ÄÄNEKOSKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT _._.

2 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 19. PÄIVÄNÄ ELOKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA. 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan laadinta koskee Äänekosken kaupungin kylien 402 L. Äänekoski ja 403 Paadentaipale kiinteistöjä: , , ,-105, -123, -126, -128, -141, -143, , -2, , -5, -6, -8. Asemakaavan muutoksen ja laajennus koskee Äänekosken kaupunginosan 15 Hiskinmäki vesialueella, osaksi asemakaavoittamattomalla alueella sijaitsevia kiinteistöjä: , Asemakaavalla laajennetaan kaupunginosaa numero 15 Hiskinmäki, korttelia Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo -järven rannalla, noin 1-2 km etäisyydellä Äänekosken keskustasta etelään. Kaksiosaisen kaava-alueen osien pinta-alat ovat noin 2,2 ja 108 hehtaaria. Kaava-alueen pohjoisen vesialueen osalla on voimassa Paperitehtaan asemakaava. Kaavaalueen muita osia ei ole asemakaavoitettu. Kaavan nimi Teräväniemen asemakaavan ja Paperitehtaan asemakaavan muutos ja laajennus. Kaavan päiväys Kaavan laatija Kaavoitusviranomainen Arkkitehti Timo Rysä Sweco Ympäristö Oy/ Maankäytön suunnittelu Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL Äänekoski Vireilletulo Kaavahanke tuli vireille , jolloin osallistumisja arviointisuunnitelma kuulutettiin asetettavaksi nähtäville. Nähtävilläolot Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRA 30 ) Kaavaehdotus nähtävillä (MRA 27 ) Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto..

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Kaavahankkeelle asetetut tavoitteet Kaava-alueen sijainti Alueen yleiskuvaus Jätteenkäsittelyalueen toimintaa koskevat luvat Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Aloite, vireilletulo ja tavoiteaikataulu Tarkasteltavat vaihtoehdot ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne, aluevaraukset ja kaavamerkinnät KAAVAN VAIKUTUKSET Ylemmillä kaavatasoilla asetettujen tavoitteiden toteutuminen Jätteenkäsittelyalueen ympäristölupahakemuksen yhteydessä arvioitujen muutosten vaikutus ympäristökuormitukseen Kaavan vaikutukset alueen liikennöintiin ja liikennejärjestelyihin YLEISKAAVALLINEN TARKASTELU Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET Liite 1 Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake

4 2. TIIVISTELMÄ Kaava-alue Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo -järven rannalla, noin 1-2 km etäisyydellä Äänekosken keskustasta etelään. Kaksiosaisen kaava-alueen osien pinta-alat ovat noin 2,2 ja 108 hehtaaria. Kaavahankkeelle asetetut tavoitteet Hankkeen keskeisenä tavoitteena on laatia asemakaava, joka mahdollistaa metsäteollisuuden ja Äänekosken kaupungin jätevesien puhdistamiseen ja jätteiden käsittelyyn liittyvien, alueelle entuudestaan sijoittuvien toimintojen kehittämisen kaava-alueella. Kaavassa luodaan myös edellytykset uuden sillan rakentamiselle Piilolanniemen alueelta Äänekosken itäpuoliselle teollisuusalueelle. Kaavan laatijan tavoitteena on selvittää kaava-alueelle asetettujen tavoitteiden toteuttamiskelpoisuus ja edellytykset, sekä laatia tehtyjen selvitysten ja havaintojen pohjalta kaavaaluetta koskeva asemakaavaehdotus. Kaavan keskeinen sisältö Asemakaavalla laajennetaan kaupunginosaa 15 Hiskinmäki, korttelia Kaava-alue jakautuu kahteen osaan: Terävänniemi ja pohjoisosan vesialue. Koko kaava-alue kuuluu Äänekosken teollisuusalueen suojavyöhykkeeseen (sv). Terävänniemen osalta kyse on kaava-alueen ensimmäisestä asemakaavasta. Ohjeellisella tonttijaolla muodostettavien tonttien pinta-ala ovat noin 67,14 ha ja 0,84 ha. Korttelin käyttötarkoitukseksi osoitetaan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta/ jätteenkäsittelyalueen korttelialuetta (ET/EJ). Kortteliin on osoitettu yksi rakennusala. Tonttien kerrosala on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,10. Korttelialueen maaperän pilaantuneisuus tulee tutkia ja pilaantuneet alueet kunnostaa ympäristöviranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti ennen rakennustöiden aloittamista (pima-1). Hule- ja kaatopaikkavedet tulee johtaa viranomaisten osoittamaan paikkaan ja/tai viranomaisten osoittamalla tavalla. Lisäksi alueelle osoitetaan vesialuetta (W). Alueella on osoitettu alueen sisäiset vesialtaat (w), luonnollisena säilytettävää tai istutettava alue (li) sekä ohjeelliset ajoyhteydet (ajo). Kartalle on merkittyä merkittävimmät voimajohdot, vesijohdot ja jätevesiviemärit sekä niille varattu ohjeellinen alueen osa. Kaava-alueen pohjoisosan osalta kyse on Paperitehtaan asemakaavan muutoksesta ja laajennuksesta. Alue osoitetaan vesialueena (W). Alueelle osoitetaan osa-alue, jolle saa rakentaa sillan (si). Kartalle on merkitty veden ylitse kulkeva voimajohto sekä sille varattu ohjeellinen alueen osa. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Kaavahankkeelle asetetut tavoitteet Hankkeen keskeisenä tavoitteena on laatia asemakaava, joka mahdollistaa metsäteollisuuden ja Äänekosken kaupungin jätevesien puhdistamiseen ja jätteiden käsittelyyn liittyvien, alueelle entuudestaan sijoittuvien toimintojen kehittämisen kaava-alueella. Kaavassa luodaan myös edellytykset uuden sillan rakentamiselle Piilolanniemen alueelta Äänekosken itäpuoliselle teollisuusalueelle. Kaavan laatijan tavoitteena on selvittää kaava-alueelle asetettujen tavoitteiden toteuttamiskelpoisuus ja edellytykset, sekä laatia tehtyjen selvitysten ja havaintojen pohjalta kaavaaluetta koskeva asemakaavaehdotus. 3.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo-järven rannalla, noin 1-2 km etäisyydellä Äänekosken keskustasta etelään. Kaksiosaisen kaava-alueen osien pinta-alat ovat noin 2,2 ja 108 hehtaaria.

5 3.3 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue jakautuu kahteen osaan. Kaava-alueen pohjoisosan vesialue rajoittuu itä- ja länsipuolisiin teollisuusalueisiin, sekä Äänekosken vesialueeseen. Kaava-alueen eteläosa on toiminut kaatopaikka- ja jätteenkäsittelyalueena ainakin luvulta alkaen. Metsä Fibre Oy:n hoitama ja omistama, Äänekosken metsäteollisuusintegraatin käytössä oleva jätteenkäsittelyalue on otettu prosessijätteen loppusijoituskäyttöön vuonna Loppusijoitusalueiden lisäksi jätteenkäsittelyalueelle sijoittuu mm. kompostointi/välivarastokenttä, öljyisten maiden vastaanottoalue, ruoppausjäteallas, lietteiden vastaanottoallas, kalkin välivarasto ja kuitusaven välivarasto sekä maa-ainesten ja rakennusjätteen käsittely- ja loppusijoitusalue, sekä jätevedenpuhdistamo. Alue on em. toimintoihin liittyviä rakennuksia ja rakennelmia lukuun ottamatta rakentamatonta, mutta ihmisen voimakkaasti muokkaamaa ympäristöä. Kaava-alue sijoittuu Äänekosken teollisuusalueen suojavyöhykkeelle (sv). Jätteiden käsittelyalue rajoittuu lännessä Kuhnamojärveen ja etelässä suojavyöhykkeeseen ja metsätalouskäytössä olevaan, Metsä Fibre Oy:n omistamaan alueeseen. Lähimpään asutukseen (Suolahti-Äänekoski-tien takana) on etäisyyttä noin 550 metriä nykyisin käytössä olevalta alueelta. Lähin pohjavesialue on Valioranta ( , I luokka), joka sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä täyttöalueista itään. 