Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu

Transkriptio

1 sivu 1/ 5 Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu 1. Johdanto Tässä kartoituksessa tarkastelemme Ammattistartin merkitystä ensiksi hakijan näkökulmasta, toiseksi sen merkitystä opiskelijan opintomenestykseen silloin, kun hän on jo päässyt Salpaukseen opiskelemaan. Pyrimme vastaamaan ainakin seuraaviin kysymyksiin: Parantaako Startin suorittaminen opiskelupaikan saantimahdollisuuksia? Vaikuttaako numeroiden korotus? Miten Startin käyneet menestyvät ammatillisessa koulutuksessaan verrattuna muuhun opiskelijajoukkoon? 2. Aineisto ja menetelmät Tilastolliset vertailut pohjautuvat Winha- ja Kouluta tietokantoihin tallennettuihin tietoihin. Winhan tiedoista poimimme kaikki ammattistartin käyneet opiskelijat ( Lähtöpäivämäärä ). Haimme Winhasta myös heidän ammatillisen koulutuksen roolit ja Koulutasta kaikki heidän hakunsa Salpaukseen. Kouluta -tietokannassa on tiedot vuodesta 2008 eteenpäin. Tarkastelemme Ammattistartin vaikutusta ammatillisen koulutuksen opintomenestykseen vuonna 2008 ammatilliset opintonsa aloittaneiden joukolla (yksi vuosikurssi). Vertailuryhmään satunnaistamme kymmenkertaisen määrän opiskelijoita samalla tutkinto- ja pohjakoulutusjakaumalla Tiedot käsittelemme Excelissä taulukoiden jakaumat ja eroavuudet χ²-testillä. 3. Ammattistartin käyneiden joukko Winhasta löysimme yhteensä 204 Startin suorittanutta (Taulukko 1). Rajauksena käytimme tutkintonimikettä Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus ja läsnäolokoodia VP. Taulukko 1. Startin suorittaneet Lähtöpäivä opiskelijoiden lkm 2007 kevät kevät kevät kevät kevät 62 Yhteensä 204

2 sivu 2/ 5 Lähes kaikilta Startin 2009 keväällä ja sen jälkeen päättäneiltä löytyy hakutieto Salpaukseen Koulutasta sekä ennen että jälkeen Startin suorittamisen. Startin käyneet ovat lähes poikkeuksetta hakeneet Salpaukseen sekä ennen että jälkeen Ammattistartin. 4. Ammattistartin vaikutus valintaan Taulukko 2 luvuista näemme, että Ammattistartti edesauttaa huomattavasti Salpaukseen pääsyyn, muttei takaa valituksi tulemista (tilastollisesti erittäin merkitsevä vaikutus, χ²-testi p<<0,001). Taulukko 2. Startin vaikutus valintaan Hylättyjä Hyväksyttyjä Yht. Ennen starttia 163 (85%) 28 (15%) 191 (100%) Startin jälkeen 85 (42%) 119 (58%) 204 (100%) Useat Ammattistartin käyneet korottavat peruskoulutodistuksen arvosanoja. Arvosanojen korotus ei näyttäisi vaikuttavan opiskelijavalintaan, eikä tilastollista merkitsevyyttä löytynyt (χ²-testi p=0,48) (Taulukko 3). Useimmat korotukset keskiarvoissa olivat pieniä, jolloin lisäpisteitä yhteishaussa ei useinkaan tullut. Lisäksi hyvin usein haettiin eri koulutuksiin ennen ja jälkeen Ammattistartin, mikä vaikuttaa vertailuun. Taulukko 3. Arvosanojen korotuksen vaikutus valintaan Keskiarvossa ei Korotti Yht. korotusta keskiarvoa Valittiin startin jälkeen 31 (36%) 56 (64%) 87 (100%) Ei valittu startin jälkeen 14 (36%) 25 (64%) 39 (100%) Yht Ammattistartin käyneiden opintomenestys ammatillisessa koulutuksessa Tässä osassa tarkastelemme niitä 2008 keväällä Startista valmistuneita, jotka aloittivat ammatilliset opinnot Salpauksessa 2008 syksyllä (N=21). Vertaamme heitä muuhun samaan aikaan aloittaneeseen opiskelijajoukkoon. Vertailuryhmään haemme kymmenkertaisen määrän satunnaisia opiskelijoita samalla tutkintojakaumalla ja pohjakoulutuksella (N=210). 5.1 Läpäisyaste ja eroamisen syyt Läpäisyaste Startin käyneillä oli 43 % ja vertailuryhmässä 61 % (Taulukko 4). Tilastollista merkitsevyyttä ei kuitenkaan läpäisyasteiden erolle löydy (χ²-testi p=0,10). Taulukko 4. Läpäisyaste Ammattistartin suorittaneilla ja vertailuryhmällä. Tutkinnon Ei tutkintoa suorittaneet läpäisyaste Startin käyneet %

