KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA"

Julia Penttilä
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Jorma Tukeva KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon ja valmistuneet Tuomarniemeltä vuosina Sinä aikana metsäalan ammatteihin valmistui 83 opiskelijaa. Kysely toteutettiin puhelimitse ja sillä tavoitettiin 79 opiskelijaa. Vastausprosentti oli 95,2 %. Opiskelijoista oli naisia 2 ja miehiä 77. Vastanneiden keski-ikä oli 22 vuotta. Edellisen kerran opiskelijoiden sijoittumista selvitettiin joulukuussa 2006, joten tämä kysely kattaa kaikki sen jälkeen valmistuneet vuosiluokat. Valmistumisvuoden mukaan vastaukset jakautuivat seuraavasti: kpl 94,7 % kpl 100 % kpl 95,0 % kpl 100 % kpl 88,2 % Koulutusammattien mukaan jakauma oli: metsuri-metsäpalvelujen tuottaja (v alkaen) metsäluonnonhoitaja (v ) metsäkoneenkuljettaja 5 kpl 18 kpl 56 kpl 2. TULOKSET Metsäalalla nopeasti vakinaiseen työhön Jokainen työelämässä oleva opiskelija on töissä kotimaakunnassaan. Suurin osa opiskelijoista on työllistynyt Etelä-Pohjanmaalle. Koska Ähtäri sijaitsee maakuntien rajalla, tulee opetuspisteeseen opiskelijoita jonkin verran myös Keski-Suomen ja Pirkanmaan puolelta, minne he ovat valmistumisen jälkeen työllistyneet. Maakuntien sisällä 20 %:lla työssä käyvistä asuinpaikkakunta oli muuttunut opiskeluaikaisesta kotipaikkakunnasta. Työssäkäyvien sijoittuminen maakunnittain 4 % 9 % Etelä- Pohjanmaa Keski-Suomi 87 % Pirkanmaa

Sinä aikana metsäalan ammatteihin valmistui 83 opiskelijaa. Kysely toteutettiin puhelimitse 21.11. 16.12.2011 ja sillä tavoitettiin 79 opiskelijaa. Vastausprosentti oli 95,2 %.

2 Valmistumisen jälkeen heti töihin ilmoitti päässeensä 79,7 % vastaajista. Luku sisältää kaikki muutkin ryhmät kuin nyt töissä olevat. Vakinainen työsuhde on tällä hetkellä 80 %:lla vastaajista, määräaikaisessa työsuhteessa on 18 % ja työharjoittelussa on 2 % vastaajista. Työssäoloaika vaihtelee luonnollisesti valmistumisvuoden mukaan. Koska töitä on yleensä löytynyt heti varusmiespalvelun jälkeen, ovat vuonna 2007 valmistuneet ehtineet olla työelämässä jo lähes 4 vuotta. Keskimääräinen työssäoloaika on n. 1,5 vuotta. Töissä tai opiskelemassa Valmistuneiden sijoittuminen marras-joulukuussa 2011 on alla olevan kuvaajan mukainen. Yhteensä työelämässä oli 70 % vastaajista. Toisen palveluksessa työntekijöinä oli 6 ja yrittäjinä 4 %. Tulos on selkeästi parempi kuin Koulutuskeskus Sedussa keväällä 2011 toteutetussa sijoittumiskyselyssä, joka kohdistettiin eri alojen opiskelijoille vuosi ammattiin valmistumisen jälkeen. Opiskelemassa oli 1 ja varusmiespalveluksessa 10 % vastaajista, kun taas työttömänä oli vain 3 % ja lomautettuna 1 % vastaajista. Puunkorjuun kannalta epäedulliset sääolosuhteet ja puumarkkinatilanne syyskauden 2011 aikana eivät olleet vaikuttaneet työllisyyteen. Varusmiespalvelusta oli suorittamassa lähinnä vain vuonna 2011 valmistuneita opiskelijoita, joilla oli joko työ- tai opiskelupaikka varmistettuna varusmiespalveluksesta vapautumisen jälkeen. Sijoittuminen 1 % 3 % 4 % 1 10 % 6 töissä opiskelija yrittäjä työtön lomautettu varusmies Metsäala oli työllistänyt 62 % työssäkäyvistä (kuva seuraavalla sivulla). Kun huomioidaan ne yrittäjät, jotka toimivat metsäkonealalla, koulutusta vastaavissa tehtävissä on 65,5 % työelämässä olevista.

Työssäoloaika vaihtelee luonnollisesti valmistumisvuoden mukaan.

3 Työelämässä olevat 5 % 33 % 62 % metsäalan töissä muun alan töissä yrittäjänä Metsäalan työt ovat monipuolistuneet Aikaisemmin metsäkonealan työpaikat ovat olleet joko hakkuukoneenkuljettajan (moton), metsätraktorinkuljettajan tai näitä molempia sisältävää työtä. Uutena työmuotona ovat tarjolla erilaiset kaivinkonetyöt. Osa metsäkoneenkuljettajista työskenteli osan aikaa tai kokonaan kaivinkoneella. Nopeasti lisääntynyt metsäenergian hankinta on tehnyt kannonnostosta tärkeän lisätyön metsäkonealalla. Muita kaivutöitä olivat ojitukset ja maanmuokkaukset. Sedun maaseutu-toimiala ennakoi tulevan muutoksen osaamistarpeessa hankkimalla oman kaivinkoneen joitakin vuosia sitten. Vuoden 2006 kyselyyn verrattuna uutta oli myös sijoittuminen puutavara- tai turveauton kuljettajaksi. Yrittäjinä metsäkonealalla toimi metsäalalla toimivista. Heidän lisäkseen metsäalan töissä oli henkilöitä, joilla palkkatyön lisäksi oli yritystoimintaa varten oma toiminimi. Metsänhoito- ja puunkorjuutöitä metsureina teki metsäalan töissä olevista vastaajista. Työ metsäalalla hakkuukoneenkuljettaja metsätraktorinkuljettaja 29 % hakkuu- ja metsätraktorink. 8 % 8 % metsätraktorin- ja kaivinkoneenk. manuaalinen metsätyö kannonnosto kaivurilla 14 % 23 % puutavara-/turveautonkulj. hakkuukoneyrittäjä

Osa metsäkoneenkuljettajista työskenteli osan aikaa tai kokonaan kaivinkoneella. Nopeasti lisääntynyt metsäenergian hankinta on tehnyt kannonnostosta tärkeän lisätyön metsäkonealalla.

4 Metsäkoneyrittäjät työllistävät Koska vastaajista enemmistö oli suorittanut metsäkonealan koulutusohjelman ja työllistynyt metsäkonealalle, näkyi se myös siinä, että metsäkoneyrittäjä oli selvästi yleisin metsäalan työllistäjä. Metsäkoneyrittäjän palveluksessa oli 77 %, oman tai perheen yrityksen palveluksessa 14 %, kunnan tai kaupungin palveluksessa ja metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa 3 % metsäalalle työllistyneistä. Työssäoppimisjaksot helpottavat töihin pääsyä Työssäoppimisen tavoitteina ovat mm. lähentää koulutusta ja työelämää, parantaa ammattitaitoisen työvoiman saantia yrityksiin ja helpottaa nuorten työmarkkinoille siirtymistä. Tässä selvityksessä 64 % metsäalan töihin sijoittuneista oli ollut työssäoppimassa samassa paikassa, missä ovat nyt töissä. Myös muilla aloilla työskenteleviä ja jatko-opiskelijoita on valmistumisen jälkeen ollut töissä metsäalan työssäoppimispaikassaan. Opiskelijat myös arvostivat pitkiä työssäoppimisjaksoja. Yrittäjyys kiinnostaa Yrittäjäksi ryhtymistä oli harkinnut 49 % vastanneista. Metsäalalla työskenteleviä (5) asia kiinnosti huomattavasti enemmän kuin muilla aloilla toimivia (2). Eniten yrittäjyys kiinnosti jatko-opiskelijoita. Toisen asteen opiskelijoista yrittäjyyttä harkitsi 62 % ja amkopiskelijoista 63 % Metsäala antaa valmiuksia muihinkin töihin Merkittävin muiden alojen työllistäjä oli rakennusala. Rakennusalalla olevat kokivat, ettäpuun jatkojalostuksen ja hirsirakentamisen opinnoista on ollut nykyisessä työssä hyötyä. Seuraavaksi tärkeimpinä olivat kuljetus- ja maanrakennusalat, joihin metsäkonealan koulutuksessa saatu koneiden ja kuormainten käyttö sekä yleinen tekniikan tuntemus antaa hyvät perusvalmiudet. Osa metsäkoneenkuljettajista työllistyy suoraan näihin tehtäviin.

Metsäkoneyrittäjän palveluksessa oli 77 %, oman tai perheen yrityksen palveluksessa 14 %, kunnan tai kaupungin palveluksessa ja metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa 3 % metsäalalle työllistyneistä.

5 Jatko-opinnot metsäalalla Opiskelijoiden osuus oli 1 vastanneista. Toisella asteella opiskeli 38,5 % ja ammattikorkeakouluissa 61,5 %. Toisella asteella suosituin ala oli metsäalan perustutkinnon toisen koulutusohjelman suorittaminen Tuomarniemellä. Koulutusalaa vaihtaneet ovat aloittaneet tekniikan ja liikenteen, sosiaali- ja terveysalan tai lukio-opinnot. Ammattikorkeakouluopinnoissa ylivoimaisesti suosituin oli metsäala, jonka osuus oli 75 %. Tulokset osoittivat, että Tuomarniemen perustutkintokoulutus tuottaa hakijoita ja jatkoopiskelijoita Seamk:n maa- ja metsätalouden yksikölle. Vastaajien mukaan metsäalan perustutkinto antaa hyvän pohjan metsäalan ammattikorkeakouluopinnoille. Tekniikan ja liikenteen ala sekä kulttuuriala olivat myös edustettuina jatko-opinnoissa. Käytännönläheisyys parasta Perustutkintoa pidettiin asianmukaisena ja monipuolisena koulutuksena, joka antaa näkemyksen metsänhoidosta ja metsien käsittelystä. Opiskelun käytännönläheisyyttä kiitettiin ja oppimisympäristö todettiin sellaiseksi, jossa on helppo oppia. Metsäkoneenkuljettajien mukaan eniten on ollut hyötyä metsäkoneiden kuljetustaidoista, metsäkoneiden tieto- ja mittalaitetekniikan tuntemisesta, puutavaran mitta- ja laatuvaatimusten omaksumisesta, luonnonhoidosta sekä remonttien teosta. Koneiden huolto- ja kunnossapitotöistä mainittiin erityisesti hydrauliikka. Kaivinkonetyöt koettiin hyödyllisiksi. Itsenäisen työn suunnittelun ja yksintyöskentelyn oppimista arvostettiin. Metsäluonnonhoitajat ja metsäpalveluntuottajat arvostivat muun muassa saamaansa näkemystä metsänhoidosta ja metsänkäsittelymenetelmistä, hakkuun työnopetusta, sahankäsittelytaitoja ja sahahuoltoa, pienkoneiden käyttöä, hirsirakentamista ja pihapuiden kaatotekniikoita. Tutkintoa pidettiin myös metsänomistajan kannalta hyvänä. Yrittäjyyskasvatuksen lisääntyminen koettiin hyvänä asiana. Jatko-opiskelijat arvostivat aikaisempien opintojen hyväksilukumahdollisuutta. Enemmän ajoa ja remontteja Metsäkoneiden käyttö sekä koneiden huolto- ja kunnossapitotyöt sekä mittalaitekoulutus koettiin hyödyllisimmiksi asioiksi, mitä koulutus tarjosi, mutta samalla toivottiin, että niitä olisi opetettu vielä enemmän ja erityisesti ennen työssäoppimisjaksoa. Enemmän toivottiin mm. konemerkkien välisten erojen käsittelyä, kaivinkonetyötä, energiapuusavotoita ja yleistä tekniikan tuntemusta sekä henkilökohtaista ohjausta. Koulutuksen sisältöön ehdotettiin myös mahdollisuutta suorittaa kuorma-autokortti, kuorma-autojen tekniikan käsittelyä, lavettikuljetusten toteuttamista, lähetetietojen tekoa välivarastolla ja enemmän metsäkoneopetusta metsäpalvelujentuottajille.

Koulutusalaa vaihtaneet ovat aloittaneet tekniikan ja liikenteen, sosiaali- ja terveysalan tai lukio-opinnot. Ammattikorkeakouluopinnoissa ylivoimaisesti suosituin oli metsäala, jonka osuus oli 75 %.

Samankaltaiset tiedostot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn