1. JOHDANTO. Seurantahankkeen tavoitteiksi kirjattiin:

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. SEURANNAN JÄSENNYKSIÄ Ammattistartti nuorten koulutuspolun osana Kehittävä tavoitearviointi 5 3. SEURANNAN TIETOTARPEITA Nivelvaiheen pudokkuus Perusopetuksesta toiselle asteelle siirtyminen Opintojen keskeyttämisen vähentäminen Opintojen läpäisy Ammattistartin suorittaneiden jatkosijoittuminen Tutkinnon suorittaminen Sijoittuminen tutkinnon jälkeen Kehittävä seurantatieto Ammattistarttia kehittävä seurantatieto Ammatillisen peruskoulutuksen kehittäminen Perusopetuksen ja ammatinvalinnanohjauksen kehittäminen AMMATTISTARTIN ALOITTAVIEN KYSELY Taustatietoja Raportissa käytettävät taustamuuttujat Miten ja miksi ammattistartlle tultiin? Tavoitteet ammattistartille Opiskelijoiden valmiudet Jatkosuunnitelmat ammattistartin jälkeen Ohjaustarpeet AMMATTISTARTIN PÄÄTTÄVIEN KYSELY Taustatiedot Käytetyt taustamuuttujat Ammattistartin tavoitteiden saavuttaminen Opiskelijoiden valmiuksien parantuminen Tyytyväisyys ja kokemukset Jatkosuunnitelmat Ohjaustarpeet TUTKINTOON VALMISTUVIEN KYSELY Kyselyn toteuttaminen Esimerkkejä tuloksista KESKEYTTÄMISEN SEURANTA Keskeyttävien seurantalomake Keskeyttämisen seuranta osana peruskoulun päättäneiden seurantaa MÄÄRÄLLINEN SEURANTATIETO Lukuvuosi Lukuvuosi Lukuvuosi Lukuvuosi AMMATTISTARTIN SEURANTA TULEVAISUUDESSA Kehittämisen reunaehdot Seurannan elementit Kehittämishaasteita Lopuksi 63 LIITTEET 65 2

2 1. JOHDANTO Ammattistartin tavoitteena on madaltaa peruskoulutuksesta jatko-opintoihin siirtymisen kynnystä ja vähentää keskeyttämistä varsinaiseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Ohjaava ja valmistava koulutus on suunnattu niille nuorille, jotka tarvitsevat vahvistusta ammatinvalintaan ja/tai lisävalmiuksia ammatilliseen koulutukseen. Ammattistartti vakinaistettiin syksyllä Tätä ennen ammattistarttia oli toteutettu kokeiluhankkeena vuosina Kokeilusta on julkaistu kattava seurantaselvitys 1 Vuoden 2010 alussa Opetushallitus käynnisti ammattistartin seurannan kehittämishankkeen. Hanke toteutettiin Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän organisoimana, yhteistyökumppaneina toimivat DiaLoog-tutkimuspalvelut (alihankkija), Satakunnan koulutuskuntayhtymä, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä ja Sosiaalikehitys Oy. Hanke päättyi Tässä raportissa kuvataan ammattistartin seurantahankkeen tuloksia ja kokemuksia. Seurantahankkeen tavoitteiksi kirjattiin: -tuottaa tietoa ammattistartin vaikuttavuudesta -tuottaa seurantatietoa ammattistartin opiskelijoiden jatkosijoittumisesta -tukea ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja opiskelijoiden/pudokkaiden ohjauspalveluja Tiedontuottamisen ohella hankkeella oli myös vahva kehittämisorientaatio. Tavoitteena oli suunnitella sellaisia seurantakäytäntöjä, joiden kautta saataisiin jatkossa valtakunnallista ja paikallista seurantatietoa. Hanke ei ollut perinteinen tutkimus- tai selvityshanke vaan tiedonkeruuseen liittyi eräänlainen testaamisen, kokeilun ja jatkokehittämisen ulottuvuus. Seurantaa kehitettiin siten, että starttiopiskelijoiden seuranta liittyisi osaksi kaikkien ammatillisten opiskelijoiden seurantaa. Seurantahankkeen aikana kehittämistyö niveltyi etenkin peruskoulun päättäneiden ja keskeyttäneiden seurannan osalta Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja Satakunnan koulutuskuntayhtymän toteuttamiin peruskoulun päättäneiden nuorten seurannan kehittämishankkeisiin. Tätä raporttia kirjoitettaessa (helmikuu 2011) kehittämistyö muissa hankkeissa jatkuu edelleen ja ammattistartin seuranta on edelleen ainakin paikallisen kehittämisen agendana. Seurantahankkeen tavoitteet jakaantuivat siis kahtaalle, tuli selvittää ammattistartin toteutumaa ja vaikuttavuutta sekä luoda pohjaa tulevien vuosien seurannalle. Seurantahanketta toteutettiin asiantuntijaverkoston avulla. Hankkeen toteuttajien yhteistyöryhmä kokoontui säännöllisesti ja mukana oli myös opetusministeriön edustajia. Vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla seurantahankkeen tukena toimi myös silloisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen ohjausryhmä. Seurantahankkeen aikana kerättiin tietoa lukuisten haastatteluiden ja muiden keskusteluiden kautta. Aineistona toimivat myös www-kyselyt (mm. valtakunnalliselle ohjausryhmälle) ja ammattistartin toteuttajille suunnatut kyselyt ja kommentointipyynnöt. Ammattistartin seurannan kehittäminen perustui muista tietolähteistä saatavan tiedon täydentämiseen. Päällekkäisen tiedonkeruun välttämiseksi toteutettiin ja suunniteltiin sellaisia malleja, jotka toisivat lisää tietoa erilaisten valtakunnallisten tilastojen ja rekisterien tueksi. Nämä muut tietolähteet rajasivat ja raamittivat seurantaa. Samalla tavalla seurannan kehittämisessä huomioitiin esimerkiksi oppimistulosten arvioinnin vakiintuneet käytännöt. 1 Aini-Kristiina Jäppinen (2010): Onnistujia opinpolun siirtymissä. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuskokeilun (ammattistartti) vaikuttavuus. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2010:2. 3

3 2. SEURANNAN JÄSENNYKSIÄ 2.1. Ammattistartti nuorten koulutuspolun osana Keväällä 2010 ammattistartin seurantaa suunniteltiin tarkastelemalla ammattistarttia osana nuorten koulutuspolkuja. Tässä ajattelussa nuorten koulutuspolku nähdään prosessina, eli erilaisiin ajallisiin vaiheisiin jäsentyvänä ketjuna. Tärkeimmät ajalliset vaiheet voidaan valita myös seurannan poikkileikkauskohdiksi. Tähän ajalliseen prosessiin liittyvä seurannan kysymys on: mihin ajankohtiin seuranta halutaan sijoittaa? Seurannan ajankohtien valinnalle voidaan esittää kriteerejä, joista osa liittyy tiedon tarpeellisuuteen ja seurantatiedon rooliin osana (vakiintunutta) koulutuspoliittista tietoa. Koulutuksen järjestäjän tasolla on mietittävä myös seurannan organisointiin liittyviä asioita. Seurannan suunnittelussa hyvän seurantatilanteen tai ajankohdan tunnusmerkiksi määriteltiin muun muassa se, että seurantatiedolla on ohjaavaa ja kehittävää vaikutusta. Esimerkiksi ammattistartin alussa kerättävä seurantatieto tukee starttijakson suunnittelua ja startin päättyessä kerättävä tieto antaa palautetta toiminnan kehittämiseksi. Seuranta-ajankohtien valinnassa voidaan huomioida myös ajanjaksot, jolloin seurantatietona on mahdollista saada eksaktia ja ajankohtaista tietoa (esim. tieto jatko-opintopaikoista). Päällekkäisen tiedonkeruun välttämiseksi seurantatiedon kerääminen tulisi puolestaan kytkeä mahdollisimman hyvin osaksi oppilaitosten tavallisia arviointi- ja palautetilanteita (esim. näyttöjen tai työssäoppimisjaksojen arviointi, alkuhaastattelutilanteet ammattistartilla). Suunnitteluvaiheessa ammattistartin seuranta jäsennettiin taulukon 1 mukaiseksi ajalliseksi prosessiksi. Taulukko kuvastaa myös sitä, kuinka startin seuranta jäsentyy opiskelun ja koulutuksen sisäiseen seurantaan sekä koulutusjärjestelmän ulkopuoliseen seurantaan. On tärkeää seurata sitä, mitä ammattistartin ja muun koulutuksen sisällä tapahtuu, mutta yhtä tärkeää on seurata erilaisia siirtymiä ja jatkovaiheita koulutusjärjestelmän ulkopuolella. Ammattistartin seuranta liittyy siis osaksi laajempaa nuorten seurantajärjestelmää: Taulukko 1. Ammattistartin seurannan ulottuvuuksia AMMATTISTARTTI NUORTEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ 1. Peruskoulun päättäminen 1.1. Sijoittuminen ammattistartille (%-ikäluokasta) 2. Ammattistartin aloittaminen 2.1. Kohderyhmä ( profiili ) 2.2. Koulutus- ja ohjaustarpeet 3. Ammattistartilla opiskeleminen 3.1. Suunnitelman seuranta 3.2. Opiskelumenestys (2) Ammattistartin keskeyttäminen (2.1.) Keskeyttäneiden seuranta osana ns. pudokkaiden seurantaa 4. Ammattistartin päättäminen 4.1. Tavoitteiden saavuttaminen 4.2. Kehittävä palautetieto 4.3. Jatkosuunnitelmat ja -sijoittuminen 4.4. Ohjaustarpeet 4

4 5. Toisen asteen koulutus 5.1. Tausta, valmiudet ja odotukset 5.2. Opiskelumenestyksen seuranta 5.3. Opintojen kesto (5) Koulutuksen keskeyttäminen (5.1.) Keskeyttäneiden seuranta (5.2.) Keskeyttäneiden sijoittuminen ammattistartille 6. Tutkintoon valmistuminen 6.1. Läpäisyaika 6.2. Osaaminen 6.3. Kehittävä palautetieto 6.4. Jatkosuunnitelmat ja -sijoittuminen 7. Sijoittuminen työelämään tai jatkokoulutukseen 7.1. Tutkinnon suorittaneiden seuranta osana nuorten seurantajärjestelmää 2.2. Kehittävä tavoitearviointi Ammattistartin seurannassa oli taustalla kehittävän tavoitearvioinnin viitekehys. Tämä tarkoittaa sitä, että seurantatiedon avulla tulisi pystyä seuraamaan ammattistartille asetettujen tavoitteiden toteutumista ja lisäksi tiedon tulisi tukea toiminnan kehittämistä. Kaikki seurantahankkeen aikana suunnitellut kyselylomakkeet tehtiin tämän viitekehyksen sisällä. Ammattistartin koulutuspoliittiset tavoitteet on määritelty esimerkiksi valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteissa 2 Ammattistartin yleisenä tavoitteena on helpottaa opiskelijoiden siirtymistä ammatilliseen peruskoulutukseen. Ohjaavan ja valmistavan koulutuksen olisi tarkoitus parantaa opiskeluvalmiuksia ja luoda kestäviä ammatti- ja koulutusalavalintoja. Tätä kautta ammattistartin tavoitteena on myös opintojen keskeyttämisen vähentäminen ja koulutuksen läpäisyn tehostaminen. Tavoitearvioinnin asetelma on läheisessä yhteydessä vaikuttavuuden arviointiin. Jäppisen (2010) seurantaselvityksen lailla, tässäkin hankkeessa vaikuttavuus nähtiin suhteellisen laajana ja kompleksisena asiana. Ammattistartin vaikuttavuuden arviointia ja esittämistä ei saa eristää ammattistartin tavoitteiden ja toiminnan tarkastelusta. Määrällisessä vaikuttavuuden arvioinnissa voidaan esittää yksinkertaistettuun kausaaliajatteluun perustuvia tulkintoja esimerkiksi siitä, kuinka paljon ammattistartti lisää ammatillisten tutkintojen suorittamista tai vähentää opintojen keskeyttämisiä. Tällainen vaikuttavuuden arviointi ja seuranta on tarpeellista, mutta pelkästään siihen keskittymällä seuranta kohdistuu tavallaan ammattistartin ohi, seuranta kohdistuu seurauksiin, ei niinkään syihin tai erilaisiin vaikuttaviin tekijöihin. Varsinkin ammattistartin kehittämisen näkökulmasta on kuitenkin mielekästä keskittyä siihen mistä asioista hyvä tai huono vaikuttavuus syntyy. Yksinkertaistaen kysymys on siitä, että vaikuttavuuden seurannan lisäksi tarvitaan ammattistartin seurantaa vaikuttavuuden parantamiseksi. Vaikuttavuuden seurannassa on myös muistettava vaikuttavuusarvioinnin perussääntö, jonka mukaan tulee tarkastella nettovaikuttavuutta, eli havaitut muutokset ja tulokset tulisi pystyä osoittamaan nimenomaan ammattistartin vaikutukseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa hieman kriittistä ky- 2 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Opetussuunnitelman perusteet. Määräys 15/011/2010. Opetushallitus. Helsinki. 5

5 symyksenasettelua. Ammattistartin seurannan kohdalla jouduttiin tästä syystä pohtimaan muun muassa seuraavia kysymyksiä: -kohdistuuko ammattistartti oikeille opiskelijoille? -koetaanko ammattistartin tavoitteet hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi? -mitä ammattistartti tekee opiskelijoille? -jos ammattistartilla on myönteisiä vaikutuksia (seurauksia), mitkä tekijät (syyt) ovat vaikuttaneet tähän? -millä tavalla ammattistarttia käytetään oikein koulutuspoliittisena tehokeinona? Seurantahankkeen aikana näitä kysymyksiä operationalisoitiin ja siirrettiin erilaisiin kysely- ja seurantalomakkeisiin. Varsinkin oikean kohdistumisen selvittäminen oli ja on tärkeää. Ammattistartin kohderyhmällä on erittäin olennainen vaikutus erilaisiin määrällisiin vaikuttavuustuloksiin. Näillä tuloksilla puolestaan osoitetaan ammattistartin tarpeellisuus. Lisäksi oikea kohdistaminen on yhteydessä ammattistartin oikeaan käyttöön. Ammattistartin koulutuspoliittisessa moraalikoodissa lukee, että ammattistartin tarkoituksena on opiskeluvalmiuksien vahvistaminen. Tämän voi tulkita siten, että ammattistartin aloittavien opiskelijoiden valmiudet tulisi olla huonommat kuin ammatillisen peruskoulutuksen aloittavilla opiskelijoilla. Ammattistartti toimii valmiuksia ja opiskeluedellytyksiä tasoittavana ja tasa-arvoistavana keinona. Oikean kohdistamisen selvittämiseksi oli ja on tärkeää selvittää ammattistartin aloittavien opiskelijoiden taustatietoja ja valmiuksia sekä myös sitä, mitä nämä opiskelijat olisivat tehneet ilman ammattistarttia. 3 3 Kokeiluhankkeen ( ) aikana kohdistuminen tuskin oli ongelma, ammattistartille haettiin muiden vaihtoehtojen puuttuessa, valintamenettelyt (mm. haastattelut) huolehtivat osaltaan oikean kohderyhmän valinnasta ja ammattistarttiopiskelijat kärsivät paikoin negatiivisesta leimasta. Ammattistartin dilemmana voi kuitenkin pitää sitä, että hyvän maineen lisääntyminen saattaa lisätä houkutusta käyttää ammattistarttia oikotienä tai odottelupaikkana ammatilliseen peruskoulutukseen ja tutkintoon. Ammattistartin periaatteissa korostetaan joustavaa siirtymistä tutkintoon johtavaan koulutukseen, sen käytännöissä ovat mukana perustutkinnon opintojen suorittaminen (hyväksiluku) ja ilmapiirissä korostetaan rentoutta, yksilöllisyyttä ja viihtyisyyttä. Vakiintuessaan ammattistartista saattaa tulla yhä houkuttelevampi vaihtoehto myös niille nuorille, joiden valmiudet riittäisivät ammatilliseen peruskoulutukseen. 6

6 3. SEURANNAN TIETOTARPEITA Tässä luvussa käsitellään ammattistartin seurannan tietotarpeita keskeisten ammattistartille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Seurantahankkeen alussa näitä tavoitteita määriteltiin ja täsmennettiin myös ammattistartin asiantuntijoita kuulemalla. Keskeisinä lähteinä tässä olivat silloisen kokeiluhankkeen valtakunnalliselle ohjausryhmälle tehty www-kysely sekä eri asiantuntijoiden haastattelut Nivelvaiheen pudokkuus Ammattistartin tavoitteiden ja asiantuntijoiden kuulemisen perusteella keskeiseksi seurannan tavoitteeksi ja teemaksi tulee se, missä määrin ammattistartti toimii perusopetuksen ja toisen asteen välistä koulupudokkuutta vähentävänä keinona Perusopetuksesta toiselle asteelle siirtyminen Ammattistartin asema ammatilliseen koulutukseen valmistavana koulutuksena tarkoittaa sitä, että hyvin toimiessaan ammattistartin tulisi vähentää perusopetuksen jälkeen koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrää. Tätä nykyä ulkopuolelle jääneiden määriä voidaan seurata tilastokeskuksen ja Opetushallituksen tilastojen ja rekisterien avulla. Sähköisen yhteishaun ja KOULUTA-järjestelmän avulla voidaan tulevaisuudessa saada tietoa myös ammattistartille hakemisesta ja sijoittumisesta. Tämä mahdollistaa tiedon esimerkiksi siitä, kuinka moni perusopetuksen päättäneistä hakee ammattistartille tai kuinka suuri osuus ammattistartille hakeneista on samana vuonna perusopetuksen päättäneitä. Seurantahankkeen aikana ammattistartti kuului yhteishaun ulkopuoliseen koulutukseen, eivätkä haku- ja sijoittumistiedot siis näy KOULU- TA-järjestelmässä. Tätä kirjoitettaessa (helmikuu 2011) ammattistartin arvioidaan tulevan sähköisen yhteishaun piiriin aikaisintaan vuonna Seurantahankkeen aikana vastaavaa seurantaa kehiteltiin myös Kokkolassa Reimari2-hankkeen yhteydessä. 4 Tässä oli ja on tavoitteena rakentaa paikallista mallia, jonka avulla eri tietolähteistä voidaan koota peruskoulu- ja kuntakohtaiset tiedot perusopetuksen päättäneiden sijoittumisesta. Mallin tavoitteena on nopea tiedonsaanti ja mahdollisuus henkilöseurantaan, jolloin seurantatieto toimii myös nuorten ohjauksen tukena. Seurantahankkeen aikana tätä teemaa lähestyttiin myös välillisesti ja muuta tietoa täydentäen. Perusopetuksesta toiselle asteelle siirtyminen oli mukana ammattistartin aloittaville opiskelijoille tehdyssä kyselyssä. Tässä kyselyssä selvitettiin muun muassa sitä, mitä ammattistartille tulleet olisivat tehneet jos ammattistarttia ei olisi ollut. Siinä määrin kuin vastauksissa näkyy vaihtoehtona esimerkiksi työttömyys, niin ammattistartin voi tulkita vähentäneen pudokkuutta nivelvaiheessa. Kyselyjen suunnittelun ideana oli siis tuoda lisätietoa siitä, millaiseksi nivelvaiheen palveluksi ammattistartti asemoituu. Määrällisiä ja tietojärjestelmistä saatavia tietoja täydennetään opiskelijoilta saatavan tiedon avulla. 4 Reimari2-hanke on vuosina toteutettava EU-hanke, jonka avulla etsitään keinoja kasvaneen nuorisotyöttömyyden parantamiseen ja nuorten aktivoimiseen koulutukseen, työharjoitteluun sekä työhön. Hanke toteutetaan Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymän ja Kokkolan TE-toimiston yhteistyössä 7

7 Opintojen keskeyttämisten vähentäminen Ammattistartin tavoitteena on vähentää ammatillisten opintojen keskeyttämistä. Tähän tavoitteeseen pyritään oikeastaan kahdella eri tavalla. Ensinnäkin ammattistartti on vaihtoehto niille nuorille, jotka todennäköisesti keskeyttäisivät opinnot ammatillisessa peruskoulutuksessa uravalinnan virheellisyyden tai heikkojen valmiuksien takia. Toiseksi ammattistartti toimii koulutusjärjestelmässä puskurina tai trampoliinina, jonka avulla opintonsa jo keskeyttäneet pysyvät koulutuksen parissa. Ammatilliset opinnot keskeyttävien määrän väheneminen saattaa jatkossa osoittaa ammattistartin vaikuttavuutta valtakunnallisella tasolla. Laajojen valtakunnallisten tilastojen perusteella on kuitenkin vaikea erottaa ammattistartin vaikutusta muista asiaan vaikuttavista tekijöistä. Ammattistartin roolia ja vaikutusta tuleekin tarkastella paikallisemmin ja erilaisten tietolähteiden avulla. Seurantahankkeen aikana ammattistartin ja keskeyttämisen yhteyksiä jäsennettiin monivaiheisena prosessina. Seurannan kannalta keskeisiä teemoja ovat: -perustutkinto-opinnot keskeyttäneiden siirtyminen ammattistartille -ammattistartin keskeyttäminen -perustutkinto-opintojen keskeyttäminen (ammattistartin jälkeen) -keskeyttävien jatkopolkujen seuranta Teemat olivat mukana kyselylomakkeiden suunnittelussa, määrällisessä tiedonkeruussa ja perusopetuksen päättäneiden nuorten seurantajärjestelmän kehittämisessä. Myös keskeyttämisen vähentämiseen liittyviä asioita voidaan seurata välillisesti. Ammattistartin sisältö ja palvelut tähtäävät opiskeluvalmiuksien parantamiseen. Näin ollen ammattistartin vaikuttavuuden kannalta olennaisia kysymyksiä ovat: -lisääkö ammattistartti opiskelijoiden jatko-opintovalmiuksia? -toimiiko ammattistartti trampoliinina perustutkinto-opinnot keskeyttäneille? Nämä kysymykset olivat hyvin vahvasti mukana opiskelijoille tehdyissä kyselyissä. Vielä voidaan nostaa esille keskeyttämisen syiden selvittäminen osana keskeyttämisten seurantaa. Tätä nykyä keskeyttämisen syitä selvitetään erilaisilla (järjestäjäkohtaisilla) kyselyillä ja lomakkeilla, tietoja kirjataan myös erilaisiin oppilastietojärjestelmiin. Ammattistartin kehittävän seurannan kannalta olisi tarvetta selvittää sitä, missä määrin ammattistartin palvelurakenne on yhteensopiva keskeyttämisen syiden kanssa? Jos ammattistartti on tarkoitettu ratkaisemaan keskeyttämisten aiheuttamia ongelmia, niin silloin tuon ratkaisun täytyy vastata ongelmien syitä. Ammattistartin tavoitteet ja palvelut on suunniteltu keskeyttämisen syitä koskevan yleisen tiedon perusteella, koska väärät alavalinnat ovat usein keskeyttämisen syinä, niin ammattistartin palvelut keskittyvät oikean alavalinnan tukemiseen tiedon ja kokemusten kautta. Seurantahankkeen aikana havaittiin, että tätä vastaavuutta olisi mahdollista kehittää entistä tarkemmaksi. Esimerkiksi koulutuksen järjestäjien keräämät tiedot keskeyttämisen syistä voisivat toimia systemaattisesti ja koordinoidusti ammattistartin suunnittelun tukena. 8

8 3.2. Opintojen läpäisy Ammattistartin tavoitteeksi on asetettu ammatillisen koulutuksen läpäisyn parantaminen. Tämä tarkoittaa tutkinnon suorittaneiden määrän lisäämistä. Tuloksellisuusrahoitusmittareissa läpäisyn tehokkuutta seurataan opintojen ajallista kestoa normittaen; yli 3 vuotta opiskelleiden määrä vähentää rahoitusta. Ammattistartin suorittaneiden kohdalla opintojen keston normiaikatauluksi muodostuu 3+1 vuotta. Toisaalta ammattistartin joustava rakenne ja tutkinto-opintojen suorittaminen mahdollistavat sen, että ammattistartti voi hakea omaa painotustaan keskeyttämisen vähentämisen ja läpäisyn tehostamisen väliltä. Joustavuus mahdollistaa sen, että ammattistarttia voidaan käyttää myös tutkinto-opintojen nopeuttajana. Koulutuksen läpäisyn seuranta jäsennettiin tässä hankkeessa kolmeen teemaan, ammattistartin päättäneiden sijoittumiseen, tutkinnon suorittamiseen ja tutkinnon jälkeiseen sijoittumiseen Ammattistartin suorittaneiden jatkosijoittuminen Ammattistartin suorittaneiden jatkosijoittuminen on määrällisen seurannan keskeisimpiä tietoja. Tätä seurantaa tehtiin paljon jo arvioinnin aikana (Jäppinen 2010). Sähköisen yhteishaun myötä tätä seurantaa voitaneen tulevaisuudessa tehdä Tilastokeskuksen, Opetushallituksen ja KOULUTAjärjestelmän kautta. Seurantahankkeen aikana jatkosijoittumisen seurantaa suunniteltiin ja tehtiin nykyisten oppilastietojärjestelmien ehdoilla. Keskeinen rajoite on kuitenkin se, että oppilastietojärjestelmät (esim. Primus, Winha) rajaavat tiedon koulutuksen järjestäjän sisäisiin siirtymiin. Toisin sanoen: järjestäjä x:n oppilaitoksessa ammattistartin käyneet näkyvät tietojärjestelmissä vain mikäli he ovat jatkaneet opintojaan saman järjestäjän oppilaitoksissa. Muilta osin ammattistartin käyneiden sijoittumisen seurannassa on paljon vanhanaikaiselta vaikuttavia käytäntöjä. Opiskelijoita yritetään tavoittaa esimerkiksi puhelinsoitoin ja seurantatietoja kirjataan vaihtelevilla tavoilla, milloin paperille, milloin Excell-tiedostoon Tutkinnon suorittaminen Ammattistartin jälkeen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden seurannan osalta pätevät samat asiat kuin yllä. Valtakunnallista seurantaa voitaneen jatkossa tehdä vakiintuneiden tilastojen ja käytänteiden avulla (Tilastokeskus, OPH) ja oppilastietojärjestelmien rajoitteena ovat koulutuksen järjestäjien omat tietokannat. Seurantahankkeessa määrällistä seurantaa tehtiin oppilastietojärjestelmien avulla. Tässäkin teemassa myös erilaisella välillisellä, ennakoivalla ja vertailevalla tiedolla on oma arvonsa. Välillinen ja ennakoiva tiedonkeruu kohdistuu siihen, missä määrin ammattistartti parantaa opiskelijoiden valmiuksia tutkinnon suorittamiseen. Seurantahankkeen aikana tätä tiedonkeruuta tehtiin opiskelijakyselyillä. Jatkossa seurantaa voitaisiin tehdä myös opettajilta kerättävän tiedon avulla, tällöin saataisiin luotettavaa määrällistä tietoa muun muassa ammatillisten opintojen suorittamisesta ja niiden hyväksilukemisesta. 9

9 Tutkinnon suorittamiseen liittyvää tietoa voidaan siis tuottaa ammattistarttia seuraamalla. Keskeisessä roolissa oli ja tulisi olla myös ammattistartin suorittaneiden jatko-opintojen seuraaminen. Tämä on jälkiohjaukseen verrattavaa jälkiseurantaa, jossa selvitetään sitä, mitä tieto kertoo opintojen sujuvuudesta ja mitä voidaan ennustaa tutkinnon suorittamisen suhteen. Onko opiskelija aikataulussa ja hyvällä motivaatiolla liikkeellä? Jälkiseurannassa on siis laajasti ottaen kysymys sen selvittämisestä, missä määrin ammattistartin antamat valmiudet kantavat opiskelijaa jatkossa? Tähän liittyen tulisi miettiä ennakointiindikaattoreita, jotka tuovat ennakoivaa tietoa tutkinnon suorittamisen aikataulusta ja todennäköisyydestä. Tällaisia indikaattoreita ovat esimerkiksi poissaolot, opiskelumotivaatio, opiskelumenestys ja suoritetut opintoviikot. Starttitaustaisista opiskelijoista saatua tietoa on hyödyllistä verrata muista opiskelijoista saatuun tietoon. Seurantahankkeen aikana tämä jälkiseurannan logiikka ja merkitys oli hyvin keskeinen erilaisten opiskelijakyselyiden suunnittelussa. Näitä kyselyitä (päättävien kysely, ns. olokysely) suunniteltiin nykyisin käytössä olevien kyselyiden varjossa ja valossa, keskeisenä ideana oli starttitaustaisten opiskelijoiden tilanteen päivittäminen ja valmiuksien sekä taitojen vertailu ei-starttitaustaisiin opiskelijoihin. Nykyiset kyselyt ovat sovellettavissa lähes sellaisenaan, ainoana lisäyksenä tarvittaisiin jatkossa vain taustatietokysymykset opiskelijan ammattistartin käymisestä tai käymättömyydestä 5 Toisaalta tätä jälkiseurannan ajatusta kehiteltiin nykyisten tiedonkeruujärjestelmien täydentäjäksi. Ammattistartin käyneiden opiskelijoiden jatkoseuranta voitaisiin liittää osaksi kansallista näyttöperusteista arviointia. Koulutuksen järjestäjän toteuttamista ammattiosaamisen näytöistä saadaan arviointitietoa oppimistuloksista. Näin voidaan seurata opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden toteutumista ja työelämän edellyttämän ammattiosaamisen saavuttamista. Ammattistartin käyneiden seuranta edellyttäisi tässäkin siis vain starttitaustan lisäämistä yhdeksi opiskelijan taustatiedoksi Sijoittuminen tutkinnon jälkeen Ammattistartilta lähtevän koulutuspolun seuraaminen päättyy ammatillisen perustutkinnon jälkeiseen seurantaan. Valtakunnallista seurantatietoa saataneen jatkossa koulutuksen tuloksellisuusrahoitusindikaattoreista, joissa yhtenä mittarina on tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatkokoulutukseen sijoittuminen. Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten tasolla on tässäkin runsaasti erilaisia käytäntöjä. Opiskelijoiden sijoittumista seurataan erilaisin www- tai postikyselyin, ainakin paikoin sijoittumista seurataan myös työhallinnon URA-rekisterin tiedoista. Seurantahankkeen aikana tätä sijoittumista ei systemaattisesti pyritty kehittämään, luotettava ja kattava seuranta on suhteellisen vaikeasti toteuttavissa. Erilaisia uusia teknisiä ratkaisuja (mm. www-kyselyohjelmistoon yhdistyvät tekstiviestikyselyt) on hyvä pitää mielessä jatkoa ajatellen. 5 Varjolla ja valolla viitataan siihen, että kyselyiden toteuttamista haittasivat oppilaitosten omat vastaavat kyselyt, jotka toisaalta osoittivat kyselyiden tarpeellisuuden, mutta haittasivat samalla kyselyiden toteuttamista päällekkäisyyden vuoksi. Keväällä 2010 toteutettiin päättävien kysely ja heikon vastausaktiivisuuden takia syksyksi ajateltu ns. olokysely jätettiin tekemättä. 10

10 3.3. Kehittävä seurantatieto Kehittävä seurantatieto mainitaan tässä raportissa vain lyhyesti. Seurantahankkeessa tämä teema jätettiin vähälle huomiolle. Aiemmin tehty seurantaselvitys ja arviointi (Jäppinen 2010) kuvaa ansiokkaasti ammattistarttia tältä osin, pedagogisena ja organisatorisena kehittämishaasteena Ammattistarttia kehittävä seurantatieto Periaatteessa kaikki ammattistarttia koskeva seurantatieto on myös ammattistarttia kehittävää tietoa. Voidaan kuitenkin erikseen korostaa sellaista tietoa, joka kohdistuu systemaattisesti ammattistartin tavoitteiden määrittelyyn sekä palvelukäytäntöihin ja prosesseihin. Kehittävälle seurantatiedolle on ominaista palautteen ja toiminnan kehittämisen vuorovaikutuksellisuus; palautteen tulisi olla välitöntä ja tiedonkeruu pitäisi suunnitella toiminnan tavoitteiden mukaan. Ammattistartin osalta tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että seuranta tulisi suunnitella ja toteuttaa ammattistartin opetussuunnitelman mukaisesti ja sitä kehittäen. Tämä vuorovaikutuksellisuus olisi hyvä toteutua myös paikallisesti koulutuksen järjestäjien tasolla. Yksi jo aiemmin mainittu asia on se, että ammattistarttia kehittävää tietoa on mahdollista saada erilaisten opiskelijoille suunnattujen kyselyiden avulla. Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan niitä ongelmia, jotka syntyvät heikosta peruskoulumenestyksestä, uravalinnan vaikeuksista, opiskelumotivaation puutteista tai opintojen keskeyttämisestä. Ammattistartin suuntaamisen ja kehittämisen tulisi lähteä niistä todennetuista syistä, jotka ovat noiden ongelmien taustalla. Esimerkiksi jos opintojen pitkittymistä pidetään ongelmana, niin täytyy tietää syyt pitkittymisen taustalla. Tätä kautta todennäköisesti paikallistuvat myös ne asiat, joihin ammattistartti ei voi vaikuttaa. Syiden kartoittamisen lisäksi tarvitaan täsmällistä tietoa myös erilaisista opiskelijaprofiileista, esimerkiksi millaiset opiskelijat keskeyttävät ja mitkä tekijät ennustavat vaikeuksia ammatillisessa koulutuksessa? Tätä ratkaisun (ammattistartti) ja ongelmien syiden yhteensovittamista voidaan hyvin tehdä erilaisten opiskelijakyselyiden avulla. Kehittävän seurannan kohdalla on kuitenkin korostettava laajempaa verkostoa, eli tietoa voidaan saada esimerkiksi opettajilta, oppilashuoltohenkilöstöltä, työssäoppimispaikoista ja opiskelijan vanhemmilta. Laaja verkosto on tarpeen esimerkiksi opiskelijan jälkiseurannassa, jossa havainnoidaan siis sitä, millä tavalla ammattistartin vaikutus kantaa tutkintoopiskelujen aikana. Nämä havainnot puolestaan toimivat palautteena ammattistartille mikäli jälkiseurantaindikaattorit on laadittu ammattistartin aiempien tavoitteiden ja käytäntöjen mukaan Ammatillisen peruskoulutuksen kehittäminen Tätäkin teemaa käsiteltiin Jäppisen arvioinnissa (Jäppinen 2010). Tässä seurantahankkeessa asiaa sivuttiin lähinnä asiantuntijahaastatteluissa. Keskeisin havainto on se, että ammattistartin hyvien käytäntöjen tulisi toimia peruskoulutuksen benchmarkkaajana (vertailukehittäjänä). Muutamassa kommentissa uhkakuvana pohdittiin sitä, että ammattistartti saattaa merkitä hyvien pedagogisten käytäntöjen ja tehokkaan opiskelijahuollon ulkoistamista ammattistarttiin. Ammattistartti nähdään 6 Esimerkinomaisesti voidaan ajatella kuvitteellista tilannetta, jossa ammattistartin jälkeisissä opinnoissa hankaluudeksi tunnistetaan vaikeus sopeutua tiukkaan lukujärjestykseen ja aamuherätyksiin. Tämä tieto toimii (paikallista) ammattistartin kehittävänä palautetietona, mikäli startin toiminnassa on haluttu korostaa vapaata lukujärjestystä ja vältetty aikaisia aamutunteja. Palautteen perusteella voidaan siis ajatella, että ehkä opiskelijoita tulisi jo startin aikana enemmän opastaa myöhemmän koulutuksen tavoille. 11

11 tässä uhkakuvassa liian helpoksi sijoituspaikaksi niille opiskelijoille, joiden opettaminen koetaan haasteelliseksi ja aikaa vieväksi valtavirran koulutuksessa. Hieman käänteisenä uhkakuvana nähdään paikoin se, että ammattistartin kehittäminen syö resursseja ja panostusta peruskoulutuksen puolelta. Ammatillisen koulutuksen opiskelijahuollon, oppilaanohjauksen ja opetuksen kehittäminen ja resursointi nähdään siis vaihtoehdoksi ammattistarttiin panostamiselle Perusopetuksen ja ammatinvalinnanohjauksen kehittäminen Aiemmin mainittu benchmarkaus toimii myös perusopetuksen ja ammatinvalinnanohjauksen kohdalla. Jos ammattistartti onnistuu tavoitteissaan, se tuottaa tietoa myös siitä, mikä peruskoulussa ja valtavirran ammatinvalinnanohjauksessa on puutteellista. Perusopetuksen opinto-ohjauksen kehittämiseksi ammattistartilta tarvitaan lisäksi palautetietoa siitä, millaiset opiskelijat hyötyvät ammattistartista. Tämä palautetieto auttaa peruskoulun opinto-ohjaajia kohdistamaan starttitiedotusta ja ohjausta oikeille opiskelijaryhmille. Tämä palautetieto voidaan periaatteessa kohdistaa peruskoulukohtaisella tarkkuudella, jolloin koulut saavat tietoa omien opiskelijoiden tilanteesta ja valinnan onnistuneisuudesta 7 Yhtenä hyödyllisenä tietosisältönä on pidetty myös sitä, millä tavalla opiskelijan uravalinnat ja ammatillisen kiinnostuksen kohteet muuttuvat ammattistartin aikana. Tämä tieto auttaa perusopetuksen opinto-ohjaajia ja ammatinvalinnanohjaajia kehittämään omaa toimintaansa, esimerkiksi ammatillisen kiinnostuksen vahvistuminen on aivan erilainen palaute kuin tieto ammatillisen kiinnostuksen vaihtumisesta. Perusopetuksen ja ammatinvalinnanohjauksen kohdallakin on todettava ammattistartille esitetyt vaihtoehdot. Perusopetuksen ja ohjauksen resursointi sekä perinteiset 10-luokat nähdään ammattistartille vaihtoehtoisina panostuskohteina. 7 Tämän edellytyksenä olisi se, että esimerkiksi tässä seurantahankkeessa tehtyjen opiskelijakyselyiden taustatiedoissa kysyttäisiin lähtökoulun nimi ja koulukohtaiset jakaumat raportoitaisiin kyseiselle peruskoululle. 12

12 4. AMMATTISTARTIN ALOITTAVIEN KYSELY 4.1. Taustatietoja Ammattistartin aloittavien kysely tehtiin syksyllä 2010 ja kohderyhmänä olivat lukuvuonna ammattistartin aloittavat opiskelijat. Tähän kyselyyn vastasi kaikkiaan 805 opiskelijaa. Liitteessä 1 on kuvattu koulutuksen järjestäjien vastaajamäärät. Vastauksia tuli kaikkiaan 39 koulutuksen järjestäjän oppilaitoksista. Kyselyyn oli mahdollista vastata yhdessä opettajan kanssa, esimerkiksi ammattistartin alkuhaastattelun yhteydessä. Valtaosa kyselyn täyttäneistä (90 %) oli kuitenkin täyttänyt kyselyn ilman opettajan läsnäoloa. Taulukossa 2 kuvataan vastaajien taustatietoja iän, sukupuolen ja äidinkielen mukaan. Taulukko 2. Vastaajat sukupuolen, iän ja äidinkielen mukaan Sukupuoli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Nainen ,14% 2. Mies ,86% Yhteensä % Ikä Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% v ,85% v ,68% v ,17% v 27 3,40% v 7 0,88% v 4 0,50% 7. yli 20 v 4 0,50% Yhteensä % Äidinkieli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Suomi ,85% 2. Ruotsi 3 0,38% 3. Jokin muu 30 3,77% Yhteensä % 13

13 Naisten osuus vastaajista (57 %) oli siis suurempi kuin miesten. Iän suhteen tarkasteltuna valtaosa ammattistartin aloittajista oli vuotiaita. Käytännössä lähes kaikki ammattistartin aloittaneet olivat peruskoulupohjalla, peruskoulun käyneitä oli 93 prosenttia vastaajista ja lisäopetuksen kautta tulleita 6 %. 4 vastaajaa ilmoitti olevansa ilman peruskoulun päättötodistusta. Taulukossa 3 kuvataan vastaajien taustaa perusopetuksen päättötodistuksen keskiarvon perusteella. Taulukko 3. Vastaajat perusopetuksen päättötodistuksen keskiarvon mukaan Peruskoulun keskiarvo Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. alle ,72% ,04% ,78% ,74% ,26% 6. en muista 35 4,46% Yhteensä % Perusopetuksen päättötodistuksen keskiarvon perusteella ammattistartin aloittaneet ovat varsin yhtenäinen ryhmä. Noin puolet vastanneista on päässyt peruskoulusta 6-7:n keskiarvolla. Vastaajilta kysyttiin taustatietona myös sitä, onko heille tehty HOJKS (peruskoulussa tai muualla). Runsas neljännes (27 %) vastaajista oli varmuudella HOJKS-opiskelijoita, 17 prosenttia ei tiennyt asiasta ja 56 % vastasi ettei HOJKSia ole tehty. Taulukossa 4 kuvataan puolestaan opiskelijoiden taustaa ammattistarttia edeltävien opintojen mukaan. Taulukko 4. Vastaajien tausta edeltävien opintojen mukaan Mistä tuli ammattistartille Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Peruskoulun jälkeen ,38% Peruskoulun lisäopetuksen ("10") jälkeen Keskeytin ammatillisen koulutuksen opinnot 33 4,13% ,88% 4. Keskeytin lukion 33 4,13% 5. En ole opiskellut vähään aikaan missään 28 3,50% Yhteensä % 14

14 Noin 70 prosenttia vastaajista oli tullut ammattistartille suoraan peruskoulun jälkeen. Toiseksi suurin ryhmä muodostuu ammatilliset opinnot keskeyttäneistä (19 %). Näistä keskeyttäneistä valtaosa (83 %) oli keskeyttänyt ensimmäisen vuoden opinnot, koulutusaloittain tarkasteltuna suurin ryhmä koostui tekniikan ja liikenteen alan opinnot keskeyttäneistä (40 %) Raportissa käytettävät taustamuuttujat Tässä raportissa tuloksia tarkastellaan keskeisten taustatietojen mukaan eroteltuna. Tällaisia taustatietoja ovat sukupuoli, HOJKS-tausta, perusopetuksen keskiarvo ja edelliset opinnot (peruskoulu, keskeyttäneet). Näissä ryhmissä vastaajia oli riittävästi ja esimerkiksi edelliset opinnot korvaavat iän taustatietona. Sukupuolen mukaisissa tarkasteluissa on huomattava, että kyselyyn vastanneiden naisten peruskoulumenestys on ollut parempi kuin miesten, esimerkiksi keskiarvoryhmään 7,0 7,9 sijoittuu naisista 42 prosenttia, mutta miehistä vain 21 prosenttia. Naisten ryhmässä on myös hieman enemmän yli 16-vuotiaita vastaajia sekä lukion keskeyttäneitä. HOJKS-taustaisten opiskelijoiden osuus on molemmissa ryhmissä suunnilleen sama. Naisten ja miesten eroina näkyy lisäksi se, että naiset valitsevat useamman vaihtoehdon vastattavaksi kysymyksissä joissa tällaiseen on mahdollisuus (esim. ammattistartin valintaperusteet). HOJKS-taustaisissa opiskelijoissa on sama määrä naisia ja miehiä, tämä vastaajaryhmä on iältään aavistuksen vanhempi kuin muut vastaajat. Lisäksi ryhmässä on hieman enemmän ammatillisen koulutuksen keskeyttäneitä (22 %) kuin ei-hojks-taustaisissa (18 %). Perusopetuksen keskiarvon mukaan tarkasteltuna eräs vertailuryhmä muodostuu peruskoulussa heikosti menestyneistä nuorista (keskiarvo alle 6,0), vaikkakin näitä nuoria on aineistossa suhteellisen vähän (N:37). Tässä ryhmässä miesten osuus on suurempi (56 %) ja vastaajissa on enemmän kaikkein nuorimpia vastaajia sekä toisaalta yli 17-vuotiaita koulutuksen ulkopuolella olleita nuoria. Toiseen ääripäähän menevä vertailuryhmä (N=45) saadaan peruskoulussa hyvin menestyneistä (keskiarvo yli 8,0). Tässä ryhmässä naisten osuus on huomattavan suuri (78 %), vastaajat ovat hieman keskimääräistä vanhempia ja heissä on enemmän sekä ammatillisen koulutuksen että lukion keskeyttäneitä. Ammattistartille tullaan tyypillisimmin joko suoraan peruskoulusta tai sitten ammatillisten opintojen keskeyttämisen kautta, nämä kaksi polkua ovat yhden vertailuryhmän taustalla. Peruskoulusta tulleiden ja keskeyttäneiden profiilit ovat suunnilleen samanlaiset, keskeyttäneet ovat luonnollisesti hieman vanhempia. Keskeyttäneiden ryhmässä peruskoulun keskiarvo on hieman parempi ja heissä on hieman enemmän HOJKS-taustaisia opiskelijoita. 15

15 4.3. Miten ja miksi ammattistartille tultiin? Taulukossa 5 kuvataan sitä, mistä opiskelijat saivat tietoa ammattistartista. Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vaihtoehto, joten kokonaisluku menee yli 100 prosentin. Taulukko 5. Tiedonsaanti ammattistartista (vastaaja on voinut valita useamman kohdan) Mistä kuuli ja sai tietoa ammattistartista Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Peruskoulusta (esim. 1. opinto-ohjaaja) Ammatillisesta 2. oppilaitoksesta (esim. opinto-ohjaaja) ,46% ,65% 3. Työvoimatoimistosta 23 2,88% 4. Esitteestä/tiedotteesta 96 12,02% 5. Internetistä ,90% 6. Vanhemmilta ,89% 7. Kavereilta ,17% 8. Jostain muualta 89 11,14% Yhteensä Huomattavan moni kertoo saaneensa tietoa jo peruskoulun opinto-ohjaajalta (65 %). Myös kaverit ovat melko yleisiä tiedonlähteitä (35 %), mutta melko harva kertoo saaneensa tietoa vanhemmiltaan (14 %). Koulumenestyksen mukaan tarkasteltuna on merkittävää, että alle 6:n keskiarvolla startille tulleet ovat muita useammin saaneet tietoa kavereiltaan, mutta huomattavan harvoin omilta vanhemmiltaan. Myös ammatillisen koulutuksen keskeyttäneet ovat muita useammin kuulleet ammattistartista kavereiltaan (47 %). Taulukossa 6 kuvataan puolestaan sitä, miksi ammattistartille tullaan. 16

16 Taulukko 6. Ammattistartin aloittamisen syyt (vastaaja on voinut valita useamman kohdan) Miksi tuli ammattistartille Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Peruskoulun 1. arvosanojen korottaminen Kiinnostavan 2. koulutusalan löytäminen Ammatteihin ja 3. työelämään tutustuminen 4. Opiskelutaitojen kehittäminen Omien elämäntaitojen 5. ja "arjen" taitojen kehittäminen Ammatillisen perustutkinnon 6. opintojen suorittaminen En päässyt 7. haluamaani koulutuspaikkaan ,36% ,12% ,67% ,63% 99 12,45% 49 6,16% ,43% 8. En päässyt muualle ,88% Yhteensä Yleisimmät tulosyyt liittyvät kiinnostavan koulutusalan löytämiseen ja peruskoulun arvosanojen korottamiseen, noin 60 prosenttia vastanneista on maininnut nämä ainakin yhdeksi perusteluksi. Tämän taulukon perusteella noin 70 prosenttia ammattistartin aloittaneista on tullut startille muiden koulutusvaihtoehtojen kariuduttua (ei päästy haluttuun koulutuspaikkaan tai muuallekaan). Sukupuolen mukaisessa tarkastelussa näkyy naisten tendenssi valita useampi syy, miehistä hieman suurempi osa on kuitenkin tullut ammattistartille, koska ei päässyt muualle. Peruskoulussa heikommin menestyneille nuorille tulosyy on muita useammin ollut peruskoulun arvosanojen korottaminen, opiskelutaitojen lisääminen ja muualle pääsemättömyys. Yli 8:n keskiarvolla tulleilla korostuu puolestaan kiinnostavan koulutusalan löytäminen sekä elämän ja arjen taitojen lisääminen. Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneillä korostuu kiinnostavan koulutusalan löytäminen valintaperusteena. Ammattistartin aloittaneiden opiskelijoiden taustalla on olennainen merkitys ammattistartin vaikuttavuuden arvioinnissa. Yksi tähän liittyvä kysymys on se, mitä opiskelijat olisivat tehneet ilman ammattistarttia. Taulukossa 7 kuvataan vastauksia tämän kysymyksen osalta. Tässäkin kysymyksessä vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto, jälkikäteen ajatellen olisi ollut parempi rajata valinnat vain yhteen vaihtoehtoon. 17

17 Taulukko 7. Ammattistartin vaihtoehdot (vastaaja on voinut valita useamman kohdan) Ammattistartin vaihtoehto Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Hakenut muuhun 1. koulutukseen 2. Hakeutunut ammatinvalinnanohjaukseen Mennyt töihin/jatkanut töitä 3. (työpaikka tiedossa) ,84% 39 4,91% 85 10,69% 4. Hakenut työpaikkaa ,50% 5. Hakenut työharjoitteluun/työpajalle ,12% 6. Jotain muuta ,66% 7. En tiedä ,60% Yhteensä Huomattavan moni vastaaja on valinnut usean kohdan. Tämä hankaloittaa tulosten tulkintaa, mutta kuvaa toisaalta nuorten ajattelutapaa; vaihtoehtoja ja suunnitelmia on useampia. Merkillepantavaa on kuitenkin se, että runsas kolmannes vastaajista (36 %) ei osannut sanoa, mitä olisi tehnyt ilman ammattistarttia. Tässäkin näkyy naisten taipumus valita useammat kohdat, tämä näkyy myös kohdassa en tiedä, jossa naisista tämän valitsee 41 prosenttia ja miehistä 29 prosenttia. Peruskoulun keskiarvon mukaiset erot näkyvät siinä, että yli 8:n keskiarvolla tulleissa on keskimääräistä enemmän niitä, jotka eivät tiedä mitä olisivat tehneet ilman ammattistarttia. Alle 6:n keskiarvolla tulleet nuoret olisivat puolestaan muita useammin hakeutuneet työelämään tai työharjoitteluun. Kun vertaillaan peruskoulusta suoraan tulleita ja ammatilliset opinnot keskeyttäneitä, niin voidaan sanoa, että keskeyttäneet olisivat todennäköisemmin suunnanneet koulutuksen ulkopuolelle (hakeneet työpaikkaa, tehneet jotain muuta tai en tiedä ) 18

18 4.4. Tavoitteet ammattistartille Taulukossa 8 kuvataan aloittavien opiskelijoiden tärkeimpiä tavoitteita ja odotuksia ammattistartille. Taulukko 8. Tärkeimmät tavoitteet ammattistartille (vastaaja valitsi 1-3 tärkeintä asiaa) Tärkeimmät tavoitteet (top 3) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. työelämän tuntemuksen lisääminen 2. tiedon/kokemuksen saanti eri ammateista ,09% ,89% tiedon/kokemuksen saanti eri koulutusmahdollisuuksista oman osaamisen tason tietäminen (arvioinnin kautta) kiinnostavan ammattialan löytäminen ,11% 34 4,28% ,14% 6. opiskelutaitojen kehittäminen ,00% itsetunnon ja -varmuuden lisääminen omien vahvuuksien tunnistaminen elämän ja "arjen" taitojen lisääminen ,75% ,51% 64 8,06% 10. opiskelusuunnitelman (HOPS) laatiminen ammatillisen 11. perustutkinnon opintojen suorittaminen perusopetuksen 12. arvosanojen korottaminen 15 1,89% 81 10,20% ,84% Yhteensä Kiinnostavan ammattialan löytäminen on noin 70 prosentilla aloittaneista kolmen tärkeimmän tavoitteen joukossa. Lähes puolet (46 %) kokee tärkeäksi perusopetuksen arvosanojen korottamisen. Myös tiedon ja kokemuksen saanti eri ammateista sekä työelämän tuntemuksen lisääminen ovat melko yleisesti tärkeimpien tavoitteiden joukossa. Kyselyssä selvitettiin myös muita tärkeitä tavoitteita (vastaaja valitsi ensin 1-3 tärkeintä tavoitetta ja sitten vähintään melko tärkeät tavoitteet). Nämä jakaumat yhteenlaskemalla saadaan esiin kuinka moni vastaajista piti ko. tavoitetta ylipäänsä tärkeänä. Esimerkiksi elämän ja arjen taitojen lisääminen (elämänhallinta) oli vain 8 prosentilla kolmen tärkeimmän tavoitteen joukossa, mutta jos lasketaan molempien taulukoiden vastaukset, niin ko. asiaa piti vähintään melko tärkeänä 22 prosenttia. 19

19 Taulukossa 9 kuvataan tärkeimpiä tavoitetta sukupuolen mukaan eroteltuna. Taulukko 9. Tärkeimmät tavoitteet ammattistartille sukupuolen mukaan Vertailuryhmä: Nainen Vertailuryhmä: Mies Tärkeimmät tavoitteet (top 3) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. työelämän tuntemuksen lisääminen ,67% 32,74% 2. tiedon/kokemuksen saanti eri ammateista ,90% 32,14% 3. tiedon/kokemuksen saanti eri koulutusmahdollisuuksista ,50% 12,20% 4. oman osaamisen tason tietäminen (arvioinnin kautta) ,28% 5,65% 5. kiinnostavan ammattialan löytäminen ,52% 64,88% 6. opiskelutaitojen kehittäminen ,81% 17,26% 7. itsetunnon ja -varmuuden lisääminen ,52% 11,61% 8. omien vahvuuksien tunnistaminen ,74% 15,48% 9. elämän ja "arjen" taitojen lisääminen ,77% 9,82% 10. opiskelusuunnitelman (HOPS) laatiminen ,40% 1,19% 11. ammatillisen perustutkinnon opintojen suorittaminen ,95% 11,90% 12. perusopetuksen arvosanojen korottaminen ,82% 43,15% Yhteensä Yhteensä Sukupuolen mukaiset erot eivät tässä ole kovin merkittävät, naisista hieman suurempi osa kuitenkin korostaa itsetunnon ja varmuuden lisäämisen sekä omien vahvuuksien tunnistamisen tärkeyttä. HOJKS-taustan mukaan katsottuna erot eivät ole merkittäviä, HOJKS-taustaisissa on kuitenkin hieman enemmän niitä, joiden tavoitteena on elämän ja arjen taitojen lisääminen (11 %). 20

20 % 4.5. Opiskelijoiden valmiudet Ammattistartin aloittavien opiskelijoiden kyselyssä selvitettiin vastaajien valmiuksia ammatilliseen koulutukseen. Tämä tehtiin itsearviointina, eli opiskelijat arvioivat omia valmiuksiaan. Kuvassa 1 esitetään itsearvioinnin jakaumat prosenttilukuina. Kuva 1. Ammattistartin aloittavien itsearviointi Itsearviointi valmiuksista (N=805) ammatinvalintaan ammatilliseen peruskoulutukseen työssäoppimiseen opiskelutaidot itsevarmuus opiskelumotivaatio erittäin huono melko huono ei huono eikä hyvä melko hyvä erittäin hyvä eos Parhaat valmiudet on työssäoppimiseen, noin 70 prosenttia pitää omia valmiuksiaan vähintään melko hyvinä. Opiskelutaitojen osalta omia valmiuksiaan pitää hyvinä vain puolet vastaajista. Opiskelumotivaation, itsevarmuuden ja ammatinvalinnan osalta valmiuksiaan pitää huonona yli 10 prosenttia ammattistartin aloittaneista. Sukupuolen mukaan tarkasteltuna on merkillepantavaa, että miehet arvioivat valmiutensa hieman paremmaksi kuin naiset. Tämä ero näkyy erityisen selvästi itsevarmuudessa. Opiskelutaitojen ja opiskelumotivaation suhteen miehillä ja naisilla ei kuitenkaan ole eroa. HOJKS-taustalla ei ole juurikaan merkitystä. Peruskoulun keskiarvon mukaan katsottuna valmiudet ammatilliseen peruskoulutukseen ja käsitys opiskelutaidosta nousevat (loogisesti) koulumenestyksen mukaan. Toisaalta yli 8:n keskiarvolla startille tulleet ovat itsevarmuudeltaan heikompia ja heillä on myös heikompi opiskelumotivaatio. Suoraan peruskoulusta ammattistartille tulleiden itsearviointi on hieman myönteisempi kuin ammatilliset opinnot keskeyttäneillä, pois lukien käsitys omista opiskelutaidoista. Erityisen selvästi tämä näkyy opiskelumotivaation kohdalla, eli keskeyttäneiden motivaatio on heikompi 21

21 4.6. Jatkosuunnitelmat ammattistartin jälkeen Aloittavien kyselyssä selvitettiin myös sitä, mitä opiskelija suunnittelee tekevänsä ammattistartin jälkeen. Näitä alustavia ajatuksia ja suunnitelmia on mahdollista verrata ammattistartin päättävien ajatuksiin (kts. luku 5.6.) Taulukossa 10 kuvataan aloittavien suunnitelmia. Taulukko 10. Ammattistartin aloittavien jatkosuunnitelmat Jatkosuunnitelmat Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Jatkan ammatilliseen 1. peruskoulutukseen (starttioppilaitoksessa) Jatkan ammatilliseen peruskoulutukseen 2. (muussa oppilaitoksessa) Jatkan opintoja 3. lukiossa 4. Menen oppisopimukseen Opiskelen jotain 5. muuta Pidän 6. taukoa/välivuotta opinnoista ,40% ,03% 11 1,38% 27 3,40% 64 8,05% 8 1,01% 7. En tiedä ,73% Yhteensä % Taulukossa näkyvää erottelua starttioppilaitoksen ja muiden oppilaitosten välillä ei kannata korostaa liikaa, mitä ilmeisimmin kysymys oli huonosti muotoiltu ja vastaajat eivät useinkaan ymmärtäneet tätä eroa. Olennaista on se, että (yhteenlaskettuna) 69 prosenttia ilmoitti jatkavansa opintoja ammatillisessa peruskoulutuksessa. 17 prosentilla ei ollut vielä ammattistartin alussa tietoa tai suunnitelmia jatkon osalta. Vajaa viidennes (18 %) ammatilliseen peruskoulutukseen aikovista ilmoitti suunnittelevansa siirtymistä peruskoulutukseen jo saman syksyn aikana, eli ammattistarttijakson oli tarkoitus olla lyhyt. Peruskoulun keskiarvon mukaan tarkasteltuna on merkittävää, että heikon koulumenestyksen omaavat nuoret suunnittelevat jatko-opintoihin hakeutumista yhtä todennäköisesti kuin muut. Ammatilliset opinnot aiemmin keskeyttäneissä on muita enemmän (20 %) niitä, joille jatkosuunnitelmat eivät vielä olleet selvillä. Kyselyn logiikka mahdollisti myös koulutusalakohtaisen siirtymän selvittämisen, tosin tässä lähinnä esimerkinomaisesti. Keskeyttämisen jälkeen ammattistartille tulleiden entisten koulutusalojen ja suunniteltujen uusien alojen ristiintaulukointi paljastaa esimerkiksi sen, että tekniikan ja liikenteen alan opinnot keskeyttäneistä (N=58) ja startin jälkeen opintoja jatkavista vain noin 44 prosenttia aikoo jatkaa samalla koulutusalalla. Vastaavasti sosiaali- ja terveysalan keskeyttäneille (N=22) on 22

22 leimallista epätietoisuus uudesta alasta; opintoja jatkavista 73 prosenttia ei osannut vielä sanoa uutta alaansa Ohjaustarpeet Kyselyn lopuksi ammattistartin aloittavilta kysyttiin ohjauksen ja tuen tarpeesta. Tämän kysymyksen tulokset näkyvät taulukossa 11. Taulukko 11. Ohjaustarpeet (vastaaja on voinut valita useamman kohdan) Ohjaustarpeet Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. opiskelu ja koulutus ,52% 2. ammatinvalinta ,15% 3. työllistyminen ,56% 4. terveys 46 6,04% 5. päihteet 20 2,63% 6. asuminen ,72% 7. raha-asioiden hoitaminen ,87% 8. ihmissuhteet 51 6,70% 9. ei tuen tarvetta ,65% 10. Jokin muu, mikä 19 2,50% Yhteensä Ammatinvalintaan liittyviä tuen tarpeita on noin puolella vastaajista. Myös opiskeluun ja koulutukseen liittyvät ohjaustarpeet ovat melko yleisiä, mutta esimerkiksi ihmissuhteisiin tai päihteisiin ei kovin yleisesti koeta tarvittavan tukea. Vajaa neljännes (24 %) ei koe tuen tarvetta missään asiassa. Sukupuolten mukaan merkittävimmät erot ovat siinä, että naiset kokevat tuen ja ohjauksen tarvetta yleisemmin kuin miehet. HOJKS-taustaisten opiskelijoiden vastauksissa korostuu keskimääräistä suurempi tuen tarve terveyteen, asumiseen ja raha-asioiden hoitamiseen liittyvissä asioissa. Ammatilliset opinnot keskeyttäneillä korostuvat hieman muita useammin ammatinvalintaan ja työllistymiseen liittyvät tuen tarpeet. 23