HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) SAIRAANHOITOPIIRI

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS AIKA klo 08:30-10:37 PAIKKA Hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 132 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSME- NETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 133 LASTENKLINIKAN JATKOKÄYTÖN HANKESELVI- TYS JA INVESTOINNIN ESITTÄMINEN VALTUUS- TOLLE 134 TURVALLISUUS- JA VALMIUSJOHTAMISEN JÄR- JESTÄMISESTÄ HELSINGIN JA UUDENMAAN SAI- RAANHOITOPIIRISSÄ 135 NÄKÖKOHDAT, JOTKA TULEE OTTAA HUOMIOON YHTIÖITETTÄESSÄ HUS:N TOIMINTOJA 136 TYTÄRYHTIÖIDEN HALLITUSTEN JÄSENTEN NI- MEÄMINEN JA NIMEÄMISPERIAATTEET 137 TAMMI-SYYSKUUN 2015 TOIMINNAN JA TALOU- DEN SEURANTA 138 VUODEN 2016 TALOUSARVION JA TALOUSSUUN- NITELMAN VALMISTELUTILANNE 139 HUSIN HALLITUKSEN ESITYS OIKEUSMINISTE- RIÖLLE, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE SEKÄ TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOK- SELLE MUUT ASIAT 49

2 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Urho Ulla-Marja 08:30-10:37 puheenjohtaja Haahtela Tari 08:30-10:37 jäsen Heinimäki Heikki 08:30-10:37 jäsen Ikävalko Suzan 08:30-10:37 jäsen Karma Pekka 08:30-10:37 jäsen Laine Leena 08:30-10:37 jäsen Luhtanen Leena 08:30-10:37 jäsen Långvik Berndt 08:30-10:37 jäsen Niemi Marika 08:30-10:37 jäsen Oksanen Jari 08:30-10:37 jäsen Ranki Risto 08:30-10:37 jäsen Tahvanainen Säde 08:30-10:37 jäsen Valpas Antti 08:30-10:37 jäsen Vanhanen Reetta 08:30-10:37 varajäsen Vuorento Reijo 08:30-10:37 varajäsen Yltävä Harry 08:30-10:37 jäsen Karhu Ulla-Mari 08:30-09:45 valtuuston pj. :t Äyräväinen Irene 08:30-10:37 valtuuston II vpj. Lindén Aki 08:30-10:37 toimitusjohtaja Frostell Mari 08:30-10:37 talousjohtaja Mäkijärvi Markku 08:30-10:37 johtajaylilääkäri Saukkomaa Johanna 08:30-10:37 viestintäjohtaja Sonkeri Outi 08:30-10:37 henkilöstöjohtaja Priha Anne - investointijohtaja 133 Malmström Raija - hankejohtaja 133 Kauppinen Ilkka 08:30-10:37 hallintojohtaja, sihteeri POISSA Slunga-Poutsalo Riikka vpj. Könkkölä Kalle valtuuston I vpj. Lehtonen Lasse hallintoylilääkäri Torppa Kaarina hallintoylihoitaja Renkonen Risto dekaani ALLEKIRJOITUKSET Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Ilkka Kauppinen sihteeri

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) PÖYTÄKIRJAN Pöytäkirja tarkastettu TARKASTUS Leena Laine pöytäkirjantarkastaja Harry Yltävä pöytäkirjantarkastaja PÖYTÄKIRJA YLEISESTI HUS, Keskuskirjaamossa, Tynnyrintekijänkatu 1 C, Helsinki NÄHTÄVÄNÄ KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Päätös Kokous todettiin laillisesti ko koonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Harry Yltävä ja Leena Laine.

4 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 27/00/02/00/01/2015 HALL HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta Leikkauksen aikaisen kuvantamis- ja navigaatiolaitteiston hankinta selkärangan- ja kallon alueen kirurgiaan, HYKS, Lasten ja nuorten sairaudet, Lastenklinikan leikkausosastolle 50 HYKS-sairaanhoitoalueen toiminnan ja talouden seurantaraportti, tammi-syyskuu Vuoden 2016 talousarvioesityksen valmistelutilanne 52 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset 53 Info-osuus 54 Muut asiat 2. Tukipalveluiden liikelaitosten johtokunta Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet HUS-Desikon toimitusjohtajan päätökset 61 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet HUS-Logistiikan toimitusjohtajan päätökset 62 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet HUS-Servisin toimitusjohtajan päätökset 63 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet Raviolin toimitusjohtajan päätökset /2015 toiminta ja talous, HUS-Desiko /2015 toiminta ja talous, HUS-Logistiikka /2015 toiminta ja talous, HUS-Servis /2015 toiminta ja talous, Ravioli 68 HUS-Desiko liikelaitoksen välinehuollon siirtäminen HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito tulosyksikköön alkaen 69 Tukipalveluiden yhteistoimintasopimus Espoon kaupungin kanssa 70 HUS-Desiko liikelaitoksen vuoden 2015 investointisuunnitelman muuttaminen 71 Muut asiat 3. Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta Geropsykiatrian suunnitelmat 5 HUS tilat psykiatrian suunnitelmien näkökulmasta 6 HYKS lastenpsykiatrian ajankohtainen tilanne 7 Kellokosken sairaalan tulevaisuudesta päättäminen 8 Muut asiat Toimitusjohtajan päätökset HUS:n kieliohjelman ohjausryhmän tehtävien ja kokoonpanon päivittäminen sekä toimikauden määrittäminen KVTES:n hälytysrahaa ja ns. ulkopuolisten lääkäreiden päivysyskorvauksia koskevien paikallisten sopimusten irtisanominen Johtajaylilääkärin sijaisuus

5 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS HUS-kuntayhtymän yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahan varaaminen käyttöön vuonna HUS:n osallistuminen HOPE-vaihtoon (European Hospital and Healthcare Federation) vuonna Lisätyökorvauksen maksaminen hallintolakimies Aarre Tähdelle Päätösesitys Päätös Hallitus päättää, ettei se ota käsiteltäväkseen esittelytekstissä lueteltuja kuntalain 51 :n tarkoittamia päätöksiä. Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. (09)

6 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS LASTENKLINIKAN JATKOKÄYTÖN HANKESELVITYS JA INVESTOINNIN ESITTÄMINEN VALTUUS- TOLLE 612/02/02/2014 HALL 133 Asia jätettiin pöydälle, hallitus Töölön sairaalan huono kunto on johtanut siihen, että kiinteistössä joudutaan tekemään jatkuvasti suuria korjaustoimenpiteitä, jotka johtavat osin koko Hyksin toimintaa koskeviin hankaliin väistöjärjestelyihin ja toimintakatkoksiin. Lisäksi Töölön sairaalan sijainti erillään Meilahden kampuksesta aiheuttaa merkittäviä toiminnallisia ja potilasturvallisuuteen liittyviä riskejä ja nostaa kustannuksia. Suunnitelmana onkin, että Töölön sairaalasta luovutaan mahdollisimman pian ja toiminnat integroidaan Meilahden alueelle. Suurin osa toiminnoista sijoitetaan vuonna 2022 käyttöön otettavaan uuteen, hankesuunnitteluvaiheessa olevaan Traumakeskus-Syöpäkeskukseen ja soveltuvat osat Lastenklinikan kiinteistöön, joka vapautuu lasten käytöstä vuonna Töölön toimintojen osittainen siirtäminen Lastenklinikan kiinteistöön jo vuonna 2019 väljentää Töölön sairaalaa ja vähentää riskejä toimintakatkoksille, kun erittäin huonokuntoista sairaalaa ei ole pakattu täyteen 24/7 toimintaa vaativaa erikoissairaanhoitoa. Lastenklinikka sijaitsee keskeisellä paikalla Meilahden kampuksella, jonne keskitetään Hyksin kaikki vaativat, ympäri vuorokauden eri erikoisalojen päivystystä edellyttävät toiminnat. Rakennus on suojeltu, joten sen purkaminen ei tule kyseeseen. Tavoitteena on hyödyntää Lastenklinikan rakennusta Hyksin ydintoimintoihin siten, että rakennukseen sijoitetaan siihen peruskorjauksen jälkeen hyvin sopivat, kampuksen kokonaisuutta täydentävät toiminnat. Tärkeää on myös saada Lastenklinikan vuonna 2010 valmistunut uusi, seitsemän leikkaussalia sisältävä leikkausosasto HYKS:n operatiivisen toiminnan käyttöön. Lastenklinikan kiinteistöön on suunniteltu sijoitettavan Töölöstä plastiikkakirurgiaa, osa suu- ja leukasairauksien hoidosta ja tällä hetkellä Kirurgisessa sairaalassa väistössä oleva rintarauhaskirurgia kokonaisuudessaan. Nämä toiminnot sopivat kiinteistöön parhaiten, koska ne eivät edellytä samassa rakennuksessa sijaitsevaa päivystyspoliklinikkaa tai raskasta teho-osastoa ja plastiikkakirurgian ja rintarauhaskirurgian osalta saavutetaan huomattavia synergiahyötyjä yhteisten potilaiden hoidossa. Toiminnot sijoitetaan rakennuksen eteläpäätyyn Paciuksenkadun varrella olevaan rakennusosaan ja nykyisille leikkaussalien ja teho-osaston alueille. Lastenklinikan kiinteistön pohjoispäätyyn sijoitetaan 2020-luvulla Uuden lastensairaalan HUS:n hallituksessa hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti lastentautien ja lastenneurologian toimintoja, mm. päiväkeskustoiminta, joka sijaitsee tällä hetkellä pääosin Lastenlinnassa. Lastenlinnan kiinteistöstä tarkoitus myös luopua. Lastenklinikan rakennukseen sijoitetaan lisäksi Kliinisen fysiologian toimintoja, jotka tarvitsevat uuden sijoituspaikan sijaitessaan tällä hetkellä Traumakeskus-Syöpäkeskuksen alta purettavassa Meilahden sairaalan siivessä.

7 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS Lastenklinikka on valmistunut 1940-luvulla ja on suurelta osin peruskorjaamaton. Kiinteistössä tällä hetkellä sijaitsevat Lasten ja Nuorten toimialan yksiköt siirtyvät Uuteen Lastensairaalaan sen valmistuttua vuonna Rakennuksen tekniset toiminnat ja huono kunto eivät suurelta osin vastaa nykyaikaisen sairaalatoiminnan vaatimuksia ja rakennuksesta onkin siirretty merkittävän suuri osa toiminnoista väistötiloihin sisäilmaongelmien vuoksi Meilahden alueen muihin sairaaloihin. Rakennuksen uusissa osissa sijaitsevat leikkaussalit ja teho-osasto ovat nykyaikaiset ja hyväkuntoiset. Lastenklinikan kiinteistö edellyttää muilta osin täyttä peruskorjausta. Rakennuksen tilat suunnitellaan geneerisiksi siten, että ne ovat monikäyttöisiä ja soveltuvat joustavasti eri toimintojen käyttöön. Peruskorjauksen yhteydessä muutetaan rakennukseen sijoittuvien operatiivisten toimintojen toimintamalleja kustannustehokkaaksi lyhythoitoiseksi kirurgiaksi hyödyntäen myös potilashotellia. Kallista vuodeosastohoitoa ja sairaansijoja tarvitaan nykyistä vähemmän. Hankeselvityksessä (liite 1) esitetään peruskorjaus tehtäväksi neljässä vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa (rakentaminen , 17 MEUR) peruskorjataan vuodeosastotilat (50 sairaansijaa) ja poliklinikkatilat operatiivisille toiminnoille, jotta rakennuksen nykyiset, uudisrakennuksessa sijaitsevat leikkaussalit saadaan käyttöön plastiikkakirurgialle ja toimenpidetilat ja hammashoitohuoneet suu- ja leukasairauksille. Tässä vaiheessa peruskorjataan tilat myös Kliiniselle fysiologialle. Toisessa vaiheessa (rakentaminen 2018, 4.1 MEUR) rakennetaan 3 leikkaussalia nykyiselle teho-osastolle ja muita tarvittavia tiloja. Toinen vaihe voidaan käynnistää tilojen vapauduttua lasten toiminnoilta vuonna 2018 mahdollistaen rintarauhaskirurgian siirtymisen kiinteistöön. Kolmannessa vaiheessa (rakentaminen , 10 MEUR) peruskorjataan tilat plastiikka- ja rintarauhaskirurgian vastaanottotoiminnoille, jotka sijoittuvat ensin peruskorjaamattomiin rakennuksen osiin. Neljännessä vaiheessa (rakentaminen 2020-luvulla, n. 30 MEUR) peruskorjataan tilat lasten toiminnoille. Näiden kaikkien vaiheiden hankkeiden tarkempi sisältö ja yksityiskohtainen henkilöstösuunnitelma tarkentuu kunkin hankkeen hankesuunnitteluvaiheessa. Vuoden 2015 talousarvion investointiosassa ja vuosien investointisuunnitelmassa on Lastenklinikan jatkokäytön korjaushankkeiden aloitusvaraus. Edellä todettu hankevaiheiden 1-3 rahoitustarve sisältyy valmisteilla olevaan vuosien investointiohjelmaan. Hankkeiden rajaus ja laajuus samoin kuin niiden vaikutus toimintavolyymiin, vuotuisiin tila- ja muihin kustannuksiin, tuottoihin ja asetettaviin tuottavuustavoitteisiin on kuvattu hankeselvityksessä. Peruskorjausten ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 17 milj. euroa ja se tulee hallintosäännön mukaisesti esittää hankekohtaisesti valtuuston hyväksyttäväksi. Esitys liitetään osaksi hallituksen esitystä vuoden 2016 talousarvioksi ja toimintasuunnitelmaksi.

8 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS Hankejohtaja Raija Malmström ja investointijohtaja Anne Priha ovat varautuneet kokouksessa selostamaan asiaa lähemmin suullisesti. Päätösesitys Hallitus päättää 1. hyväksyä Lastenklinikan jatkokäytön hankeselvityksen investointien jatkovalmistelua ohjaavana suunnitelmana, 2. esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Lastenklinikan jatkokäytön peruskorjausten 1-vaiheen enimmäiskustannuksiksi 17 milj. euroa. Hankkeen kustannuksissa voidaan ottaa ilman valtuuston erillistä käsittelyä huomioon rakentamisen tarjoushintaindeksin 9/2015 jälkeinen muutos. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Raija Malmström, p. (09) , Anne Priha, p. (09)

9 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS TURVALLISUUS- JA VALMIUSJOHTAMISEN JÄRJESTÄMISESTÄ HELSINGIN JA UUDENMAAN SSÄ 521/00/01/05/2015 HALL 134 Asia jätettiin pöydälle, hallitus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) turvallisuus-, valmius- ja riskienhallintatoiminta sisältää suuren määrän erilaisia toimintoja ja palveluja. Kokonaisuus muodostuu yhtäältä hallinnollisesta toimintojen suunnittelusta, kehittämisestä, konsernilinjausten muodostamisesta ja ohjeistuksesta sekä raportoinnista. Kokonaisuuden toinen osa muodostuu suuresta määrästä operatiivisia turvallisuuteen liittyviä palveluja, joista osan HUS tuottaa itse ja osa ostetaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Nykyinen hallintorakenne, jossa organisaatioturvallisuuden ja riskienhallinnan ohjaukseen liittyvät toiminnot jakautuvat HUS- Yhtymähallinnon, HUS-Tilakeskuksen ja osittain myös HUS-Kiinteistöt Oy:n sekä palvelutuotannon osalta vielä HUS-Servis liikelaitoksen kesken, ei ole kaikilta osin tarkoituksenmukainen. Nykyinen järjestely on pirstaleinen, josta seuraa vastuiden jaon epämääräisyyttä, toimintojen päällekkäisyyttä sekä konsernitasoisten ohjeistusten ja linjausten puutteita. Edellä mainituista syistä suurissa konserneissa on yleensä, palvelujen tuotannon järjestämistavasta riippuen olemassa konsernin turvallisuus- ja riskienhallintaan keskittyvä strateginen toiminto, jossa linjataan esitykset konsernin johdolle, valmistellaan konsernin ohjeet ja raportit sekä valvotaan turvallisuuteen liittyvien toimintojen ja palvelujen asianmukaisuutta. HUS:n turvallisuuteen ja poikkeusolojen varautumiseen liittyvät tehtävät ovat nykytilassa organisoituina selkeästi erillään. Arkipäivän operatiivisia turvallisuusasioita (mm. henkilöturvallisuus, rikosturvallisuus, kiinteistö- ja paloturvallisuus) on koordinoitu HUS-Kiinteistöt Oy:n turvapalveluista HUS-Tilakeskuksen kanssa tehdyn palvelutuotantosopimuksen puitteissa. Poikkeusolojen varautumiseen ja lääkinnälliseen pelastuspalveluun liittyvät varautumiskysymykset ovat olleet HUS-konsernin yhtymähallinnossa ja HYKS:n tulosyksiköissä. Nykyisin varautumisessa painotetaan periaatetta, että valmiuden tulee olla jatkuvaa ja toimintavalmiutta tulee kyetä nostamaan joustavasti. Myös toimintavalmiuden palauttamisen normaalitasolle tulee tapahtua joustavasti eli valmiuden tulee olla dynaamista. Silloin organisaatiossa on toiminnallista jäntevyyttä ja vikasietoisuutta, mikä on välttämätöntä terveydenhuollon ollessa eräs yhteiskunnan tärkeimmistä toimialoista. Nykyisellään HUS:n turvapalvelut reagoi häiriötilanteisiin jatkuvasti 24/7 -periaatteella, mutta edellä mainitun kahtiajaon vuoksi voi olla vaarana, että vakavassa vaaratilanteessa varsinainen valmiusjärjestelmä ei käynnisty, sillä normaalitilanteiden turvallisuusorganisaatiota ei ole luotu varmistamaan

10 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS sairaanhoitopiirin toiminnan jatkumista poikkeusoloissa tai vakavissa häiriötilanteissa. HUS:n lääkinnällisen valmiuden järjestelmä on ennen muuta lääkinnällisen pelastustoiminnan, kenttälääkinnän, kemikaali- ja säteilytilanteiden potilashoitoon sekä biologisen taudinaiheuttajan sisäisiin ja ulkoisiin uhkakuviin varautumista. HUS:lla on mm. sopimus STM:n kanssa terveydenhuollon valtakunnallisten ja kansainvälisten erityistilanteiden varalta. Oletuksena on kuitenkin jatkuvasti se, että organisaation sisäinen toimintakyky säilyy ennallaan. Nykyisen valmiuslain (2011/1552) 3 :n poikkeusolojen uhkakuvista suurin osa on luonteeltaan sellaisia, jotka samanaikaisesti vaativat lääkinnällisen pelastus/ valmiusjärjestelmän käynnistämistä, mutta myös jatkuvuussuunnitelmien täytäntöönpanoa. HUS-tasoinen toiminnan jatkuvuutta varmistava suunnitelma hälytysjärjestelmineen ja vastuuhenkilöineen on nykyisellään puutteellinen ja se tulee pikimmiten päivittää säännösten ja toiminnan vaatimalle tasolle. Lääkinnällisen valmiuden puolella asia on kunnossa. Koska nykyiset uhkakuvat ovat luonteeltaan nopeasti realisoituvia, asettavat ne erilaisia vaatimuksia itse valmiusjärjestelmälle: Järjestelmän tulee kyetä toimimaan nopeasti, tehokkaasti ja joustavasti. Nämä vaatimukset puolestaan edellyttävät, että vastuut on määritelty, henkilöiden toimivaltuudet ja tehtävät ovat selvät ja että vastuuhenkilöt ovat tietoisia tehtävistään ja ovat saaneet koulutuksen ko. tehtävään. Lisäksi koko järjestelmää tulee harjoituttaa, jotta se toimii ns. "kovassa tilanteessa". Turvallisuus- ja valmiustoiminnan tulee olla saumatonta. Arkipäivän turvallisuustoiminnoilla luodaan valmiuksia kohdata myös erilaisia laajempia häiriötilanteita. Esityksenä on, että HUS:n yhtymähallintoon perustetaan turvallisuus- ja valmiusjohtajan virka ohjaamaan turvallisuuden eri osa-alueita ja kehittämään HUS:n varautumistyötä. Valmiusjohtajan viran hallinnollisessa sijoittamisessa yhtymähallinnon organisaatiossa on olemassa periaatteessa erilaisia vaihtoehtoja, esimerkiksi joko suoraan toimitusjohtajan alaisuuteen kuten viestintä ja eräät muut "yleiset tehtävät" tällä hetkellä, tai sijoittaminen hallintojohtajan alaisuuteen, johon aikaisemmin tänä vuonna eläköitynyt valmiuspäällikkö sijoittui, tai johtajaylilääkärin alaisuuteen. Toimitusjohtajan, hallintojohtajan ja johtajaylilääkärin valmistellessa tätä asiakokonaisuutta ollaan yhteisesti päädytty siihen, että asiakokonaisuudella on niin merkittäviä yhteyksiä HUS:n lääkinnälliseen erityisrooliin ja muidenkin kehittämistehtävien ollessa johtajaylilääkärin alaisuudessa, olisi yhtymähallinnon turvallisuus- ja valmiusjohtajan esimies jatkossa johtajaylilääkäri. Turvallisuus- ja valmiusjohtaja tukee HUS:n strategian toteuttamista, johtamista ja ohjaamista. Määrittelee konsernin tahtotilan sekä konsernilinjaukset em. asiakokonaisuuksissa ja esittelee ne konsernin johdolle. Laatii konserniohjeistuksia ja pysyväisohjeita ko. asiakokonaisuuksiin liittyen johdon hyväksyttäviksi.