3.4 Jätteenkäsittelyalueen toimintaa koskevat luvat Jätteenkäsittelyalueen nykyiselle toiminnalle on voimassa oleva Keski-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (Dnro KSU-2004-Y-104/111). Nykyisessä ympäristöluvassa on määrätty tehtäväksi jättää hakemus ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Luvan haltija on päättänyt aikaistaa määräysten tarkistamista Äänekosken tehdasalueelle suunnitteilla olevan biotuotetehtaan vuoksi. Metsä Fibre Oy:llä on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä hakemus Äänekosken tehdasintegraatin yhteydessä toimivan teollisuusjätteen käsittelyalueen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi. 3.5 Luonnonympäristö Maaperäolosuhteet Alue rajoittuu lännestä Kuhnamojärveen. Alueen maanpinta nousee loivasti Kuhnamojärvestä itäänpäin mentäessä. Ranta-alueet kuuluvat silttivyöhykkeeseen. Tästä itään päin mentäessä alueen katkaisee pohjois-eteläsuunnassa tasolle +110 kohoava kallioinen moreenimäki. Alueelle sijoittuu läjitysalue 3. Täyttöaluetta 2 reunustavat sen pohjois- ja eteläpuolella moreenikukkulat ( ). Alueen pohjamaa on turvetta, silttiä ja hiekkamoreenia. Turvealue (paksuus 0..2,7 m) sijoittuu alueen länsiosaan, ja turpeen alla on savea tai savista silttiä 3,1 6,8 m:n syvyyteen. Alueella tehtyjen pohjatutkimusten perusteella alueella ei ole hyvin vettä johtavia hiekka- tai sorakerroksia. Alueen maaperä on savi- ja silttialueilla erittäin huonosti vettä johtavaa ja moreenialueilla huonosti vettä johtavaa. Turvealueella maaperän kantavuus on huomioitu täyttöalueen rakenteita suunniteltaessa: rakenteiden alta on poistettu turvekerros ja osa patorakenteista on upotettu kovaan pohjaan saakka. Muualla pohjamaan kantavuus on hyvä. Kasvillisuus Kaava-alueelle ei sijoitu erityisiä kasvillisuutensa puolesta huomioitavia kohteita. Kaavaalueen eteläosassa on kasvittomia kenttiä sekä alueita, joilla kasvaa niittykasvillisuutta. Kasvillisuus on teiden varsilla ja avoimilla kentillä kulttuurivaikutteista. Jätealueen ja puhdistamon eteläpuolella Heikkalahden rannassa puusto on harvennettua sekametsää. Ranta on paikoin kivikkoinen. Luonnontilaisinta kasvillisuus on tämän alueen rantavyöhykkeessä, jossa vesirajassa on eri levyinen saravyöhyke ja sen alapuolella pajupensaikkoa sekä lehtipuustoa. 1

6 Kaava-alueen pohjoisosalle suunnitellun sillan kohdalla ranta on pengerretty. Kasvillisuus salmen itäpuolella on paikoin harvaa sara- ja järvikortetta, paikoin ranta on kokonaan kasviton. Ylempänä on kulttuurivaikutteista niittykasvillisuutta, pajupensaikkoa ja lehtipuustoa, aidatulla tehdasalueella nurmikkoa. 1 Eläimistö Läheisen Äänemäen alueen nisäkäslajistoon kuuluvat hirvi, orava, metsäjänis ja liito-orava. Miilunperän nisäkäslajistoon kuuluvat mm. orava ja siili. Liito-oravahavaintoja on tehty läheisen Rytylänmäen alueelta, kaava-alueeseen nähden Äänekosken tien vastakkaiselta puolelta. 2 Liito-orava alue sijaitsee molemmin puolin Äänekoskentietä, koska liito-orava pääsee ylittämään tien useasta kohdasta. Alueelta on inventointien yhteydessä löytynyt papanapuita sekä vanhoja risupesiä. 3,4 Liito-orava on luontodirektiivin II ja IV-liitteiden laji ja se on luokiteltu ensisijaisesti suojeltavaksi. Äänemäen alueella Tallahdella, noin 3 km päässä kaavaalueelta, esiintyy viitasammakko, joka on luontodirektiivin IV liitteen laji. 2 Linnusto Alueen linnusto on tavanomaista. Kaava-alueen eteläosassa on pieni kaivettu, rehevärantainen lampi, jossa on kesällä 2014 havaittu useampi sorsapoikue sekä mm. joutsenpari. 1 Kaava-alueen vesistöt eivät kuulu Kansainvälisesti tärkeisiin lintuvesiin (IBA-alueisiin) tai Suomen tärkeisiin lintualueisiin (FINIBA). 5 Kaava-alueen vesialueet ovat osittain maakunnallisesti arvokasta lintualuetta. Kuhnamon Miilunlahti ja Salakkajoen suu ovat merkittävä vesilintujen keväinen kerääntymisalue. Alue sijaitsee asutuksen ja teollisuuden vaikutuspiirissä. Hoitosuosituksena Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys ohjaa: Alueen rannoille ei tulisi ohjata merkittävää lisärakentamista. Kohteen alueella tulee erityisesti varautua teollisuudesta aiheutuvien öljy- ja kemikaalipäästöjen ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. 