Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies

Transkriptio

1 Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2008 Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Vantaa 2008

2

3 1 SISÄLLYS YHTEENVETO JOHDANTO SEURANNAN OHJAUS SATAMAHANKKEEN RAKENTAMISTILANNE MUUT YMPÄRISTÖSEURANNAT JA SELVITYKSET KASVILLISUUDEN SEURANTA TUTKIMUSALUE JA TUTKIMUSKOHTEET VUODEN 2008 TUTKIMUSKOHTEET AINEISTO JA MENETELMÄT VUODEN 2008 SÄÄ JA POHJAVESIEN KORKEUS TULOKSET LABBACKAN PUUSTOISET SUOT MUSTAVUOREN LEHDON JA PORVARINLAHDEN KASVILLISUUSLINJAT PORVARINLAHDEN LEHTO TULOSTEN TARKASTELU PUUSTOISET SUOT Lajimäärän muutokset näytealoilla Lajimäärän muutokset kontrollialoilla Peittävyyden muutokset näytealoilla Peittävyyden muutokset kontrollialoilla Muutosten merkittävyys MUSTAVUOREN LEHDON JA PORVARINLAHDEN KASVILLISUUSLINJAT Lajimäärän muutokset Kasvillisuuden peittävyyden muutokset JOHTOPÄÄTÖKSET SEURANNAN JATKAMINEN LÄHDELUETTELO Liitteet Liite I Puustoiset suot, Labbacka. Kasvillisuuden peittävyys (%) näytealoilla vuosina Liite II Puustoiset suot, kontrollialat. Kasvillisuuden peittävyys (%) näytealoilla vuosina

4

5 3 YHTEENVETO Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien rakentamiseen liittyvät kasvillisuusseurannat aloitettiin eräiltä osin vuoden 2002 syksyllä, koska haluttiin selvittää kuivan kesän vaikutuksia kasvillisuuteen. Seuranta aloitettiin täysimääräisenä kesällä 2003, jolloin seurantaa jatkettiin Labbackan puustoisilla soilla ja Savion rautatietunnelin kohteilla sekä perustettiin seurantalinjat Mustavuoren ja Porvarinlahden alueille ja koealat puustoisten soiden kontrollialueille Kasabergetiin. Vuonna 2004 inventoitiin Labbackan puustoisten soiden kohteet sekä Kasabergetin puustoisten soiden kontrollikohteet. Vuonna 2005 ohjelmassa olivat puustoisten soiden ja Mustavuoren kasvillisuuslinjojen inventoinnit. Vuoden 2006 seuranta käsitti Labbackan puustoiset suot ja Kasabergetin kontrollialat sekä Porvarinlahden lehdon. Vuonna 2007 seuranta oli edellistä vuotta vastaava käsittäen lisäksi Savion rautatietunnelin kohteet. Vuoden 2008 seuranta käsitti Labbackan puustoisten seurannan ja Kasabergetin puustoisten soiden kontrollialueiden seurannan sekä Mustavuoren kasvillisuuslinjojen seurannan. Vuosaaren Satamatien Porvarinlahden tietunnelin louhintatyöt aloitettiin syyskuussa 2004 ja tietunneli Porvarinlahden ja Labbackan ali puhkaistiin läpi helmikuun 2006 alussa. Louhintaurakka valmistui joulukuussa Tietunneli avattiin liikenteelle lokakuussa Vuonna 2008 rakennustyöt valmistuivat lopullisesti ja liikenneyhteydet olivat käytössä. Puustoisten soiden kasvillisuudessa ei ollut merkittäviä muutoksia aiempiin tuloksiin verrattuna. Osittain kasvillisuuden peittävyyksissä ja lajimäärissä havaitut vaihtelut ovat luontaista vuosien välistä vaihtelua. Puustoisten soiden kontrollialueilla on havaittavissa vastaavaa vaihtelua. Porvarinlahden lehdon valoisuus on lisääntynyt ratapihan rakentamisen seurauksena. Valoisuuden lisääntyminen ei ole muuttanut lehdon lajistoa. Todennäköisesti osittain lisääntynyt valoisuus on kohteelle jopa eduksi. Mustavuoren kasvillisuuslinjoilla, jotka käsittävät myös Porvarinlahden rannassa sijaitsevat metsäluhdat, ei ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia lajistosuhteissa tai ympäristön tilassa. Kasvillisuudessa havaittu vaihtelevuus on luontaista ja kohtalaisen vähäistä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että vuoteen 2008 mennessä liikenneyhteyksien ja sataman rakentamisesta ei ole aiheutunut seurattavien luontotyyppien ominaispiirteiden muutoksia. Lajistomuutokset ovat vähäisiä eikä niillä ole selvää vaihtelusuuntaa, ja selittävänä tekijänä on ensisijaisesti luontainen vaihtelu. Seurantatulosten perusteella ehdotetaan, että Mustavuoren lehdon ja Porvarinlahden kasvillisuuslinjojen seurannasta luovutaan (kasvillisuuslinjojen seuranta on seurantaohjelmassa esitetty suoritettavaksi vielä vuonna 2011). Vuosaaren sataman maaliikenneyhteydet sijoittuvat etäälle Mustavuoren kasvillisuuslinjoista eikä seurannassa ole ollut nähtävissä minkäänlaisia hankkeen vaikutuksia kyseisille alueille. Seurantaa jatketaan vuonna 2009 puustoisten soiden seurannalla seurantaohjelman mukaisesti.

6 4 1 JOHDANTO Tämä kasvillisuuden seuranta tehdään osana Vuosaaren sataman ja sen liikenneyhteyksien luontovaikutusten seurantaa. Seuranta aloitettiin vuonna Vuoden 2008 seurannan ovat laatineet FM Lauri Erävuori ja fil.yo (biologia) Kukka Pohjanmies Pöyry Environment Oy:stä. Luontovaikutusten seuranta on järjestetty Vuosaaren satamaprojektin (VUOSA) ja Vuosaaren sataman liikenneyhteydet projektin (VUOLI) sekä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen yhteistyönä. Vuonna 2001 laadittiin linnustovaikutusten, kasvillisuuden ja pohjavesien seurantaohjelmat: Linnustovaikutusten seurantaohjelma (Pertti Koskimies), Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisu 6/2001 Kasvillisuuden seurantaohjelma (Maa ja Vesi Oy), Vuosaaren sataman maaliikenneyhteydet -projekti Pohjavesien seurantaohjelma (Maa ja Vesi Oy), Vuosaaren sataman maaliikenneyhteydet -projekti Seurantaohjelmat hyväksyttiin työryhmässä, jossa olivat edustajat Helsingin Satamasta, Tiehallinnosta, Ratahallintokeskuksesta, Merenkulkulaitoksesta, Helsingin ympäristökeskuksesta, Uudenmaan ympäristökeskuksesta, Vantaan kaupungista, Keravan kaupungista ja Sipoon kunnasta. Työryhmä jatkaa seurantaohjelmien toteuttamisen valvontaa. Kasvillisuuden seurantaohjelmaa päivitettiin vuonna 2002, jolloin myös seuranta käynnistettiin Labbackan alueella sekä Savion rautatietunnelin vaikutusalueella. Vuonna 2003 seurantaa jatkettiin Labbackan ja Savion rautatietunnelin vaikutusalueella sekä perustettiin kasvillisuuslinjat Mustavuoreen ja Porvarinlahdelle ja puustoisten soiden kontrollialat Kasabergetin alueelle. Vuoden 2004 seuranta keskittyi Labbackan alueen puustoisiin soihin. Vuonna 2005 ohjelmassa olivat puustoisten soiden ja Mustavuoren kasvillisuuslinjojen inventoinnit. Vuoden 2006 seurantaan sisältyi puustoisten soiden seuranta. Vuonna 2007 seurantaan sisältyivät Labbackan puustoisten soiden lisäksi Savion rautatietunnelin seurantakohteet. 1.1 Seurannan ohjaus Vuonna 2001 valmistuneet linnustovaikutusten, kasvillisuuden ja pohjavesien seurantaohjelmat hyväksyttiin Helsingin Sataman, Vuosaaren sataman maaliikenneyhteydet -projektin (Vuomaaliprojekti), Merenkulkulaitoksen, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, Uudenmaan ympäristökeskuksen, Vantaan kaupungin, Keravan kaupungin ja Sipoon kunnan edustajien muodostamassa työryhmässä. Kasvillisuusseurantaa varten koottiin lisäksi työryhmä, jonka kokoonpano on seuraava: Arto Hovi, ympäristöpäällikkö, Ratahallintokeskus, (puheenjohtaja); Ronald Westermark, projektipäällikkö, VUOLI-projekti; Jukka Knihtilä, VUOLI-projekti;

7 5 Antti Mäkinen, projektinjohtaja, Helsingin Satama, VUOSA-projekti; Arto Kärkkäinen, ympäristövastaava, Uudenmaan tiepiiri; Pirkko Pulkkinen, johtava ympäristötarkastaja, Helsingin kaupungin ympäristökeskus; Krister Höglund, ympäristöinsinööri, Vantaan kaupungin ympäristökeskus sekä Sinikka Rantalainen, ympäristösuunnittelija, Vantaan kaupungin ympäristökeskus. 1.2 Satamahankkeen rakentamistilanne Vuosaaren Satamatien Porvarinlahden tietunnelin louhintatyöt aloitettiin syyskuussa 2004 ja tietunneli Porvarinlahden ja Labbackan ali puhkaistiin läpi helmikuun 2006 alussa. Louhintaurakka valmistui joulukuussa Tietunneli avattiin liikenteelle lokakuussa Labbackan rautatietunnelin työt alkoivat syyskuussa 2004 ja kesäkuun alussa 2006 saatiin rautatietunneli louhittua Labbackan läpi. Tunnelin lujitus- sekä tiivistysurakat valmistuivat vuoden 2006 loppuun mennessä. Sisäverhous- ja ratarakenteet sekä tunnelijärjestelmät valmistuvat vuoden 2007 kuluessa. Savion rautatietunnelin louhintatyöt aloitettiin vuonna Tunnelin sisärakennustyöt valmistuivat vuoden 2008 aikana. Porvarinlahden sillan rakennustyöt alkoivat elokuussa 2004 ja viimeistelytyöt tehtiin elokuussa Satama-alueen ratapihan rakennustyöt alkoivat heinäkuussa 2003 ja se valmistui lokakuussa Muut ympäristöseurannat ja selvitykset Pohjavesien seurantaa ja linnuston seurantaa jatkettiin ohjelmien mukaisesti vuonna Näiden seurantojen tulokset raportoidaan erikseen. 2 KASVILLISUUDEN SEURANTA 2.1 Tutkimusalue ja tutkimuskohteet Kasvillisuuden seuranta painottuu Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet Natura 2000 alueen priorisoitujen luontotyyppien, puustoisten soiden ja metsäluhtien, seurantaan. Kuvassa 2-1 on esitetty kasvillisuusseurantaan sisältyvät seurantakohteet. Puustoiset suot ovat havu- tai lehtipuustoisia suometsiä kosteilla tai märillä turv la, jotka Suomessa on perinteisesti luokiteltu soihin. Boreaalisella vyöhykkeellä puustoiset suot ovat laaja-alainen luontotyyppi käsittäen puustoisia räme- ja korpityyppejä sekä edellä mainittujen nevakasvillisuuden kanssa muodostamia yhdistelmätyyppejä. Puustoisilla soilla vedenpinta on tyypillisesti pysyvästi korkealla ja jopa korkeammalla kuin ympäristön vedenpinnantaso. Vesi on aina hyvin niukkaravinteista. Puustokerroksessa vallitsevat yleensä hieskoivu, paatsama, mänty ja kuusi. Kenttäkerroksen lajisto on soille tai yleisemmin niukkaravinteisille paikoille luonteenomaisia lajeja, kuten varpuja, rahkasammalia ja saroja. Luontotyyppi esiintyy joko erillisinä kohteina, kuten painanteiden suojuotteina tai osana laajempaa suoyhdistymää.

