TARJOUSPYYNTÖ: METSÄMAA KAAVOITUKSESSA (ns. MEKA -hanke)

Transkriptio

1 Päiväys Datum Dnro Dnr YM14/5511/2015 Arvoisa vastaanottaja Viite Hänvisning Asia Ärende TARJOUSPYYNTÖ: METSÄMAA KAAVOITUKSESSA (ns. MEKA -hanke) 1. Hankinnan kohde ja tavoitteet Ympäristöministeriö pyytää tarjousta hankkeesta, jonka tarkoituksena kehittää kaavoitusta ja sen ohjausta metsämaahan kohdistuvan suunnittelun osalta. Päähuomio on kuntien kaavoissa ja mm. yleiskaavojen vaikutuksissa maisematyölupiin. Työssä huomioidaan myös maakuntakaavojen ohjausvaikutus kuntien kaavoihin. Tarkempi tehtävän määrittely on liitteessä Hankintamenettely Kyseessä on EU-kynnysarvon alittava hankinta. Hankinnasta on julkaistu hankintailmoitus tarjouspyyntöasiakirjoineen sähköisessä tietokannassa (HILMA). Tarjouspyyntö on myös julkaistu ympäristöministeriön verkkosivuilla kohdassa ajankohtaista. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007). Hankinnassa käytetään avointa menettelyä. 3. Sopimuskausi Työ käynnistyy elokuussa 2015 ja sen on oltava valmiina Hankintapäätös ja hankintasopimus Hankintapäätöksen tekee viranhaltija. Hankintapäätöksestä ilmoitetaan kaikille tarjoajille kirjallisesti. PL 35, VALTIONEUVOSTO PB 35, FI STATSRÅDET, FINLAND

2 2 Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen tehdään hankintaa koskeva kirjallinen sopimus. Tilaajan ja tarjoajan välille syntyy sopimus vasta kun molemmat osapuolet ovat allekirjoittaneet hankintasopimuksen. Hankintasopimus tehdään tilaajan hankintayksikön malliasiakirjan mukaisesti. Hankintasopimukseen sovelletaan JYSE 2014 palvelut -ehtoja, ellei tässä tarjouspyynnössä tai sen liiteasiakirjoissa ole muuta mainittu. Sopimusehdot ovat ehdottomia vaatimuksia, eikä niihin saa tehdä muutoksia. Muita kuin tarjoushintaan vaikuttavia sopimuksen yksityiskohtia voidaan täsmentää sopimusneuvotteluissa. Omia sopimusehtoja ei voi esittää tarjouksessa. Hankintasopimus voidaan tehdä ja panna täytäntöön aikaisintaan 14 päivän kuluttua siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen valitusosoituksineen ja oikaisuohjeineen tiedoksi. 5. Tarjouksen jättäminen Tarjous ja sen liitteet on toimitettava viimeistään kello mennessä. Tarjous on toimitettava suljetussa kirjekuoressa (kirjekuoren tulee sisältää tarjous liitteineen myös sähköisessä muodossa muistitikulla tai CD-levyllä) osoitteeseen: Ympäristöministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto Ministeriön kirjaamon käyntiosoite on Aleksanterinkatu 7, Helsinki Tarjouskuoreen sekä tarjoukseen on merkittävä tarjoajan nimi sekä teksti: MEKA Dnro YM14/5511/2015. Paperimuotoinen tarjous on ensisijainen, mikäli sähköisen ja paperisen välillä on ristiriitaa. Tarjouksen tulee sitovana olla voimassa 60 päivää tarjouksen toimittamisen määräpäivästä. Mikäli saaduista tarjouksista yksikään ei vastaa tarjouspyyntöä hankintayksikön edellyttämällä tavalla taikka olosuhteet tarjouskilpailun aikana muuttuvat sellaisiksi, ettei hankintayksikkö voi hyödyntää tarjouskilpailun tuloksia, hankintayksikkö voi keskeyttää hankintamenettelyn osittain tai kokonaan. Tarjouksen tekemisestä, esittelystä tai muusta menettelyyn osallistumisesta ei makseta tarjoajille korvausta. Tarjousasiakirjat ovat saatavissa suomen kielellä. Tarjoajan halutessa tarjousasiakirjat muulla kielellä, käännättäminen ja siitä aiheutuvat kustannukset ovat tarjoajan itsensä vastattavina. Tarjousasiakirjoja ei palauteta. 6. Tarjouksen laatiminen Tarjoukseen tulee liittää seuraavat tiedot: 1) tarjoajan yhteystiedot, tarjouksen yhteyshenkilö ja sähköpostiosoite. Ilmoittamalla sähköpostiosoitteen tarjoaja antaa samalla suostumuksensa siihen, että hankintayksiköllä on oikeus lähettää tarjouskilpailua koskevat asiakirjat sähköpostitse.

3 3 2) Toteuttamissuunnitelma, jonka maksimipituus on 6 x A4-sivua. Toteuttamissuunnitelmasta tulee käydä ilmi lähestymistapa, käytettävät menetelmät, aineisto ja tietolähteet ja aikataulu. Suunnitelman tulee vastata kohdassa 1 hankinnan kuvaus esitettyihin tavoitteisiin, mutta siinä on mahdollista esittää lisäksi uusia avauksia. 3) Päävastuullinen ja muut työhön osallistuvat henkilöt sekä heidän CV:nsä. Tarjouksesta tulee käydä ilmi henkilöiden tehtävät, työmäärät, pätevyys ja aihepiirin tuntemus. Tiedoissa on ilmoitettava myös päävastuullisen henkilön varahenkilö. 4) Tarjouksessa tulee esittää tarjoajan organisaation tärkeimmät referenssit (enintään 3 kpl) hankinnan aihealueelta viimeisen kolmen vuoden ajalta. Kunkin referenssin sisältö ja vastaavuus tarjouspyynnön kohteeseen on esiteltävä noin puolen sivun mittaisella tekstillä (0,5 A4-sivua/referenssi). 5) Tarjoushinta esitetään kokonaishintana sekä alv eriteltynä. Toteuttajaksi valittava taho vastaa kaikista toimeksiannon suorittamisesta aiheutuvista kustannuksista, paitsi mahdollisista taitto- ja painatuskustannuksista. Tarjousten vertailukelpoisuuden varmistamiseksi tarjottujen hintojen tulee olla kiinteitä, kattaa kaikki työn toteuttamisesta aiheutuvat kulut materiaali-, laskutus- ja toimistokuluineen. 7. Tarjousten käsittely Tarjousten arviointi ja vertailu toteutetaan hankintalainsäädännön mukaisesti kolmessa vaiheessa: soveltuvuusvaatimusten täyttymisen arviointi tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkastaminen tarjousten vertailu 8. Tarjoajien soveltuvuuden arviointi Tarjoajan on toimitettava tarjouksen liitteenä allekirjoitettu ja asianmukaisesti tehty ilmoitus tarjoajaa koskevien soveltuvuusvaatimusten täyttämisestä. Vaatimus 1 Tarjoaja on merkitty kaupparekisteriin, ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin sekä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Vaatimus 2 Tarjoaja on huolehtinut verojen, sosiaaliturvamaksujen ja eläkevakuutusmaksujen maksamisesta. 9. Tarjoajien ja tarjouksen soveltuvuuden arviointi ja tarjouspyynnön mukaisuus Hankintayksiköllä on velvollisuus hylätä tarjous, joka on tarjouspyynnön vastainen ja siten vertailukelvoton. Tarjoukseen ei saa liittää tarjoajan omia tarjouspyynnön vastaisia ehtoja. Tarjouksen tulee vastata tarjouspyyntöä ja sen liitteitä sekä niissä mainittuja vaatimuksia. Tarjoaja tai tarjous, joka ei täytä sille tässä tarjouspyynnössä tai tämän liitteissä mainittuja soveltuvuusehtoja, suljetaan tarjouskilpailusta pois. Myöhästynyttä tarjousta ei oteta tarjouskilpailussa huomioon.

4 4 10. Valinta- ja vertailuperusteet Valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Tarjousten vertailuperusteina ovat: 1) Toteuttamissuunnitelman sisältö ja laatu (painoarvo 40 %) 2) Organisaation referenssien sisältö ja vastaavuus tarjouspyynnön kohteeseen ja tekijöiden osaaminen (painoarvo 40 %) tekijöiden pätevyys tekijöiden aihealueen tuntemus 3) Hinta (painoarvo 20 %) Ympäristöministeriön hankkeesta konsultille maksettava palkkio voi olla enintään Tarjoaja voi tarjouskilpailun aikana pyytää lisätietoja sähköpostitse lähettämällä kysymykset osoitteeseen 11. Tarjoustietojen ja hankinta-asiakirjojen julkisuus Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) perusteella tarjoukset ovat yleisesti julkisia silloin, kun hankintaa koskeva sopimus on tehty. Asianosaisille tarjousasiakirjat tulevat kuitenkin julkisiksi jo silloin, kun hankintaa koskeva päätös on tehty. Tarjous on laadittava niin, ettei se sisällä liike- tai ammattisalaisuuksia. Tarjousten avaustilaisuus ei ole julkinen. 12. Muut ehdot Hankintaan sovelletaan julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtoja palveluhankinnoissa (JYSE 2014 palvelut) siltä osin, kun tämän tarjouspyynnön tai sen liitteissä ei ole toisin mainittu. Kaikki palvelun tuloksena syntyvä aineisto, kuten raportit, selvitykset, tietokannat, tietokoneohjelmat ja tieto sekä niihin liittyvät omistus- ja immateriaalioikeudet (jäljempänä "tulosaineisto") ovat YM:n omaisuutta. YM:llä on oikeus muuttaa tai muokata tulosaineistoa ja luovuttaa sitä koskevia oikeuksia kolmansille kokonaan tai osittain. Muilta osin immateriaalioikeuksiin sovelletaan Julkisten palveluhankintojen yleisten sopimusehtojen (JYSE 2014 palvelut) kohtaa Päiväys ja allekirjoitus Helsinki Matti Vatilo Rakennusneuvos Harry Berg Ympäristöneuvos Liite 1. Tehtävän määrittely

5 5 Tehtävän määrittely: Metsämaa kaavoituksessa -hanke (MEKA) Liite 1 Metsämaa kaavoituksessa hankkeen tarkoituksena on kehittää kaavoitusta ja sen ohjausta metsämaahan kohdistuvan suunnittelun osalta. Päähuomio on kuntien kaavoissa ja mm. yleiskaavojen vaikutuksissa maisematyölupiin. Työssä huomioidaan myös maakuntakaavojen ohjausvaikutus kuntien kaavoihin. Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnissa 2013 todettiin metsien käyttöön liittyvästä kaavoituksesta seuraavaa: Kaavoituksen merkitys metsien käytön ohjauksessa on ollut perinteisesti vähäinen ja metsätalousalueilla sijaitsevien luonnonarvojen ja maiseman suojeluun kaavoituksellisin keinoin on suhtauduttu pidättyvästi. Maisematyölupaa edellyttävää toimenpiderajoitusta käytetään kuitenkin yleiskaavoituksessa erityisesti taajamien läheisyydessä, ranta-alueilla ja luonnonsuojelun tai maisema-arvojen kannalta arvokkaissa kohteissa sekä alueilla, joissa puustoisille suojavyöhykkeille on tarvetta. Kaavoitus on aiheuttanut joissakin tilanteissa epäselvyyksiä metsätalouden käytännön toimijoille. Epäselvyydet ovat koskeneet alueen kaavatilannetta ja kaavamerkintöjen ja -määräysten vaikutuksia metsien käyttöön ja metsätalouden harjoittamiseen. Metsäntutkimuslaitoksen Etelä-Suomen alueella tekemän selvityksen mukaan yleiskaavoissa käytetyt suojelumerkinnät nostivat metsien suojelupinta-alaa vain vähän, mutta rajoitetussa puuntuotannossa olevaa metsä- ja kitumaan pinta-alaa selvästi. Yleiskaavoituksen vaikutus metsätalouteen riippuu keskeisesti yleiskaavan luonteesta ja tarkoituksesta kussakin tapauksessa. Kaavoituskäytännöt myös vaihtelevat kunnittain ja kuntakohtaiset erot erilaisten metsätalouteen vaikuttavien kaavamerkintöjen ja -määräysten käytössä ovat suuria. Myös maisematyölupaa edellytetään metsätaloustoimilta vaihtelevalla tavalla. Yhdessä kunnassa maisematyöluvan hakemista saatetaan edellyttää laajoillakin yleiskaavoitetuilla alueilla, toisessa kunnassa maisematyöluvan hakemisvelvollisuutta ei käytetä asemakaavaalueiden ulkopuolella. Metsätalouden rajoitteiden näkökulmasta keskeisiä MRL:n mukaisista yleiskaavan sisältövaatimuksista ovat maiseman ja luonnonarvojen vaalimista sekä virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyyttä koskevat kohdat. Myös ympäristöhaittojen vähentämistä koskeva yleiskaavan sisältövaatimus voi liittyä metsien käyttöön suojavyöhykkeiden tarpeen kautta. Metsätaloutta ohjaavia merkintöjä ja määräyksiä harkittaessa on otettava huomioon maanomistajan asemaan kohdistuvat vaikutukset. Kaavasta seuraavat velvoitteet eivät saa olla maanomistajille kohtuuttomia ja maanomistajia on kohdeltava yhdenvertaisesti. On syytä huolella miettiä, missä tilanteissa ja missä laajuudessa yleiskaavaan sisällytettävät toimenpiderajoitukset ovat tarpeellisia. Metsienkäyttöön vaikuttavien kaavamerkintöjen ja -määräysten osalta metsäalueiden ominaisuudet ja erityispiirteet voivat johtaa siihen, että yleiskaavasta aiheutuvat, vierekkäisten metsätilojen omistajiin kohdistuvat taloudelliset vaikutukset poikkeavat selvästi toisistaan. Yhdenvertaisuusperiaate ei edellytä, että esimerkiksi luonto- tai virkistyskäyttöarvoiltaan erilaisia metsäkiinteistöjä omistavia maanomistajia tulisi kohdella yhtenevällä tavalla. Edellisen hallituksen hyväksymän Metsästrategian yksi strateginen hanke on Metsäalaa tukeva kaavoitus. Hankkeen vastuutahoiksi on määritelty ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö ja muiksi toimijoiksi Kuntaliitto, kunnat, ELY-keskukset ja Suomen metsäkeskus Hankkeen kuvauksen mukaan selkeytetään metsälain ja maankäyttö- ja rakennuslain rajapinnat niin, että päällekkäinen ohjaus poistuu. Lisäksi selkeytetään maisematyölupamenettelyjä ja kaavamääräyksiä. Kolmanneksi organisoidaan kaavojen saatavuus paikkatietona.

6 6 Metsästrategian mukaan hankkeessa kehitetään toimintatapoja metsäalan asiantuntemuksen lisäämiseksi kuntien ja maakuntien liittojen kaavoituksessa, vähennetään hallinnon päällekkäistä ohjausta ja lisätään eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Metsäala osallistuu aktiivisesti kaavoitusprosesseihin ja metsäalueita koskevia uusia kaavoja laadittaessa vaikutukset metsätaloudelle arvioidaan. Kaavoituksen kehittämisen myötä edistetään metsästrategian toista ja kolmatta päämäärää (2 Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat sekä 3 Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä ja monipuolisessa käytössä). Taajamien lähimetsät ovat keskeisiä metsien saavutettavuuden, niiden hyvinvointi- ja terveysvaikutusten sekä metsäsuhteen kehittymisen kannalta. Hankkeessa selvitetään, miten taajamien lähimetsiä ja virkistysreittejä voidaan turvata kaavoituksessa. Osana hanketta tarkastellaan myös, aiheuttaako uusiutuvan energian lisäkäyttö tarpeita kehittää kaavoitusta. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on tekemässä metsätalouden ja kaavoituksen yhteensovittaminen - projektia. Projektissa kehitetään toimintatapoja metsäalan toimijoiden ja eri hallinnonalojen käyttöön. Projektissa käsitellään myös yleiskaavoituksen ja maisematyölupien menettelyjen kehittämistä. Projektia rahoittaa MMM. Tapion käynnissä olevassa projektissa metsäalueiden kaavoitusta käsitellään metsätalouden näkökulmasta. Tätä näkökulmaa täydentämään ympäristöministeriössä on havaittu tarvetta lähestymistavalle, missä asiaa tarkastellaan laajemmin kaavasuunnittelun ja yleiskaavoituksessa oleellisen eri näkökulmien yhteensovittamisen kannalta. Siksi ympäristöministeriö kaavaohjauksen kehittämisestä vastuullisena ministeriönä käynnistää Metsämaa kaavoituksessa -hankkeen (MEKA -hanke), jonka tavoitteet ovat: selvittää riittävän kattavasti, millä tavalla ja minkälaisissa tilanteissa kuntien kaavoilla on rajoitettu metsien käyttöä. selvittää käytäntöjä, miten yleiskaavojen määräyksiä näillä alueilla on sovellettu ja minkälaisia vaikutuksia tällä on ollut metsätalouden harjoittamiseen. selvittää kaavojen selkeyttä ja kohtuullisuutta metsätalouden harjoittamisen näkökulmasta. arvioida metsäalueiden suunnittelua biotalouden edistämisen kannalta. selvittää miten kaavoitus voi tukea ja yhteen sovittaa metsien säilymistä aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä ja monipuolisessa käytössä. kehittää metsämaan osalta kaavojen vaikutusten arviointiin liittyviä menettelyjä. Toteuttamissuunnitelmassa tarjoaja tekee ehdotuksen siitä, miten työssä selvitetään kaavojen aluevarausten ja kaavamääräysten aiheuttamat rajoitukset metsätaloudelle. Toteuttamissuunnitelmassa myös kuvataan miten hankkeessa käsitellään metsätalouden ja metsämaan muun taloudellisen, virkistyksellisen ja luonnonsuojelullisen käytön yhteensovittamista ja metsäalueita koskevan lainsäädännön rajapintoja. Esille nousevia kehitystarpeita arvioidaan metsäalan toimijoiden osallisuuden, kaavoituksen normistojen, kaavoituksen ohjeistojen ja viranomaisten kaavaohjauksen näkökulmista. Kehitystarpeita arvioidaan myös huomioiden taajamien läheisten metsämaiden sekä maaseudun metsämaiden suunnittelutarpeen ero. Hankkeelle kootaan ohjausryhmä, johon tarvitaan ympäristöministeriön ja SYKE:n edustajien lisäksi edustajat mm. kuntien kaavoituksesta, Suomen kuntaliitosta, ELY-keskuksista ja metsäalan hallinnosta. Työn tueksi osallisille järjestetään yksi tai useampi työpaja. Hanke alkaa kesäkuussa 2015 kilpailutuksella ja konsultin valinnalla. Valitun konsultin työ käynnistyy elokuussa. Hankkeesta konsultille maksettava palkkio voi olla enintään Palkkio maksetaan kahdessa osassa vuosille 2015 ja 2016 ympäristöministeriölle osoitetuista määrärahoista. Konsultin työn tulee valmistua