6 Suojelukohteet Kaava-alueella ei sijaitse suojelukohteita. Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat yksityiset Riihihaan luhtaranta noin 3 km kaava-alueesta kaakkoon ja Huutomäen rauhoitusalue (MRA206490) noin 4 km kaava-alueesta länsi-lounaaseen. Natura-alueista lähin on Vatianjärven Saraaveden alue (SCI-alue, FI ), joka alkaa noin 5 km kaava-alueesta etelään. 1 YVA-selostus 2 Äänekosken ja Suolahden taajamien laajennusalueiden luontoselvitys, Suunnittelukeskus Oy, Mattias Kanckos, Metsäliiton ja Vapon biodieselhanke, Äänekosken liito-oravaselvitys, Toukokuu (ELY, muistio ) Keski-Suomen maakunnallisesti tärkeät lintu-alueeteski-suomen lintutieteellinen yhdistys, Rakennettu ympäristö Kaava-alueen eteläisin osa toimii teollisuusalueen jätehuoltoalueena. Alue on aidattu. Alueella sijaitsee täyttöalueita ja lietealtaita. Kaatopaikkavesien keräystä ja käsittelyä varten alueella on erilaisia oja-, viemäri- ja pumppaamorakenteita. Lisäksi alueella sijaitsevat jätehuoltoon liittyvät sosiaali- ja taukotilat sekä huolto- ja varastotilat. Kaava-alueen etelä-osan luoteiskulmassa sijaitsee toiminnassa oleva Äänekosken Energia Oy:n jätevedenpuhdistamo. Jätevedenpuhdistamon eteläpuolella sijaitsee kompostikenttä ja pohjoispuolella Terävänniemen kärjessä sijaitsee teollisuusalueen jäteveden puhdistamiseen liittyviä altaita. Puhdistamolta itään sijaitsee Miilunlahdesta ajoväylällä erotettu vesiallas sekä käytöstä poistettu jätteenläjitysalue. Kaava-alueella sijaitsee alueen sisäisiä ajoväyliä. Luode-kaakko suuntaisen tien linjassa kulkee jätevedenpuhdistamolle jätevesiviemäri. Samaan linjaan on valmistumassa Suolahti - Terävänniemi siirtoviemäri, sekä 110 kv voimajohtokaapeli, joka korvaa nykyisen ilmajohdon. Vesistön läpi tulee jätevedenpuhdistamolle jätevesiviemäri Salakasta sekä jätevesiviemäri ja vesijohto Piilolanniemestä. Lisäksi alueen halki kulkee 110 kv johtoalue ja jätevedenpuhdistamolta Kuhnamon yli lähtee 110 kv johto.

7 Kaava-alueen pohjoisosalle suunnitellun sillan kohdalla ranta on pengerretty länsi- ja itärannalla. 3.7 Maanomistus Äänekosken kaupungin kiinteistörekisterin mukaan Äänekosken Energia Oy omistaa kiinteistön Muut kaava-alueen kiinteistöt omistaa kaavan hakija Metsä Fibre Oy. 4. SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa kaavaalue sijoittuu teollisuus- ja varastoalueelle, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem). Alueen ja lähiympäristön suunnittelussa tulee huomioida vaarallisten aineiden käyttöön, varastointiin ja kuljetuksiin liittyvät riskit. Alueiden käytön suunnittelussa on turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Kaava-alue sijoittuu Teräväniemen teollisuusalueen suojavyöhykkeelle (sv). Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvan konsultointivyöhykkeen sisälle on pyydettävä kunnan palo- ja pelastusviranomaisen ja tarvittaessa turvatekniikan keskuksen lausunto. Lentoliikennettä palvelevien varalaskupaikkojen suojavyöhykkeelle ei tule osoittaa meluherkkiä toimintoja tai esterajoituksia aiheuttavia korkeita rakennelmia. Alueen maankäytön suunnittelussa on varauduttava kattavan rinnakkaistiestön toteuttamiseen. Alueelle sijoittuvista rakennushankkeista on pyydettävä Puolustusvoimien lausunto. Kaava-alueen eteläosalle on osoitettu Yhdyskuntateknisen huollon alue (et). Merkinnällä osoitetaan kuntien yhteistä vedenhankintaa palvelevat tekopohjavesilaitosalueet tai jäteveden käsittelyä palvelevat jätevedenpuhdistamoalueet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Kaava-alueen eteläosalle on osoitettu voimalinja (z). Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat 110 kv, 220 kv ja 400 kv voimalinjat. Linjalla on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Ote Äänekosken itärannan teollisuusalueen osayleiskaavasta.