11 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS Raportoi em. asiakokonaisuuksiin liittyvistä asioista konsernijohdolle. Valvoo voimassa olevan turvallisuusohjeistuksen asianmukaisuutta ja sen noudattamista. Osallistuu turvallisuusauditointeihin. Linjaa em. asiakokonaisuuksiin liittyen koulutusten sisältötavoitteet ja koordinoi turvallisuuteen ja riskienhallintaan liittyvää koulutusta sekä harjoitustoimintaa yhdessä linjajohdon kanssa sekä toteuttaa eräitä harjoitus- ja koulutuskokonaisuuksia. Toimii konsernijohdon tukena/esikuntana poikkeus- ja häiriötilanteiden johtamisessa. Toimii sairaanhoitopiirin edustajana viranomaisten yhteistyöfoorumeilla. Talous- ja konsernijaosto on käsitellyt asiaa kokouksessaan ja esittää, että hallitus päättäisi päätösesityksen mukaisesti. Päätösesitys Hallitus päättää 1. perustaa turvallisuus- ja valmiusjohtajan viran ohjaamaan turvallisuuden eri osa-alueita ja kehittämään HUS:n varautumistyötä. Virkaan vaaditaan soveltuva ylempi korkeakouluasteen tutkinto ja riittävä kokemus turvallisuuden ja valmiuden johtamistehtävistä. Virka julistetaan haettavaksi sisäisenä hakuna 14 päivän hakuajalla. 2. lakkauttaa valmiuspäällikön viran (5A ). Asian käsittely Merkittiin, että esittelijä muutti päätösesityksensä 1.kohdan viimeisen lauseen kuulumaan: "Virka julistetaan julkisesti haettavaksi 30 päivän hakuajalla." Päätös Hallitus päätti 1. perustaa turvallisuus- ja valmiusjohtajan viran ohjaamaan turvallisuuden eri osa-alueita ja kehittämään HUS:n varautumistyötä. Virkaan vaaditaan soveltuva ylempi korkeakouluasteen tutkinto ja riittävä kokemus turvallisuuden ja valmiuden johtamistehtävistä. Virka julistetaan julkisesti haettavaksi 30 päivän hakuajalla. 2. lakkauttaa valmiuspäällikön viran (5A ). Lisätietoja Markku Mäkijärvi, p. (09)

12 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS NÄKÖKOHDAT, JOTKA TULEE OTTAA HUOMIOON YHTIÖITETTÄESSÄ HUS:N TOIMINTOJA 481/00/2015 HALL 135 Asia jätettiin pöydälle, hallitus Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö on muuttumassa. Maan hallituksen tarkoituksena on toteuttaa Sote-uudistus osana laajaa hallinnon ja rahoituksen uudistusta. Erikoissairaanhoidon järjestämisen ja tuottamisen osalta toimintaympäristö on muuttumassa jo ennen vuoden 2019 alkua. Potilaiden hoitopaikan laajennettu valinnanvapaus julkisessa erikoissairaanhoidossa tuli voimaan Potilas on voinut alkaen valita myös terveydenhuollon yksikössä häntä hoitavan lääkärin tai muun laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön, esimerkiksi sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan, niissä rajoissa kuin terveydenhuollon yksikön tarkoituksenmukainen toiminta sallii valinnan. Potilasdirektiivi vahvistaa potilaan oikeuksia ja edellytyksiä saada hoitoa toisessa EU:n jäsenvaltiossa. Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta astui voimaan Vuoden 2013 syyskuussa voimaan tulleet kuntalain kilpailuneutraliteettisäännökset lähtevät siitä, että mikäli kunta/kuntayhtymä harjoittaa liiketoimintaa markkinoilla, on pääsääntöisesti toiminta yhtiöitettävä. Pirkanmaan shp on yhtiöittänyt ensin tekoniveltoimintansa (jo vuonna 2002), Sydänkeskus Oy perustettiin vuonna 2009 ja laboratoriotoimintaa harjoittava FimLab vuonna Sydänkeskus Oy:llä on toimipiste myös Helsingissä. Muut sairaanhoitopiirit eivät ainakaan vielä ole yhtiöittäneet ydintoimintaansa. HUS perusti Eläkeyhtiö Varman ja Invalidisäätiön kanssa vuonna 2011 Hyksin kliiniset palvelut Oy:n. Yhtiön toimintamalli on erilainen kuin em. Pirkanmaan shp:n yhtiöiden, eikä yhtiön ole ollut tarkoitus tuottaa HUSille sen tehtäväksi säädettyjä erikoissairaanhoidon palveluja. Vakuutus Pohjola Oy:n perustama OmaSairaala aloitti toimintansa vuonna 2013 Pikku-Huopalahdessa. Sen seurauksena HUSissa annettava työtapaturma- ja liikennevahinkopotilaiden hoito on vähentynyt merkittävästi. Myös yksityiset lääkärikeskukset ovat laajentaneet toimintaansa vaativampaankin erikoissairaanhoitoon. Vuonna 2006 perustettu Docrates Syöpäsairaala toimii Helsingissä ja on erikoistunut syövänhoitoon. Toisena esimerkkinä voidaan mainita vuonna 2014 perustettu Helsinki Hospital. Helsinki Hospitalissa tehdään neurokirurgisia leikkauksia, korjaavaa plastiikkakirurgiaa, pään ja kaulan alueen kirurgiaa, syöpäkirurgiaa sekä kilpirauhasleikkauksia. Perusterveydenhuollossa varsinkin pienet kunnat ovat ulkoistaneet toimintaansa yksityisille palvelun tuottajille. Kilpailu terveydenhuoltopalvelujen tuottamisessa on lisääntymässä koko ajan.

13 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS Toimintojen organisoimisen yhtenä vaihtoehtona nousee esille myös HUSissa kysymys siitä, tulisiko toimintoja yhtiöittää. Oheismateriaalina 1 jaettavan muistion tarkoituksena on kuvata niitä oikeudellisia näkökohtia, jotka on syytä ottaa huomioon harkittaessa HUS:n toimintojen yhtiöittämistä. Muistio ei ole arvolatautunut minkään toimintamallin puolesta tai sitä vastaan. Yleisesti lienee selvää, että ensin tulisi selvittää mistä syystä jokin toiminta olisi yhtiöitettävä ja ennen kaikkea yhtiöittämisestä johtuvat niin taloudelliset kuin muutkin vaikutukset. Yhtiöitettäessä tulee ottaa huomioon, tiedostaa HUS:n toimialan asettamat reunaehdot; mitä yhtiöittäminen merkitsee toiminnan ohjauksen ja johtamisen kannalta. HUS:n johtamisen ja ohjaamisen keinot vaihtelevat toiminnan organisoimismuodon mukaan: oma toiminta ja liikelaitokset - hallintosääntö, talousarvio- ja taloussuunnitelma (sisäinen valvonta) konserni - konserniohjeet, omistajaohjauksen keinot, hallitustyöskentely (konsernivalvonta) osakkuusyhteisöt - perustamissopimukset, yhtiöjärjestykset, osakassopimukset ym., hallitustyöskentely ostopalvelut - sopimukset mitä se merkitsee hallinnon julkisuuden, muutoksenhaun ja otto-oikeuden kannalta; hankintojen kannalta; ja kilpailuneutraliteetin kannalta, mitä merkitsee toiminta kilpailluilla markkinoilla; ja verotuksen kannalta. HUS on pariin kertaan selvityttänyt ulkopuolisella asiantuntijayhteisöllä (KPMG) toimintojen yhtiöittämiseen liittyviä vaikutuksia taloudelliselta ja verotukselta kannalta. Selvitykset on tehty HUS-Kuvantamisen, HUSLABin ja Raviolin osalta. Tuloverotuksen osalta ongelmia ei juuri pitäisi olla ainakaan silloin, kun yhtiöitettävä toiminta on muuta kuin HUS:n elinkeinotoimintaa. Arvonlisäverotuksen (24 %) kannalta keskeistä on kysymys siitä, ollaanko yhtiöittämässä arvonlisäverollista vai arvonlisäverotonta toimintaa. Ongelmat kytkeytyvät viimeksi mainittuun ja erityisesti yhtiöittämistä koskevaan hetkeen. Esimerkiksi Raviolin toiminta on lähes yksinomaan arvonlisäverollista toimintaa, sen osalta tilanne on selkeä arvonlisäveron vaikutuksen kannalta. Sen sijaan koko HUS:n ydintoiminta, ml. laboratoriotoiminta ja kuvantaminen, on arvonlisäverotonta toimintaa, jolloin yhtiöittämisvaihtoehtoa harkittaessa se miten yhtiöittäminen tehdään (liiketoimintasiirtona vai liiketoimintakauppana), veroseuraamusten selvittely ja verosuunnittelu on tehtävä huolella. Kaikissa tapauksissa on syytä hakea verottajalta ennakkoratkaisu. Huolellisella verosuunnittelulla on mahdollista päästä HUS:n ja sen jäsenkuntien kannalta hyviin ratkaisuihin myös arvonlisäverotonta toimintaa yhtiöitettäessä. Talous- ja konsernijaosto on käsitellyt asiaa kokouksessaan ja päätti saattaa muistion HUS-kuntayhtymän hallitukselle ja johtoryhmälle tiedoksi ja huomioon otettavaksi harkittaessa HUS:n toimintojen yhtiöittämistä.

14 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS Talous- ja konsernijaosto järjestää asian tiimoilta seminaarin ensi vuoden alkupuolella, jossa käsitellään muun muassa: mitä tarkoitetaan kun puhutaan markkinoilla toimimisesta; soteratkaisun mahdolliset vaikutukset; syvennetään verotarkastelua; ja luodaan linjaa siitä mitä HUS haluaa, ja sen jälkeen selvitetään jäsenkuntien kannat. Päätösesitys Päätös Hallitus päättää merkitä otsikossa mainitun muistion tiedoksi. Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. (09)

15 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS TYTÄRYHTIÖIDEN HALLITUSTEN JÄSENTEN NIMEÄMINEN JA NIMEÄMISPERIAATTEET 199/00/02/00/03/2015 HALL 136 Asia jätettin pöydälle, hallitus Yhtiökokousedustajien nimeäminen ja heidän ohjeistaminen muun muassa tytäryhtiön hallitusta valittaessa HUS:n hallintosäännön 6 :n mukaan hallitus päättää kuntayhtymän edustajien nimeämisestä yksityisoikeudellisten yhteisöjen, säätiöiden tai laitosten toimielimiin ja kokouksiin, joiden osalta ratkaisuvaltaa ei ole siirretty edelleen tässä säännössä tai muutoin. Hallituksen alaisen talous- ja konsernijaoston keskeinen tehtävä on tytäryhtiöiden ohjaaminen ja valvonta. Esimerkiksi HUS:n suurimpien jäsenkuntien konsernijaostojen tehtäviin sisältyy muun muassa edellä mainittu nimeämistehtävä. Esityksenä on, että HUS:n hallitus päätäisi siirtää nimeämistehtävän talous- ja konsernijaostolle. Poikkeuksena edellä sanotusta ovat asuntoja kiinteistöyhtiöt samaten kuin osakkuusyhtiöt, joiden osalta HUS:n puhevaltaa käyttää HUS:n toimitusjohtaja valtuuston hyväksymien HUS-konsernin johtamisen periaatteiden mukaisesti. 2. Nimeämisperiaatteet tytäryhtiöiden hallituksiin Tytäryhtiöiden hallituksen valinta on omistajaohjauksen kannalta käytännössä merkittävin toimenpide, sillä hallitus on keskeisin omistajan yhtiölle asettamien tavoitteiden toteuttaja. Hallituksen kokoonpanon tulee mahdollistaa yhtiön tehtävien tehokas hoitaminen. Tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan tuntemus. Hallituksen valinnassa on otettava huomioon yhtiön toimiala ja toiminnan laajuus sekä strateginen merkitys HUS:n kannalta. Perusperiaatteena voitaneen pitää, että HUS:n edustajat tytäryhtiön hallituksessa valittaisiin HUS:n luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden piiristä sekä ulkopuolisista asiantuntijoista. Nimeämisessä on otettava huomioon myös tasa-arvolain vaatimukset sekä poliittisen ja alueellisen edustavuuden näkökohdat. HUS:n hallintosääntö ja konserniohjeet on tarkoitus uudistaa ensi vuoden aikana. Kuntalain säännökset niitä koskien astuvat voimaan Konserniohjeessa annetaan tarkemmat määräykset omistajaohjauksesta. Talous- ja konsernijaosto käsiteli asiaa kokouksessaan ja päätti esittää, että hallitus tekisi päätösesityksen mukaisen päätöksen.

16 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS Päätösesitys Hallitus päättää 1. siirtää päätösvallan yhtiökokousedustajien nimeämisestä ja heidän ohjeistamisestaan talous- ja konsernijaostolle; ja että 2. hyväksyä esitetyt nimeämisperiaatteet tytäryhtiöiden hallituksiin. HUS:n hallintosääntö ja konserniohjeet on tarkoitus uudistaa ensi vuoden aikana. Kuntalain säännökset niitä koskien astuvat voimaan Konserniohjeessa annetaan tarkemmat määräykset omistajaohjauksesta. Asian käsittely Jäsen Oksanen ehdotti jäsen Rankin kannattamana, että asia palautettaisiin uudelleen valmisteltavaksi. Päätös Hallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. (09)

17 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS TAMMI-SYYSKUUN 2015 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 238/02/02/00/01/2014 HALL 137 Asia jätettiin pöydälle; hallitus Yhteenveto Syyskuussa sekä toiminnan tuottavuus että sitovat nettokulut toteutuivat talousarviota paremmin; syyskuun kokonaistuotavuus oli talousarvion 1,5 prosentin tavoitetta korkeampi ja syyskuun sitovat nettokulut alittivat talousarvion 0,4 %. Syyskuun hyvän kehityksen ansiosta sitovien nettokulujen budjettiylitys pienentyi elokuun lopun tilanteesta ja on tammi-syyskuussa 1,9 %. Syyskuussa muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutus oli ennätyksellisen suuri. Voimakas palveluiden kysynnän kasvu sekä jäsenkunnista että ulkokunnista yhdistyneenä HUS:n kykyyn tuottaa tätä vastaten lisää palveluja on kasvattanut tammi-syyskuussa 2015 palveluvolyymiä 4,9 % verrattuna vuoden 2014 tammi- syyskuuhun. Talousarvion 2015 palvelusuoritetavoite ylittyy 5,7%. Kysyntäpaineesta on selvitty ja jonot ovat hieman lyhentyneet verrattuna viime vuoden syyskuun lopun tilanteeseen. Toiminnan tuottavuus on parantunut viime vuodesta, henkilötyön tuottavuus + 2,8 % (tavoite oli 1,5 %) ja DRG-pisteen hinta on alentunut 1,2% (tavoite oli 1,5 %). Tammi-syyskuun sitovat nettokulut kasvoivat vuoden 2014 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 3,9%. Toimintavolyymin leikkaaminen talousarvion 2015 mukaiseksi eli lähes 6 % pienemmäksi ei loppuvuoden aikana ole realistista ja se johtaisi myös väistämättä jonojen kasvuun. Kulujen kasvua koko vuodelta rajoitetaan loppuvuoden aikana useilla toimenpiteillä, joiden suunnittelu käynnistettiin elokuun lopussa ja joita esiteltiin tammi-elokuun osavuosikatsauksessa. Osa loppuvuoden toimenpiteistä tulee myös vähentämään erityisesti joulukuussa potilashoidon volyymia. Sopeutustavoitteet elokuussa päivitettyyn vuosiennusteeseen verrattuna on yhtymäjohdon toimesta kohdennettu yksiköittäin ja niiden toteutus on käynnissä. Laajempi katsaus Syyskuun tuotanto oli poikkeuksellisen suuri; laskutusosuudella painotettu volyymi ylitti syyskuussa talousarvion 10,2 % ja kasvoi edellisen vuoden syyskuuhun verrattuna 12,3 %. Tammi- syyskuussa palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymi on kasvanut 4,9 % edelliseen vuoteen verrattuna ja se ylittää talousarvion sisältämän suunnitelman 5,7 %. Verrattuna edellisvuoteen on sekä NordDRG-tuotteiden kokonaislukumäärä + 6,0 % että käyntituotteiden lukumäärä kasvanut. Käyntituotteiden kasvu somatiikassa on + 3,8 % ja psykiatriassa + 5,2 %. Psykiatristen hoitopäivien lukumäärä on sen sijaan laskenut 4,9 % palvelurakenteen muutoksen ja avohoidon lisääntymisen johdosta. Syyskuussa kasvua oli erityisesti käyntituotteiden (+ 8,9 %) laskutuksessa edellisvuoteen verrattuna. Avohoidon osuus koko palvelutuotannosta on hieman noussut viime vuoden tasosta ollen 42,2 % (1-9/2014: 41,6 %).

18 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS Suurinta laskutuksen kasvu oli syyskuussa sairaanhoitoalueista Hyksissä, Porvoossa ja Lohjalla. Euromääräisen laskutuksen lisäksi on kaikilla kolmella sairaanhoitoalueella kasvanut myös hoidettujen potilaiden lukumäärä, tuotettujen tuotteiden määrä, sekä käyntien määrä. Mitään yksittäistä syytä syyskuun ennätyksellisen suurelle tuotannolle ei sairaanhoitoalueilla ole löytynyt. Tekijöitä on useita, mm. Lohjalla lääkäritilanne on ollut poikkeuksellisen hyvä ja sekä Lohjalla että Porvoossa laskutusta on nostanut uusi yhteispäivystystoiminta. Esimerkiksi Lohjalla erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit ovat lisääntyneet noin 17% verrattuna aikaisempien kuukausien keskiarvoihin, kun ns. vaativan päiväpäivystyksen toiminta on sovitusti siirtynyt terveyskeskuksesta erikoissairaanhoitoon. Hyksin osalta 2015 syyskuun laskutus ylitti 14,7 milj. euroa edellisen vuoden syyskuun. Tästä 9,1 milj. euroa tulee DRG-tuotteiden laskutuksen kasvusta. Sairaiden vastasyntyneiden/keskosten DRG-tuotteita laskutettiin 1,4 milj. euroa / 15 tuotetta enemmän kuin edellisenä vuonna. Sydämen läppä- ja ohitusleikkaussekä rintakehän muu avosydän- tai verisuonileikkaus DRG-tuotteista laskutettiin 1,3 milj. euroa /15 tuotetta enemmän kuin edellisenä vuonna. Silmätautien pientoimenpidettä (DRG 802O), joka sisältää silmäpohjalääkehoidot (Eylea-lääke), tehtiin enemmän kuin edellisenä vuonna (laskutus + 0,6 milj. euroa / +729 tuotetta). Syöpäkeskuksen laskutus oli +1,1 milj. euroa / tuotetta ja elinsiirrot +0,5 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaistasolla henkilötyön toteutunut tuottavuus (2,8 %) on parantunut tavoitetta (1,5 %) enemmän. Somaattisen palvelutuotannon kokonaistuottavuutta kuvaa DRG-pistekustannus -mittari. Tavoitteeksi on asetettu 1,5 %:n deflatoitu DRG-pistekustannuksen lasku. Syyskuussa kokonaistuottavuus parantui tammi-elokuun tilanteesta. Tammi - syyskuussa deflatoimaton pistekustannus on laskenut edellisestä vuodesta 0,6 %. Huomioiden arvioitu kustannustason muutos (peruspalveluiden hintaindeksi 0,6 %, Tilastokeskus ) on deflatoitu DRG-pistekustannus laskenut 1,2 %. Käyttämämme tuottavuusmittari DRG-pistekustannus ei täysimääräisesti kalenterivuoden aikana huomioi tuotantorakenteen muutosta avohoitopainotteiseen suuntaan. Muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutus on kehittynyt positiivisesti; syyskuussa muiden maksajien toteutunut laskutus oli ennätyksellisen suuri (14,3 milj. euroa). Tammi-syyskuun toteutunut laskutus (114,0 milj. euroa) ylittää talousarvion 11,3 milj. eurolla (+ 11,0 %). Budjettiylitys on syyskuussa lisääntynyt 2,1 milj. euroa. Muiden sairaanhoitopiirien laskutus ylittää talousarvion 6,7 milj. eurolla (+ 12,4 %) ja ERVA -alueen laskutus ylittää talousarvion 1,9 milj. eurolla (6,9 %). Muiden maksajien talousarvion toteutumisessa on jatkuvaa epävarmuutta, koska vaativien erityistason hoitojen laskutuksen suuruus yhteensä ja erityisesti kohdentuminen eri maksajille vaihtelee kuukausittain ja vuosittain kokoontunut HUS:n valtuusto päätti, että tammi-huhtikuussa toteutuneesta ylijäämästä palautetaan kesäkuussa jäsenkunnille 25 milj. euroa sairaanhoitoaluekohtaisen tammi-huhtikuussa toteutuneen kuntakohtaisen palvelukäytön mukaisessa suhteessa. Palautuksen jälkeen

19 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet ylittivät tammi-syyskuussa kuukausijaksotetun talousarvion 4,8 % (52,5 milj. euroa) (1-8/2015: + 3,8 %). Toteumassa on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja, kuten aikaisempinakin vuosina. Tammi-syyskuussa 16 jäsenkunnan toteutunut laskutus ylitti kuukausijaksotetun talousarvion ja 8 kunnan laskutus vastaavasti alitti talousarvion. Talousarvioon verrattuna jäsenkuntien palveluiden määrällisen kysynnän vaikutus oman palvelutuotannon laskutuksen kasvuun oli + 4,8 % (määräero) ja käytettyjen palveluiden keskihinnan vaikutus oli + 1,4 % (hintaero). Hinta-määräeroanalyysissä ei ole huomioitu jäsenkuntapalautusta. Jos se huomioidaan, tulee laskutuksen kasvu kokonaan määräeron eli volyymin kautta. Syyskuun sitovat nettokulut alittivat talousarvion 0,4 % ja kasvoivat viime vuoden toteumaan verrattuna 1,2 %. Syyskuun hyvä kehitys alensi toteutunutta kumulatiivista talousarvioylitystä. Tammi-syyskuussa sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 1,9 % ja kasvoivat viime vuoden toteumaan verrattuna 3,9 % eli 42,0 milj. euroa. Toteutunut kumulatiivinen talousarvioylitys johtuu pääasiassa volyymin kasvusta aiheutuvasta toiminnan kulujen budjettiylityksestä. Kesäkuussa toteutettu jäsenkuntapalautus ei vaikuta sitoviin nettokuluihin. Tammi-syyskuussa toiminnan kulut (toimintakulut + poistot + rahoituskulut) ylittivät talousarvion 2,8 % eli 40,6 milj. euroa ja vastaavasti toimintavolyymi ylitti 5,7 % talousarvion. Toiminnan kulut ylittivät syyskuussa talousarvion 1,8 %. Aineissa ja tarvikkeissa erityisesti lääkkeiden kulut ovat kasvaneet viime vuodesta. Jäsenkuntien tartuntatautilääkkeiden myynti on kasvanut tammi-syyskuussa 4,1 milj. euroa (26 %) vuoden 2014 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvu aiheutuu lähinnä uusien lääkkeiden käytöstä C-hepatiitin hoitoon (+3,2 milj. euroa). Tammi-syyskuun toteutunut tilikauden tulos on 23,8 milj. euroa ylijäämäinen ja se ylittää 32,0 milj. euroa suunnitellun ja kasvoi 7,5 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Ilman kesäkuussa toteutettua 25 miljoonan euron jäsenkuntapalautusta ylijäämä olisi ollut 48,8 milj. euroa ja se olisi ylittänyt 57,0 milj. euroa suunnitellun ja kasvanut 32,5 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Elektiivisten lähetteiden määrä oli tammi-syyskuussa 3,2 % (1-8/2015: + 3,4 %) edellisvuoden määrää suurempi. Kuluvan vuoden tammi- syyskuussa oli saman verran arkipäiviä (188), kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Päivystyskäyntien määrä on pysynyt edellisvuoden tasolla + 0,0 % (1-8/2015: + 0,3 %). Potilaiden pitkäaikaissairauksien sivudiagnoosien kirjaaminen helpottui olennaisesti viime vuoden syyskuussa tehdyn Uranus-päivityksen myötä. Tammi-syyskuussa pitkäaikaisdiagnoosi on kirjattu 49,1 %:lle somatiikan vuodeosastohoitojaksoista (1-9/2014: 18,2 %). Pitkäaikaisdiagnoosit voivat lisätä vuodeosastohoitojaksojen painoarvoa (ns. klassiset DRG-ryhmät) ja siten lisätä laskutusta.

