PÄIVÄKOTI PÄIVÄNPAISTEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 PÄIVÄKOTI PÄIVÄNPAISTEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2 SISÄLTÖ 2 1. Päiväkoti Päivänpaiste 2. Arvot ja toiminta-ajatus 3. Oppimisympäristöt 4. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 4.1 Lapsilähtöisyys 4.2 Vuorovaikutus 4.3 Leikki 4.4 Liikunta 4.5 Elämykset ja kokemukset 5. Kasvatuskumppanuus 5.1 Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö 5.2 Muut yhteistyökumppanit 6. Erityinen tuki 7. Turvallisuussuunnitelma 8. Arviointi ja kehittäminen 9. Liitteet

3 1. Päiväkoti Päivänpaiste 3 Päiväkoti Päivänpaiste sijaitsee Kontiolahdessa, Kylmäojan kylällä Kylmäojan alakoulun yhteydessä. Päiväkotimme aloitti toimintansa lokakuussa 2002 lapsirikkaassa ympäristössä, joka jo pitkään oli odottanut päivähoitomuotojen valinnaisuuden lisääntymistä alueelleen. Päiväkotimme tarjoaa päivähoitoa arkipäivisin klo ja esiopetusta annetaan arkisin klo ; perjantaisin klo noudattaen perusopetuksen työ- ja loma-aikoja. Päiväkotimme ryhmät: Unikot (0-3v.) 12 paikkaa Kielot (3-4v.) 21 paikkaa Orvokit (5v.) 21 paikkaa Esikot (6v.) 2x 13 paikkaa, joista 21 kokopäivähoitopaikkaa Päiväkotimme yhteistyö Kylmäojan koulun kanssa on tiivistä ja uusia yhteistyömalleja mietitään jatkuvasti. Yhteiskäytössämme ovat koulun liikuntasali liikuntavälineineen, musiikki-,käsityö- ja teknisentyönluokka. Lisäksi koulun kirjasto on käytettävissämme. Päiväkodin ympäristö tarjoaa monipuoliset ulkoliikunta ja metsäretkimahdollisuudet kangasmaastossa. Päiväkodissamme varhaiskasvatusta ja esiopetusta antaa ammattitaitoinen ja työhönsä motivoitunut henkilökunta. Vakituista henkilökuntaa päiväkodissamme on opetus- ja kasvatustehtävissä 13 henkilöä. Lisäksi apunamme voi olla työllistettyjä, työmarkkinatukityöntekijöitä ja opiskelijoita. Ravintohuollosta vastaavat ravintohuollon ammattilaiset, päiväkotimme siisteydestä laitoshuoltajat ja kiinteistönhoidosta kiinteistönhoitajat yhteisesti koulun kanssa.

4 2. Arvot ja toiminta-ajatus 4 Arvot *turvallisuus *oikeudenmukaisuus *avoimuus *yhteistyöhakuisuus Arvot on asetettu yhteistyössä vanhempien ja henkilökunnan kanssa. Toiminta-ajatus Päiväkoti Päivänpaiste tuottaa ja tarjoaa asiakkailleen viihtyisän ja turvallisen hoitoympäristön sekä laadukkaat ja monipuoliset oppimismahdollisuudet yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa lasten ikätason ja persoonallisuuden huomioiden.