8 4.2 Yleiskaava Äänekosken kaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymässä, oikeusvaikutuksettomassa Äänekosken itärannan teollisuusalueen osayleiskaavassa nyt laadittavan asemakaavan kaava-alueelle on osoitettu teollisuusaluetta (TT-1 ja TT-2), yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET), maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja vesialuetta (W-2). Äänekosken taajaman alueelle laaditaan Äänekoski 2020 osayleiskaavaa, joka on ollut luonnoksena nähtävillä Osayleiskaavaluonnoksessa nyt laadittavan asemakaavan kaava-alueelle on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET), teollisuus- ja varastoaluetta (T) ja vesialuetta (W). Ote Äänekoski 2020 osayleiskaavan luonnoksesta.

9 4.3 Asemakaava Ympäristökeskuksen ja Korkeimman hallinto-oikeuden vahvistamassa Paperitehtaan asemakaavan muutoksessa nyt laadittavan asemakaavan kaava-alueen pohjoisosa on osoitettu vesialueeksi (W). Kaava-alueen muita osia ei ole asemakaavoitettu. Ote Paperitehtaan asemakaavan muutoksesta. 4.4 Pohjakartta Pohjakartan on laatinut Äänekosken kaupungin maanmittausinsinööri (AMK) Petteri Sundvall. Pohjakartta on tarkistettu

10 4.5 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat Asemakaavan laadinnassa hyödynnetään mm. seuraavia Metsä Fibre Oy:n Äänekosken biotuotetehdashankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin ja vireillä olevan Äänekoski 2020 osayleiskaavan yhteydessä laadittuja, laadittavia ja viitattuja selvityksiä: Äänekosken rakenneyleiskaavan 2016 luontoselvitys, Suunnittelukeskus Oy, Äänekosken ja Suolahden taajamien laajennusalueiden luontoselvitys, Suunnittelukeskus Oy, Taajamien laajennusalueiden maisemaselvitys, Äänekosken kaupunki, Anna-Kaisa Aalto, Rakenneyleiskaava Äänekoski 2016 maisemaselvitys (kartta-aineisto) Äänekosken kaupunki, Anna-Kaisa Aalto, Keski-Suomen liitto. Keski-Suomen maakuntakaava. Liikennevarausten perusteet, Rakennusinventointi, Juuso Väisänen, Keski-Suomen museo, Äänekosken teollisuusalueen inventointi, Timo Kantonen Äänekosken biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiselostus (liitteineen), Sweco Ympäristö Oy, Hakemus toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi, Metsä Fibre, Äänekosken tehdas, Teollisuusjätteen käsittelyalue, Metsä Fibre Oy, Muista asemakaavahankkeen yhteydessä mahdollisesti laadittavista selvityksistä sovitaan hankkeen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa. 5. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kaavan osallisluetteloon on merkitty seuraavat tahot: Kaava-alueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta, ympäristölautakunta ja vapaaaikalautakunta Äänekosken Energia Oy Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Laukaan kunta Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) Keski-Suomen Pelastuslaitos Liikennevirasto Osallisluettelo täydennetään kaavan vireillä olon aikana tulleiden ilmoitusten perusteella. Aloitusvaiheessa kaavahankkeesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa esitellään kaavan lähtökohdat ja keskeiset tavoitteet sekä osallisten vaikutusmahdollisuudet. Kaikkiin kaavoihin liittyvissä asioissa voi olla suoraan yhteydessä kaupungin kaavoituspalveluihin. Suunnittelun valmisteluvaiheessa järjestetään Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu: kaava on katsottava laissa määritellyllä tavalla maankäytön kannalta merkittäväksi. Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävilläolovaiheen aikana. Kaava asetetaan MRA 30 :n mukaisesti nähtäville ensin valmisteluvaiheen kuulemista var-

11 ten ja sen jälkeen ehdotuksena MRA 27 :n mukaan. Valmisteluvaiheessa kaava on nähtävillä yleensä vähintään 14 vuorokautta ja ehdotusvaiheessa vähintään 30 vuorokautta. Hankkeen vireille tulosta ja nähtävillä oloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla ja kaupungin ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti sekä ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaavasuunnitelma sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavoittajalle (ks. yhteystiedot) ja sen riittävyydestä on mahdollisuus esittää Keski-Suomen ELY-keskukselle neuvottelun käymistä ehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa. Kaavamuutoksesta pyydetään lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta, vapaa-aikalautakunnalta, Äänekosken Energia Oy:ltä, Metsä Fibre Oy:ltä, Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, sekä Liikennevirastolta. 6. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 6.1 Aloite, vireilletulo ja tavoiteaikataulu Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Metsä Fibre Oy/X.X., joka jätti Terävänniemen aluetta koskevan kaavoitushakemuksen xx.xx Dnro. Kaavahanke tuli vireille , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin asetettavaksi nähtäville. Kaava on tarkoitus saattaa luonnoksena nähtäville elokuun 2014 aikana. Asemakaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella valmistellaan kaavaehdotus, joka tarkoitus saattaa nähtäville syksyn 2014 aikana. Tavoitteena on, että alueen toteuttaminen asemakaavan mukaisesti on voidaan aloittaa kevään 2015 aikana. 6.2 Tarkasteltavat vaihtoehdot Koska Äänekosken biotuotetehtaan ja teollisuusalueen välittömään yhteyteen, nyt laadittavan asemakaavan kaava-alueelle sijoittuvan jätteenkäsittelyalueen olosuhteita, toimintaa ja ympäristövaikutuksia on tarkasteltu erittäin laajasti ja yksityiskohtaisesti elokuussa 2014 valmistuneen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) ja jätteenkäsittelyaluetta koskien vireillä olevan ympäristölupahakemuksen yhteydessä, keskitytään asemakaavan laadinnassa yhden vaihtoehdon tarkasteluun.

