Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde?

Transkriptio

1 Funded by LIFEPeatLandUse LIFE12ENV/FI/1 Anne Tolvanen & Miia Saarimaa Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde? Paavo Ojanen (Helsingin yliopisto, Kari Minkkinen (Helsingin yliopisto), Timo Penttilä (Luonnonvarakeskus), Tuomas Haapalehto (Metsähallitus, Luontopalvelut)

2 Taustaa I Suomessa on ennallistettu n. 3 ha metsäojitettuja soita miksi? monimuotoisuuden turvaaminen suojelualueilla tulevaisuudessa ehkä myös metsänkasvatuskelvottomien soiden käyttömuoto esim. ympäristönsuojelu ja talous otettava huomioon tavoite? ekosysteemin toimintojen (esim. hydrologia, kaasujen vaihto) ja rakenteen (esim. monimuotoisuus) palauttaminen kohti luonnontilaista

3 Taustaa II metaanin hapetusta metaanin tuottoa hapellinen hapeton uutta ainesta hapellinen hapeton hapellinen hapeton ojittamaton ojitettu ennallistettu metsäojitus vähentää radikaalisti metaanipäästöjä palauttaako ennallistaminen metaanipäästöt luonnontilaisen suon tasolle, vai jollekin muulle tasolle? ojitus muuttanut turpeen koostumusta tukitut ojat uudenlainen pinta miten päästö kehittyy ajan myötä? tutkittu vähän, lähinnä ennallistettuja turpeennostoalueita tulokset hyvin vaihtelevia metsäojitetuillakin soilla

4 Kartta: Mari Parkkari Aineisto 21 ennallistettua koealaa ennallistettu 1 21 vuotta ennen mittauksia Jätkg: 7 alaa, Vatkg: 2 alaa, Ptkg: 1 alaa, Mtkg 1 ala, Rhtkg: 1 ala 1 ojitettua koealaa Jätkg: 6, Vatkg: 8, Rhtkg: 1 2 luonnontilaista koealaa keidasräme/rahkaräme ja koivulettokorpi vertailukohtana myös aiempia tuloksia omia tuloksia puolukkaturvekankailta (Ojanen ym. 21, Foreco 26: ) muiden tuloksia luonnontilaisilta soilta (ks. Minkkinen & Ojanen 213, Metlan työraportteja 28: 7 111, taulukko 2)

5 Jäkäläturvekangas Puolukkaturvekangas Jäkäläturvekangas, ennallistettu vuotta sitten Puolukkaturvekangas, ennallistettu 16 vuotta sitten Puolukkaturvekangas, ennallistettu 19 vuotta sitten

6 Menetelmät 6 mittauspistettä saralla/koeala joista 3 mätäs ja 3 painannepinnalla, jos selkeä jako havaittavissa => tulokset erikseen systemaattisesti sijoiteltu ojan viereltä saran keskiosaan 2 mittauspistettä ojassa/koeala mitattu n. 11 kertaa touko lokakuussa näytteet kammiosta + kaasukromatografia lumettoman ajan vuo mittausten keskiarvona talven osuus aiempien tutkimusten perusteella OJA Jätkg, ennallistettu 13 vuotta sitten PAINANNE vedenpinnan syvyys mitattu aina kaasumittausten yhteydessä MÄTÄS

7 Tuloksia I: Vedenpinnan vaikutus, sarat 3 Tavanomainen vedenpintariippuvuus! Metaanipäästö, g kaasua/m 2 /vuosi ojitetut Jätkg Vatkg Ptkg Mtkg Rhtkg Pohjaveden pinta, cm maanpinnasta

8 Tuloksia II: ojitetut vs. ennallistetut pinnat Metaanipäästö, g kaasua/m 2 /vuosi Jäkäläturvekangas, pinnat Pohjaveden pinta, cm maanpinnasta ojitetut ojitettujen ojat ennallistetut ennallistettujen ojat Puustoiset (RaR) Sekatyypit (KeR) Avosuot (LkN) Jäkäläturvekankailta päästöä ojitettunakin. Päästö keskimäärin suurempi ojista kuin saroilta. Päästö saroilta luonnontilaisten puustoisten ja sekatyypin soiden tasoa. Metaanipäästö, g kaasua/m 2 /vuosi Puolukkaturvekangas, pinnat Pohjaveden pinta, cm maanpinnasta ojitetut (CMON) ennallistetut ennallistetut ojat Puustoiset (PsK,PsR) Sekatyypit (TSR,VSR) Avosuot (VSN,VRiN)

9 Tuloksia III: Metaanipäästö ojista Metaanipäästö(±kv), g/m 2 /vuosi n = 21 n = 6 n = 1 ojitettu padottu täytetty Metaanipäästö(±kv), g/m 2 /vuosi n = 4 n = 6 n = 26 ei kasvillisuutta saramaisia saramaisia ja rahkasammalia n = 6 rahkasammalia Ojan tila Ojan kasvillisuus Metaanipäästö(±kv), g/m 2 /vuosi ei s s r&s r&s r&s r r ojitettu ojitettu padottu ojitettu padottu täytetty ojitettu padottu Ojan kasvillisuus kertoo päästöstä. Ennallistamisen vaikutus/m 2 ojaa hyvin vaihteleva!

10 Tuloksia IV: ennallistamisesta kulunut aika Metaanipäästö, g kaasua/m 2 /vuosi Aika ennallistamisesta, vuosia jänne vetisen rimmen vieressä sarakasvillisuutta vetinen rimpi rahkasammalia ojat, täytetty ojat, padottu tasapintaiset mättäät painanteet Uusilla alueilla ojista sarkoja suurempi päästö! Vanhoilla alueilla ojien päästö lähellä sarkojen päästöä! Päästössä saroilta ei selvää trendiä. OJAT ka kv alle 1 v. 1 2 yli 1 v. 6 1 SARKA ka kv alle 1 v. 6 3 yli 1 v. 3 1 Vedenpinta ka kv alle 1 v. 8 1 yli 1 v. 14 2

11 Tuloksia V: keskimäärin koealoilla Metaanipäästö, g kaasua/m 2 /vuosi Ptkg Jätkg +,4 +1,2 puustoiset sekatyypit avosuot ojitetut ennallistetut vaikutus Ojien merkitys lopulta vähäinen! Ojitetut koealat: ojia 2, % alasta (1 m levyinen oja 4 m välein) Ennallistetut koealat: ojia 1 % alasta (6 m levyinen täytetty oja 4 m välein, maastossa vaihtelee paljon!)

12 Päätelmiä ennallistettujen jäkälä ja puolukkaturvekankaiden metaanipäästö on luonnontilaisten puustoisten/sekatyypin soiden tasoa tällaisia useimmat koealat lienevät ennen ojitusta olleetkin päästö ei näytä lisääntyvän ennallistamisesta kuluneen ajan myötä ojien päästö vähenee ajan myötä ja lähentyy sarkojen päästöä ennallistamisen vaikutus metaanipäästöön vähäinen jäkäläturvekankailla ojitetuiltakin päästöä ja ennallistettujen päästö maltillinen ennallistaminen lisää metaanipäästöä puolukkaturvekankailla ennallistaminen palauttaa metaanipäästön luonnontilaisen kaltaiseksi