8 6 Metsäluhdat ovat pintavesien pysyvän tai pitkäaikaisen vaikutuksen alaisia ympäristöjä, joissa esiintyy mosaiikkimaisesti mätäs-, väli- ja rimpipintoja. Tulvaisuus on alueilla merkittävä tekijä. Ravinteisemmat tyypit ovat tervaleppää kasvavia tervaleppäluhtia, joissa esiintyy yleisesti myös harmaaleppää ja hieskoivua. Korpisuutta ilmentävä lajisto puiden tyvien mätäspinnoilla on leimallista. Luhtaisuutta ilmentävä lajisto keskittyy väli- ja rimpipinnoille ja tyypillisiä ovat mm. suursarat, suovehka, rentukka, kurjenjalka, mesiangervo ja ranta-alpi. Aukkoisessa pohjakerroksessa vallitsevat mm. useat lehvä- ja rahkasammalet. Karumpia tyyppejä ovat koivuluhdat joissa valtapuina on hieskoivu ja harmaaleppä. Lajistossa on luhtalajien lisäksi nevalajeja mm. raatetta. Lisäksi kasvillisuutta seurataan Mustavuoren lehtoalueella sekä viidellä erillisellä kohteella maaliikenneyhteyksien tuntumassa. Kuusijärven laskupuron lehto sijaitsee paikoin melko syvässä notkossa virtaavan puron varrella. Lehtoalue on rehevää saniaislehtoa, jonka lajistoon kuuluvat mm. lehtokuusama, imikkä ja kevätlinnunherne. Puustossa esiintyy mm. tervaleppää. Lisäksi lehdossa kasvaa pienikokoista metsälehmusta. Kuusijärven pähkinäesiintymä on pienialainen, rehevä pähkinäpensaikko Lahden moottoritien varressa. Pähkinäpensaiden ohella lajistoon kuuluvat mm. sinivuokko ja kevätlinnunherne. Hakunilan pystykuilun kohdan puusto käsittää lehtomaisessa rinteessä aivan suunnitellun pystykuilun kohdalla kasvavat järeät männyt sekä yksittäisiä tammia. Ojangon kallionaluslehto on jyrkkäseinäisen kallion alapuolella sijaitseva kuusivaltainen tuore lehto. Seassa kasvaa kookkaita koivuja, hieman haapaa sekä yksittäisiä tammia ja vaahteroita. Kalliojyrkänteellä on runsas sammalkasvusto. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. sinivuokkoa, lehto-orvokkia, mustakonnanmarjaa ja kevätlinnunhernettä. Porvarinlahden lehto ja luhtaniitty, jotka sijaitsevat Porvarinlahden etelärannalla. Koillisrinteen alustassa sijaitseva lehtolaikku on rehevä ja kasvistoltaan merkittävä. Lehdossa kasvaa mm. keltavuokkoa, sudenmarjaa ja lehtokuusamaa. Valtapuuna on kuusi. Lehdon pohjoispuolella on luhtaniittyä, jolla kasvaa mm. luhtakuusiota ja hernesaraa. Rantametsä on puustoltaan tervaleppä- ja tuomivaltainen. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on tammikuussa 2007 lähettänyt lausunnoille Porvarinlahden etelärannan luonnonsuojelualueen perustamisesityksen sekä hoito- ja käyttösuunnitelman. Porvarinlahden lehto kuuluu rauhoitettavaan luonnonsuojelualueeseen. Labbackan alueen puustoisia soita seurataan vuosittain. Savion rautatietunnelin tuntumassa sijaitsevien kohteiden seurantaväli on viisi vuotta poikkeuksena Porvarinlahden lehto ja luhtaniitty, jota seurataan vuosittain. Mustavuoren lehdon ja Porvarinlahden kasvillisuuslinjojen seurantaväli on kolme vuotta.

9 Kuva 2-1 Kasvillisuusseurannan seurantakohteet. 7

10 8 2.2 Vuoden 2008 tutkimuskohteet Vuoden 2008 seuranta käsitti seurantaohjelman mukaisesti Labbackan puustoisten soiden seuranta-alojen ja Kasabergetissä sijaitsevien puustoisten soiden kontrollialojen inventoinnit sekä Mustavuoren lehdon kasvillisuuslinjojen seurannan. Lisäksi seurantaan sisältyi Porvarinlahden lehdon yleispiirteinen seuranta. 2.3 Aineisto ja menetelmät Puustoisten soiden ja niiden kontrollialueiden seuranta toistettiin vuoden 2002 seurantaohjelman täydennyksessä esitetyllä ruutuseurantamenetelmällä (Erävuori 2003). Näytealat ovat ympyränmuotoisia, säteeltään 3,99 metriä ja pintaalaltaan 50 m 2. Ympyrän keskipiste on merkitty maastoon puupaalulla/muoviputkella. Maastoon merkitsemisen jälkeen näytealoille perustettiin neljä 1 m 2 kasvillisuusruutua. Kasvillisuusruudut sijoitettiin saman kuvion mukaisesti kaikille näytealoille. Kuva 2-2 Seurantalinjojen ja puustoisten soiden seuranta-alojen sijainti. L 1 L 3 = metsäkasvillisuuslinjat, ML 1 ML 2 = Metsäluhtalinjat, KML 1 = Metsäluhtien kontrollilinja, PS 14 PS 17 = Puustoisten soiden seuranta-alat, KPS 1 KPS 4 = Puustoisten soiden kontrollialat. Seurattavia puustoisia soita on neljä, joihin on perustettu yhteensä 9 seurantaalaa (36 ruutua). Kontrollialat on valittu lähialueelta siten, että ne vastaavat kasvillisuudeltaan mahdollisimman hyvin varsinaisia seuranta-aloja. Kontrollialoja perustettiin vuonna 2003 neljälle puustoiselle suolle Kasabergetin metsäalueella.

11 9 Koealoja perustettiin yksi kullekin suolle (PS 14 PS 17), yhteensä 4 koealaa ja 16 ruutua. Puustoiset suot ja kontrollialat (KPS 1 KPS 4) on esitetty kuvassa 2-2. KPS 2:n seuranta lopetettiin vuonna 2006, koska seuranta-alan kaikki merkit olivat hävinneet. Mustavuoren/Porvarinlahden alueella sijaitsee kuusi seurantalinjaa (kuva 2-2). Linjat on merkitty maastoon 10 metrin välein, luhta- ja korpilinjat 4 tai 8 metrin välein. Kultakin linjalta analysoitiin lajisto ja lajiston peittävyys prosentteina tietyin etäisyyksin lähtöpaalusta alkaen kahdelta neliömetrin kokoiselta ruudulta (taulukko 2-1). Taulukko 2-1. Seurantalinjojen perustiedot (Pituus, kasvillisuustyypit, seurantaruutujen sijainti linjalla). Linja 1 (Lehto, L 1) Pituus 160 m 0-20 m Tuoreen kankaan kuusikkoa m Tuoreen kankaan sekametsää m Tuore lehto, kuusi/lehtipuuvaltainen Ruudut 10 metrin välein 0-90 m, 5 metrin välein m Linja 2 (Lehto, L 2) Pituus 315 m 0-20 m Tuoreen kankaan kuusikkoa m Vaihdellen sekametsää, kalliota ja tiheää kuusikkoa, tuore kangas/kallio m Tuore lehto, loppuosa tiheää tuomipensaikkoa Ruudut 10 metrin välein m, 5 metrin välein m Linja 3 (Korpi, L 3) Pituus 128 m 0-30 m Pensoittunutta niittyä m Lehtipuuvaltainen sekametsä, tuore kangas/soistunut kangas m Lampi m Korpi, osin ojitettu Ruudut 4 metrin välein Linja 4 (Metsäluhta, ML 1) Pituus 56 m 0-48 m Leppävaltainen luhta m Pajupensaikkoa ja ruovikkoa Ruudut 4 metrin välein Linja 5 (Metsäluhta, ML 2) Pituus 22 m 0-22 m Leppävaltainen luhta 22 m => Kapea pensaikko ja ruovikko Ruudut 4 metrin välein Linja 6 (Kontrollilinja; Metsäluhta, KML 1) Pituus 32 m 0-20 m Leppävaltainen luhta m Pajuvaltainen luhta Ruudut 4 metrin välein Epävarmuustekijät Seuranta-alat ja -linjat on merkitty maastoon muoviputkin, joista osa häviää tai katkeaa luonnonvoimien tai alueella liikkuvien eläinten ja ihmisten vaikutuksesta. Tämän takia kasvillisuusruutujen sijainnissa eri vuosina voi olla jonkin verran eroja. Inventointien yhteydessä on kirjattu puuttuvat merkkikepit, jotta tuloksien tarkastelussa voidaan ottaa huomioon mahdolliset muutokset ruutujen sijainnissa. Labbackan puustoisten soiden koealojen keskipisteet on määritetty tarkkuussatelliittipaikantimella, ja kontrollialojen keskipisteiden koordinaatit kirjattiin ylös vuonna Kontrollialan 3 (KPS 3) kaikki merkkikepit olivat