3 sivu 3/ 5 Vertailuryhmä % Positiivisten ja negatiivisten erosyiden suhteen ei ryhmien väliltä ei löydy tilastollisesti merkittäviä eroja (lähes identtiset jakaumat, χ²-testi p=0,96) (Taulukko 5). Tulos tarkoittaa sitä, että nuoret eroavat jostain muusta syystä kuin siitä, ovatko he tulleet Ammattistarttiopintojen tai suoraan Yhteisvalinnan kautta suorittamaan perustutkinto-opintoja Koulutuskeskus Salpaukseen. Taulukko 5. Positiiviset ja negatiiviset eronsyyt Ammattistartin käyneillä ja vertailuryhmällä Negatiivinen eronsyy Positiivinen eronsyy Yht. Startin suorittaneet 5 (63%) 3 (37%) 8 (100%) Vertailuryhmä 38 (63%) 22 (37%) 60 (100%) Yht Opintomenestys Opintomenestyksen mittarina käytämme opinnäytetyön arvosanaa, joka kertoo ammatillisuuden tasosta. Opinnäytetyön arvosanajakaumassa ei löydy eroa ryhmien välillä (ei tilastollista merkitsevyyttä, χ²-testi p=0,58). Taulukko 6. Opinnäytetyön arvosanajakaumat Ammattistartin käyneillä ja vertailuryhmällä. Opinnäytetyön arvosanajakauma startin käyneet 4 (40%) 2 (20%) 4 (40%) 10 (100%) vertailuryhmä 41 (31%) 48 (36%) 43 (33%) 132 (100%) Yht Toisena opintomenestyksen indikaattorina käytämme ammatillisten opintojen arvosanajakaumaa. Ammatillisten opintojen arvosanajakaumassa ei löydyt eroa ryhmien välillä, Taulukko 7 (ei tilastollista merkitsevyyttä, χ²-testi p=0,45). Taulukko 7. Ammatillisten opintojen arvosanajakaumat Ammattistartin käyneillä ja vertailuryhmällä. Ammatillisten opintojen arvosanajakauma Startin käyneet 14 (21%) 39 (57%) 15 (22%) 68 (100%) Vertailuryhmä 130 (15%) 525 (60%) 216 (25%) 871 (100%) Yht Kolmantena ammatillisuutta ilmaisevana indikaattorina käytämme ammattiosaamisen näyttöarvosanoja. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanajakaumissa ei ole eroja ryhmien välillä, Taulukko 8. (ei tilastollista merkitsevyyttä, χ²-testi p=0,14). Taulukko 8. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanajakaumat Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanajakauma Startin käyneet 13 (19%) 31 (44%) 26 (37%) 70 (100%) Vertailuryhmä 96 (11%) 452 (53%) 311 (36%) 859 (100%)

4 sivu 4/ 5 Yht Ammatillisia opintoja tukevat opinnot olivat ainut laadullinen mittari, jolle löydettiin jonkin verran eroa ryhmien välille (ero on melkein merkitsevä, χ²-testi p=0,042). Taulukosta 9. nähdään, että Vertailuryhmää vähemmän parhaita arvosanoja ovat saaneet Ammattistartin suorittaneet opiskelijat. Huonoimpia arvosanoja annetaan kuitenkin molemmissa ryhmissä yhtä usein. Taulukko 9. Ammatillisia opintoja tukevien opintojen (ATTO) arvosanajakaumat Ammatillisia tukevien opintojen arvosanajakauma Startin käyneet 33 (28%) 75 (63%) 11 (9%) 119 (100%) Vertailuryhmä 371 (28%) 727 (54%) 241 (18%) 1339 (100%) Yht Vapaavalintaisten opintojen arvosanajakaumissa ei ole eroja ryhmien välillä, Taulukko 10. (ei tilastollista merkitsevyyttä, χ²-testi p=0,84). Taulukko 10. Vapaavalintaisten opintojen arvosanajakaumat Vapaavalintaisten opintojen arvosanajakauma Startin käyneet 6 (24%) 13 (52%) 6 (24%) 25 (100%) Vertailuryhmä 71 (20%) 180 (51%) 101 (59%) 352 (100%) Yht Poissaolot Poissaolot ennakoivat usein opiskelun takkuisuudesta. On tekijöitä, jotka estävät täysipainoista edistymistä opinnoissa ja johtavat jopa keskeyttämään opinnot. Keskitymme tässä tarkastelemaan kolmen opiskeluvuoden aikaisten poissaolojen eroja startin ja ilman starttia valmistuneiden osalta. Poissaolojen jakaantuminen lukuvuosille ei eroa merkitsevästi ryhmien eikä lukuvuosien välillä, Taulukko 11 (χ²-testi suhteellisista osuuksista laskettuna p=0,99). Taulukko 11. Poissaolojen jakaantuminen lukuvuosille 1. lukuvuosi 2. lukuvuosi 3. lukuvuosi Yht. Startin käyneet 39 % 29 % 32 % 100 % Vertailuryhmä 34 % 25 % 41 % 100 % Yht. 35 % 25 % 40 % 100 % 6. Pohdinta Tässä selvityksessämme pyrimme löytämään vastauksia kolmeen kysymykseen siitä, miten ns. turvaauto eli Ammattistartin suorittaminen mahdollistaa keskeytymättömän ammatillisen perustutkinnon suorittamista yhden vuosikurssin kohdalla.

5 sivu 5/ 5 Tulokseksi saimme seuraavaa. 1. Ammattistartin käyminen vauhdittaa erittäin merkitsevästi ammatillisen perustutkinnon suorittamista. Ammattiala ja opintosuunta tarkentuvat. Omat vahvuudet suunnataan entistä osuvammin oikeisiin kohteisiin. Arvosanojen korottamisen antama lisäarvo todistuksen keskiarvoon ei vaikuta tilastollisesti merkittävästi siihen, pääseekö opiskelemaan ammatillista perustutkintoa Koulutuskeskus Salpaukseen vai ei. 2. Ammattistartin suorittaneiden ammattia tukevien aineiden arvosanat kasautuvat tyydyttävän arvosanan suuntaan vaikkakin niiden osuus on yhtä suuri kuin vertailuryhmän. Ammattistarttilaisten saamia erinomaisia arvosanoja on vertailuryhmää vähemmän. Ammattistarttilaisten suoriutuminen ns. ATTO opinnoista poikkeaa melkein merkitsevästi vertailuryhmän suoriutumisesta. 3. Poissaolot ja opintojen keskeyttämiset ovat linjassa vertailuryhmän kanssa. 4. Ammattistartin käyneet edistyvät ammatillisissa opinnoissa siinä missä vertailuryhmä. 7. Tiivistelmä Tämän kartoituksen tulokset tiivistetyssä muodossa ovat seuraavat: 1. Ammattistarttiopintojen suorittaminen parantaa opiskelupaikan saantimahdollisuuksia 2. Joskaan numeroiden korotus ei vaikutus lisäpisteiden kautta valintaan. 3. Ammattistartin käyneet menestyvät ammatillisessa koulutuksessaan yhtä hyvin kuin vertailuryhmän opiskelijat, jotka ovat päässeet ammatillisiin opintoihin käymättä ammattistarttiopintoja.