja. Tavitteena tässä n ireen lievittäminen ja elämänlaadun vaaliminen. Tällöin taudin kulkuun ei le enää mahdllista vaikuttaa. Diagnseihin kirjataan tautidiagnsien lisäksi Z51.5 palliatiivinen hit. Neljäs hitlinja n sitten saatthit. Taustalla n tällöin yleensä palliatiivinen hit. Saatthit tapahtuu letetun kuleman ajankhdan läheisyydessä. Tautidiagnsin lisäksi vidaan kirjata diagnsi Z51.5 saatthit. Hitlinjaukseen sisältyy leellisesti se, että ptilaalle vidaan tarjta hitlinjauksen mukainen paras mahdllinen hit. Esimerkiksi saatthitpäätös ilman saatthita ei le eettisesti kestävää. Hitlinjauksen yhteydessä tehdään myös hidnrajauksia. Tarkitus n välttää hitja, jsta n enemmän haittaa kuin hyötyä. Esimerkiksi päätös saatthidsta pitää autmaattisesti sisällään sen, että pidättäydytään elvytyksestä ja tehhidsta. Saatthitptilaan palveluverkssa krstuu yhteistyö erikissairaanhidn ja saatthityksiköiden (perusterveydenhullssa tai saattkti) välillä. Saatthit prrastuu Pirkanmaalla klmeen tasn, perustasn saatthitn n valmiudet kaikilla vudesastilla ja ktisairaanhidn yksiköissä. Vaativampi saatthit tapahtuu Tampereen ktisairaalassa, Rauhaniemen sairaalan vudesastlla 25, Sastamalan perusterveydenhulln vudesastlla ja Nkian terveyskeskuksen vudesastlla. Henkilökunnan saamisen vaatimukset vat perustasn timintaan verrattuna suurempia. Vaativin saatthit, jhn sisältyy knsultinti kk sairaanhitpiirissä, kulutus- ja tutkimus sekä palveluverkn jht tapahtuu Taysin palliatiivisen sairaanhidn yksikössä sekä Pirkanmaan Hitkdissa. Prfessri Leht nsti vielä lpuksi esille ydinasiat saatthitptilaan palveluverkssa. Näitä livat 1) hitlinjaus ikea-aikaisesti 2) saattaen vaihtaminen 3) ptilaalla n hitava yksikkö, jhn saa yhteyden 24/7 4) ptilas pääsee suraan tukisastlle 5) ptilaan tarpeista lähtevä saatthit 6) justavat knsultaatikanavat ngelmatilanteissa. Pirkanmaan sairaanhitpiirin kuntayhtymä Teiskntie 35 / PL 2000, TAMPERE Puh. (03) Faksi (03)

4 Timialue 1/HO/sk (6) Prfessri Leht kerti vielä lyhyesti Eurpan neuvstn bietiikkakmitean julkaiseman Opas elämän lppuvaiheen hita kskevaan päätöksentekn -sisällöstä. Opas löytyy sumennettuna nettisitteesta Guide%20FdV.fin.pdf Hiteettinen neuvttelukunta li alustuksen jälkeisessä keskustelussa tyytyväinen palliatiivisen hidn ja saatthidn kehittymiseen Pirkanmaalla. Pidettiin tärkeänä, että ptilaan hit lisi tasalaatuista asuinpaikasta riippumatta. Tässä n edistytty, mutta timintakäytännöissä ja saamisessa n edelleen kehitettävää. Ptilaskhtaisia hitlinjauksia tehdään edelleen liian vähän. 5. Hitrajausten tekeminen Pirkanmaan sairaanhitpiirissä Pirkanmaan hiteettinen neuvttelukunta n käsitellyt ja hitrajausten tekemistä tilanteessa, jssa ptilaan hita suunniteltaessa judutaan ttamaan kantaa esimerkiksi elvytyksen mielekkyyteen ja tehstetun hidn alittamiseen tai lpettamiseen. Neuvttelukunnan kannanttjen phjalta n laadittu Pirkanmaan sairaanhitpiirin hjekirje 36/ Ohjeessa haluttiin käsitellä hitrajausta laajemmin kuin pelkästään elvytyskielta. Lisäksi hjeessa tettiin kantaa hitrajauksen päätöksentekn, kirjaamiseen ja maisten näkemyksen selvittämiseen ja dkumentintiin. Ohjekirjeen menettelytapahjeet eivät le tteutuneet kattavasti. Ohjekirjeessä haluttiin pis kirjanlyhenteistä kuten DNR:stä (d nt resuscitate). Tätä kirjainyhdistelmää käytetään kuitenkin edelleen ptilaskertmuksissa. Päätöksenten kirjaaminen ja maisten näkemyksen selvittäminen eivät myöskään le lleet täysin hjeen mukaisia. Valvira n lisäksi kiinnittänyt humita siihen, miten maisten kannantt n ptilaskertmukseen kirjattu. Valviran tietn n tullut tilanteita, jissa maiset eivät le ymmärtäneet tehhidsta tai elvytyksestä pidättäytymisen merkitystä eivätkä ke antaneensa tähän lupaa. Tarkitus n tarkastella menettelytapahjetta hitrajauksien tekemiseen nyt uudelleen ja tehdä siihen tarvittavia muutksia tai täsmennyksiä. Ylilääkäri Sari Karlssn, jka timii Taysin teh-sastn vastuualuejhtajana, kerti hitrajauksista tehhidn näkökulmasta. Hänen mukaansa tehsastlla judutaan useinkin tilanteeseen, että hita n rajattava tai n harkittava tehhidn lpettamista tai pidättäytymistä tehhidsta. Tällaisessa tilanteessa n tettava humin mnia asiita, kuten sairauden laatu, sairauden vaikeusaste, ptilaan timintakyky ja perussairaudet. Tärkein humin tettava asia n kuitenkin ptilaan kyky hyötyä hidsta. Ptilaan ma näkemys n myös tärkeä tietää. Teh-sastn näkökulmasta ptilaan hitlinjauksia tehdään liian vähän. Judutaan usein päivystysaikana tekemään ratkaisuja tehhidn alittamisesta tai alittamatta jättämisestä. Alitetusta tehhidsta vidaan myös jutua lupumaan, js ptilaan tipuminen ei tapahdukaan letetulla tavalla, js perussairaudet vat vaikeammat kuin alussa tiedettiin tai letettiin tai js timintakyky n hunmpi kuin li alkuun tiedssa. Pirkanmaan sairaanhitpiirin kuntayhtymä Teiskntie 35 / PL 2000, TAMPERE Puh. (03) Faksi (03)

5 Timialue 1/HO/sk (6) Karlssnin mukaan eduskunnan ikeusasiamies ja Valvira edellyttävät, että kun tehdään saatthitpäätös, hidn rajauspäätös tai ei elvytetä -päätös, läsnälijat, myös maiset, ja heidän suhteensa ptilaaseen n kirjattava. Päätöksen perustelut ja sisältö n merkittävä ptilaskertmukseen sekä ptilaan tai maisten kannantt. Erityisen tärkeää n kirjata ptilaan tai maisen kanta, js se n eri kuin päätös. Myös sellaisessa tilanteessa, jssa ptilas tai läheinen n samaa mieltä päätöksentekijän kanssa, vi tulla ngelmia. Ymmärtääkö läheinen tilanteen? Tuleek läheiselle sellainen käsitys, että hän n hyväksymässä hitrajausta. Ptilaslain mukaan ptilasta tulee hitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Valvira n tunut esille jidenkin ptilastapausten yhteydessä, että elvytyskielln tilalla vidaan käyttää termiä sallitaan lunnllinen kulema (allw natural death, AND). Osastnylilääkäri Jaakk Antnen, jka li llut mukana tekemässä vunna 2010 annettua hjetta Pirkanmaan sairaanhitpiirissä, kerti hitrajaustilanteesta. Ohjeessa haluttiin krstaa sitä, että hidnrajauspäätöksen tekisi hitvastuussa leva lääkäri, jka tuntee ptilaan tilanteen parhaiten. Tärkeä lisi ennakida ptilaan tilanteen kehittyminen. Erikistuva lääkäri ei visi tehdä päätöstä yksin. Antsen mukaan hje sinänsä varsin hyvin täyttää Valviran vaatimukset. Ongelma n enemmänkin siinä, että hjetta ei le yksityiskhtaisesti nudatettu. Hiteettinen neuvttelukunta katsi, että hje hitrajausten tekemisestä Pirkanmaan sairaanhitpiirissä n hyvä. Sitä n kuitenkin hyvä tarkastella nyt Valviran uusimpien kannanttjen jälkeen uudelleen. Ohjeen n myös svittava yhteen Pirkanmaan saatthitptilaan palveluverkn periaatteiden kanssa. Päätettiin esittää jhtajaylilääkärille, että hän nimeäisi pienen työryhmän päivittämään hjeetta hitrajausten tekemisestä. Työryhmään ehdtettaisiin ainakin sastnylilääkäri Jaakk Antnen puheenjhtajaksi, ylilääkäri Sari Karlssn, prfessri Juh Leht sekä hallintpäällikkö Vukk Ylinen. 6. Pirkanmaan terveydenhulln etiikan edistämisrahaststa myönnettävä palkint Pirkanmaan terveydenhulln etiikan edistämisrahaststa palkitaan henkilöitä tai hankkeita, jiden vidaan katsa edistäneen erityisesti eettisten näkökulmien esille tumista Pirkanmaan sairaanhitpiirin alueella ja Pirkanmaan väestön terveydenhullssa. Rahaststa myönnettävästä palkinnsta päättää Pirkanmaan sairaanhitpiirin hallitus Pirkanmaan hiteettisen neuvttelukunnan esityksen perusteella. Palkinnn suuruus n eura. Ehdtuksia palkinnn saajaksi pyydettiin Aamulehdessä lleella ilmituksella. Ehdtukset pyydettiin jättämään mennessä. Asiasta infrmitiin myös kirjeitse terveydenhulta lähellä levia tahja, rganisaatiita ja ptilas- ja kansanterveysjärjestöjä. Ehdtuksia palkinnn saajaksi saatiin yhteensä 14 ja palkinnn saajiksi ehdtettiin 9 eri henkilöä tai yhteisöä (ehdttaja suluissa). Pirkanmaan pyörätulitanssijat ry (VATENK - Tampereen vammais- ja terveydenhulln neuvttelukunta, Tampereen Seudun Selkäyhdistys, Tampereen kaupungin vammaisneuvst, Kynnys ry) Pirkanmaan sairaanhitpiirin kuntayhtymä Teiskntie 35 / PL 2000, TAMPERE Puh. (03) Faksi (03)

6 Timialue 1/HO/sk (6) Itu-prjekti (Kuivamäki Päivi Maria, Parviainen Tapi) Tehherrjen Saunalauttayhdistys ry (Pirkanmaan Omaishitajat ry PIO- NI, Alijärvi Petra) Geriatrian prfessri Jaakk Valvanne (Tampereen ylipistn lääketieteen yksikkö) Prfessri Hannu Uusital (Tampereen Seudun Näkövammaiset ry) Hämeenkyrön kunta/ktihit Ktrinteen tiimi (Htti Minna, Knutars Kristiina, Äijälä Tuulia) Pälkäneen Mielenterveysyhdistys Tuikkeen puuhanainen Eila Rautakski (Useita henkilöitä Pälkäneeltä) Yle A2:n timittajatiimi (Tampereen Kehitysvammaisten tuki ry) Tijalan Terisktisäätiö (Seurakuntapastri Mari Pakkanen, diaknissa Terhi Hakala-Vappula) 7. Syksyn 2015 kkusajat 8. Kkuksen päättäminen Pirkanmaan sairaanhitpiirin hiteettinen neuvttelukunta päätti keskustelun jälkeen esittää sairaanhitpiirin hallitukselle, että hiteettinen palkint myönnettäisiin Eila Rautakskella aktiivisesta vapaaehtistiminnastaan Pälkäneen Mielenterveysyhdistys Tuikkeessa. Eila Rautakski n tehnyt yli 20 vuden ajan vapaaehtistyötä mielenterveyskuntutujien parissa Lupiisissa ja Pälkäneellä. Hän n timinut mielenterveyskuntutujien tukihenkilönä sekä vertaistukiryhmän hjaajana. Hän n llut perustamassa ja rganisinut Pälkäneen Tuikkeen, jka li aluksi Kangasalan Kipinän alasast. Nyt helmikuussa 2015 Mielenterveysyhdistys Pälkäneen Tuike itsenäistyi. Yhdistyksen jäsenmäärä n nussut kahdeksaankymmeneen. Eila Rautakski n vetänyt lisäksi liikuntaryhmiä ja vesijumpparyhmiä. Mielenterveysyhdistys Tuikkeessa timinnan lisäksi Eila Rautakski n timinut aktiivisesti seurakunnan Vierellä kulkijat -ryhmässä, jka käy muun muassa vanhainkdilla virkistämässä ja ulkiluttamassa asukkaita. Hiteettinen neuvttelukunta piti Eila Rautaksken vapaaehtistimintaa mielenterveyskuntutujien hyväksi esimerkillisenä ja eettisesti krkealle arvstettavana. Palkint luvutetaan saajalle sairaanhitpiirin valtuustn pidettävän kkuksen yhteydessä. Päätettiin syksyn 2015 hiteettisen neuvttelukunnan kkuksista: tiistai kl 9-12 ja tiistai kl Puheenjhtaja päätti kkuksen kl Juha Pihkala puheenjhtaja Heikki Oksa sihteeri Pirkanmaan sairaanhitpiirin kuntayhtymä Teiskntie 35 / PL 2000, TAMPERE Puh. (03) Faksi (03)