12 10 hävinneet vuonna Kyseinen seuranta-ala on jätetty pois seurannasta, koska seurantaruutujen sijoittaminen oikeaan paikkaan ei ole mahdollista. Vuoden 2008 inventoinnissa hävinneitä tai siirtyneitä merkkikeppejä oli seuraavasti: Linja 1 Linja 2 Linja 3 Linja 4 Linja 5 Linja 6 30, 40, 90, 95, 105 m 30 (kalliolla), 50, 60, 70, 130, 140, 160, 170, 180, 190, 200, 210, 220, 300 m 0, 4, 8, 12, 16, 24 m; alkuosa välillä 0 80 m merkitty 8 metrin välein. 0, 40, 52, 56 m 8, 16, 20, 28 m 32 m Kasvillisuuden peittävyyksien arvioinnissa käytettävä menetelmä on osittain subjektiivinen, mikä aiheuttaa eroja arviointikertojen välillä. 2.4 Vuoden 2008 sää ja pohjavesien korkeus Vuonna 2008 touko- ja heinäkuun sademäärät olivat hyvin pieniä, kun taas kesäkuussa satoi keskimääräistä enemmän. Kasvukauden aikainen sademäärä oli kuitenkin keskimääräinen (kuva 2-3) ja koko vuoden sademäärä keskiarvoa suurempi. Edeltävät vuodet ovat olleet sademäärältään huomattavasti alhaisempia kasvukauden aikana. Vuoden keskilämpötila oli selvästi keskiarvoa korkeampi johtuen talvikuukausien tavanomaista korkeammasta lämpötilasta. Keväällä ja kesällä kuukausikeskilämpötilat olivat keskiarvon tasolla. Pohjaveden taso aleni kesäkuukausina aiempien vuosien tapaan, joskaan alenema ei ollut yhtä huomattava kuin vuonna 2006, jolloin sademäärä oli selvästi pienempi. Loppuvuotta kohti pohjaveden taso alkoi palautua lähelle keskimääräistä tasoa lukuun ottamatta PS 15 aluetta, jossa pohjaveden taso on kolmena vuotena jäänyt selvästi 2000-luvun alun taso alemmaksi. Kuvassa 2-4 on esitetty pohjaveden taso puustoisilla soilla. Sademäärä vuosina mm Pitkänajan keskiarvo 642 mm/v YHTEENSÄ Kasvukausi (V-IX) Kuva 2 3. Sademäärä Helsingin Kaisaniemessä

13 11 Kuva 2-4. Puustoisten soiden pohjaveden pinnan tasot vuosina Ylhäällä maapohjavesipisteet ja alla kalliopohjavesipisteet. 3 TULOKSET 3.1 Labbackan puustoiset suot Ruutuinventointien tulokset on esitetty liitteessä I. Peittävyydet on esitetty kunkin puustoisen suon näytealoittaisina keskiarvoina eli näytealan (2 3 näytealaa/suo) inventointiruutujen (4 kpl) tulokset on laskettu yhteen ja jaettu ruutumäärällä. Lajimäärät ovat näytealan kokonaislajimääriä. Peittävyydet on ilmoitettu todellisina arvoina (ei muunnettu). Kontrollialojen tulokset ovat liitteessä II.

14 12 Vuonna 2008 maaperä oli hyvin kostea sateisen alkukesän seurauksena. PS 17:ssä oli havaittavissa osittaista lammikoitumista, kuten aiemminkin sateisina kesinä. Kuva 3-1. PS 14, heinäkuu 2008 Kuva 3-2. PS 15, heinäkuu 2008 Kuva 3-3. PS 16, heinäkuu 2008 kuva 3-4. PS 17, heinäkuu Mustavuoren lehdon ja Porvarinlahden kasvillisuuslinjat Linjojen alueella ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Yksittäisiä puita on kaatunut ja paikoin kenttäkerros on kulunut tai rikkoutunut. Kasvillisuuslinjoilla kokonaislajimäärä on jonkin verran laskenut. Vaihtelu aiheutuu pääosin yksittäisistä versoista ja puuntaimista, jotka ovat peittävyydeltään vähäisiä. Tulosten tarkastelua varten aineistosta poistettiin lajit, jotka esiintyivät vain yhdellä ruudulla ja olivat peittävyydeltään alle 1 %. Lajimäärä koko linjalla Linja Linja Linja Linja Linja Linja Linjojen yleisimmät lajit laskettuna esiintymisenä ruutuja kohti ovat pysyneet lähes samoina vuonna Linjalla 1 kymmenen yleisimmän lajin joukkoon oli noussut uusina kevätlinnunherne ja lillukka, kun taas nuokkuhelmikkä ja vaahtera olivat vähentyneet. Linjalla 2 esiintyi aiempaa enemmän lehtotähtimöä ja metsämaitikkaa. Metsälauha oli yleistynyt linjalla 3 ja vesisara linjalla 4. Linjalla 5 kymmenen yleisimmän lajin joukossa oli uutena luhtalemmikki, jokapaikansara ja korpikaisla. Sitä vastoin karheanurmikan, pillikkeen ja niittylitukan esiintyminen oli vähäistä. Lähes kaikki linjan 5 merkkikepit olivat hävinneet, jo-

15 13 ten ruudut eivät olleet täysin samoilla kohdilla kuin edellisillä seurantakerroilla. Linjalla 6 mesiangervo oli yleistynyt ja ranta-alpi sekä suoputki vähentyneet. Taulukko 3-1. Mustavuoren ja Porvarinlahden kasvillisuuslinjojen 10 yleisimmin esiintyvää lajia vuosina 2003, 2005 ja Esiintyminen on ilmoitettu esiintymisprosenttina linjan kaikista ruuduista. LINJA % Laji % Laji % Laji 63 Convallaria majalis 71 Anemone nemorosa 69 Convallaria majalis 60 Hepatica nobilis 69 Convallaria majalis 58 Hepatica nobilis 50 Anemone nemorosa 58 Hepatica nobilis 42 Anemone nemorosa 46 Calamagrostis arundinacea 46 Vaccinium myrtillus 42 Vaccinium myrtillus 40 Vaccinium myrtillus 35 Calamagrostis arundinacea 29 Calamagrostis arundinacea 23 Vaccinium vitis-idaea 33 Oxalis acetosella 27 Acer platanoides 19 Lathyrus vernus 31 Melica nutans 25 Melica nutans 19 Maianthemum bifolium 25 Acer platanoides 25 Oxalis acetosella 19 Oxalis acetosella 25 Maianthemum bifolium 23 Maianthemum bifolium 19 Rubus saxatilis 25 Melampyrum sylvaticum, Vaccinium vitis-idaea 21 Vaccinium vitis-idaea, Sorbus aucuparia LINJA % Laji % Laji % Laji 45 Convallaria majalis 48 Anemone nemorosa 44 Convallaria majalis 43 Melampyrum sylvaticum 41 Maianthemum bifolium 43 Anemone nemorosa 38 Calamagrostis arundinacea 39 Convallaria majalis 40 Vaccinium myrtillus 35 Vaccinium myrtillus 36 Vaccinium myrtillus 34 Acer platanoides 34 Maianthemum bifolium 35 Calamagrostis arundinacea 34 Maianthemum bifolium 33 Anemone nemorosa 31 Melampyrum sylvaticum 33 Calamagrostis arundinacea 24 Oxalis acetosella 28 Acer platanoides 28 Vaccinium vitis-idaea 21 Deschampsia flexuosa 26 Oxalis acetosella 26 Oxalis acetosella 21 Hepatica nobilis 25 Vaccinium vitis-idaea 20 Hepatica nobilis 20 Stellaria nemorum 23 Sorbus aucuparia 19 Deschampsia flexuosa, Rubus saxatilis LINJA % Laji % Laji % Laji 40 Aegopodium podagraria 39 Aegopodium podagraria 39 Aegopodium podagraria 35 Anemone nemorosa 35 Anemone nemorosa 34 Anemone nemorosa 31 Deschampsia cespitosa 31 Calamagrostis purpurea 26 Equisetum sylvaticum 26 Equisetum sylvaticum 27 Equisetum sylvaticum 23 Calamagrostis purpurea 21 Filipendula ulmaria 24 Filipendula ulmaria 21 Lysimachia vulgaris 21 Lysimachia vulgaris 21 Lysimachia vulgaris 19 Deschampsia cespitosa 19 Calamagrostis purpurea 19 Calla palustris 19 Filipendula ulmaria 19 Calla palustris 19 Potentilla palustris 18 Calla palustris 18 Geum rivale 18 Deschampsia cespitosa 18 Potentilla palustris 16 Potentilla palustris 16 Dryopteris carthusiana, Geum rivale 16 Geum rivale, Prunus padus LINJA % Laji % Laji % Laji 70 Filipendula ulmaria 63 Filipendula ulmaria 70 Filipendula ulmaria 63 Carex aquatilis 60 Lysimachia thyrsiflora 60 Lysimachia thyrsiflora

16 14 53 Lysimachia thyrsiflora 57 Viola palustris 53 Galium palustre 53 Viola palustris 53 Galium palustre 53 Viola palustris 43 Galium palustre 47 Equisetum fluviatile 47 Equisetum fluviatile 40 Equisetum fluviatile 33 Carex aquatilis 30 Caltha palustris 33 Urtica dioica 30 Potentilla palustris 27 Urtica dioica 30 Deschampsia cespitosa 27 Calamagrostis purpurea 23 Carex aquatilis 30 Geum rivale 27 Caltha palustris 23 Deschampsia cespitosa 27 Potentilla palustris, Stellaria nemorum 27 Urtica dioica 20 Calamagrostis purpurea LINJA % Laji % Laji % Laji 100 Filipendula ulmaria 100 Filipendula ulmaria 100 Filipendula ulmaria 75 Caltha palustris 81 Caltha palustris 81 Caltha palustris 56 Galium palustre 56 Poa trivialis 81 Equisetum fluviatile 44 Deschampsia cespitosa 56 Galium palustre 56 Lysimachia thyrsiflora 44 Equisetum fluviatile 50 Deschampsia cespitosa 50 Poa trivialis 31 Myosotis scorpioides 50 Equisetum fluviatile 44 Deschampsia cespitosa 31 Peucedanum palustre 44 Lysimachia thyrsiflora 44 Galium palustre 31 Phragmites australis 31 Cardamine pratensis 44 Peucedanum palustre 25 Carex nigra 25 Phragmites australis 38 Galeopsis 25 Lysimachia thyrsiflora, Scirpus sylvaticus 19 Galeopsis, Peucedanum palustre 31 Cardamine pratensis, Phragmites australis LINJA % Laji % Laji % Laji 83 Filipendula ulmaria 89 Lysimachia vulgaris 83 Lysimachia vulgaris 67 Lysimachia vulgaris 72 Peucedanum palustre 78 Filipendula ulmaria 56 Scutellaria galericulata 67 Filipendula ulmaria 61 Peucedanum palustre 56 Viola palustris 56 Viola palustris 61 Viola palustris 50 Deschampsia cespitosa 44 Equisetum sylvaticum 44 Caltha palustris 44 Peucedanum palustre 44 Scutellaria galericulata 39 Scutellaria galericulata 33 Caltha palustris 39 Deschampsia cespitosa 33 Deschampsia cespitosa 33 Phragmites australis 39 Galium palustre 28 Galeopsis 28 Scirpus sylvaticus 33 Caltha palustris 28 Phragmites australis 22 Oxalis acetosella 33 Phragmites australis 22 Carex nigra, Oxalis acetosella, Scirpus sylvaticus, Equisetum sylvaticum 3.3 Porvarinlahden lehto Lehtoa on seurattu vuodesta 2003 lähtien. Lehdon valoisuus lisääntyi ratapihan rakentamisen seurauksena. Lisäksi lehtokohteella on kaatunut aiempina vuosina jonkin verran puustoa, lähinnä yksittäisiä kuusia. Lehdon kenttäkerroksessa vallitsevat keväällä sinivuokko, valkovuokko, keltavuokko ja kiurunkannus. Aiempien vuosien tapaan sananjalka, vuohenputki sekä vadelma ovat valtalajeja myöhemmin kesällä. Erityisiä muutoksia aiempiin vuosiin nähden ei ole havaittavissa. Kevätkukkijat ovat säilyneet alueella aiempien vuosien laajuisina kasvustoina. Myöskään muussa lehtolajistossa ei ole havaittavissa taantumista.