12 7. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne, aluevaraukset ja kaavamerkinnät Asemakaavalla laajennetaan kaupunginosaa 15 Hiskinmäki, korttelia Kaava-alue jakautuu kahteen osaan: Terävänniemi ja pohjoisosan vesialue. Koko kaava-alue kuuluu Äänekosken teollisuusalueen suojavyöhykkeeseen (sv). Teräväniemi Terävänniemen osalta kyse on kaava-alueen ensimmäisestä asemakaavasta. Ohjeellisella tonttijaolla muodostettavien tonttien pinta-ala ovat noin 67,14 ha ja 0,84 ha. Korttelin käyttötarkoitukseksi osoitetaan Jätteenkäsittelyalue/Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (EJ/ET). Kortteliin on osoitettu yksi rakennusala. Tonttien kerrosala on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,10. Korttelialueen maaperän pilaantuneisuus tulee tutkia ja pilaantuneet alueet kunnostaa ympäristöviranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti ennen rakennustöiden aloittamista (pima-1). Hule- ja kaatopaikkavedet tulee johtaa viranomaisten osoittamaan paikkaan ja/tai viranomaisten osoittamalla tavalla. Lisäksi alueelle osoitetaan vesialuetta (W). Alueella on osoitettu alueen sisäiset vesialtaat (w), luonnollisena säilytettävää tai istutettava alue (li) sekä ohjeelliset ajoyhteydet (ajo). Kartalle on merkittyä merkittävimmät voimajohdot, vesijohdot ja jätevesiviemärit sekä niille varattu ohjeellinen alueen osa. Pohjoisosan vesialue Kaava-alueen pohjoisosan osalta kyse on Paperitehtaan asemakaavan muutoksesta ja laajennuksesta. Alue osoitetaan vesialueena (W). Alueelle osoitetaan osa-alue, jolle saa rakentaa sillan (si). Kartalle on merkitty veden ylitse kulkeva voimajohto sekä sille varattu ohjeellinen alueen osa. 8. KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavan laatijan näkemyksen nyt laadittavalla asemakaavalla on vähän suoria vaikutuksia. Näin ollen kaavan vaikutustenarvioinnin yhteydessä keskitytään kaava-alueen tulevalle maankäytölle ylemmillä kaavatasoilla asetettujen tavoitteiden toteutumiseen, sekä kaavaan välillisesti, mutta hyvin olennaisella tavalla liittyvien jätteenkäsittelyalueen ympäristölupahakemuksen yhteydessä arvioitujen vaikutusten tarkasteluun. Kaava-alueen välittömään läheisyyteen suunnitellun biotuotetehtaan ja kaava-alueelle sijoittuvien yhdyskuntateknistä huoltoa ja jätteenkäsittelyä palvelevien toimintojen sijoittumiselle, luonteelle ja toteutustavalle asetettavia ehtoja ohjataan viranomaisten toimesta osana normaalia ympäristövaikutusten arviointi- ja ympäristölupamenettelyä. 8.1 Ylemmillä kaavatasoilla asetettujen tavoitteiden toteutuminen Ympäristöministeriön vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa kaavaalue sijoittuu teollisuus- ja varastoalueelle, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem). Alueen ja lähiympäristön suunnittelussa tulee huomioida vaarallisten aineiden käyttöön, varastointiin ja kuljetuksiin liittyvät riskit. Alueiden käytön suunnittelussa on turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Kaava-alue sijoittuu Teräväniemen teollisuusalueen suojavyöhykkeelle (sv). Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvan konsultointivyöhykkeen sisälle on pyydettävä kunnan palo- ja pelastusviranomaisen ja tarvittaessa turvatekniikan keskuksen lausunto. Lentoliikennettä palvelevien varalaskupaikkojen suojavyöhykkeelle ei tule osoittaa meluherkkiä toimintoja tai esterajoituksia aiheuttavia korkeita rakennelmia. Alueen maankäytön suunnittelussa on varauduttava kattavan rinnakkaistiestön toteuttamiseen. Alueelle sijoittuvista rakennushankkeista on pyydettävä Puolustusvoimien lausunto.

13 Kaava-alueen eteläosalle on osoitettu Yhdyskuntateknisen huollon alue (et). Merkinnällä osoitetaan kuntien yhteistä vedenhankintaa palvelevat tekopohjavesilaitosalueet tai jäteveden käsittelyä palvelevat jätevedenpuhdistamoalueet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Äänekosken kaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymässä, oikeusvaikutuksettomassa Äänekosken itärannan teollisuusalueen osayleiskaavassa nyt laadittavan asemakaavan kaava-alueelle on osoitettu teollisuusaluetta (TT-1 ja TT-2), yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET), maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja vesialuetta (W-2). Äänekosken taajaman alueelle laaditaan Äänekoski 2020 osayleiskaavaa, joka on ollut luonnoksena nähtävillä Osayleiskaavaluonnoksessa nyt laadittavan asemakaavan kaava-alueelle on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET), teollisuus- ja varastoaluetta (T) ja vesialuetta (W). Kaavan laatijan näkemyksen mukaan kaava-alueelle laadittu asemakaavaluonnos toteuttaa Keski-Suomen maakuntakaavassa, Äänekosken itärannan teollisuusalueen oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa, sekä vireillä olevassa Äänekoski 2020 osayleiskaavassa kaava-alueen tulevalle maankäytölle asetettuja tavoitteita. Kaava-alueen tulevaksi käyttötarkoitukseksi on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue/jätteenkäsittelyalue. 8.2 Jätteenkäsittelyalueen ympäristölupahakemuksen yhteydessä arvioitujen muutosten vaikutus ympäristökuormitukseen Jätteenkäsittelyaluetta koskevassa ympäristölupahakemuksen yhteydessä todetaan, että biotuotetehdashankkeen johdosta jätteenkäsittelyalueelle sijoitettavan jätteen määrä kasvaa hieman ja jätejakeissa tapahtuu pieniä muutoksia. Tehtaan rakentamisen ja vanhojen toimintojen purkamisen yhteydessä todetaan syntyvän kertaluontoisesti merkittäviä määriä purkujätteitä ja mahdollisesti pilaantunutta maa-ainesta, joita on tarkoitus loppusijoittaa tai käyttää hyödyksi jätteenkäsittelyalueen rakenteissa. Merkittävimmät lupamääräysten tarkistamista edellyttävät muutokset koskevat ympäristölupahakemuksen mukaan jätteenkäsittelyalueelle sijoitettavan jätteen enimmäismäärän korottamista tonniin vuodessa, tehtaan rakennustöissä muodostuvien pilaantuneiden maiden kertaluontoisten erien käsittelyä tai sijoitusmahdollisuutta alueelle enintään tonnia vuodessa, sekä mahdollisuutta rakentaa ja ottaa käyttöön osa täyttöalueesta 3 vaarallisen jätteen kaatopaikan luokituksen mukaisena. Uutena jatkuvasti syntyvänä jätejakeena alueelle tulee kuoren kaasutuslaitoksen tuhka, jonka määrä on arviolta tonnia vuodessa. Muutoksilla ei ole vaikutusta jätteenkäsittelyalueen kokoon tai maankäyttöön. Ympäristölupahakemuksessa jätteenkäsittelyalueen toiminnan todetaan jatkuvan pääpiirteittäin ennallaan, eikä hakemuksessa esitetyillä muutoksilla toimintaan ja läjitettyihin jätejakeisiin odoteta olevan olennaista vaikutusta alueen suotovesien määrään tai laatuun, sisäisen veden ominaisuuksiin, pohjaveteen, kaatopaikkakaasujen muodostumiseen tai meluun ja tärinään. Jätteenkäsittelyalueella käsiteltävät jätteet säilyvät pääosin ennallaan ja alueen ympäristövaikutukset hallitaan tehokkaasti sekä rakenteellisin keinoin että päästöjen puhdistuksella. Esimerkiksi suotovedet todetaan kerättävän ja käsiteltävän integraatin biologisella jätevedenpuhdistamolla, jolloin kuormitusvaikutus alapuoliseen vesistöön jää erittäin vähäiseksi. 8.3 Kaavan vaikutukset alueen liikennöintiin ja liikennejärjestelyihin Kaavan vaikutukset kaava-alueen ja kaava-alueen lähiympäristön liikennöintiin ja liikennejärjestelyihin liittyvät suoraan ja välillisesti Biotuotetehtaan rakentamiseen ja toimintaan kaava-alueen välittömässä läheisyydessä. Liikennöinti jätteenkäsittelyalueelle tapahtuu jatkossakin suoraan tehtailta täyttöalueen 3 pohjoispuolella olevan portin kautta. Myös muilta ulkopuolisilta toimipisteiltä mahdollisesti tulevat kuormat tullaan pääsääntöisesti ajamaan tehdasalueen kautta, jolloin ne voidaan punnita ennen läjitysalueelle vientiä. Läjitysalueelle kul-

