Kasvioppi 2. Metsätyyppien lajisto Lajien määritys. MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvioppi 2. Metsätyyppien lajisto Lajien määritys. MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis"

Iivari Leppänen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kasvioppi 2 Metsätyyppien lajisto Lajien määritys MARC1002 Maisemaarkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis

2 Metsätyyppien määrittäminen Käytännön määritysopas: Hotanen ym. 2008: Metsätyypit. Metsäkustannus. 190 s. Kasvilajien määrä kasvaa kumulatiivisesti, kun siirrytään karummilta metsätyypeiltä viljavammille Käytännön määritys kysymyssarjan avulla 1 Onko riittävästi lehdon indikaattorilajeja? 2 Onko riittävästi lehtomaisen kankaan lajeja (ruohoisuutta)? 3 Onko kuviolla tuoreen kankaan lajisto runsasta? 4 Onko kuviolla runsaasti puolukkaa ja melko runsaasti mustikkaa, väleissä säännöllisesti maajäkäliä? (kuivahko kangas) 5 Onko kuviolla hyvin runsaasti kanervaisuutta ja jäkäläisyyttä, ja ruohot puuttuvat lähes kokonaan?

3 Metsätyyppien määrittäminen Yleisiä ohjeita: Kartoitusajankohtana EteläSuomessa toukokuun loppupuoli syyskuu (keskikesä luotettavin) Kuviolla on liikuttava. On hahmotettava kokonaisuus. Indikaattorilajien (ja niiden ekologisen amplitudin) tuntemus Vältettävä polkuja, ojanreunoja, pellonreunoja yms., kasvillisuus niissä poikkeaa normaalista Tiheissä metsissä valoisien kohtien etsiminen Sukkessiovaiheissa sukkession lajiston tunteminen jne.

5 Lehdot Monimuotoinen luontotyyppiryhmä, jonka hallinta vaatii pitkällistä kokemusta ja rautaista lajintuntemusta Pääjako ravinteisuuden (keskiravinteiset runsasravinteiset) ja kosteustason (kuivat tuoreet kosteat) mukaan Lisäksi eri jalopuulehtotyypit käsitellään usein erikseen Yleisesti: Puusto hyvin vaihtelevaa tyypeittäin ja kuvioittain Pensaskerros! Indikaattorilajeja runsaasti

6 Aapo Ahola

7 Aapo Ahola

8 Aapo Ahola

9 Lehtomaiset kankaat Vaateliaita lehtolajeja voi olla, mutta vain harvakseltaan Varpuja on runsaasti, lähinnä mustikkaa, varvusto korkeaa Eivaateliaita ruohoja ja heiniä runsaasti: oravanmarja, metsäimarre, metsätähti, metsäkastikka, kielo, metsäorvokki, sananjalka Käenkaali yleensä aina läsnä (OMT) Pensaskerros puuttuu tai melko heikosti kehittynyt Aapo Ahola

10 Tuoreet kankaat Kangasmetsän olemus Kuusi, mänty, koivu Varvut mustikka ja puolukka hallitsevat (paitsi tiheän puuston alla) Eivaateliaita ruohoja harvakseltaan: oravanmarja, metsätähti, metsäkastikka, kielo, kultapiisku Metsälauha runsas Pensaskerros puuttuu

11 Aapo Ahola

12 Kuivahkot kankaat Avaramman kangasmetsän olemus Mäntyvaltainen (+ kuusi, koivu) Vahvasti varpuvaltainen kenttäkerros. Puolukka valtavarpuna, lisäksi kohtalaisen runsaasti mustikkaa ja kanervaa Eivaateliaita ruohoja harvakseltaan ja heikkokasvuisina: metsätähti, kultapiisku, metsäkastikka, kielo, oravanmarja Metsälauha runsas Jäkäläisyyttä, peittävyys n %

13 Aapo Ahola

14 Kuivat kankaat Puusto yksinomaan mäntyä Kanerva runsain varpu, puolukkaa melko runsaasti; mustikka kituliasta Yksittäisiä kitukasvuisia ruohoja Metsälauhakin jo heikkokasvuinen Jäkäliä runsaasti

15 Aapo Ahola

16 Metsien luonnontilaisuutta indikoivia piirteitä Puuston ikä Puuston monimuotoisuus (käyrät, vikaantuneet ym. yksilöt) Ikärakenteen jatkuvuus = eriikäisrakenteisuus Puulajirakenne Lahopuu Myrskytuhoaukot Metsäpalojen jäljet Luontainen tulvaisuus (vesistöjen varret; majavapadot) Vanhat ojat, ajourat, kannot ym.

17 Erityisiä maastonkohtia, jotka lisäävät monimuotoisuutta Kalliometsät Kivikot Louhikot, pirunpellot Rotkot, kurut, jyrkänteiden alustat Valorinteet ja varjorinteet Supat Dyynimetsät Vyörysoraikot, hietikot

18 Erityisiä maastonkohtia, jotka lisäävät monimuotoisuutta Purot, norot Tulvaisuus Lähteiköt, tihkupinnat Pienet soistumat, kosteat painanteet, lampareet Suonreunukset kangasmaan vaihettuessa suohon muodostuu liukuva sarja soistumisen sukkessiovaiheita: kangasturvekangas kangaskorpi/kangasrämevarsinainen suo Rannat yleensä Luhdat, tulvametsät avoluhdat, pensasluhdat, metsäluhdat luetaan varsinaisesti soihin

19 Laji Laji on taksonominen yksikkö Kaksiosainen nimi: Suku laji Valtava merkitys mm. ekologisen tutkimuksen kannalta Luonnonsuojelu perustuu lajien suojeluun Lajimääritelmiä on useita: Typologinen laji (Carl von Linné perusti tähän) Biologinen laji (Ernst Mayr, 1942) Fylogeneettinen laji ym. Geneettinen (fylogeneettinen) + morfologia

20 Laji suku laji alalaji variaatio muoto koivut hieskoivu tunturikoivu kiilopäänkoivu punakoivu Betula Betula pubescens Betula pubescens ssp. czerepanovii Betula pubescens ssp. czerepanovii var. apressa Betula pubescens f. rubra Luontoportti.fi

Samankaltaiset tiedostot

MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (6 op) 2015 KASVIOPPI

MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (6 op) 2015 KASVIOPPI FM Aapo Ahola 23.9. 25.11.2015 Kurssin järjestelyt 1,5 op kontaktiopetusta 9 h ja itsenäistä opiskelua 30 h vanhojen vaatimusten