Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta

Transkriptio

1 Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta Läpäisyn tehostamisohjelma on Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen kehittäminen -yksikön suurin valtionavustusrahoituksella tuetuista kehittämisohjelmista. Tehostamisohjelmaan on kaikkiaan suunniteltu kohdennettavaksi 16 miljoonaa euroa vuosille Läpäisyä ja keskeyttämistä koskevan seurantatiedon tuottaminen on osa läpäisyn tehostamisohjelmaa. Läpäisyn tehostamisohjelman ohjauksessa ja toimenpiteiden kohdentamisessa hyödynnetäään määrällisiä seurantatietoja mm. eronneiden opiskelijoiden määristä. Seurannassa on mukana kaikki hankkeessa mukana olevat koulutuksen järjestäjät. Määrällinen seuranta toteutetaan Opetushallituksessa suunnittelu yhteistyössä hankkeessa mukana olevien koulutuksen järjestäjien kanssa.

2 Läpäisyn tehostamisohjelman määrälliset tavoitteet Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorten yhteiskuntatakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen keskeyttämisiä ja tukea opintojen etenemistä ja tutkintojen suorittamista tavoiteajassa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteeksi, että ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden osuutta pyritään laskemaan 7 prosenttiin vuonna 2014 (kokonaan opintonsa keskeyttäneiden osuus olisi tällöin 6 prosenttia). Nuorille suunnatussa ammatillisessa peruskoulutuksessa keskeyttämisprosentti lukuvuonna oli 9,1. (Lähde: Tilastokeskus) Vuoden 2006 aloittaneista opiskelijoista 62,9 % suoritti ammatillisen perustutkinnon vuoteen 2009 loppuun mennessä. Vuonna 2005 aloittaneista 70 % valmistui vuoden 2009 loppuun mennessä. (Lähde: Tilastokeskus) Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2011 aloittavista uusista opiskelijoista 65 % suorittaa tutkinnon sen laajuutta vastaavassa ajassa tai nopeammin. Neljässä vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus olisi tällöin 76 % ja viidessä vuodessa lähes 80 % aloittaneista. (OKM:n kirje Dnro. 12/521/2011.)

3 Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta Läpäisyä ja keskeyttämistä koskevan seurantatiedon tuottaminen on osa läpäisyn tehostamisohjelmaa. Läpäisyn tehostamisohjelman ohjauksessa ja toimenpiteiden kohdentamisessa hyödynnetään määrällisiä seurantatietoja mm. eronneiden opiskelijoiden määristä. Seurannassa on mukana kaikki hankkeessa mukana olevat koulutuksen järjestäjät. Määrällinen seuranta toteutetaan Opetushallituksessa suunnittelu yhteistyössä hankkeessa mukana olevien koulutuksen järjestäjien kanssa. Tarkoituksena on, että tiedonkeruu palvelee sekä koulutuksen järjestäjiä sekä valtakunnallista kehittämistyötä.

4 Seurannan toteuttaminen Seurannan toteuttaminen aloitettiin eronneiden opiskelijoiden määrällisten tietojen koonnilla. Seurantatieto lukuvuonna aikana eronneista opiskelijoista kerätään yhdenmukaisella tavalla kaikista hankkeessa mukana olevista oppilaitoksista. Hankkeessa suunniteltiin sähköinen tiedonkeruumenetelmä siten, että aineiston kokoaminen/ajojen tekeminen suoraan opiskelijahallintojärjestelmistä oli mahdollista. Tietosisällön suunnittelu ja tiedonkeruumenetelmän testaus tehtiin touko-kesäkuussa 2012 Laadittiin yhtenäinen ohjeistus tietojen toimittamiseen järjestelmien pääkäyttäjille kesäkuussa 2012 Tiedot koottiin Excel-lomakkeelle siten, että poiminnan kriteereinä käytettiin opiskelijan eropäivämäärää. ( ) Määrälliset tiedot toimitettiin lukuvuoden aikana eronneista opiskelijoista mennessä. Huom. Tietoja laskentapäivää edeltävistä eronneista ei toimiteta Opetushallitukseen.

5 Seurannan periaatteet Tiedonkeruu koskee vain ammatillista peruskoulutusta. Tiedonkeruu ei koske näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, valmistavassa tai valmentavassa koulutuksessa tai oppisopimuskoulutuksessa opiskelevia opiskelijoita. Tiedonkeruu koskee kaikkia oppilaitoksen kirjoilla olevia opiskelijoita riippumatta siitä, minä vuonna opinnot on aloitettu. Määritelmä eronneelle/opinnot kokonaan keskeyttäneelle opiskelijalle Opiskelija on ilmoittanut eronneensa tai opiskelija on katsottu eronneeksi oppilaitoksen eropäätöksellä. Eronneella opiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, joka on lopettanut ammatillisen perustutkinnon suorittamisen. Tiedonkeruu ei koske väliaikaisesti (ts. tilapäisesti tai määräaikaisesti) opintonsa keskeyttäneitä opiskelijoita.

6 Alustavia tuloksia seuranta-aineisto Tällä hetkellä aineisto sisältää 51 hankkeessa mukana olevan koulutuksen järjestäjän määrälliset tiedot eronneista/opinnot kokonaan keskeyttäneistä opiskelijoista. Tulokset kuvaavat hankkeen lähtötilannetta eroamisen suhteen. Määrällisen seurannan aineisto koskee lukuvuonna eronneita opiskelijoita. Aineisto sisältää eronneen/opinnot kokonaan keskeyttäneen opiskelijan tiedot. Hankkeessa mukana olevilla koulutuksen järjestäjillä oli syksyllä 2011 (20.1) yhteensä ammatillisten peruskoulutuksen (ops-perusteisen) opiskelijaa. Tämä on lähes 80 % koko ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärästä. Ei kerätty/kerätä missään vaiheessa henkilötietoihin perustuvaa aineistoa.

7 Ero/keskeyttämisprosentit koulutusaloittain lukuvuonna HUMANISTINEN JA KASVATUSALA (n=559) 9,7 KULTTUURIALA (n= 6290) YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA (n= ) LUONNONTIETEIDEN ALA (n= 3 553) TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA (n= ) LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA (n= 4 717) 9,3 9,1 9,8 9,1 9,9 Eroprosentit koulutusaloittain hankkeessa mukana olevissa oppilaitoksissa SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA (n= ) 8,0 MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA (n= 11477) 11,8 KAIKKI KOULUTUSALAT (N= ) 9,1 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0

8 Ero/keskeyttämisprosentit perustutkinnoittain hankkeessa mukana olevissa oppilaitoksissa 8 perustutkintoa, joissa pienimmät keskeyttämisprosentit: - Talotekniikan pt. (N=2 949) 4,9 % - Sähkö- ja automaatiotekniikan pt. (N=7 028) 5,0 % - Lentokoneasennuksen pt. (N=272) 5,1 % - Kauneudenhoitoalan pt. (N=904) 6,5 % - Rakennusalan pt. (N=5 676) 6,7% - Musiikkialan pt. (N=223) 6,7 % - Kuvallisen ilmaisun pt. (N=613) 6,9% - Sosiaali- ja terveysalan pt. (lähihoitaja) (N=12 367) 7,9 % 8 perustutkintoa, joissa suurimmat keskeyttämisprosentit: - Kiinteistöpalveluiden pt. (N= 187) 24,1 % - Hevostalouden pt. (N=255) 20,4 - Luonto- ja ympäristöalan pt. (N=411) 17,3 % - Kotityö- ja puhdistuspalveluiden pt. (N=510) 14,7 % - Lääkealan pt. (N=265) 12,5 % - Matkailualan pt. (N= 1 673) 11,6 % - Laboratorioalan pt. (N=656) 11,3 % - Hotelli-, ravintola- ja catering-alan pt. (N=9 264) 11,2 %

9 Eronneiden/opinnot kokonaan keskeyttäneiden opiskelijoiden sukupuoli Mies (N=4535) 49,40 50,60 Nainen (N=4434) Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista kaikkiaan 52,8 % oli miehiä vuonna 2011

10 Eronneiden/opinnot kokonaan keskeyttäneiden opiskelijoiden äidinkieli 4 % 4 % 0 % suomi (N=8266) ruotsi (N=310) vieraskieliset (N=370) ei tietoa/tyhjä (N=16) 92 % Ammatillisen peruskoulutuksen kaikista opiskelijoista vieraskielisiä oli 4,2 % vuonna 2009.

11 Opiskelijoiden syntymävuosi 25,0 % 20,0 15,0 10,0 5,0 Ammatillisessa peruskoulutuksessa (ops-perusteinen) opiskelevien syntymävuosi 2011 (N= ) Eronneiden opiskelijoiden syntymävuosi lukuvuonna (N=8 594) 0, Opiskelijoiden syntymävuosi

12 Opiskeluaika ennen eroamista 11 % alle 6 kuukautta (n=3302) 9 % 4 % 37 % 7 kuukautta - 1 vuosi (n=1376) 1 vuosi - 1,5 vuotta (n=1382) 1,5 vuotta - 2 vuotta (n=649) 7 % 2 vuotta - 2,5 vuotta (n=836) 2,5-3 vuotta (n=374) 17 % 16 % yli 3 vuotta (n=996)

13 Eroprosentti Tulokset koulutuksen järjestäjittäin 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 Kansallinen keskiarvo 9,1 6,0 Koulutuksen järjestäjä X 4,0 2,0 0,0 Ryhmä Ryhmä paras paras kolmannes kolmannes (n=17) eroprosentti 2,3-7,5 Ryhmä 2. keskitasoiset (n= 17) eroprosentti 7,5-9,1 Ryhmä heikoin kolmannes (n=17) eroprosentti 9,5-18,

14 Ilmoitetut eron syyt Muut syyt / eroamisen syy ei tiedossa (n=1784) 20 % Henkilökohtaiset syyt (välivuosi/äitiysloma/taloud elliset syyt/muutto/armeija) (N=780) 11 % Terveydelliset syyt / kuolema (n=483) 5 % Motivaatio-ongelmat / opiskeluhaluttomuus / oppilaitokseen- ja opetukseen liittyvät syyt /opiskelu- ja oppimisvaikeudet (n=659) 7 % Runsaat poissaolot / katsotaan eronneeksi / poistettu oppilaitoksen toimesta/rehtorin viranhaltijan päätös (n=1835) 21 % Epäonnistunut/väärä koulutusvalinta (n=855) 10 % Työelämään siirtyminen (n=830) 9 % Toiseen oppilaitokseen tai toiselle koulutusalalle/tutkintoon siirtyminen (n=1540) 17 %

15 Keskeyttämisen syiden luokittelussa/tiedonkeruussa muistettava Tietojen ilmoittaminen on vapaaehtoista. Henkilötietolain mukaan opiskelijalla ei ole velvollisuutta ilmoittaa keskeyttämisen syytä. Arkaluontoiset tiedot (mm. terveydellinen syy) on poistettava rekisteristä välittömästi sen jälkeen kun käsittelylle ei ole henkilötietolaissa :ssä 12 mainittua perustetta. Tiedot saa koota jatkossakin huomioiden yllä mainitut asiat.

16 Erityisopiskelijoiden keskeyttäminen erityisoppilaitoksissa Tarkoituksena tuottaa tietoa erityisopiskelijoiden keskeyttämisestä. Lomakkeessa tiedusteltiin, onko opiskelijalle laadittu HOJKS eli opintojen henkilökohtainen opintojen järjestämissuunnitelma. Selvityksessä tarkastellaan ammatillisten erityisoppilaitosten ja yleisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden keskeyttämistä erillisinä osakokonaisuuksina. Läpäisyn tehostamisohjelmassa on tällä hetkellä mukana kolme ammatillista erityisoppilaitosta/koulutuksen järjestäjää. Näiden oppilaitosten eroprosentit olivat lukuvuonna ,3 10 välillä. Erityisoppilaitosten keskimääräinen keskeyttämisprosentti on 7,6. Eli erityisoppilaitoksissa keskeyttäminen on yleisiä ammatillisia oppilaitoksia jonkin verran vähäisempää.

17 Erityisopiskelijoiden keskeyttäminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Hankkeessa mukana olevilla muilla yleisellä ammatillisella oppilaitoksilla/koulutuksen järjestäjillä (48) oli lukuvuonna yhteensä erityisopiskelijaa ammatillisessa ops-perusteisessa koulutuksessa. (Lähde: OPH/kustannus- ja rahoitustietopalvelut) Eli hankkeessa mukana olevien koulutuksen järjestäjien opiskelijoista noin 13 % oli erityisopiskelijoita lukuvuonna Lukuvuonna keskeyttäneistä opiskelijoista noin 20 % oli laadittu HOJKS. Tulokset osoittavat, että yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa erityisopiskelijoiden keskeyttäminen on korkeampaa. Yleisessä ammatillisissa oppilaitoksissa erityisopiskelijoiden keskeyttämisprosentti on noin 14 %. Erityisopiskelijoiden keskeyttäminen vaihtelee paljon myös koulutuksen järjestäjittäin. Osalla järjestäjistä eronneista opiskelijoista yli kolmannes on erityisopiskelijoita, kuin toisilla nämä ovat selvä vähemmistö. Vaihteluväli 0-42 %.

18 Onko eronneelle/opinnot kokonaan keskeyttäneelle opiskelijalle laadittu HOJKS? Kyllä Ei Yht. Ammatilliset erityisoppilaitokset (N=3) Yleiset ammatilliset oppilaitokset (N=48) lkm % lkm % 19,6 80,4 100

19 Asuntolatoiminnan yhteys opintojen keskeyttämiseen Seurantalomakkeessa tiedusteltiin asuiko keskeyttänyt opiskelija asuntolassa vai ei. Koulutuksen järjestäjistä 32 oli järjestäjän ylläpitämä opiskelija-asuntola ja pystyi toimittamaan tiedot siitä, asuuko eronnut/opintonsa keskeyttänyt opiskelija asuntolassa. 32 järjestäjällä oli yhteensä opiskelijaa, joista eli 11 % asui oppilaitoksen opiskelija-asuntolassa. (Lähde: OPH/kustannus- ja rahoitustietopalvelut) Näillä järjestäjillä oli yhteensä 332 keskeyttänyttä opiskelijaa, jotka asuivat asuntolassa. Eli keskeyttäneistä opiskelijoista noin 6,5 % asui opiskelijaasuntolassa. Asuntolassa asuvien opiskelijoiden keskeyttämisprosentti oli lukuvuonna ,8 %. Tulokset osoittavat, että opiskelija-asuntolassa asumisen ja keskeyttämisen välillä on selvä yhteys. Asuntolassa asuminen näyttäisi vähentävän keskeyttämistä.

20 16 14 Yhteenvetoa tuloksista Eri opiskeiljaryhmien keskeyttämisprosentit % 13, ,6 9,1 6 4, Asuntolassa asuvien keskeyttämisprosentti (N= 6 855) Erityisopiskelijoiden keskeyttämisprosentti erityisoppilaitoksissa (=1 283) Hankkeessa mukana olevien koulutuksen järjestäjien keskimääräinen keskeyttämisprosentti (N=8 970) Erityisopiskelijoiden keskeyttämisprosentti yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa (N=12 508)