17 15 4 TULOSTEN TARKASTELU 4.1 Puustoiset suot Vuoden 2008 tuloksia on verrattu aiempien inventointien tuloksiin vuosilta Vuoden 2002 inventointituloksia ei ole käytetty vertailussa, koska myöhäisemmän inventointiajankohdan takia tulokset eivät olisi vertailukelpoisia Lajimäärän muutokset näytealoilla Lajimäärät ruuduilla olivat vuonna 2008 edellistä vuotta suuremmat. PS 14 lajimäärän vaihtelu on muita seurattavia suoalueita suurempi vaihtelevamman ympäristön sekä useamman seurantaruudun takia. Lajimäärien vaihtelu johtuu yksittäisten versojen esiintymisestä tai esiintymättömyydestä ruuduilla; valtalajeja ei ole hävinnyt tai tullut lisää. Kuva 4-1. Puustoisten soiden kenttäkerroksen lajimäärä vuosina näytealoilla Lajimäärän muutokset kontrollialoilla Puustoisten soiden kontrollialoilla lajimäärät ovat pysyneet lähes samoina kaikkina seurantavuosina. Kuten varsinaisillakin seuranta-alueilla, myös kontrollialueilla lajistomuutoksia on tapahtunut hieman yksittäisten lajien esiintyessä vain ajoittain.

18 16 Kuva 4-2. Puustoisten soiden kenttäkerroksen lajimäärä vuosina kontrollialoilla Peittävyyden muutokset näytealoilla Pohjakerroksen kokonaispeittävyydet ovat olleet lähes toisiaan vastaavat vuosina Vuonna 2008 PS 15:ssä esiintyi korpirahkasammalen lisäksi vaalearahkasammalta. PS 17:ssä okarahkasammalen osuus oli lisääntynyt. Pieni vaihtelu on luontaista ja osittain myös arviointimenetelmästä johtuvaa. Kenttäkerroksen peittävyyksien vaihtelu on pohjakerroksen vaihtelua suurempaa. Vuonna 2006 varpujen (etenkin mustikan) ja ruohojen peittävyydet arvioitiin muihin vuosiin verrattuna pieniksi. Tämä johtunee vuoden 2006 myöhäisestä inventointiajankohdasta, jolloin osa kasvillisuudesta oli jo lakastunut. Vuonna 2008 varpujen peittävyys oli muihin vuosiin verrattuna sama tai hieman suurempi. Mustikkaa esiintyi kaikilla aloilla runsaammin ja myös vanamo oli lisääntynyt. PS 14:ssä ja PS 15:ssä heinien ja sarojen peittävyydet olivat kasvaneet hieman. Ruohojen peittävyys oli kaikilla aloilla lähes sama kuin vuonna 2007 lukuun ottamatta PS 17:ää, jossa peittävyyden kasvu on jatkunut. Kasvu johtuu ojaleinikin runsastumisesta. PS 15:ssä esiintyi aiempaa enemmän kangasmaitikkaa.

19 17 Kuva 4-3. Puustoisten soiden pohjakerroksen peittävyydet lajiryhmittäin vuosina näytealoilla. PS 14:ssä kultapiiskun peittävyys oli kasvanut ja alalle oli ilmestynyt niittyleinikki. Myös metsäalvejuurta ja hiirenporrasta esiintyi aiempaa enemmän. PS 14:ssä valkovuokon osuus oli pienentynyt vuodesta 2007, mutta käenkaalia esiintyi vuoden 2007 tapaan runsaasti. Kultapiiskun ja käenkaalin yleistyminen PS 14:ssä lienee seurausta valoisuuden lisääntymisestä, mikä on aiheutunut alueella tehdyistä pohjavesiputkiasennuksista sekä tunnelin suuaukon aiheuttamasta valoisuuden lisääntymisestä pohjoisosassa. Vuoden 2008 lämpimän kevään ja alkukesän johdosta kasvillisuus oli seurannan aikaan jo pitkälle kehittynyttä. Tämä voi selittää sanikkaisten edellistä vuotta suurempaa peittävyyttä useilla aloilla ja vastaavasti valkovuokon peittävyyden pienenemistä sen ollessa paikoin jo lakastunut.

20 18 Kuva 4-4. Puustoisten soiden kenttäkerroksen peittävyydet lajiryhmittäin vuosina näytealoilla.

21 Peittävyyden muutokset kontrollialoilla Puustoisten soiden kontrollialoilla pohjakerroksen peittävyydet vaihtelevat hieman verrattaessa vuosia Rahkasammalten peittävyyden arvioitiin vuonna 2008 olevan vuoden 2006 tasolla. Vuonna 2007 rahkasammal oli lähes kaikilla aloilla hyvin kuivaa, minkä vuoksi sen peittävyys arvioitiin etenkin PSK 1:ssä vuosia 2006 ja 2008 pienemmäksi. Varvuston peittävyys oli lähes sama tai hieman suurempi kuin edellisinä seurantavuosina. Kuten varsinaisilla seuranta-aloilla, myös kontrollialoilla mustikan ja vanamon peittävyys oli paikoin kasvanut. Kuva 4-5. Puustoisten soiden pohjakerroksen peittävyydet lajiryhmittäin vuosina kontrollialoilla.