5 5 3. Oppimisympäristöt Fyysinen Fyysinen ympäristömme on luotu turvalliseksi, motivoivaksi ja viihtyisäksi, lapsen mittasuhteet huomioiden. Päiväkotimme tilojen ja materiaalien muunneltavuus ja helppohoitoisuus takaavat virikkeellisen toiminnan onnistumisen jokaisella ikä- ja kehitystasolla. Päiväkotimme lähiympäristö mahdollistaa monipuolisen toiminnan. Päiväkodin oma piha-alue on jaettu isojen ja pienten pihaan, joita jokainen ryhmä käyttää. Pihalla on keinuja, kiipeilyteline liukumäkineen, karuselli, leikkimökki sekä hiekkalaatikoita. Aidatulla pihallamme ei varsinaista metsää ole, mutta sekin on aivan lähietäisyydellä. Retkien ja luonnon tutkiminen onnistuu siellä mainiosti. Talvisin läheinen hiihtolatu sekä luistelukaukalo ovat ahkerasti käytössämme. Lumien sulettua liikunta mahdollistuu samassa paikassa urheilu- ja jalkapallokentällä. Myös läheiset leikkikentät ovat käytössämme. Kylmäojan alakoulu on samassa rakennuksessa päiväkotimme kanssa. Tämä mahdollistaa yhteistyön alaluokkien kanssa ja helpottaa omalta osaltaan lapsen kouluun siirtymistä. Yhteistyön lisäksi saamme käyttää myös koulun tiloja. Ahkerimmassa käytössä ovat 830 m2 kokoinen jumppasali runsaine liikuntavälineineen. Jokaisella ryhmällä on viikoittain oma jumppasalivuoronsa. Myös psykomotoriset ryhmämme kokoontuvat koulun jumppasalissa. Fyysisesti päiväkotimme ryhmät ovat yhteisen aulan ympärillä. Tämä toimiikin yhteisenä olohuoneenamme aamuisin, jolloin kaikki lapset leikkivät siellä yhdessä. Talon läpi kulkevan käytävän varrella ovat kaikki tarvikevarastomme, joissa säilytetään askartelumateriaalit, roolivaatteet sekä liikuntavälineet. Näin ne ovat helposti jokaisen ryhmän käytettävissä. Toiminnan ja toimintaympäristön suunnittelussa sekä toteutuksessa pyrimme huomioimaan lasten tarpeet ja mielipiteet. Tällöin voimme helpommin vastata jokaisen lapsen yksilöllisiin tarpeisiin.

6 Sosiaalinen 6 Teemme paljon yhteistyötä ryhmien kesken. Järjestämme laulutuokioita, esityksiä sekä liikuntatuokioita, joihin koko päiväkoti kokoontuu. Näin lapset tutustuvat muiden ryhmien lapsiin ja aikuisiin paremmin. Samalla pienemmille tarjoutuu malli isompien lapsien toiminnasta sekä kehittyy myös tietynlainen me-henki, joka luo yhteenkuuluvuutta. Tämän muotoinen toiminta auttaa myös aikuisia tutustumaan kaikkiin lapsiin, joista olemme yhteisesti vastuussa. Myös viereisen koulun kanssa teemme vierailuja puolin ja toisin. Koululaiset käyvät mm. lukemassa kirjoja pienemmilleen. Samalla päiväkodin lapset tapaavat myös koulun opettajia. Oman talon henkilökunnan lisäksi lapsille tulevat tutuksi mm. kunnan kiertävä erityislastentarhanopettaja, joka vierailee ryhmissämme ajoittain. Psyykkinen Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus perheiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä vaitiolovelvollisuus, ovat vankka pohja kaikelle yhteistyölle. Ne ovat voimavaroja, joiden avulla pystymme luomaan jokaiselle lapselle yksilöllisen varhaiskasvatussuunnitelman. Päivänpaisteen lämminhenkinen, hyväksyvä ja kannustava ilmapiiri on kuin suojaava kehä, joka luo luottamusta ja turvallisuutta ympärilleen sekä lapsille, että aikuisille. Arvostamme jokaista omana ainutlaatuisena yksilönään hyväksyen heikkoudetkin, joita meillä kaikilla on.