20 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS Ennuste / tulevaisuuden näkymät Syyskuun lopun tilanteessa vuodeosastohoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä on vähentynyt 3,0 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta ja yli 6 kk odottavien potilaiden lukumäärä on vähentynyt 57,4 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Erikoisaloista eniten yli 6 kk odottajia oli kirurgiaan (165 potilasta) ja silmätaudeille (95 potilasta). Kiireettömään polikliiniseen tutkimukseen ja hoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä on vähentynyt 1,1 % ja yli 3 kk odottavien määrä on vähentynyt 23,0 % viime vuoden vastaan ajankohtaan verrattuna. Laskutettavien siirtoviivehoitopäivien kehitys oli tammi-syyskuussa edelleen erittäin myönteistä (- 45,0 %) viime vuoteen verrattuna. Muut sairaanhoitopiirit ovat tammi-syyskuussa laskuttaneet HUS:lta hoitopaikan vapaasti valinneiden potilaiden poliklinikkakäyntejä kpl / 1,7 milj. euroa ja vuodeosastohoitopäiviä 411 kpl / 0,8 milj. euroa. Kokonaisuutena HUS-alueen vapaasti hoitopaikan valinneiden potilaiden hoitoja on toteutettu muissa sairaanhoitopiireissä 2,5 milj. euron arvosta. Potilaan vapaaseen valintaan perustuen HUS:ssa puolestaan hoidettiin tammi-syyskuussa potilasta, joiden hoidoista laskutettiin 4,2 milj. euroa talousarvio sisältää valtuuston huhtikuun lopussa hyväksymät muutokset. Merkittävimmät muutokset eli vaativan erityistason saattohoito ja Helsingin fysiatrian poliklinikkatoiminta toteutuivat alkaen. Helsingin kaupungin apteekkitoimintojen ensimmäinen siirto osaksi HUS-Apteekkia tuli voimaan Kuukausikohdennetussa talousarviossa on myös huomioitu HYKS sairaanhoitoalueen tarkennus henkilöstökulujen osalta. Vuoden 2015 toiminnan ja talouden raportointiaikataulun mukaisesti kaikki HUS-kuntayhtymän yksiköt päivittivät elokuun lopussa koko vuoden toiminnan ja talouden ennusteen. Ennuste sisältää kesken vuoden toteutetun 25 miljoonan euron ylijäämän palautuksen jäsenkunnille. Ennuste on päivitetty kuukausikohtaisena kalenterivuoden jäljellä olevien kuukausien osalta. Yhtymäjohdon päätöksen perusteella kuntayhtymätason virallisena vuosiennusteena käytetään eri yksiköiden johdon päivittämän yksikkökohtaisen ennusteen perusteella muodostettua ennustetta tavoitteellisempaa ennustetta. Yksikoiden johdon päivittämä vuosiennuste päätyy sitovien nettokulujen osalta 2,8 %:n (41 milj. euron) ylitykseen. Johdon tavoite on talouden sopeuttamistoimenpiteiden avulla pitää ylitys enintään 2 %:n (29 milj. eurona) suuruisena. Ero yksiköiden ennusteeseen on 11,6 milj. euroa. Yksiköiden johdon elokuussa laatimaa vuosiennustetta on tavoitteellisesti kuntayhtymätasolla pienennetty 12 milj. euroa toimintakulujen ja sitovien nettokulujen osalta. Tavoitteeseen pyritään talouden sopeutusohjelmalla. Seuraava yksikkökohtainen vuosiennustepäivitys toteutetaan lokakuun lopussa. Lokakuun lopussa laadittavaa vuosiennustetta käytetään 2016 talousarviomateriaalissa edellisen vuoden vertailulukuina.

21 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS kokoontunut HUS:n valtuusto päätti, että tammi- huhtikuussa toteutuneesta ylijäämästä palautetaan kesäkuussa jäsenkunnille 25 milj. euroa sairaanhoitoaluekohtaisen tammi- huhtikuussa toteutuneen kuntakohtaisen palvelukäytön mukaisessa suhteessa. Palautus jäsenkunnille sisältyy kesäkuun raporttiin. Palautus pienentää jäsenkuntien laskutusta ja ylijäämää, mutta sillä ei ole vaikutusta sitovien nettokulujen euromäärään. Hallitus päätti lokakuussa varautua esittämään joulukuussa kokoontuvalle valtuustolle vuoden 2015 mahdollisen ylijäämän palauttamista jäsenkunnille tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä. Tammi-elokuun toteuman perusteella toteutettiin tukipalveluyksiköiden osalta sisäinen asiakaspalautus yhtymähallinnolle. Varsinainen sisäinen asiakaspalautus tehdään toteutuneen palvelukäytön mukaisessa suhteessa tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä. Tunnusluvut Tammi-syyskuu Sairaanhoidollinen palvelutuotanto Palvelutuotanto Tot TA Tot Poikkeama-% Tot. / TA Muutos-% Tot. / Edv. - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 5,7% 4,9% - Psykiatrian hoitopäivät, lkm ,9% - NordDRG-tuotteet, lkm ,1% 6,0% DRG-ryhmät ,8% 2,6% DRG-O-ryhmät ,4% 5,5% Tähystykset ,9% -1,2% Pientoimenpiteet ,1% 17,6% 900-ryhmä ,8% 5,1% Kustannusperusteinen jakso ,9% -6,9% - Käyntituotteet, lkm, somatiikka ,8% - Käyntituotteet, lkm, psykiatria ,2% - Tk-päivystyskäynnit, lkm ,7% 26,5% - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm ,0% - Käyntisuoritteet, lkm ,1% Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,0% Ensikäynnit, lkm ,0% - Hoitopäivävälisuoritteet, lkm ,2% - Leikkaukset, lkm ,9% Päiväkirurgiset, lkm ,4% - Synnytykset, lkm ,6% - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,2% - Hoidetut eri tk-päivystyspotilaat ,1% - Keskimääräinen hoitoaika (vuodeosasto) Somatiikka, vrk 3,7 3,7-0,2% Psykiatria, vrk 18,9 20,0-5,3%

22 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,2% - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,0% > 21 vrk, lkm Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 1) > 6 kk ,4% kaikki ,0% > 6 kk Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 1) > 3 kk ,0% kaikki ,1% > 3 kk Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) ,4% Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 2) 204,2 198,6 2,8% DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 3) 717,8 721,8-0,6% - Psykiatria Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / ,1% hoidetut potilaat 1) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 2) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 3) Euroa/ DRG-piste (deflatoimaton): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) HUS-Total & Tot TA Tot Poikkeama-% Tot. / TA Muutos-% Tot. / Edv. Talous (1 000 euroa) - Jäsenkuntien maksuosuus ,8% 4,5% - Toimintatuotot ,1 % 5,5 % - Toimintakulut ,1 % 5,2 % - Poistot ,1 % 4,5 % - Tilikauden tulos ,2 % 43,3 % - Sitovat nettokulut ,9 % 3,9 % - HUS:n oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % 5,7% 4,9% Hintaero, % 1,3% 1,5% Henkilöstö - Henkilöstömäärä (1. päivä) ,8% 1,5% - Henkilötyövuodet ,0% 2,4% - Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,1% 0,7% - Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 2,4% 2,5% Hintaero, % -1,1% 0,8%

23 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS Syyskuu Sairaanhoidollinen palvelutuotanto Tot. 9 / 2015 TA 9 / 2015 Tot. 9 / 2014 Poikkeama-% Tot. / TA Muutos-% Tot. / Edv. Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 10,2% 12,3% - Psykiatrian hoitopäivät, lkm ,7% - NordDRG-tuotteet, lkm ,7% 16,4% DRG-ryhmät ,8% 18,0% DRG-O-ryhmät ,5% 9,4% Tähystykset ,7% 13,7% Pientoimenpiteet ,0% 33,3% 900-ryhmä ,7% 13,8% Kustannusperusteinen jakso ,3% -55,6% - Käyntituotteet, lkm, somatiikka ,1% - Käyntituotteet, lkm, psykiatria ,2% - Tk-päivystyskäynnit, lkm ,9% 37,6% - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm ,7% - Käyntisuoritteet, lkm ,4% Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,3% Ensikäynnit, lkm ,4% - Hoitopäivävälisuoritteet, lkm ,0% - Leikkaukset, lkm ,1% Päiväkirurgiset, lkm ,0% - Synnytykset, lkm ,2% - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,7% - Hoidetut eri tk-päivystyspotilaat ,2% - Keskimääräinen hoitoaika (vuodeosasto) Somatiikka, vrk 3,7 3,7-0,3% Psykiatria, vrk 21,4 21,3 0,6% Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,6% - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,9% > 21 vrk, lkm Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 1) > 6 kk ,4% kaikki ,0% > 6 kk Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 1) > 3 kk ,0% kaikki ,1% > 3 kk Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) ,1% Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 2) 216,4 206,2 5,0% DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 3) 662,7 677,1-2,1% - Psykiatria Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / ,9% hoidetut potilaat 1) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 2) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 3) Euroa/ DRG-piste (deflatoimaton): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) HUS-Total &

24 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS Talous (1 000 euroa) Tot. 9 / 2015 TA 9 / 2015 Tot. 9 / 2014 Poikkeama-% Tot. / TA Muutos-% Tot. / Edv. - Jäsenkuntien maksuosuus ,2% 9,9% - Toimintatuotot ,5 % 9,6 % - Toimintakulut ,9 % 3,0 % - Poistot ,0 % 3,2 % - Tilikauden tulos ,6 % 118,0 % - Sitovat nettokulut ,3 % 1,3 % - HUS:n oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % 10,1% 12,2% Hintaero, % 1,1% -1,0% Henkilöstö - Henkilöstömäärä (1. päivä) ,8% 1,5% - Henkilötyövuodet ,3% 1,5% - Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,4% 0,1% - Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 3,9% 1,7% Hintaero, % -5,6% 0,1% Tuloslaskelma (kuntayhtymä) tammi-syyskuu 2015 Sisältää kesäkuussa toteutetun 25 milj. euron palautuksen jäsenkunnille KUMULATIIVINEN (1 000 euroa) Toteuma (kumul.) Budjetti (kumul.) Poikkeama-% (tot/bud) Ed.vuosi (kumul.) Muutos-% (tot/edv) Jäsenkuntien maksuosuus ,8 % ,5 % Muut palvelutulot ,9 % ,9 % Muut myyntitulot ,8 % ,8 % Valtion koulutus- ja tutkimusmääräraha ,8 % ,1 % Myyntituotot ,7 % ,3 % Maksutuotot ,1 % ,8 % Tuet ja avustukset ,6 % ,3 % Muut toimintatuotot ,2 % ,3 % Toimintatuotot yhteensä ,1 % ,5 % Palkat ja palkkiot ,3 % ,2 % Henkilöstösivukulut ,9 % ,8 % Henkilöstökulut ,2 % ,3 % Palveluiden ostot yhteensä ,7 % ,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat yht ,6 % ,0 % Avustukset ,7 % ,8 % Muut toimintakulut yhteensä ,3 % ,7 % Toimintakulut yhteensä ,1 % ,1 % Poistot ja arvonalentumiset ,1 % ,5 % Toimintakulut ja poistot yht ,9 % ,1 % Toimintakate poistojen jälkeen ,1 % ,8 % Rahoitustuotot ja -kulut yht ,4 % ,8 % Tilikauden tulos ,2 % ,7 % Sitovat nettokulut ,9 % ,9 %

25 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS Sitovat nettokulut (1 000 euroa) Toteuma (kumul.) KUMULATIIVINEN Budjetti Poikkeama-% (kumul.) Ed.vuosi (kumul.) Muutos-% (tot/edv) (tot/bud) Toiminnan kulut ,8 % ,0 % Muut myyntitulot ,8 % ,8 % Maksutuotot ,1 % ,8 % Tuet ja avustukset ,6 % ,3 % Muut toimintatuotot + EVO ,1 % ,4 % Korkotuotot ,3 % ,7 % Muut rahoitustuotot ,2 % ,3 % Toiminnan nettokulut ,4 % ,8 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,9 % ,9 % Sitovat nettokulut ,9 % ,9 % Päätösesitys Hallitus päättää merkitä tiedoksi HUS-kuntayhtymän tammi-syyskuun 2015 toiminnan ja talouden seurantaraportin (oheismateriaali 2) ja samalla todeta, että palveluvolyymin kasvu on ollut merkittävää heijastuen myös toimintakuluihin ja sitoviin nettokuluihin, jotka ovat ylittymässä, joskin parantuneen tuottavuuden ansiosta vähemmän kuin palveluvolyymin kasvu ja että yhtymäjohto pyrkii linjaorganisaation kautta varmistamaan talouden sopeutustoimenpiteiden avulla, että koko vuoden sitovien nettokulujen talousarvioylitys ei ylitä 2 %. seurata toiminnan ja talouden toteutumista sekä sopeutustoimenpiteiden etenemistä marras- ja joulukuun kokouksissa. Päätös Hyväksyttiin esittelijän tarkistettu esitys (tarkistus merkitty alleviivauksin). Lisätietoja Aki Lindén, p. (09) , Mari Frostell, p

26 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS VUODEN 2016 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELUTILANNE 312/02/02/00/01/2015 HALL 138 Asia jätettiin pöydälle; hallitus Talousarvion 2016 aikaisemmat hallituskäsittelyt HUS:n hallitus käsitteli talousarvion 2016 tavoiteasetantaa ja valmistelun periaatteita sekä taloussuunnitelman linjauksia. Hallitus hyväksyi kokouksessaan talousarvion 2016 valmistelun yleiset periaatteet ja tavoiteasetannan, sisältäen nollatulostavoitteen. Hallitus päätti kokouksessaan hyväksyä tartuntatautilääkkeitä koskevan 7 milj. euron lisäyksen jäsenkuntien maksuosuuksiin vuodelle 2016, johtuen tartuntatautilääkkeiden käytön ja kustannusten kehityksen voimakkaasta kasvusta edellisenä ja kuluvana vuonna, sekä muuttaa päätöstään ja hyväksyä vuoden 2016 talousarviossa 1,8 milj. euron alijäämäisen tulostavoitteen. Alijäämä kohdistuu Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoitotoimintaan. Vuonna 2016 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kuntien ensihoidon laskutuksena talousarviossa käytetään tasausrajana 50 euroa / asukas. Yleistä Talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman pohjana on voimassaoleva strategia. Vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävillä linjauksilla ja valinnoilla pyritään strategian mukaisesti jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on, että toimintatapoja ja rakenteita muuttamalla parannetaan tuottavuutta ja hillitään kustannusten kasvua. Talousarviossa määritellään kuntayhtymän taloussuunnittelukauden tavoitteet ja esitetään ne voimavarat, jotka ovat käytettävissä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä ne investoinnit, joilla tuetaan tavoitteiden saavuttamista sekä ohjataan sairaaloiden toimintakapasiteetin määrää, laatua ja sijaintia. Taloussuunnitelma laaditaan HUS-kuntayhtymässä kolmeksi vuodeksi. Investointien osalta taloussuunnittelukausi on muista osa-alueista poiketen neljä vuotta Valtuusto hyväksyy talousarvion vuodelle 2016 HUS-kuntayhtymätasolla. Lisäksi kuntalain mukaisesti valtuusto vahvistaa liikelaitosten tavoitteet sekä tytäryhtiöiden tavoitteet. Hallitus puolestaan vahvistaa joulukuussa sairaanhoitoalueiden sekä muiden tulosalueiden (Tietohallinto, Yhtymähallinto, Työterveys, Tilakeskus ja Ulkoinen tarkastus) käyttösuunnitelmat valtuuston hyväksyttyä talousarvion. Edellä esitetyn johdosta valtuustossa hyväksyttävään talousarvioasiakirjaan on sisällytetty lisäinformaationa tulosalueista ainoastaan hyvin tiiviisti esitetyt tunnusluvut. Talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelussa on lähtökohtana ollut strategian mukaisesti tuottavuuden parantaminen vuonna ,8 %:lla ja vuosina vähintään yhdellä prosentilla.

27 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS Kuntalain talousarviota koskevat säädökset Hallituksen ensimmäisessä talousarviokäsittelyssä talousarviomateriaalissa vertailupohjana on vuoden 2015 ennuste ("7+5"), joka on laadittu elokuussa. Vuoden 2015 ennusteessa on kuntayhtymätasolla huomioitu 12 milj. euron sopeutustavoite yksiköiden laatimaan vuosiennusteeseen verrattuna. Lopullisessa talousarviomateriaalissa käytetään talousarvioesityksen 2016 vertailupohjana vuoden 2015 ennustetta ("9+3"), joka valmistuu lokakuun viimeisellä viikolla. ("9+3") ennusteessa huomioidaan tulosalue ja liikelaitoskohtaisesti 2015 loppuvuodelle asetetut talouden sopeuttamistavoitteet ja -toimenpiteet. Kuntalain 110 :n mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. kunnan/kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto alkaen myös kuntayhtymää koskee kuntalain säädös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Taloussuunnitelma esitetään kolmen vuoden suunnittelukaudelle, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Valtuusto hyväksyy hallituksen esityksestä talousarviossa kuntayhtymälle sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Investointisuunnitelma laaditaan neljälle vuodelle. Valtuustossa käsiteltävään talousarvioasiakirjaan on sisällytetty tilintarkastajan ohjeiden mukaisesti tulosaluekohtaiset keskeiset tunnusluvut, vaikka hallitus hyväksyy tulosalueiden käyttösuunnitelmat. Liikelaitoksista esitetään liikelaitosten talousarviot ja taloussuunnitelmat sekä tytäryhtiöistä (HUS-Kiinteistöt Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja Hyksin Oy) talousarviot sisältäen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntayhtymän valtuusto hyväksyy liikelaitoksille ja tytäryhtiöille asetettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Hallitus hyväksyy tulosalueiden käyttösuunnitelmat valtuuston vahvistettua talousarvion. Jokainen sairaanhoito- ja tulosalue sekä tukipalveluyksikkö on laatinut tarkemman tason yksikkökohtaisen käyttösuunnitelman. Yksikkökohtaisista käyttösuunnitelmista laaditaan yhteenvedot: Sairaanhoito- ja tulosalueet, Sairaanhoidolliset tukipalvelut, Muut tukipalvelut.

28 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS Kuntayhtymätasoinen toiminnan ja talouden tavoiteasetanta; strategiset painopisteet ja avaintavoitteet sekä päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet vuonna 2015 Talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman kuntayhtymätasoinen tavoiteasetanta ja toiminnalliset tavoitteet perustuvat valtuuston hyväksymään strategiaan vuosille Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta. Tavoiteasetannassa ja toiminnallisissa tavoitteissa huomioidaan jäsenkuntien taloustilanne. Toiminnan pitkäjänteisiä kehittämisohjelmia toteutetaan kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Talousarvioesityksessä strategisina painopistealueina korostuvat tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa ja HUS:n palveluiden monipuolinen kilpailukykyisyys. Vuosien strategiset painopisteet ovat; 1. Vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja asiakaskokemus 2. Kilpailukyky sekä 3. Perusterveydenhuoltoyhteistyö Strategisiin painopisteisiin sisältyy seuraavat lupaukset; Lupaus potilaalle Hoitomme on laadukasta, vaikuttavaa ja asiakaslähtöistä Lupaus omistajalle Toimimme tehokkaasti ja kilpailukykyisesti osana potilaiden palveluketjuja Strategiset painopisteet on edelleen määritelty strategisiksi avaintavoitteiksi, joiden toteuttamisella edetään kohti strategisia painopisteitä. Strategisten painopisteiden toteuttamiseksi vuodelle 2016 asetetaan strategiset avaintavoitteet alla mainituille kuudelle osa-alueelle; 1. Potilaan hoidon oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus 2. Hoidon laatu ja turvallisuus 3. Asiakaskokemus 4. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa 5. Parhaat osaajat, henkilöstötyytyväisyys 6. Palvelujen hinta ja talouden hallinta Strategisia avaintavoitteita on yhteensä 14 ja niiden mittareita 30. Strategiset avaintavoitteet ja niiden mittarit on kuvattu oheismateriaalissa 3. Talousarvion sitovuus Kuntayhtymätasolla valtuustoon nähden sitovat tavoitteet muodostuvat viidestä taloudellisesta tavoitteesta. Taloussuunnittelukauden tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Vuodelle 2016 tulostavoite on 1,8 miljoonaa euroa alijäämäinen ja taloussuunnitteluvuosien vuosittainen tulostavoite on nollatulos, jolloin vuosikate = poistot.

29 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS Talousarviovuodelle 2016 kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetetaan kuntayhtymän sitovat nettokulut, joka mahdollistaa toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin joustavan huomioimisen sitovassa tavoitteessa. Investointien osalta sitoviksi tavoitteiksi asetetaan tulosalueiden investointien yhteismäärä ml. pienet laite- ja rakennushankkeet. Kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron hankkeet esitetään valtuuston hyväksyttäväksi hankekohtaisesti. Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi asetetaan pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Kuntayhtymä maksaa jäsenkunnille peruspääomasta 3 %:n korkoa. Sitovat tavoitteet euroa Tilikauden tulos Sitovat nettokulut Tulosalueiden investointien yhteismäärä Pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä Antolainauksen muutokset nettomääräisinä 536 Talousarvioesitykseen sisältyvät merkittävimmät toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Jäsenkuntien maksuosuus pitää sisällään uusia toiminnallisia muutoksia 6,0 milj. euroa sekä vuonna 2015 toteutettujen toiminnallisten muutosten vaikutuksia vuodelle ,0 milj. euroa. Tietojärjestelmä- ja tietotekniset muutokset 4 milj. euroa Apotti-hanke 2 milj. euroa HYKS sairaanhoitoalue noin 5 milj. euroa Meilahden tornisairaalan käyttöönotto, Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen ja palovammayksikön valmistuminen (siirtyviä häntiä vuodelta 2015) Talousarvioesitykseen sisältyvät merkittävimmät työnjaolliset muutokset HUS:n ja jäsenkuntien välillä; Helsingin kaupungin lääkehuollon 2. vaiheen integraatio HUS-Apteekin toiminnaksi alkaen (6,7 milj. euroa). Lohjan yhteispäivystyksen kehittäminen (3,5 milj. euroa) Hyvinkään päivystys- ja akuuttitoiminnan kehittäminen (0,2 milj. euroa) Yhteispäivystystoiminta HYKS Akuutin Peijaksen sairaalassa (5,6 milj. euroa, Vantaa ja Kerava) Espoon murtumapoliklinikkatoiminnan siirto HYKS Akuutin Jorvin yhteispäivystykseen (1,0 milj. euroa) HUS:n sisäisistä työnjaollisista muutoksista merkittävin on HUS-Desiko liikelaitoksen välinehuollon toimintojen siirtyminen osaksi HYKS Leikkaussalitteho- ja kivunhoidon tulosyksikköä alkaen.

30 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS Talousarvioesityksen 2016 tuloslaskelma Alla olevassa taulukossa on esitetty vuosittainen tuloslaskelma TAE 2016 ja HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut TP2014-TAE2016. Taulukossa esitetty, 2016 talousarvion vertailupohjana käytetty vuoden 2015 ennuste ("7+5") on laadittu elokuussa ja se perustuu tammi-heinäkuun toteumaan. (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 Muutos% TAE16/ ENN15 Muutos% TAE16/ TA15 Muutos % TAE16/ TP14 Jäsenkuntien maksuosuus ,6 % 1,7 % 2,1 % Muut palvelutulot ,2 % 12,7 % 18,6 % Muut myyntitulot ,8 % 29,3 % 23,4 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus ,2 % -1,8 % -3,2 % Myyntituotot ,2 % 4,0 % 5,0 % Maksutuotot ,6 % 12,1 % 10,4 % Tuet ja avustukset ,1 % -1,7 % -29,4 % Muut toimintatuotot ,6 % -3,5 % -20,9 % Toimintatuotot yhteensä ,3 % 4,2 % 4,9 % Toimintakulut yhteensä ,4 % 4,4 % 5,1 % Poistot ja arvonalentumiset ,3 % 1,6 % 4,7 % Toimintakulut ja poistot yht ,4 % 4,2 % 5,1 % Toimintakate poistojen jälkeen ,8 % -1,9 % -18,8 % Rahoitustuotot ja -kulut yht ,7 % 0,4 % 11,6 % Tilikauden tulos ,4 % 20,7 % -167,2 % Sitovat nettokulut ,3 % 1,7 % 2,4 % Toimintatuotot Myyntituotot Jäsenkuntien maksuosuuksiin sisältyy varsinainen erikoissairaanhoidon palvelutuotanto. Omana tuotantona tuotettu osuus laskutetaan tuotteistuksen mukaisesti DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteina. Lisäksi maksuosuuksiin sisältyvät erikoissairaanhoidon ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit, apuvälineet, tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede. Jäsenkuntien maksuosuudet muodostavat HUS:n kokonaisrahoituksesta 75,3 %. Muut palvelutulot tiliryhmään kirjautuu myynti muille sairaanhoitopiireille, laitoksille ja valtiolle sekä muiden sairaanhoidollisten palveluiden myynti mm. kuntien perusterveydenhuollolle (esim. yhteispäivystyksen ja ensihoidon myyntituotot, jotka eivät sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin). Lisäksi tiliryhmään kirjautuvat siirtoviivemaksut. Siirtoviivemaksuja ei budjetoida. Edellä mainittujen lisäksi tiliryhmään kirjataan myyntituotot apuvälineistä sekä sairaanhoidollisten tukipalveluiden tuotot (laboratoriopalvelut, veri ja verivalmisteet, patologian palvelut, terapiapalvelut, radiologiset palvelut sekä lääkkeet ja apteekkipalvelut). Muiden palvelutulojen osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 16,7 %.

31 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS Muut myyntitulot tiliryhmä koostuu muita kuin sairaanhoidollisia tukipalveluita tuottavien liikelaitosten tuotoista. Tiliryhmään kirjautuvat lääkintä- ja tietotekniset palvelut, toimitilapalvelut, toimisto- ja asiantuntijapalvelut (tietotekniset asiantuntijapalvelut, koulutustuotot, työterveys- sekä asiakirja- ja toimistopalvelut), laitos- ja välinehuolto- ja vaatteistonhuoltopalvelut sekä ravitsemispalvelut. Muiden myyntitulojen osuus HUS:n tuotoista on 2,5 %. Valtion tutkimus ja kehitys tiliryhmä sisältää valtion tutkimusmäärärahan ja koulutuskorvauksen. Valtion koulutuskorvaus käsittää valtion tuen lääkäreiden ja hammaslääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutukseen. Koulutuskorvauksen laskennallisina perusteina käytetään tutkintomääriä, opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden määriä ja annettuja koulutuskuukausia. Tutkimusmäärärahalla puolestaan katetaan tutkimustoiminnan suoria kustannuksia sekä tutkimustoimintaa palvelevien resurssien kustannuksia. Valtion tutkimus- ja kehityskorvaus muodostaa 1,4 % HUS:n tuotoista. Maksutuotot HUS-kuntayhtymä voi päättää asiakasmaksujen suuruudesta asiakasmaksulaissa ja -asetuksessa säädetyissä rajoissa. Hallitus päätti (177 ), että asiakasmaksuja tarkistetaan jatkossa asiakasmaksuasetuksen perusteella tehtävien indeksitarkistusten mukaan, ellei hallitus erikseen muuta päätä. HUS:n potilailta perittävät asiakasmaksut ovat asiakasmaksuasetuksen enimmäismäärien mukaiset. Asiakkailta perittävien poliklinikka- ja hoitopäivämaksujen osuus HUS:n kokonaistuotoista on 3,4 %. Tuet ja avustukset Valtionavustukset ovat vuosina Tekesin, EU:n, Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Akatemian myöntämiä tutkimus- ja kehittämishankkeiden valtionavustuksia sekä lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen tarkoitettuja valtionavustuksia. Tuet ja avustukset sisältävät arvion vuodelle 2016 siirtyvistä keskeneräisten hankkeiden tuista ja avustuksista. Vuonna 2016 mahdollisesti myönnettävien uusien tukien ja avustusten osuutta ei ole sisällytetty talousarvioesitykseen. Tukiin ja avustuksiin on sisällytetty myös arvioitu osuus KELAn maksamasta korvauksesta työterveyshuollolle sekä lahjoitusvaroista ja muista avustuksista. Tukien ja avustusten osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 0,4 %. Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot koostuvat pääosin vuokratuotoista. Muiden toimintatuottojen osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 0,3 %.

32 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS Talousarvioesitykseen sisältyvien toimintatuottojen muutokset vs. talousarvio 2015 ja ennuste 2015 on esitetty alla olevassa taulukossa. Talousarvio 2015 Ennuste 2015 (7+5) Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste Jäsenkuntien maksuosuus ,3 % ,0 % Peijaksen yhteispäivystys, HYKS ,3 % ,3 % Espoon murtumapoliklinikka Jorviin, HYKS ,1 % ,1 % Lohjan Yle-päivystys (yht.päivystys+p.os.) ,2 % ,2 % HYKS, muiden maksajien palvelutuotot ,9 % ,5 % Helsingin lääkehuoltopalvelut, HUS-Apteekki ,4 % ,3 % HUS-Logistiikan uudet kunta-asiakkaat ,2 % ,1 % Raviolin ulkoinen myynti ,1 % 700 0,0 % Tietohallinnon ulkoinen laskutus mm. Apotti Oy hankeresurssit ,3 % ,2 % Yhtymähallinto, muut ulkoiset myyntitulot 900 0,0 % 700 0,0 % Ensihoito ,1 % ,1 % Maksutuotot ,4 % ,1 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus ,0 % ,0 % Muut 830 0,0 % ,2 % Talousarvio ,2 % ,3 % Toimintakulut Henkilöstökulut Palkkoihin ja palkkioihin on budjetoitu keskimäärin 0,7 %:n kustannustason nousu TA TAE Henkilösivukuluihin (sivukulu- %: 23,41%) on budjetoitu 0,3 %:n keskimääräinen kustannustason nousu. Henkilösivukulujen lisäksi on huomioitu varhaiseläkemaksun (Varhe) ennustettu muutoskerroin 1,26. Henkilöstökulujen keskimääräinen kustannustason nousu talousarviosta 2014 talousarvioehdotukseen 2015 on yhteensä 0,9 %. Rahoituserät ja poistot Korkotuotot ja - kulut on budjetoitu syyskuun 2015 korkotasoilla. Uusien, taloussuunnittelukautena nostettavien lainojen korkoarviona on käytetty 1,2 %:n vuosikorkoa. Suunnittelukautena korkokuluja kasvattaa investointien rahoittamiseksi tarvittavan pitkäaikaisen lainakannan kasvu. Perussopimuksen mukaan peruspääomalle maksetaan korkoa, jonka suuruudesta päättää valtuusto. Talousarvion valmistelussa on peruspääoman korkona käytetty kiinteää 3 %:n korkoa, joka on otettu huomioon palveluiden hinnoittelussa. Vuoden 2016 arvioitu poistotaso 111,8 milj. euroa nousee 1,6 % vuoden 2015 talousarvioon ja 1,3 % vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna. Kasvu perustuu toteutuneisiin sekä talousarviovuodelle esitettyihin investointeihin. Poistojen laskennassa on noudatettu talousarvion liitteenä 10 esitettävää poistosuunnitelmaa.

33 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS Tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet sekä laskutus- ja sopimuskäytäntö Hoitopalveluiden tuotteistuksessa ja hinnoittelussa noudatetaan yhtenäisiä periaatteita sairaanhoitopiirin kaikissa sairaaloissa. Valtuusto vahvisti joulukuussa 2014 tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet vuosille 2015 ja 2016 eikä niihin ole esitetty merkittäviä muutoksia vuodelle Hoitopalveluiden tuotteistus ja laskutus perustuu NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin sekä muihin palveluihin ja kapitaatiolaskutukseen perustuviin palveluihin. Lisäksi suoritehinnaston mukaisia välisuoritteita voidaan myydä erillisinä tai paketoituina palveluina. Tavoitteena on ollut aikaisempaa joustavampi ja markkinalähtöisempi tuotteistus ja hinnoittelu, mikä reagoi nopeammin toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Hoitopalveluiden tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet on esitetty talousarvioasiakirjan liitteessä 2. Hoitopalveluiden hinnat on määritetty sairaanhoitoalueittain kustannusvastaavasti ja palveluhinnat vastaavat palveluiden tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tuotehinnoittelussa huomioidaan sairaanhoidolliselle toiminnalle asetettu 1,7 %:in tuottavuustavoite, poikkeuksena Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue, jonka tuottavuustavoitteeksi asetettiin 1,5 %. Tuottavuustavoite huomioidaan ainoastaan NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteiden tuotehinnoittelussa. Tuottavuustavoitetta ei ole sisällytetty välisuoritehintoihin eikä niihin perustuva suoriteperusteinen laskutus siten sisällä tuottavuustavoitetta. Kuntalaskutuskäytäntöön ei esitetä muutoksia vuodelle 2016 ja kuntia laskutetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaan palveluhinnastoissa etukäteen vahvistetuin hinnoin. Vuoden 2015 alusta alkaen potilasvakuutuksen kustannukset on veloitettu jäsenkunnilta kapitaatioperusteisesti. Potilasvakuutuksen kustannuksia ei ole huomioitu HUS:n hinnastohinnoissa ja niiden osuus huomioidaan muiden maksajien laskutuksessa laskutuskertoimella, joka lisätään tuotehintoihin. Jäsenkuntien maksuosuudet ja jäsenkunnille suunnitellut palvelut Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkunnan erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta vuoden 2015 talousarvion pohjalta huomioimalla ennustettu väestön määrän ja ikärakenteen muutos vuonna Talousarvion valmistelussa ja sen tavoiteasetannassa huomioidaan lisäksi jäsenkuntien taloustilanne sekä HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite. Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit sekä tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede). Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, ensihoito, HUS:n liikelaitosten suoraan jäsenkunnille tuottamat palvelut sekä laskutettavat siirtoviivehoitopäivät ovat HUS:n muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkunnan lopullinen

34 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS laskutus perustuu palveluiden toteutuneeseen käyttöön etukäteen palveluhinnastossa vahvistetuin hinnoin. Jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus vuoden 2016 talousarviossa on laskettu seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla: Lähtökohtana on vuoden 2015 talousarvio Oletuksena on, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan Huomioidaan vuoden 2015 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella. Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus tarkoittaa HUS-tasolla palvelukysynnän kasvua ja sitä kautta tuotantovolyymin kasvua Huomioidaan arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos vuonna 2016 Huomioidaan vuonna 2015 aloitettujen toiminnallisten muutosten vaikutukset vuodelle 2016 ja uusien vuodelle 2016 suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminnalliset muutokset ovat välttämättömiksi katsottuja toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavia hankkeita. Mahdollisuus käynnistää uusia kustannuksia lisääviä toiminnallisia muutoksia vuonna 2016 ovat hyvin rajalliset. Huomioidaan vuoden 2016 tuottavuustavoite Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä kasvaa vuonna 2016 yhteensä noin 1,0 % ( henkilöä) vuodesta Erityisen voimakasta väestön kasvu on yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä (kasvua 3,1 % vuodesta 2015 vuoteen 2016). HUS:ssa on selvitetty jäsenkuntien palveluiden toteutunutta käyttöä eri ikäryhmissä ja selvityksen mukaan yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä palveluiden käyttö on kasvanut selvästi väestön kasvua nopeammin. Yli 65-vuotiaiden väestönmuutoksen ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksen huomioimiseksi laskettiin jäsenkuntakohtaiset väestönmuutoskertoimet, missä huomioidaan erikseen 0-64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden väestönkasvu. Kuntakohtainen väestönmuutoskerroin on väestönmuutosprosentin painotettu keskiarvo, missä painoina käytetään ikäryhmien laskutusosuutta. Edellä mainituin periaattein laskettu HUS-tasoinen väestönmuutoskerroin vuodesta 2015 vuoteen 2016 on 1,35 %. Vaikka palveluiden tarve ja käyttö kasvaakin väestön kasvun ja ikääntymisen myötä, on talousarviovalmistelussa asetettu tavoitteeksi, että niistä aiheutuva palvelukysynnän kasvu ja kustannukset eivät kasva yhtä nopeasti. TA 2016 valmistelussa on arvioitu, että väestönkasvun ja väestön ikääntymisen yhteisvaikutus jäsenkuntien maksuosuuksiin on 18,1 milj. euroa (1,22 %). Tartuntatautilääkkeiden osuus HUS:n jäsenkuntien maksuosuuksista vuoden 2014 tilinpäätöksessä oli 22,3 milj. euroa. Toteutunut vuoden 2014 käyttö kasvoi 15,0 % vuoteen 2013 verrattuna ja ylitti 3 milj. eurolla vuoden 2015 talousarvioon sisältyvän summan. Tartuntatautilääkkeiden kulujen kasvu on jatkunut myös kuluvana vuonna. Ennuste vuodelle 2015 ("7+5") on 29,5 milj. euroa.

35 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS Tartuntatautilääkkeet (1 000 ) Toteuma TP 2014 Alla olevassa taulukossa on esitetty tartuntatautilääkkeiden käytön ja jäsenkuntalaskutuksen kehitys Talousarvio TA 2015 Rullaava 12kk heinä 2015 Ennuste 2015 "7+5" Muutos-% ENN 2015 /Tot 2014 Poikkeama ENN 2015 TA 2015 Talousarvio TAE 2016 Muutos-% TAE 2016 /TA 2015 Yhteensä % 50 % % Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta huomioiden HUS:n toiminnan vuosittainen tuottavuustavoite. Ottaen huomioon tartuntatautilääkkeiden käytön kasvun vuoden 2016 talousarvion jäsenkuntien maksuosuusraamia on nostettu ylimääräisellä 7 milj. eurolla. Tartuntatautilääkkeiden laskutuksen kehitys huomioiden jäsenkuntien maksuosuus HUS:n talousarviossa on vuonna ,2 milj. euroa. Talousarvioesityksessä 2016 jäsenkuntien maksuosuuteen sisältyy 5,0 miljoonaa euroa (0,3 %) vuonna 2015 aloitettujen toiminnallisten muutosten vaikutuksia. Lisäksi jäsenkuntien maksuosuuteen sisällytettäviksi esitetään uusiin tietohallinnon toiminnallisiin muutoksiin 6,0 miljoonaa euroa vuodelle Jäsenkuntien maksuosuudet milj.euroa milj. euroa Alkuperäinen TA TA 2015 muutos Päivitetty TA 2015 TA 2015 muutoksen vuositason vaikutus Päivitetty TA2015, vertailukelpoinen % vaikutus TA ,6 2, ,4 0, ,0 Väestön kasvu ja ikärakenne (2016 vs. 2015), tuotantovolyymin kasvu 18,1 18,1 1,2 % Kustannustason muutos (2016 vs. 2015) 14,8 14,8 1,0 % Tuottavuustavoite ,7-26,7-1,8 % Vuonna 2015 aloitetut toiminnalliset muutokset 5,0 5,0 0,3 % Toiminnalliset muutokset 2016 (toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavat hankkeet) 6,0 6,0 0,4 % - Apotti, ei aktivoitavat kulut *) 2,0 2,0 - Muut tietohallinnon hankkeet 4,0 4,0 Yhteensä TAE 2016 maksuosuudet ilman työnjaollisia muutoksia (lähtökohtana TA2015) 1 495,9 1,2 % 1 499,2 1,2 % Tartuntatautilääkkeiden kasvu 7,0 0,5 % Yhteensä TAE 2016 maksuosuudet 1 506,2 1,7 % TK-päivystysten osuus, muu jäsenkuntalaskutus (TA2015) 11,2 *) Päivitetään aktivointiperusteiden tarkennuksen jälkeen milj. euroa Muutos edv TA 2015 muutos sisältää: TP ,2 2,8 % - Hki fysiatrian siirto TP ,7 5,1 % TP ,3 3,8 % TA ,6 0,2 % - TA 2015 päivitetty 1 481,4 0,4 % TAE ,2 1,7 % 10kk: 1,0 milj., vuosi: 1,2 milj. - Hki saattohoito siirto 10kk: 1,8 milj., vuosi: 2,1 milj.

36 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS Väestön määrän kasvusta ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan kasvavan palvelukysynnän tilanteessa HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite tarkoittaa sitä, että nykyisillä voimavaroilla on saatava aikaan aikaisempaa suurempi tuotanto toimintatapoja ja rakenteita tehostamalla. Tämä näkyy yllä esitetyssä jäsenkuntien maksuosuusraamin laskelmassa siten, että tavoitteeksi asetetulla tuottavuuden parantumisella eliminoidaan kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelukysyntää ja jäsenkuntien kustannuksia kasvattava vaikutus. Kuntayhtymätasoinen jäsenkuntien maksuosuus on kohdistettu sairaanhoitoalueille ennakoidun toiminnan mukaisesti ts. sairaanhoitoalueiden tulo- ja kuluraami seuraa toimintaa. Kuntien euromääräiset maksuosuudet puretaan tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi tuotehinnoittelun valmistuttua. Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutumista suhteessa talousarvioon seurataan mm. hinta-määräeroanalyysin avulla. Jäsenkunnan lopullinen maksuosuus vuonna 2016 määräytyy sen asukkaille annettujen hoitojen aiheuttamista kustannuksista etukäteen vahvistetun hinnaston mukaisin maksuin. Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto jäsenkuntakohtaisista maksuosuuksista. Vertailupohjana käytetty vuoden 2015 ennuste ("7+5") on laadittu elokuussa TP 2014 Alkuperäinen TA 2015/1 Muutettu TA 2015/2 Muutos-% TA 2015/2 TP 2014 Ennuste 2015 "7+5" Maksuosuus TAE 2016 Muutos-% TAE 2016 / TA 2015 Muutos-% TAE 2016 / ENN 2015 HYKS-sha kunnat ,2 % ,0 % -2,8 % Espoo ,7 % ,9 % -1,5 % Helsinki ,7 % ,2 % -3,4 % Kauniainen ,8 % ,9 % -5,6 % Kerava ,6 % ,7 % -4,3 % Kirkkonummi ,7 % ,7 % -1,6 % Vantaa ,0 % ,3 % -2,8 % Länsi-Uudenmaan sha ,9 % ,2 % -7,7 % Hanko ,7 % ,4 % -7,9 % Inkoo ,0 % ,3 % -10,0 % Raasepori ,9 % ,4 % -7,3 % Lohjan sha ,9 % ,1 % -4,5 % Karkkila ,4 % ,3 % -2,1 % Lohja ,3 % ,1 % -5,1 % Siuntio ,2 % ,7 % -4,7 % Vihti ,0 % ,9 % -4,3 % Hyvinkään sha ,2 % ,5 % -0,8 % Hyvinkää ,5 % ,3 % 1,5 % Järvenpää ,4 % ,6 % -5,3 % Mäntsälä ,2 % ,1 % 1,8 % Nurmijärvi ,5 % ,4 % -2,6 % Tuusula ,7 % ,2 % 2,2 % Porvoon sha ,3 % ,2 % 1,6 % Askola ,4 % ,3 % -4,1 % Lapinjärvi ,4 % ,6 % 0,9 % Loviisa ,4 % ,0 % 2,0 % Pornainen ,9 % ,8 % 15,4 % Porvoo ,9 % ,6 % -0,5 % Sipoo ,8 % ,4 % 6,2 % Yhteensä ,4 % ,7 % -2,6 %

37 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (52) HALLITUS Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet euroa/asukas vuosina (deflatoituna) on esitetty alapuolella olevassa kuviossa. Lähde: Tilastokeskus Deflatoitu vuoden 2015 tasoon kuntatalouden terveydenhuollon hintaindeksillä JMHI ( , 2015 = tammi-kesäkuun ka). Väkiluku vuodet , elokuun ennakkoväkiluku 2015, väestöennusteet 2016 Jäsenkuntien deflatoidut maksuosuudet euroa/asukas vuosina 2011-TAE2016 sekä maksuosuuden muutos prosentteina verrattuna edelliseen vuoteen ja vuoteen Jäsenkuntien deflatoitu maksuosuus euroa / asukas nousee 0,7 % vuoden 2015 muutetusta talousarviosta ja laskee 3,5 % vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna. Vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna nousua on 0,1 %. Jäsenkuntakohtainen maksuosuuden muutosprosentti 2015 talousarviosta 2016 talousarvioon vaihtelee sen johdosta, että jokaiselle kunnalle on laskettu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuva yksilöllinen väestönmuutoskerroin (väestönmuutos sekä ikärakenne). Jäsenkuntien euromääräiset maksuosuudet on purettu tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteiden mukaisesti tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi. Tuotteiden suunnitellut lukumäärät muodostuvat jäsenkuntakohtaisten euromääräisten maksuosuuksien ja tuotteiden yksikköhintojen perusteella. Tuotehinnoittelun yhteydessä sairaanhoitoalueet laativat tuoteryhmäkohtaiset tuotantosuunnitelmat talousarviovuodelle. Palvelutuotanto on pidemmän aikavälin aikana muuttunut avohoitopainotteisemmaksi, mikä edelleen näkyy tuoteryhmäkohtaisissa tuotantosuunnitelmissa avohoidon NordDRG-ryhmien ja muiden avohoitokäyntien lukumäärän kasvuna sekä hoitopäivätuotteiden lukumäärän laskuna vuoden 2015 talousarvioon verrattuna.