22 20 Kuva 4-6. Puustoisten soiden kenttäkerroksen peittävyydet lajiryhmittäin vuosina kontrollialoilla Muutosten merkittävyys Kasvillisuudessa esiintyvien muutosten suhdetta sademäärään ja pohjaveden tasoon tutkittiin korrelaation avulla. Pohjaveden keskimääräinen taso tai minimitaso ei korreloi merkitsevästi puustoisten soiden lajiryhmiin (rahkasammalet, muut sammalet, heinät, ruohot). Sen sijaan sadanta ja termisen kasvukauden pituus korreloi kasvillisuuden peittävyyteen useimmilla puustoisten soiden tutkimusaloilla. Kasvillisuusaineisto luokiteltiin linjoittain käyttäen Twinspan ohjelmaa. Two- Way Indicator Species Analysis (TWINSPAN) on yleisesti käytetty numeerisen aineiston luokittelumenetelmä, joka on kehitetty erityisesti kasvillisuusaineiston hierarkiseen luokitteluun. Menetelmä perustuu siihen, että kasvillisuusotosten

23 21 (samples) muodostamilla kasvillisuustyypeillä on vastaavasti ryhmä lajeja, jotka ovat kasvillisuustyypeille luonteenomaisia (indicator species). Menetelmä jakaa otokset lajien esiintymisen tai puuttumisen sekä runsauden perusteella aina kahteen ryhmään. Syntyneet ryhmät jaetaan edelleen kahtia ja niin edelleen kunnes ryhmien koko on liian pieni jaettavaksi. Otosten luokittelun lisäksi ohjelma luokittelee kasvilajit niiden kokonaissopivuuden mukaan ryhmiin. TWINSPAN ajoista poistettiin kasvilajit, jotka esiintyivät vain yhdellä ruudulla ja pienellä peittävyydellä (peittävyysarvo alle 1), koska tällaiset lajit voivat saada liian suuren painoarvon. Luokittelutulokset osoittivat, että puustoisten soiden kasvillisuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosina , vaan tutkimusalojen kasvillisuus on koostumukseltaan pysynyt hyvin samankaltaisena.

24 Mustavuoren lehdon ja Porvarinlahden kasvillisuuslinjat Lajimäärän muutokset Linjan 1 lajimäärät olivat vuonna 2008 vuoden 2003 tasolla. Vuonna 2005 lajimäärät olivat muita seurantavuosia suuremmat etenkin tuoreen kankaan sekametsän alueella (20 90 m). Ruuduilla esiintyi tällöin muita vuosia enemmän valkovuokkoa ja lehtotähtimöä. Vuonna 2008 metsälauhaa esiintyi linjan keskivaiheilla aiempaa enemmän. Linjan loppupäässä valkovuokon ja nuokkuhelmikän osuus oli vähentynyt vuodesta 2005, kun taas kevätlinnunherneen, taikinamarjan ja lillukan esiintyminen oli edellisiä seurantavuosia yleisempää. Myös tuomen taimia esiintyi aiempaa enemmän vuonna Linjalla 2 lajimäärät olivat vuoden 2005 tasolla ja siten vuotta 2003 suuremmat. Kuten vuonna 2005, vuonna 2008 linjan alkupäässä esiintyi yksittäisinä versoina muun muassa valkovuokkoa ja pikkutalvikkia. Linjan keskivaiheilla metsäkastikan ja metsämaitikan esiintyminen oli runsasta. Linjan loppupäässä metsäkortetta ja metsämaitikkaa esiintyi edellisiä seurantavuosia runsaammin, kun taas valkovuokkoa esiintyi vähemmän. Kuva 4-7. Lehtolinjojen (linjat 1 ja 2) lajimäärä (x ± S.E.) ruutua kohti kasvillisuustyypeittäin (ks. taulukko 2-1) vuosina 2003, 2005 ja Linjalla 3 lajimäärät ovat pysyneet pääosin samoina kaikkina seurantavuosina lukuun ottamatta vuotta 2005, jolloin lajimäärät olivat tuoreen kankaan alueella (30 72 m) muita vuosia pienemmät. Linjalla 4 lajimäärät olivat etenkin linjan loppuosassa (48 56 m) edellisiä seurantavuosia suuremmat. Vesisaraa ja rantamataraa esiintyi aiempaa useammalla ruudulla. Linjan 5 alkuosassa (0 22 m) lajimäärät olivat edellisiä seurantavuosia pienemmät ja linjan loppupuolella (22 28 m) suuremmat. Ranta-alpia ja nurmipuntarpäätä esiintyi aiempaa vähemmän ja rantamataraa sekä joitakin yksittäisiä heiniä enemmän. Linjan 5 merkkikeppejä ei löytynyt vuonna 2008, joten kasvillisuusruutujen sijainti poikkesi jonkin

25 23 verran aiemmista seurantakerroista. Linjan 6 lajimäärät ovat pysyneet toisiaan vastaavina kaikkina seurantavuosina. Kuva 4-8. Suolinjan (linja 3) ja metsäluhtalinjojen lajimäärä (x ± S.E.) ruutua kohti kasvillisuustyypeittäin (ks. taulukko 2-1) vuosina 2003, 2005 ja Kasvillisuuden peittävyyden muutokset Vuosien 2003 ja 2005 peittävyydet kuvaavat kasvillisuuden luontaista vaihtelua ja vuoden 2008 tulokset maaliikenneyhteyksien rakentamisen jälkeistä tilannetta. Vuoden 2008 peittävyydet olivat pääosin vuoden 2003 tasolla tai jonkin verran suuremmat, mutta vuotta 2005 pienemmät. Peittävyyksien vaihtelu on samansuuntaista kuin lajimäärissä havaittava vaihtelu. Lehtolinjoilla (linjat 1 ja 2) metsäkastikan peittävyys oli edellisiä seurantavuosia suurempi linjojen alku- ja keskiosissa. Useimpien lajien osalta peittävyydet sijoittuivat vuosien 2003 ja 2005 välille. Linjan 2 keskiosassa metsälauhan peittävyys oli kasvanut. Linjan 3 keskiosassa esiintyi aiempaa runsaammin vadelmaa,

26 24 aitovirnaa, särmäkuismaa ja leppää. Linjan loppuosassa paimenmataraa ja niittyleinikkiä oli runsaasti, kun taas kurjenjalan peittävyys oli pienentynyt. Linjalla 4 mesiangervon ja vuohenputken peittävyys oli pienentynyt ja vesisaran sekä linjan loppuosassa järviruo on peittävyys kasvanut. Linjalla 5 esiintyi aiempaa runsaammin korpikaislaa ja linjalla 6 enemmän luhtavuohennokkaa. Kuva 4-9. Kasvillisuuslinjojen peittävyydet ruutua kohti kasvillisuustyypeittäin vuosina 2003, 2005 ja Peittävyydet on muunnettu prosenttiarvoista logaritmiselle asteikolle.

27 25 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Puustoisten soiden kasvillisuutta on seurattu koealoin vuodesta 2002 lähtien. Inventointitulokset vuosilta kuvaavat seuranta-alueiden kasvillisuuden luontaista vaihtelua. Vuosien seurantatulokset kuvaavat Vuosaaren sataman maaliikenneyhteyksien Labbackan tunnelien rakentamisen aikaista tilannetta ja vuoden 2008 tulokset tilannetta rakentamisen jälkeen. Kasvillisuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia seurannan aikana ja vaihtelut lajistossa sekä lajien peittävyyksissä ovat olleet vähäisiä. Vuotuiset sademäärät eivät juuri heijastu puustoisten soiden kasvillisuuteen, koska seuranta-alueet ovat pysyvästi kosteita ympäristöjä. PS 17 on osittain tulvavesien vaikutuksen alainen ja sateisina kesinä alue on osittain lammikoitunutta. Sulamis- ja sadevesien vuosittainen vaihtelu selittää PS 17 kasvillisuuden vaihteluja. Varpukasvillisuuden peittävyys vaihtelee vuosittain kaikilla seurantaaloilla. Tämä selittyy pääasiassa lämpö- ja vesiolosuhteilla; suotuisissa oloissa varvut, lähinnä mustikka, tuottavat runsaasti lehtiä. Pohjaveden tasossa on havaittavissa kesäaikainen alenema, joka on ollut viime vuosina 2000-luvun alkua voimakkaampi. Alenema ei ole heijastunut puustoisten soiden kasvillisuuteen. Suurimmat erot seurantavuosien välillä ilmenevät lajimäärässä, joka on vaihdellut vuosittain ilman selkeää johdonmukaisuutta. Pääosin lajimäärävaihtelun selittävät seuranta-aloilla yksittäin esiintyvät versot, joiden ilmestyminen ja häviäminen on satunnaista. Mustavuoren ja Porvarinlahden kasvillisuuslinjoilla kasvillisuuden peittävyyksissä ja lajistokoostumuksessa on havaittavissa vuosien välistä vaihtelua. Voimakkainta tämä on ollut metsälinjoilla, kun taas suo- ja metsäluhtalinjoilla vaihtelu ei ole ollut yhtä selkeää. Kyseessä on lajien peittävyyksissä ja jossain määrin lajistossa tapahtuneet muutokset, joilla ei kuitenkaan ole selvää suuntaa. Tästä johtuen vaihtelu on pääasiassa luontaista vuosien välistä vaihtelua. Jonkin verran muutoksia on aiheutunut mm. metsälinjoilla ulkoilun seurauksena sekä yksittäisten puiden tai pensaiden kuolemisesta johtuen. Vuosaaren maaliikenneyhteydet sijaitsevat etäällä kasvillisuuslinjoista eikä niillä voida osoittaa olleen vaikutuksia seuranta-alueen kasvillisuuteen. Kokonaisuutena tarkastellen maaliikenneyhteyksien rakentaminen ei ole oleellisesti muuttanut seurattavien kohteiden kasvillisuutta eikä siis heikentänyt luontotyyppejä. Merkittävimmät muutokset on havaittavissa puustoisten soiden pohjoisimmalla kohteella, jossa valoisuus on lisääntynyt tunneliaukon läheisestä sijainnista johtuen. Tämä ei kuitenkaan ole muuttanut kasvillisuuden ominaispiirteitä puustoisella suolla. Puustoisella suolla nro 15 maaliikenneyhteyksien tutkimusvaiheessa syntyneet ajourat ovat alkaneet palautua ennalleen ja ne ovat pääosin kasvittuneita; urat on kuitenkin edelleen erotettavissa. 6 SEURANNAN JATKAMINEN Kasvillisuuden seurantaa esitetään jatkettavaksi seurantaohjelman mukaisesti puustoisten soiden sekä Savion tunnelin kohteiden osalta. Sen sijaan Mustavuoren ja Porvarinlahden kasvillisuuslinjojen seuranta esitetään lopetettavaksi, koska hankkeella ei ole kyseisille alueille suoria tai epäsuoria vaikutuksia etäisyydestä johtuen. kasvillisuuslinjojen seurantaohjelman mukainen viimeinen seurantakerta olisi vuonna 2011.

28 26 Vuoden 2009 seuranta käsittää Labbackan puustoisten soiden ja niiden kontrollialojen inventoinnit. Savion tunnelin kohteiden seuraava seurantavuosi on 2010.

29 27 LÄHDELUETTELO Airaksinen, O. & Karttunen, K. 1998: Natura 2000 luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus, Ympäristöopas 46. Helsinki sivua. Anonyymi: Itä-Vantaan arvokkaat elinympäristöt 1997, moniste. Erävuori, L. ja Turkulainen, S. (2007): Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta Erävuori, L. ja Johansson, H. (2006): Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta Erävuori, L. ja Johansson, H. (2005): Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta Erävuori, L. ja Johansson, H. (2004): Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta Erävuori, L., Maa ja Vesi Oy (2003): Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseurantaohjelman täydennysosa ja vuoden 2002 tilanne Kurtto, A. & Helynranta, L. 1999: Boreaaliset metsäluhdat ja puustoiset suot Mustavuoren Porvarinlahden Labbackan Kasabergetin alueella. Lausunto. Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen monisteita 9/99. Helsinki LT-konsultit Oy: Vuosaaren satamahankkeen luontovaikutusten seurantaohjelmat. Osa II, kasvillisuuden seurantaohjelma. Maastokäynti Vantaan ympäristökeskuksen (Krister Höglund ja Sinikka Rantalainen) ja konsultin (Thomas Bonn) kesken Vantaan kohteisiin. Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet Natura 2000 tietolomake. Suomen ympäristökeskus Vainio-Mattila, K. 1997: Kasvillisuusselvitys erityisesti Natura 2000 ohjelmaan ehdotetulla alueella ja eräillä paikallisesti arvokkailla alueilla. Raportti EE, Maa ja Vesi Oy Vuomaali 2001: Vuosaaren satamahankkeen luontovaikutusten seurantaohjelmat. Osa II: Kasvillisuuden seurantaohjelma. Vuomaali 2001: Vuosaaren sataman maaliikenneyhteydet. Satamaradan yleissuunnitelma 2001.

30 Liite I: Puustoiset suot, Labbacka. Kasvillisuuden peittävyys (%) näytealoilla vuosina LIITE I

31 LIITE I

32 LIITE I

33 LIITE I

34 Liite II: Puustoiset suot, kontrollialat. Kasvillisuuden peittävyys (%) näytealoilla vuosina LIITE II

35 LIITE I