7 4. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen LAPSILÄHTÖISYYS Päiväkotimme kasvatus pohjautuu jokaiselle lapselle tehtyyn varhaiskasvatussuunnitelmaan, josta poimimme aineksia ryhmätoimintaan. Tuemme lapsen kehitystä yhtä lailla niissä asioissa, joissa hän on hyvä ja edistynyt kuin niissä, jotka tuottavat hankaluutta ja joita lapsi mahdollisesti välttelee. Lapsilähtöisyydellä tarkoitamme juuri sitä, että lapsella on päiväkodissamme mahdollisuus kehittyä omien edellytystensä ja oman kehitysrytminsä mukaan, aluksi aikuisen ja vertaisryhmän tuella ja lopuksi itsenäisesti. Otamme huomioon lasten erilaiset tavat oppia tarjoamalla monipuolista toimintaa. Lapselle oppimisen lähtökohtana ovat tutut ja omakohtaiset arkipäivän kokemukset. Oppimista tapahtuu kaiken aikaa yksilön ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa. Oppimistilanteita ovat niin leikit, pukemiset, vessahommat, ruokailut, lepohetket, ulkoilu kuin erilaiset ohjatut toimintatuokiotkin. Pieni lapsi on ennen kaikkea tutkija ja pohtija, joka oppii parhaiten tekemällä ja toimimalla. Uusia asioita oppiessaan lapsi yhdistää tietojaan ja taitojaan aiemmin oppimaansa.

8 4.2 VUOROVAIKUTUS 8 Vuorovaikutus aikuisen ja lapsen välillä alkaa heti syntymästä. Lapsi peilaa omaa persoonaansa ja suhdettaan maailmaan aikuisen eleiden, ilmeiden, äänen ja kosketuksen kautta. Samalla hän muodostaa käsityksensä ympäristöstään. Vuorovaikutusta voidaan edistää sylin ja läheisyyden avulla sekä vastaamalla lapsen tarpeisiin. Vuorovaikutus on myös juttelemista arjen hoitotilanteissa, lapsen kysymyksiin vastaamista ja kiireettömyyttä. Lapsen kasvaessa aikuisen antama malli ja kaverisuhteet ovat todella tärkeitä sosiaalisten taitojen harjoittelussa. Leikillä ja yhdessä toimimisella on merkittävä osuus lapsen vuorovaikutustaitojen kehittymisessä. Haluamme tarjota lapsille lämpimiä ihmissuhteita, toimia hyvänä mallina ja olla aidosti kiinnostuneita lapsesta. Pyrimme kuuntelevaan ja lasta kunnioittavaan vuorovaikutukseen lapsen kanssa. Olemme turvallisia, luotettavia ja läsnäolevia aikuisia; hoidamme lasta rajoilla ja rakkaudella. Luottamuksellista ja avointa vuorovaikutusta perheen kanssa vaalimme päivittäin. Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Valtakunnallinen VASU

9 4.3 LEIKKI 9 Leikki on vuorovaikutusta ympäröivän maailman ja muiden ihmisten kanssa. Se on lapsen tärkein tapa ymmärtää maailmaa, solmia suhteita muihin ja oppia tuntemaan itsensä. Leikin avulla lapset oppivat sosiaalisia taitoja ja uusia asioita sekä ongelmanratkaisutaitoja. Leikin kautta lapsi pystyy käsittelemään tunteita ja oppii ottamaan erilaisia rooleja (esim. kotileikki, kauppaleikki). Lisäksi lapsen minäkuva ja itsetunto vahvistuvat sekä luovuus ja mielikuvitus kehittyvät. Kasvattajat saavat tärkeää tietoa lapsesta myös leikkitilanteissa. Haluamme ohjata lapsia pitkäjänteiseen ja monipuoliseen leikkiin. Leikin onnistumisen edellytys on riittävä leikkirauha, aika ja välineet. Leikin suunnittelussa on tärkeää huomioida lasten ystävyyssuhteet ja tukea lapsia leikkikavereiden löytämiseen. Aikuinen toimii leikin tukena ohjaten ja kannustaen. Annamme lasten tuntea, että arvostamme heidän leikkiään. Leikki, jos sitä oikein vaalitaan, avaa lapselle maailman, johon hänet on kasvatettava. Leikki kehittää lasta hänen tulevia tehtäviään varten. Lapsella on oikeus oppia lapsen lailla: Lapsi oppii tavallaan ystävien kanssa: kyselee, koskettelee, kuuntelee, katselee, tutkii, leikkii, liikkuu, riemuitsee, pettyykin välillä. Aikuinen tukee ja kannustaa. Annamme lapsen oppia lapsen lailla.

10 4.4 LIIKUNTA 10 Päivittäinen liikunta antaa terveydelle ja hyvinvoinnille hyvän pohjan. Liikunnan kautta lapsi oppii luonnollisesti tutustumaan omaan kehoon ja sen hallintaan. Päiväkodissa kokeillaan ja harjoitellaan monipuolisesti liikkumisen eri muotoja. Lisäksi pyritään tarjoamaan lapselle positiivisia kokemuksia liikunnan ilon, vauhdin ja riemun löytämiseksi, joka kannustaisi myös omaehtoiseen liikkumiseen. Omien rajojen kokeileminen sekä uusien taitojen oppiminen ja onnistumiset tuottavat liikunnan iloa. Päiväkodin käytössä on koulun liikuntasali välineineen ja lisäksi pienimuotoista liikuntaa voi harjoitella myös päiväkodin omissa tiloissa. Lisäksi päiväkodin piha-alue sekä läheinen kenttä ja metsäpolut luovat huikeat puitteet monipuoliseen liikkumiseen. 4.5 ELÄMYKSET JA KOKEMUKSET Jokainen lapsi on utelias ja oppimishaluinen. Kukin kokee ja näkee asioita omalla tavallaan. Päiväkodissa monipuolisen toiminnan kautta pyritään luomaan lapselle omakohtaisia elämyksiä ja kokemuksia. Lisäksi kannustetaan ja annetaan aikaa lapselle tutkia, pohtia ja kokeilla keksintöjä sekä etsiä tietoa itsenäisesti. Omakohtaiset oivallukset ja elämykset tukevat lapsen kokonaispersoonallisuuden tasapainoista kehitystä sekä elämänhallintaan liittyviä taitoja. Yksin ja ryhmässä voidaan ihmetellä ja etsiä vastauksia asioihin. Kunnioitetaan lapsen omia havaintoja ja tuntemuksia. Erehdykset ja oivallukset turvallisessa ympäristössä tuovat lapselle oppimisen iloa.

11 5. Kasvatuskumppanuus 11 Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan välinen tiivis suhde, joka tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Toimiva yhteistyö helpottaa lapsen arkea niin kotona kuin päiväkodissa. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu sekä oman lapsensa tuntemus. Vanhempien ja henkilökunnan tietojen ja kykyjen yhdistäminen turvaavat lapsen arjen. 5.1 Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö vanhemmille aina avoimet ovet Kasvatuskumppanuus vanhempainillat asiantuntijaillat lapsen oma vasu keskustelut vanhempien kanssa toimiva vanhempaintoimikunta päivittäiset keskustelut tuonti- ja hakutilanteissa

12 5.2 Muut yhteistyökumppanit 12 PERHENEUVOLA Yhteydenotot tarvittaessa Psykologi MUUT OPPILAITOKSET Työelämään tutustuminen Työharjoittelu KOULU Tilojen yhteiskäyttö Työelämään tutustuminen Koululaisten kesätyöt NEUVOLA Tiedonkulku kaavakkeiden avulla neuvolakäynnin yhteydessä. Pyrkimys joustavaan ja monipuoliseen yhteistyöhön. MUU PÄIVÄHOITO perhepäivähoito muut päiväkodit esikoulut KIERTÄVÄ ERITYISLASTEN- TARHANOPETTAJA SEURAKUNTA lapsityö arkipyhäkoulu

