URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

Transkriptio

1 URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto

2 URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus opintojen etenemisestä amk:ssa 2. Luotiin seurantatyökalu opintojen etenemisen seurantaa varten käyttäen tutkimustietoa hyväksi Seurantatyökalu taulukkolaskentaohjelma, jolla voidaan opintojen etenemistä seurata ja verrata opiskelijaryhmää verrokkiryhmään ja/tai yksittäistä opiskelijaa muihin (saman) toisen asteen koulutustaustan opiskelijoihin nähden

3 URAOHJAUS Seurantajärjestelmän tutkimus opintojen etenemisestä Tutkittiin Etelä-Savon ammattikorkeakoulujen, MAMK:in ja DIAK idän (Pieksämäki), opiskelijoiden opintojen etenemistä, valmistumista ja työllistymistä Nuorten suomenkieliset koulutusohjelmat Syksyllä 2007 opintonsa aloittaneet opiskelijat Tutkimuksen seuranta asti Tutkimuksessa käytettiin olemassa olevia tietokantoja hyväksi riippuen tutkimuksen kohteesta ASIO-, PRIIMUS-, AMKYH- ja OPALA tietokannat Poikkeuksena työllistymisen tutkimuksessa kohderyhmänä DIAK:in osalta DIAK:in sairaanhoitajat ja sosionomit OPALA-tietokanta ei anna mahdollisuutta suodattaa tutkimukseen mukaan vain DIAK idän opiskelijoita

4 URAOHJAUS Seurantajärjestelmän tutkimus opintojen etenemisestä Tutkimuksessa opiskelijat jaoteltiin ryhmiin seuraavasti: Lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon suorittaneet Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet Kaksoistutkinnon tai kahtena erillisenä toisen asteen tutkinnon suorittaneet

5 URAOHJAUS Seurantajärjestelmän tutkimus opintojen etenemisestä Tutkimuksen opiskelijamäärä jakautui taulukon 1 mukaisesti Taulukko 1. Opiskelijoiden lukumäärät toisen asteen tutkinnon ja ammattikorkeakoulun mukaisesti jaoteltuna MAMK DIAK YHTEENSÄ Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet YHTEENSÄ

6 URAOHJAUS Seurantajärjestelmän tutkimus opintojen etenemisestä Tutkittiin seuraavia asioita: 1. Ammattikorkeakouluihin hakeneet, päässeet ja aloittaneet 2. Opintomenestys 3. Opintojen eteneminen 4. Keskeyttäminen 5. Opintojen suorittaminen normaaliajassa 6. Valmistuminen 7. Työllistyminen

7 1) AMMATTIKORKEAKOULUIHIN HAKENEET, PÄÄSSEET JA ALOITTANEET

8 Ammattikorkeakouluihin hakeneet, päässeet ja aloittaneet Tietokantoina tutkimuksessa käytettiin MAMK:in osalta AMKYH- ja ASIO-tietokantoja DIAK:in osalta AMKYH- ja PRIIMUS-tietokantoja Hakeneilla opiskelijoilla tarkoitetaan ensisijaisia hakijoita ja kaikkia hakeneita Päässeillä opiskelijoilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat sekä saaneet opiskelupaikan että ottaneet opiskelupaikan vastaan Aloittaneilla opiskelijoilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ilmoittautuneet opiskelijaksi syksyllä 2007 Huomioitava, että ovat saattaneet saada paikan jo aiemmin, mutta ilmoittautuneet poissaoleviksi aiempina vuosina

9 Ammattikorkeakouluihin hakeneet, päässeet ja aloittaneet Taulukko 2. Etelä-Savon ammattikorkeakouluihin kevään 2007 yhteishaussa nuorten suomenkielisissä koulutusohjelmissa hakeneet ja päässeet sekä opintonsa syksyllä 2007 aloittaneet opiskelijat Toisen asteen tutkinto 1. sij hakeneet % Kaikki hakeneet % Päässeet % Aloittaneet % Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet ,3 % ,5 % ,1 % ,0 % ,3 % ,8 % ,1 % ,9 % 41 3,4 % 101 2,7 % 30 3,8 % 31 4,1 % YHTEENSÄ ,0 % ,0 % ,0 % ,0 %

10 Ammattikorkeakouluihin hakeneet, päässeet ja aloittaneet 1. sijaisesti hakeneista (73 %) ja kaikista hakeneista (30 %) suhteellisesti eniten pääsi opiskelemaan kaksoistutkinnon suorittaneet 1. sijaisesti hakeneiden ja päässeiden lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden suhteellinen osuus (67 %) oli suurempi kuin toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden suhteellinen osuus (60 %) Päinvastainen suhteellinen osuus kaikkien hakijoiden kohdalla (20 % ja 24 %)

11 2) OPINTOMENESTYS

12 Opintomenestys Tutkittiin opintojaksojen arvosanojen aritmeettista sekä painotettua keskiarvoa Tietokannat MAMK:ista ASIO ja DIAK:ista PRIIMUS DIAK:in tietokannasta ei saatavilla painotettua keskiarvoa Kaikkien opintojaksojen osalta koko opiskelun ajan Keskiarvot ilman nolla-arvosanoja ja nollaarvosanojen kanssa

13 Opintomenestys Taulukko 3. Opintojaksojen arvosanojen aritmeettinen ja painotettu keskiarvo suhteessa toisen asteen pohjakoulutukseen (suluissa keskiarvot, kun nolla-arvosanat lasketaan mukaan) Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet Kaikki opiskelijat Opintojaksojen arvosanojen aritmeettinen keskiarvo 3,27 (2,83) 3,13 (2,70) 3,41 (3,08) 3,24 (2,81) Opintojaksojen arvosanojen painotettu keskiarvo 3,25 (2,80) 3,15 (2,70) 3,37 (2,97) 3,23 (2,78)

14 Opintomenestys Jos aritmeettinen ja painotettu keskiarvo kuvastavat opintomenestystä, niin voidaan sanoa, että Kaksoistutkinnon tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet menestyivät opinnoissaan parhaiten, tarkasteltakoon aritmeettista tai painotettua keskiarvoa tai otettakoon nollat mukaan tai ei Lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon suorittaneet menestyivät opinnoissaan paremmin kuin toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet menestyivät keskiarvoa huonommin opinnoissaan

15 Opintomenestys Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden painotettu keskiarvo oli parempi kuin aritmeettinen keskiarvo Muilla ryhmillä ja koko ryhmän keskiarvolla päinvastoin Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on taipumusta opintomenestyksen suhteen siihen, että opintomenestys on sitä parempi, mitä enemmän opintojaksosta saa opintopisteitä

16 3) OPINTOJEN ETENEMINEN

17 Opintojen eteneminen Tutkittiin opintopistemäärää lukuvuosittain ja kumulatiivisesti Tietokannat MAMK:ista ASIO ja DIAK:ista PRIIMUS Lukuvuosi katsotaan alkavaksi 1.8. ja päättyen kutakin vuotta 5. lukuvuosi poikkeuksellisesti tarkasteltiin aikavälillä Seurattava aikaväli

18 Opintojen eteneminen Opintopistemäärään on otettu mukaan Arvosanat 1,2,3,4,5 ja H siten, että huomioidaan viimeisimmäksi kirjattu arvosana Myös nolla opintopistemääriä tarkasteltu Omat opintopisteet (Op1) Ei muualla suoritettuja opintojaksosuorituksia AMK:n aikana muualla suoritetut opintopisteet (Op3)

19 Opintojen eteneminen lukuvuosittain Taulukko 4. Opintopistemäärien aritmeettiset keskiarvot lukuvuosittain toisen asteen pohjakoulutuksen perusteella (nolla opintopistemäärät ei mukana) Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet Kaikki opiskelijat Opintopistemäärä 1. lukuvuosi 47,3 46,9 48,7 41,5 Opintopistemäärä 2. lukuvuosi 55,9 51,9 54,3 49,9 Opintopistemäärä 3. lukuvuosi 52,7 52,2 58,6 54,5 Opintopistemäärä 4. lukuvuosi 48,1 45,6 37,3 59,5 Opintopistemäärä 5. lukuvuosi 35,6 38,0 53,7 38,0

20 Opintojen eteneminen lukuvuosittain Taulukko 5. Opintopistemäärien aritmeettiset keskiarvot lukuvuosittain toisen asteen pohjakoulutuksen perusteella (nolla opintopistemäärät mukana) Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet Kaikki opiskelijat Opintopistemäärä 1. lukuvuosi 45,3 43,6 45,3 44,9 Opintopistemäärä 2. lukuvuosi 50,0 46,5 48,7 49,1 Opintopistemäärä 3. lukuvuosi 45,2 40,4 46,5 44,0 Opintopistemäärä 4. lukuvuosi 36,8 31,2 28,3 35,0 Opintopistemäärä 5. lukuvuosi 8,2 8,4 14,0 8,5

21 Opintojen eteneminen kumulatiivisesti Taulukko 6. Opintopistemäärien aritmeettiset keskiarvot lukuvuosittain kumulatiivisesti toisen asteen pohjakoulutuksen perusteella (nolla opintopistemäärät ei mukana) ,1 181,3179,9 170,5 190,2 193,2 187,2 177, ,9 145,6 143,8 137, ,9 47,3 48,7 47,3 101,0 99,0 98,1 95,0 Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet Kaikki opiskelijat

22 Opintojen eteneminen kumulatiivisesti Taulukko 7. Opintopistemäärien aritmeettiset keskiarvot lukuvuosittain kumulatiivisesti toisen asteen pohjakoulutuksen perusteella (nolla opintopistemäärät mukana) , ,4 157,9 141,2 139,6 132,0 147,1 138,2 145, ,0 106,5 111, ,6 44,9 45,3 45,3 76,0 73,5 87,9 75,9 Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet Kaikki opiskelijat

23 Opintojen eteneminen Kun tutkitaan opiskelijoiden (myös nollan opintopistemäärän suorittaneiden) opintojen etenemistä (opintopistemäärien kertymistä) Lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden opinnot etenevät kunakin lukuvuonna hyvin, keskimääräistä paremmin (pl. 5. lukuvuosi) 2. lukuvuosi on paras opintojen etenemisen suhteen kaikilla ryhmillä Lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden opinnot etenevät parhaiten

24 Opintojen eteneminen Kun tutkitaan tilannetta kumulatiivisesti Kaksoistutkinnon suorittaneiden opinnot etenevät selvästi parhaiten Lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon suorittaneet pysyvät keskiarvon yläpuolella kokoajan Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet pysyvät keskiarvon alapuolella kokoajan Pitää muistaa, että keskeyttäneiden osuus tulee mukaan kumulatiivisesti tilannetta tarkasteltuna

25 4) KESKEYTTÄMINEN

26 Keskeyttäminen Tutkittu opintojen keskeyttämistä aikavälillä Keskeyttäneiden lukumäärä ja prosentuaalinen osuus Lukuvuosittain kumulatiivisesti ja yhteensä Tietokannat MAMK:ista ASIO ja DIAK:ista PRIIMUS Opintojen keskeyttämisellä tarkoitetaan, että opiskelija on eronnut Myös ilmoittautumisvelvoitteen laiminlyöneet opiskelija on ns. poissaoleva (on ilmoittanut olevansa poissaoleva) opiskelija Kaikkiaan keskeyttäneistä 6 kpl (2,2 %) olivat poissaolevia opiskelijoita tarkasteluaikana

27 Opintojen keskeyttäminen Taulukko 8. Opintonsa keskeyttäneiden opiskelijoiden kumulatiivinen lukumäärä ja prosentuaalinen osuus kunakin lukuvuonna pohjakoulutuksen perusteella aikavälillä Lukuvuosi 1 ( ) Lukuvuosi 1-2 ( ) Lukuvuosi 1-3 ( ) Lukuvuosi 1-4 ( ) Lukuvuosi 1-5 ( ) Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto 80 (15 %) 129 (24 %) 155 (29 %) 169 (31 %) 21 (11%) 42 (22 %) 60 (32 %) 68 (36 %) 185 (34 %)* 189 (35 %) 72 (38 %)* 74 (39 %) Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet 0 (0 %) 3 (10 %) 6 (19 %) 6 (19 %) 8 (26 %) Kaikki opiskelijat 101 (13 %) 174 (23 %) 221 (29 %) 243 (32 %) * = eronneet opiskelijat 265 (35 %)* 271 (36 %)

28 Keskeyttäminen Lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden keskeyttämisprosentti oli ryhmistä suhteellisesti suurin 1. ja 1-2. lukuvuotena Lukiolaisten keskeyttäminen kohdistui pääosin 1. lukuvuodelle mutta myös 2. lukuvuodelle Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden keskeyttämisprosentti oli ryhmistä suhteellisesti suurin 3. lukuvuotena ja sen jälkeen Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden keskeyttäminen kohdistui melko tasaisesti 1, 2, ja 3. lukuvuodelle Kaksoistutkinnon suorittaneiden keskeyttämisprosentti oli alhainen, keskiarvoa huomattavasti alhaisempi, kunakin lukuvuonna

29 Keskeyttäminen 5. lukuvuotena eronneiden osuus oli 38 % toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 34 % lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon suorittaneista 26 % kaksoistutkinnon suorittaneista Kaikista aloittaneista opiskelijoista yli joka kolmas (35 %) erosi opinnoistaan viimeistään 5. lukuvuoden aikana

30 5) OPINTOJEN SUORITTAMINEN NORMAALIAJASSA

31 Opintojen suorittaminen normaaliajassa Normaaliajalla tarkoitetaan 3,5 vuotta, kun tutkinnon opintopistemäärä on 210 op 4,0 vuotta, kun tutkinnon opintopistemäärä on 240 op Tutkittu opintojen suorittamista normaaliajassa lukumääräisesti ja prosentuaalisesti Tietokannat MAMK:ista ASIO ja DIAK:ista PRIIMUS

32 Opintojen suorittaminen normaaliajassa (210 op tutkinnot) Taulukko 9. Opintojen suorittaminen normaaliajassa lukumääräisesti ja prosentuaalisesti 210 op tutkinnoittain Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet Opiskelijat (lkm) Valmistuminen 3,5 v tai aiemmin (lkm) Valmistuminen 3,5 v tai aiemmin (%) ,2 % ,2 % ,1 % Kaikki opiskelijat ,3 %

33 Opintojen suorittaminen normaaliajassa (240 op tutkinnot) Taulukko 10. Opintojen suorittaminen normaaliajassa lukumääräisesti ja prosentuaalisesti 240 op tutkinnoittain Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet Opiskelijat (lkm) Valmistuminen 4,0 v tai aiemmin (lkm) Valmistuminen 4,0 v tai aiemmin (%) ,5 % ,1 % ,4 % Kaikki opiskelijat ,7 %

34 Opintojen suorittaminen normaaliajassa 210 op tutkinnon suorittaneista suhteellisesti eniten suorittivat kaksoistutkinnon suorittaneet (57,1 %) Lukion suorittaneet suoriutuivat ryhmistä suhteellisesti huonoiten (38,2 %) 240 op tutkinnon suorittaneista suhteellisesti eniten suorittivat lukion suorittaneet (35,5 %) Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet suoriutuivat ryhmistä suhteellisesti huonoiten (26,1 %)

35 Opintojen suorittaminen normaaliajassa 240 op tutkinnon suorittaneiden suhteellinen osuus verrattuna 210 op tutkinnon suorittaneiden suhteelliseen osuuteen on kaikilla ryhmillä laskeva Lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden suhde laskee vain lievästi (- 2,7 %-yks) Muiden ryhmien suhde on merkittävä Kaksoistutkinnon suorittaneet suhde (- 27,7 %-yks) Ammatillisen toisen asteen suorittaneet suhde (-14,1 %-yks)

36 6) VALMISTUMINEN

37 Valmistuminen Tutkittu opiskelijoiden valmistumista Keskimääräinen valmistumisaika sekä 210 op että 240 op tutkinnoittain Valmistuminen lukumääräisesti ja prosentuaalisesti sekä 210 op että 240 op tutkinnoittain Tietokannat MAMK:ista ASIO ja DIAK:ista PRIIMUS

38 Valmistuminen Taulukko 11. Keskimääräinen valmistumisaika sekä 210 op että 240 op tutkinnoittain aikavälillä Keskimääräinen valmistumisaika (a) 210 op Keskimääräinen valmistumisaika (pv) 210 op Keskimääräinen valmistumisaika (a) 240 op Keskimääräinen valmistumisaika (pv) 240 op Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet 3, , , , , , Kaikki opiskelijat 3, ,9 1421

39 Valmistuminen Tarkasteltu valmistumista lähes viiden vuoden opintojen ajan ( ) Keskimääräisen valmistumisajan erot ryhmittäin ovat marginaalisia 210 op tutkintoja tarkasteltaessa Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet valmistuvat hitaimmin Keskimäärin opiskelija valmistuu 3.5 vuodessa 210 op tutkinnoissa Kaksoistutkinnon suorittaneet valmistuvat nopeimmin 240 op tutkintoja tarkasteltaessa Lukiolaiset valmistuvat hitaimmin Keskimäärin opiskelija valmistuu 3.9 vuodessa 240 op tutkinnoissa Erojen ollessa pieniä on merkittävämpää tarkastella valmistumista prosentuaalisesti ja lukumääräisesti

40 Valmistuminen (210 op tutkinnot) Taulukko 12. Valmistuminen lukumääräisesti ja prosentuaalisesti 210 op tutkinnoittain, kun amk-opintojen aloittamisesta kulunut lähes viisi vuotta ( ) Opiskelijat (lkm) Valmistuminen (lkm) Valmistuminen (%) Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet ,2 % ,8 % ,4 % Kaikki opiskelijat ,8 %

41 Valmistuminen (240 op tutkinnot) Taulukko 13. Valmistuminen lukumääräisesti ja prosentuaalisesti 240 op tutkinnoittain, kun amk-opintojen aloittamisesta kulunut lähes viisi vuotta ( ) Opiskelijat (lkm) Valmistuminen (lkm) Valmistuminen (%) Lukion päättötodistus ja/tai ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen perustutkinto Kaksoistutkinto tai kahtena erillisenä tutkintona suorittaneet ,5 % ,0 % ,4 % Kaikki opiskelijat ,4 %

42 Valmistuminen 210 op tutkinnon suorittaneista suhteellisesti eniten valmistui kaksoistutkinnon suorittaneita (71,4 %) Lukion suorittaneet suoriutuivat ryhmistä suhteellisesti huonoiten (59,2 %) 240 op tutkinnon suorittaneista suhteellisesti eniten valmistui lukion suorittaneet (46,5 %) Kaksoistutkinnon suorittaneet suoriutuivat ryhmistä suhteellisesti huonoiten (29,4 %) Viidennen vuoden aikana yksikään kaksoistutkinnon suorittanut ei valmistunut

43 7) TYÖLLISTYMINEN

44 Työllistyminen Tietokantana tutkimuksessa käytettiin ammattikorkeakoulujen palautejärjestelmä OPALAA Vastausten aikaväli Opiskelijat vastanneet noin 3 viikkoa ennen valmistumistaan Vastausten lukumäärä 1229 Taustamuuttujana pohjakoulutus MAMK:in kaikki koulutusohjelmat ja DIAK:in sairaanhoitajien ja sosionomien koulutusohjelmien vastaukset DIAK idän tuloksia ei ollut erikseen OPALA:ssa

45 Työllistyminen Taulukko 14. Työllistyminen pohjakoulutuksen taustamuuttujana Ylioppilastutkinto / lukion suorittanut % Ammatillinen perustutkinto / ammattitutkinto % Ylioppilastutkinto sekä ammatillinen perustutkinto / ammattitutkinto % Minulla on uusi työ toisen palveluksessa Aloitan yrittäjänä/jatkan yrittäjänä Palaan entisiin tehtäviini vanhaan työpaikkaani Palaan uusiin tehtäviin entiseen työpaikkaani Aloitan toisen koulutuksen Olen työtön Muu YHTEENSÄ ,4 % ,8 % 58 42,6 % 15 1,9 % 8 2,5 % 3 2,2 % 50 6,4 % 40 12,7 % 24 17,6 % 26 3,3 % 48 15,2 % 20 14,7 % 23 3,0 % 0 0,0 % 4 2,9 % ,9 % 45 14,2 % 13 9,6 % ,0 % 27 8,5 % 14 10,3 % ,0 % ,0 % ,0 %

46 Työllistyminen Kun kaikkia kolmea ryhmää verrataan keskenään Ylioppilastutkinnon suorittaneilla suurin suhteellinen osuus uudessa työssä toisen palveluksessa aloittaa toisen koulutuksen olla työttömänä Ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla suurin suhteellinen osuus aloittaa/jatkaa yrittäjänä palata uusiin tehtäviin vanhaan työpaikkaan Kaksoistutkinnon suorittaneilla suurin suhteellinen osuus palata entisiin tehtäviin vanhaan työpaikkaan Huomattavaa on, että ammatillisen perustutkinnon/ ammattitutkinnon suorittaneista ei kukaan aloittanut toista koulutusta (vastaajien lukumäärä 316) Jos ajatellaan puhtaasti työllistymistä, huomattavaa on, että ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on suurin suhteellinen osuus (77,22 %), jos tarkastellaan uutta/vanhaa työtä entisessä työpaikassa, kokonaan uutta työtä ja yrittäjyyden aloittamista/jatkamista Kaksoistutkinto 77,21 % ja ylioppilastutkinto 64,1 %

47 Lisätietoa: Sami Lehto, Mikkelin ammattikorkeakoulu Tel