14 kee tieyhteys myös alueen itäpuolelta. Tätä reittiä käytetään maa- ja kiviainesten kuljetukseen täyttöalueelta poispäin ja vaihtoehtoisena sellaisten muualta tulevien jätejakeiden kuljetukseen, jotka ovat tunnettuja ja muualla punnittuja ennen alueelle tuomista. 9. YLEISKAAVALLINEN TARKASTELU Kaava-alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Alueella on vireillä Äänekoski 2020 osayleiskaava, joka oli ehdotuksena nähtävänä välisen ajan. Osayleiskaavatyö on kesken. Maankäyttö- ja rakennuslain 54.4 :n mukaan laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on otettava huomioon 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. Seuraavassa selvitetään, miten asemakaava toteuttaa 39 :n vaatimukset. 9.1 Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Jätteenkäsittelyalue/Yhdyskuntateknisen huollon alue sijoittuu nykyiselle jätealueelle, liikenteellisesti hyvin saavutettavalle alueelle ympäristöön, joka liittyy vahvasti Äänekosken keskustan teollisuusympäristöön. Jätevedenpuhdistamon sijoittuminen myös jatkossa keskeiselle paikalle asutukseen ja teollisuuteen nähden on perusteltua ja tukee toimivaa infrastruktuuria. Myös jätteenkäsittelyalueen sijoittaminen myös jatkossa Terävänniemeen on taloudellisesti ja ekologisesti perusteltavaa. Jätejakeiden säilyttäminen lähellä niiden syntypaikkaa mahdollistaa sen, että uusia neitseellisiä alueita ei tarvita jätteiden säilytykseen. Myös jätekuljetusten matkat ja määrät pysyvät entisellään. Ratkaisu tukee yhdyskuntarakennetta, on taloudellisesti perusteltua ja edistää yhdyskuntarakenteen ekologista kestävyyttä. 9.2 Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Asemakaava mahdollistaa jätevedenpuhdistamon ja jätteidenkäsittelytoiminnan säilyttämisen ja kehittämisen alueella. Näin olemassa olevan yhdyskuntarakenteen käyttöikää jatketaan. Alueelle sijoittuvien jätteenkäsittely- ja vedenpuhdistustoimintojen kehittäminen Äänekosken kaupungin ja alueelle sijoittuvan teollisuuden välisenä yhteistyönä mahdollistaa alueelle sijoittuvien toimintojen pitkäjänteisen kehittämisen olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, infraverkostoja ja järjestelmiä hyödyntäen. 9.3 Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Kaava-alueelle sijoittuvilla jätteen- ja jätevesien käsittelyyn liittyvillä toiminnoilla on olennainen välillinen vaikutus Äänekosken kaupunkialueella. Kaava-alueelle sijoittuva vedenpuhdistamo tuottaa puhdasta vettä alueen asukkaiden ja yritysten käyttöön. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus voidaan järjestää Keski-Suomen maakuntakaavan mukaisesti asemakaavan toteutuessa. 9.4 Liikenteen, energia-, vesi-, ja jätehuollon järjestäminen Asemakaavalla mahdollistetaan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien toimintojen sijoittaminen alueelle. Lisäksi kaava mahdollistaa Metsä Fibre Oy:n suunnitteleman 110 kv:n voimajohdon toteuttamisen nykyisen 110 kv:n voimajohtolinjan johtokäytävään. 10. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.