13 6. Erityinen tuki 13 Kasvatuskumppanuusajattelun mukaisesti puheeksi ottamisen kynnys halutaan pitää matalana. Tämän perustana on avoin keskusteluyhteys, jolloin vanhempien kanssa kaikista lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvistä sekä siihen vaikuttavista asioista puhutaan päivittäisissä kohtaamisissa ja kasvatuskeskusteluissa. Kun pienikin huoli tulee esiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, voidaan taata tarvittaessa kehityksen vaikeuksiin tai riskitekijöihin liittyvä riittävän varhainen puuttuminen ja toteamisen pohjalta alkava varhainen kuntoutus. Lapsen tuen tarpeen arviointi tehdään yhdessä vanhempien kanssa. Keskustellen pyritään tunnistamaan ne tilanteet, joissa lapsi tarvitsee tukea, ja joissa hän on vahva. Yhdessä mietitään tarvittavat tukitoimet, niiden tavoitteet ja toteuttaminen. Sovitut asiat kirjataan kuntoutussuunnitelmaan, joka on osa lapsen omaa varhaiskasvatussuunnitelmaa. Sitä tarkistetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa, tarvittaessa useamminkin. Tuen järjestämisessä edetään yhdessä vanhempien kanssa neuvotellen niin vanhempien kuin päivähoidon työntekijöidenkin asiantuntemusta hyödyntäen. Päivänpaisteen päiväkodissa erityispäivähoitoa toteutetaan sijoittamalla erityistä tukea tarvitsevat lapset tavallisiin päivähoitoryhmiin, jolloin kuntouttava arki ja varhaiskasvatus kulkevat käsi kädessä. Päiväkodissa toimii kaksi psykomotorista ryhmää ja vakituiseen henkilökuntaan kuuluu henkilökohtainen avustaja. Kuntouttava varhaiskasvatus Koti ja perhe Neuvola; konsultointi ja yhteistyölomake PKKS Lastenneurologian poliklinikka Tuleva koulu ja erityisopetus Erityistä tukea tarvitsevien lasten perheiden, lasten ja päivähoitohenkilökunnan tukena on kiertävä erityislastentarhanopettaja. Sen lisäksi tukea voi saada muulta yhteistyöverkostolta, joka kootaan lapsen ja perheen tarpeiden mukaan. Neuvolan yhteistyö-lomake auttaa tiedonsiirrossa ja on siten yksi yhteistyön väline. Päiväkodin kuntouttava arki KELTO: mm. lasten havainnointi, sijoitukset, tuen tarpeen arviointi Asiantuntijat ja terapeutit Muut tahot lapsen kuntoutuksesta riippuen

14 7. Turvallisuussuunnitelma 14 Päivittäisen turvallisen toimintaympäristön ylläpidon mahdollistavat säännöllisesti päivitettävät: *pelastussuunnitelma *sisä- ja ulkotilojen toimintojen ja välineiden riskikartoitus *uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdyttäminen 8. Varhaiskasvatussuunnitelman arviointi ja kehittäminen Arviointikohteita ovat: *varhaiskasvatussuunnitelma vuosittain *fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö *tavoitteiden toteuttaminen ja toteutuminen *henkilöstön ammattitaito *yhteistyö perheiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa Arviointimenetelmiä ovat: *vanhempien kanssa käytävät keskustelut *vanhemmille tehtävät asiakastyytyväisyyskyselyt *henkilökunnan itse arvioinnit *lasten itse arvioinnit *työyhteisön arviointikeskustelut Kehittämismenetelmiä ovat: *kehityskeskustelut *toiminnansuunnittelu *henkilöstön täydennyskoulutus *verkostotyö *palautteen hyödyntäminen 9. Liitteet Ikätason mukaiset tavoitteet ja tehtävät ovat luettavissa jokaisessa ryhmässä. Tavoitteet ohjaavat ryhmän toimintaa ja takaavat laadukkaan ja monipuolisen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen.