KARJAAN KAUPUNGIN SUOMENKIELINEN PERUSOPETUS OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKAT 1-6. Kiilan koulu

Transkriptio

1 KARJAAN KAUPUNGIN SUOMENKIELINEN PERUSOPETUS OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKAT 1-6 Kiilan koulu

2 OPETUSSUUNNITELMANRUNKO 1. KOULUN TYÖN PERUSTA KOULUN ARVOPERUSTA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET OPETUKSEN TÄSMENNETYT KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET: OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT TUNTIJAKO KIELIOHJELMA TIETOSTRATEGIA OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISKÄSITYS OPPIMISYMPÄRISTÖ TOIMINTAKULTTUURI TYÖTAVAT OPPILAIDEN OSALLISUUS OPISKELUN YLEINEN TUKI KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ KOULUTUKSEN NIVELVAIHEISIIN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ OPPIMISSUUNNITELMA OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN TUKIOPETUS OPPILASHUOLTO OPPILASHUOLLON YLEISET PERIAATTEET KOULUMME OPPILASHUOLTORYHMÄ KOULUMME OPPILASHUOLTO POISSAOLOJEN SEURANTA KIUSAAMINEN, VÄKIVALTA JA HÄIRINTÄ MIELENTERVEYSKYSYMYKSET TUPAKOINTI JA PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ ERILAISET TAPATURMAT, ONNETTOMUUDET JA KUOLEMANTAPAUKSET KERHOTOIMINTA ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS

3 5.1 ERI TUKIMUODOT KIILAN KOULUSSA OPPIMISVAIKEUKSIIN LIITTYVÄ YLEINEN TUKI ERITYINEN TUKI OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN JA SIIRRETTYJEN OPPILAIDEN OPETUS OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TOIMINTA-ALUEITTAIN TOIMINTA-ALUEITTAIN JÄRJESTETTÄVÄN OPETUKSEN KUVAUS TOIMINTA-ALUEITTAIN JÄRJESTETTÄVÄN OPETUKSEN TAVOITTEET/TEHTÄVÄT KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS ROMANIT MAAHANMUUTTAJAT OPETUKSEN TAVOITTTEET JA SISÄLLÖT ERI OPPIAINEITTAIN AIHEKOKONAISUUDET JA OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS RUOTSI ENGLANTI MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA USKONTO EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO ORTODOKSINEN USKONTO HISTORIA MUSIIKKI KUVAAMATAITO KÄSITYÖ LIIKUNTA ARVIOINTI OPPILAAN ARVIOINTI KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI TODISTUKSET... FEL! BOKMÄRKET ÄR INTE DEFINIERAT. 9. LIITTEET

4 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma sisältää ne toimet, joilla pyritään toteuttamaan koululle asetetut kasvatusja opetustavoitteet. Opetussuunnitelman laadinnan lähtökohdat ja sen noudattamisen periaatteet ovat seuraavat: Opetussuunnitelma on prosessi, joka koko ajan ottaa huomioon koulussa, sen ympäristössä ja koko yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset kasvatukseen ja opetukseen. Lähtökohtana tälle opetussuunnitelmalle on koulun työyhteisön laatima ja hyväksymä toiminta-ajatus ja tavoitteet sen toteuttamiseksi. Toiminta-ajatus pohjautuu kouluyhteisön ja vanhempien hyväksymiin arvoihin. Toiminnan arvioinnin kautta on mahdollista suorittaa jatkuvasti opetuksen kehittämistä Koulun arvoperusta Näitä arvolausumia määriteltäessä on otettu huomioon opetuslainsäädännön määrittelemät arvot ja tavoitteet ja opetussuunnitelman perusteiden määrittelemät arvot. Näkökulma ottaa huomioon sekä lasten ja nuorten kasvattamisessa tarvittavat arvot että koko kouluyhteisön toiminnassa ja koulun, vanhempien ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävässä työssä tarvittavat arvot. Kouluyhteisön arvoista käytävä keskustelu on jatkuvaa, jolloin muutokset voidaan havaita ja samalla tarkistaa koulun arvokäsitystä muuttuneiden olosuhteiden mukaiseksi. Koulun arvoperusta on koottu koulun työyhteisön, vanhempien ja päiväkotien yhdessä tärkeinä pitämistä arvoista. Keskeisiksi arvoiksi on määritelty seuraavat: jokaisella on oikeus edellytystensä mukaiseen oppimiseen ja kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen kunnioitetaan jokaista ainutkertaisena ihmisenä ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista opitaan arvostamaan omaa kulttuuria ja edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta ei sallita syrjintää eikä minkäänlaista väkivaltaa 4

5 toimitaan demokraattisesti niin, että jokainen voi kokea olevansa yhteisön jäsen ja olla vaikuttamassa itseään koskevissa asioissa sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä edistetään tasa-arvoa ja kunnioitetaan ihmisoikeuksia 1.2. Koulun toiminta-ajatus n paljon yhdessä, ja että kaiken toimi Kiilan koulun toiminta-ajatuksena on opettaa lapselle mahdollisimman hyvät perustiedot ja - taidot sekä tukea monipuolisesti lapsen yksilöllistä kehitystä ajattelevaksi, toimivaksi ja tuntevaksi ihmiseksi Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet Keskeisten tietojen ja taitojen oppiminen Terveen itseluottamuksen ja tasapainoisuuden kehittyminen Työnteon arvostamiseen oppiminen Hyvien käytöstapojen oppiminen Kielitaidon kehittyminen Sosiaalisten taitojen kehittyminen Ajattelutaitojen kehittyminen Opetuksen yleiset tavoitteet Perusopetukseen siirtyvien lasten opetuksessa Karjaalla pyritään jatkamaan saumattomasti esiopetuksessa aloitettua kasvatus- ja opetustyötä. Tämä edellyttää yhteistyötä esikoulun kanssa sekä kiinteää ja avointa vuorovaikutusta kodin ja koulun välillä. Vuosiluokkien 1-2 ja muun perusopetuksen välisellä yhteistyöllä taas ennakoidaan oppilaiden siirtymistä ylemmille luokille niin, että oppiminen jatkuisi mahdollisimman sujuvasti. Karjaan kaupungin perusopetuksen tarkoituksena on antaa lapsille ja nuorille monipuolista yleissivistävää opetusta sekä kasvattaa heitä eettisyyteen, tukien samalla lapsen terveen itsetunnon ja terveellisten elämäntapojen kehittymistä. Tavoitteena on päästä opetussuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin myönteisessä ilmapiirissä ja monipuolisilla 5

6 opetusmenetelmillä, ottaen samalla huomioon lapsen ja nuoren yksilölliset ja sosiaaliset kehitystarpeet. Perusopetuksen tehtävänä on myös opastaa oppilaita huomioimaan toiset ihmiset ja ympäristö sekä arvostamaan omaa kulttuuriaan ja kasvuympäristöään. Tämä edellyttää lisääntyvää yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Perusopetuksen alemmilla vuosiluokilla kehitetään erityisesti oppilaiden valmiuksia myöhempää oppimista ja työskentelyä varten. Oppimisvalmiuksia ovat luku- ja kirjoitustaito, laskutaito, oppimis- ja työskentelytaidot sekä yhteisöllisyyteen kasvaminen ja sosiaaliset taidot. Oppilasta ohjataan hänen kehitystasonsa mukaisesti monipuoliseen oppimaan oppimiseen, joka antaa valmiuksia elinikäiselle oppimiselle. On tärkeää pyrkiä siihen, että oppilaalla säilyy oppimisen ilo ja innostus, ja hän saa rohkeutta kohdata uusia haasteita Opetuksen täsmennetyt kasvatus- ja oppimistavoitteet: Kiilan koulun tavoitteena on: ohjata lasta omaksumaan perustietoja, -taitoja ja -valmiuksia oppimisen eri alueilta ikänsä ja yksilöllisten edellytystensä mukaisesti kasvattaa lasta vastuuntuntoiseksi ja oma-aloitteiseksi ohjata lasta pohtimaan oikeaa ja väärää, ymmärtämään yhteisesti sovittujen sääntöjen merkityksen ja toimimaan ryhmän jäsenenä ohjata lasta hyviin käytöstapoihin ja empaattisuuteen ohjata lasta terveellisiin elämäntapoihin tukea lapsen terveen itsetunnon kehittymistä sekä ohjata lasta arvostamaan omaa ja toisten työtä kannustaa lasta uteliaisuuteen tiedon löytämiseksi ohjata lasta suunnittelemaan työskentelyään, asettamaan itselleen tavoitteita, etsimään uusia ratkaisuja sekä vähitellen arvioimaan ja perustelemaan valintojaan ohjata lasta käyttämään erilaisia oppimisstrategioita ja löytämään niistä itselleen sopivimmat rohkaista lasta luovaan ajatteluun ja tekemiseen ohjata lasta huomioimaan toiset ihmiset sekä hyväksymään ja arvostamaan erilaisuutta tutustuttaa lasta Karjaan luontoon, lähiympäristöön sekä omaan ja vieraisiin kulttuureihin 6

7 ohjata lasta arvostamaan ympäristöä ja luontoa tukea oppimisvaikeuksissa olevaa lasta huomioida lapsen lahjakkuus 2. OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT 2.1. Tuntijako YHT AI A MA YL FYKE UE/UO/ET HI MU KU KS LI YHT KU/LI 1 1 A

8 2.2. Kieliohjelma Koulun tärkeimpiin tehtäviin kuuluu oppilaan äidinkielen vahvistaminen siten että tämä toimii tulevan oppimisen perustana. Myönteisen kaksikielisyyden oleellinen osa on suhtautuminen ja myös valmiudet käyttää maan toista kotimaista kieltä. Koulu tukee oppilaita aktiiviseen ja myönteiseen kaksikielisyyteen. Karjaan kaupungin suomenkielisen perusopetuksen kieliohjelma vuosiluokilla 3-6 on seuraava: A1 englanti, ruotsi; alkaa 3.luokalta A2 englanti, ruotsi; alkaa 4. luokalta Opetusryhmän koosta päättää sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto. 2.3 Tietostrategia Karjaan kaupungin koulut osallistuvat opetusministeriön tietoyhteiskuntaohjelmaan vuosille Koulutoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia vuosille on hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulujen tietokonekantaa kehitetään ja opettajien täydennyskoulutusta järjestetään. Opetusta kehitetään huomioiden tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet. Opetussuunnitelman liitteenä on koulun tieto- ja viestintätekniikan strategiasuunnitelma. 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Oppimiskäsitys Opinpolku lapsuuden ja nuoruuden aikana on itsearvoista elämän vaihetta. Se luo pohjan elinikäiselle oppimiselle. Oppija on aktiivinen, tavoitteellinen yksilö, jolla on oikeus kasvatukseen ja opetukseen. Lapsen oma tieto on arvokasta. Uuden tiedon tulee liittyä oppilaan aikaisempiin tietoihin, taitoihin ja kokemuksiin. Oppija opettelee ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan saattamalla aloittamansa tehtävät loppuun ja työskentelemään pitkäjänteisesti ja arvioimaan omaa työskentelyään. Oppiminen on prosessi, joka tapahtuu opettajien ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Yhteistyö perustuu siihen, että oppija saa kokemuksia, joiden perusteella hänen luottamuksensa itseensä kasvaa ja hän oppii arvostamaan omaa ja toisten työtä. Opetus tulee järjestää niin, että se mahdollistaa itsenäisen työn, oppilaiden välisen ongelmanratkaisua sisältävän yhteistyön ja elämyksellisyyden. Opetuksen tavoitteena on luoda oppimistilanteita, jotka vastaavat monipuolisesti oppilaiden erilaisiin 8

9 oppimistarpeisiin. Käsitykset tiedosta ja oppimisesta liittyvät kiinteästi toisiinsa. Opetuksessa kiinnitetään huomiota siihen, millaisia ajatusmalleja opittavasta asiasta oppilas muodostaa itselleen. Oppiessaan ihminen valikoi, tulkitsee ja liittää uuden tiedon ja taidon aiemmin opittuun ja jäsentää vanhaa tietoa ja taitoa uudelleen. Se tarkoittaa, että oppiessaan oppija rakentaa ja täydentää aikaisempia ajatus- ja toimintamallejaan monipuolisten oppimis- ja työskentelytapojen avulla ja näin kehittää oppimaan oppimisen taitojaan. Oppiminen avaa mahdollisuuden ymmärtää kulttuuria ja osallistua yhteiskunnan toimintaan Oppimisympäristö Koulunsa aloittavan lapsen fyysisen oppimisympäristön pitää olla turvallinen ja terveellinen. Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että koulun rakennettu ympäristö on terveellinen ja viihtyisä. Opetustilojen tulee olla riittävät mahdollistamaan monipuolisten työtapojen käytön opetuksessa. Piha-alueen tulee olla turvallinen sekä tarjota tilaa ja innostaa monipuoliseen liikkumiseen. Opettajilla tulee olla riittävästi aikaa ohjata oppilaidensa oppimista ja kasvua. Alkuopetuksessa pidetään hyvänä ryhmäkokoa, joka ei ylitä 20 oppilaan rajaa. Koulunkäyntiavustajien työpanosta on kohdistettava alkuopetusluokkiin tarpeen mukaan. Lapselle sallitaan mahdollisuus kannustavaan ja kiireettömään opiskeluun. Positiivinen ilmapiiri luokassa edesauttaa myös oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja psyykkistä hyvinvointia. Koulun keskeinen sijainti antaa hyvät mahdollisuudet oppimisympäristön laajentamiseen koulun ulkopuolelle; kulttuuri-, urheilu- ja kirjastopalvelut ovat kävelymatkan päässä. Lähistöllä on myös runsaasti historiallisesti ja luonnontieteellisesti arvokkaita kohteita; mm. Ruukit, Raaseporin linna, Grabbackan rauniot, Lepinjärven seutu Kiilan koulun oppimisympäristössä on keskeistä opettajan ja oppilaan välinen sekä oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus ja se, että otetaan huomioon erilaiset oppimis-, työskentely- ja arviointitavat. Oppimisympäristö on tavoitteellinen, ohjaava, kannustava, rajoja ja odotuksia asettava Toimintakulttuuri Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Koulussa syntyneet arvot, uskomukset ja asenteet määräävät osaltaan, millä tavoin oppilaan yksilöllisyys ja toisaalta koulun yhteisöllisyys otetaan huomioon kouluyhteisössä. Oppimisympäristöön vaikuttaa merkittävästi koulun toimintakulttuuri, jolla tarkoitetaan käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. 9

10 Koulun toimintakulttuurin kehittämisessä korostuvat seuraavat tavoitteet: koulun aikuisten ja oppilaiden yhteistoiminnallisuuden tukeminen oppilaiden oppimisen ja osallistumisen tukeminen heterogeenisissa opetusryhmissä sekä joustavat ja monipuoliset opetusjärjestelyt oppilaiden osallisuuden edistäminen Keskeinen tekijä koulun toimintakulttuurin kehittämisessä on työntekijän henkilökohtainen sitoutuminen, jota edesauttavat koulun työntekijöiden yhteistoiminta ja kannustava johtamiskulttuuri. Oppijalähtöisyyden periaatteiden mukaisesti myös oppilaat osallistuvat koulun päätöksentekoon ja opetuksen suunnitteluun. Yhteistoiminnalliset työtavat aikuisja oppijayhteisöissä sekä näiden välillä tukevat koulun toimintakulttuurin kehittämistä. Oppilaan opinpolun yhtenäisyyden vuoksi tulee toimintakulttuurikäsite laajentaa koskemaan alueyhteistyötä. Sen perusta on koulutuksen siirtymävaiheiden niveltyö ja siinä tehtävä alueellinen, moniammatillinen yhteistyö. Kunnan alueyhteistyön suunnittelu ja organisointi ovat opetussuunnitelman laatimisen aikaan käynnissä. Työ on osa opetuksen järjestämistä, jota koulutoimen hallinto, alueet ja koulut yhdessä kehittävät. Käytäntöjä ja keinoja edellä mainittujen asioiden saavuttamiseksi: turvallinen ja sääntöjen mukainen liikennekäyttäytyminen koulumatkoilla vastuu omista tehtävistä ja ryhmässä toimiminen ja muiden huomioiminen toiset huomioon ottava liikkuminen koulun tiloissa asiallinen välituntikäyttäytyminen kiusaamattomuus ja kiusaamistilanteiden selvittelyn oppiminen erilaisten oppijoiden hyväksyminen yhteisissä tiloissa ja oppitunneilla (integrointi erityisoppilaiden kanssa) sään, tilanteiden ja iän mukainen käyttäytyminen ja pukeutuminen hyvien tapojen opettaminen ja korostaminen yhteisissä tilaisuuksissa edellytetään hyvänä yleisönä olemista ja ohjelmien asiallista seuraamista hillitty ruokalakäyttäytyminen ja hyvien pöytätapojen noudattaminen Oppilaita ohjataan suhtautumaan saman ikäisiin tasavertaisesti ja ystävällisesti, aikuisiin kunnioittavasti ja vieraisiin kohteliaasti. Jokainen luokka omana oppimisympäristönään toteuttaa Kiilan koulun toimintakulttuuria. Koulussa on voimassa olevat järjestyssäännöt, joita noudatetaan myös silloin, kun opetusta järjestetään koulualueen ulkopuolella. Lukuvuoden aikana Kiilan koulun toiminnassa toistuvat tapahtumat ovat oleellinen osa koulumme toimintakulttuuria; esim.: yleisurheilukilpailut kodin ja koulun yhteinen markkinapäivä luontoretkipäivä pannukerhojen konsertit 10

11 joulujuhla talviurheilupäivä pajaviikko vappukarnevaalit kevätjuhla Lisäksi eri tahojen kanssa tehtävän yhteistyön mahdollistamia tapahtumia ovat mm., kirjaston tarjoamat esitykset, yhteistyö Karjaan seurakunnan ja muiden yhteisöjen kanssa, osallistuminen koulujen välisiin urheilukisoihin ja turnauksiin ( jalkapallo, salibandy, pesäpallo jne.),karjaan URA:n järjestämät suunnistustapahtumat, yhteistyö Hurja-piruettiyhdistyksen sekä Kiilan koulu ja koti- yhdistyksen kanssa, käynnit taidenäyttelyissä ja museoissa sekä Tryckeri -teatterin erilaisissa esityksissä jne Työtavat Työtapojen kautta toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tärkeitä ovat oppimaan oppimisen taidot sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Opettaja valitsee työtavat siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, oppilaan kehittymistä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia, monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä sekä yhdessä oppimista. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset erot ja erilaiset tavat oppia. Oppilaalla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaa sekä leikkiin. Työtavat tukevat jokaisen oppilaan osallisuutta oman elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen. Työtapojen valinnalla tuetaan työskentelylle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Työskentelylle asetetut tavoitteet määritellään oppilaan arvioinnin kohdassa Oppilaiden osallisuus Osallisuuden vahvistaminen on demokratian toteutumisen edellytys. Osallisuuden kautta tuetaan hyvää oppimista, ihmiseksi ja vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Toiminta tarjoaa osallisuuden kokemuksen kaikille lapsille ja nuorille elinympäristössään. Mukana olevilta edellytetään tietämistä, sitoutuvaa vastuunottoa ja vaikutusvaltaa. 11

12 4. OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1. Kodin ja koulun yhteistyö Tavoitteemme on, että kodit ja koulu, vanhemmat, lapset ja opettajat sekä koulumme eri sidosryhmät toimivat mahdollisimman paljon yhdessä, ja että kaiken toiminnan perustana ovat arvot eli yksilön ja koko yhteiskunnan kannalta arvokkaiksi koetut asiat. Tärkeintä kotien kanssa tehtävässä yhteistyössä on keskinäinen luottamus ja toimiva vuorovaikutussuhde. Molemmilla osapuolilla on vastuu lapsen oppimisesta, mutta ensisijainen kasvatusvastuu on kodeilla. Varsinkin koulunkäynnin alkuvaiheessa on tärkeää, että vanhemmat seuraavat aktiivisesti lapsensa koulunkäyntiä. Koulun tulee rohkaista vanhempia kertomaan omista havainnoistaan lapseensa liittyen. Ensimmäisen luokan opettaja järjestää vanhemmille mahdollisuuden henkilökohtaiseen keskusteluun syksyn aikana. Koulun käytänteet tiedotetaan vuosittain koteihin. Opetuksen tavoitteista ja sisällöistä opettaja voi tiedottaa tarpeen mukaan. Vanhemmilla tulee olla myös mahdollisuus osallistua varsinaiseen koulutoimintaan. Muina yhteistyömuotoina ovat vanhempainillat, vanhempainvartit ja vapaamuotoinen toiminta. Yhteistyöllä pyritään kohti yksilöllisyyttä ja yhteisvastuullisuutta. Yhteistyömuotoja: Toukokuussa koululla järjestetään tuleville ykkösluokkalaisille vanhempineen tutustumispäivä. Kesäkuussa terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen ekaluokkalaisille ja koulukuraattori keskustelee vanhempien kanssa. Vanhempainvartit syksyllä (vanhempi, opettaja, oppilas), jossa oppilaan osallistuminen harkitaan aina erikseen. Huoltajuuslomake lähetetään koteihin joka syksy. Syksyllä luokan yhteinen vanhempainilta. Koulun yhteiset vanhempainillat tarpeen mukaan. Kolmen vuoden välein kysely kodin ja koulun yhteistyön onnistumisesta Koulutuksen nivelvaiheisiin liittyvä yhteistyö Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa Esi- ja perusopetus yhdessä turvaavat lapsen kehityksen ja oppimisen jatkuvuuden. Alkuopetuksen opetus rakentuu erityisesti esiopetuksessa saavutetulle perustalle. Esiopetusta ja vuosiluokkien 1-2 sekä muuta perusopetusta kehitetään rinnakkain. Sen takia kaikenlainen yhteistyö on tärkeää. Kehittämisyhteistyö aloitetaan jo opetussuunnitelmaa laadittaessa ja samalla huolehditaan siitä, että tavoitteet ja sisällöt nivelletään toisiinsa. Yhteistyötä laajennetaan ja rikastutetaan konkreettisin toimin opetusta toteutettaessa. 12

13 Lastentarhanopettajat, luokanopettajat ja vanhemmat yhdessä luovat lapselle turvallisen siirtymisen esikoulusta kouluun. Turvalliseksi siirtymävaiheet tehdään myönteisellä, henkilökohtaisella vuorovaikutuksella sekä tutustumalla tuleviin tiloihin ja toimintatapoihin. Päiväkotien kanssa toteutettava yhteistyö Tulevien ykkösluokkien opettajat käyvät tutustumassa esikoululaisiin. Tulevien ykkösluokkien opettajat voivat pitää vanhemmille informaatiotuokion päiväkodissa. Lastentarhanopettajat vierailevat koulussa syksyn aikana tervehtimässä entisiä esikoululaisiaan Erityisopettajat tarjoavat konsultaatiotukea esiopetuksen työntekijöille. Erityisopettajat voivat antaa mahdollisuuksien mukaan erityisopetusta sitä tarvitseville esikoululaisille. Esikoululaiset ja päiväkotiryhmät osallistuvat koulun tilaisuuksiin mahdollisuuksien mukaan. Yhteistyö Karjaan yhteiskoulun kanssa Toukokuussa yhteiskoulun rehtori käy tapaamassa kuudesluokkalaisia. Yhteiskoulun tukioppilaat käyvät kertomassa kuudesluokkalaisille koulustaan. Kuudesluokkalaiset käyvät tutustumassa yhteiskouluun opinto-ohjaajan ja tukioppilaiden opastuksella. Kuudesluokkalaisten vanhemmille järjestetään vanhempainilta yhteiskoulussa Oppimissuunnitelma Perusopetuksen aloitusvaiheessa oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma (HOPPI). Tämä laaditaan yhteistyössä luokanopettajan, oppilaan ja huoltajien kanssa. Suunnitelman tekemisessä tulee huomioida esiopetuksessa laadittu oppimissuunnitelma mahdollisuuksien mukaan. Suunnitelman tarkoituksena on turvata oppilaalle parhaat mahdolliset edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelma koskee sellaisia oppilaita, jotka pystyvät etenemään oppiaineiden opinnoissa eri vuosiluokkiin jaetun oppimäärän mukaisesti Ohjauksen järjestäminen Oppilaiden ohjaustoiminta muodostaa jatkumon koko perusopetuksen ajan. Ensimmäisten kouluvuosien aikana lapsi harjoittelee niitä koulunkäynnin ja oppimisen perusvalmiuksia, joita hän tarvitsee läpi elämänsä. Oppilaiden ohjaukseen ei tarvita erillisiä tunteja, vaan ohjausta annetaan läpi koulupäivän eri oppiaineiden ja muun toiminnan yhteydessä. Opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa 13

14 oppimistaitojen ja valmiuksien ohjaajina sekä kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukijoina. Perusopetuksen ensimmäisten kuuden vuoden aikana ohjauksen tavoitteena on tukea oppilaan omatoimisuutta ja itsenäisyyttä. Lasta ohjataan huolehtimaan omista tavaroistaan ja vaatteistaan itsenäisesti. Häntä ohjataan vastuulliseen koulutyöhön, johon kuuluu omista koulutehtävistä huolehtiminen sekä koulussa että kotona. Oppilasta ohjataan ottamaan vastuuta omasta ympäristöstään: omasta luokasta ja sen tavaroista, yhteisistä tiloista, koulun pihasta ja lähiympäristöstä. Tärkeitä ovat myös oppilaan sosiaaliset suhteet ja kasvu ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on herättää oppilas huomaamaan, että hän pystyy itse vaikuttamaan omaan toimintaansa ja että hänen toiminnallaan on vaikutus ympäristöön. Motivaation herättäminen koulunkäyntiin on tärkeää perusopetuksen alkuvuosina. Lapsi on innokas aloittaessaan ensimmäisen luokan ja hänellä on halu ja valmiudet oppia uutta. Innokkuuden säilyttäminen on suuri haaste opettajalle. Monipuolisten työtapojen käyttäminen elävöittää koulutyötä ja antaa oppilaalle mahdollisuuden oppia omia kokemuksiaan ja vahvuuksiaan hyödyntäen. Oppilasta ohjataan käyttämään omia voimavarojaan edellytystensä mukaisessa opiskelussa, mikä osaltaan auttaa oppimisvaikeuksissa ja niiden ennaltaehkäisyssä. Sujuvan opiskelun mahdollistamiseksi oppilas tarvitsee opiskelun taitoja ja opiskelutekniikkaa. Myös oppilaan huoltajilla on mahdollisuus saada tietoa koulun työtavoista, opiskelutekniikoista ja tuen järjestämisestä sekä neuvotella oppilaan opiskeluun liittyvistä kysymyksistä yhteisissä tapaamisissa opettajien kanssa. Jo perusopetuksen 1-6 vuosiluokkien aikana oppilaita ohjataan tutustumaan ammatteihin ja työelämään. Paikkakunnan työelämään tutustutaan mm. vierailemalla työpaikoilla, järjestämällä eri ammattialojen edustajien vierailuja koululle, käyttämällä tiedotusmateriaaleja sekä perehtymällä ammatteihin projektitöiden kautta. Myös teema- ja pajapäivien avulla tutustutaan mm. käsityö- ja taidealojen ammatteihin vierailevien ohjaajien avustuksella Tukiopetus Tukiopetus on tarkoitettu opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Tukiopetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta menestymään opinnoissaan ja selviytymään oppimiseen liittyvistä vaikeuksista. Kun vaikeudet on havaittu, tukitoimiin ryhdytään mahdollisimman nopeasti. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti oppilasta opettava opettaja, joka myös tavallisesti huolehtii tukiopetuksen antamisesta. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä sekä mahdollisuus tukea lasta myös kotoa käsin. Tukiopetus on opetuksen eriyttämisen muoto. Sille on ominaista tehtävien yksilöllisyys sekä ajan varaaminen oppilaan yksilölliseen tai pienessä ryhmässä tapahtuvaan ohjaamiseen. 14

15 Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Oppilaalla on subjektiivinen oikeus saada tukiopetusta Oppilashuolto Oppilashuollon yleiset periaatteet Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilashuoltoon sisältyvät Karjaan kaupungin hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Mikäli oppilaan koulumatka ylittää viisi kilometriä tai ensimmäisen ja toisen luokan sekä erityisluokan oppilaan kolme kilometriä, hänellä on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen. Koulumatkan ollessa erityisen vaarallinen sivistyslautakunta voi myöntää kuljetuksen myös lyhyemmälle matkalle. Jos oppilaalla on sairaus tai vamma, koululääkäri voi määrätä väliaikaisen tai pysyvän koulukuljetuksen. Kouluruokailussa tarjotaan lapsille monipuolinen ja ravitsemuksellisesti hyvä ateria. Erityisruokavalioiden tarjoaminen edellyttää lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen. 15

16 4.5.2 Koulumme oppilashuoltoryhmä Koulumme oppilashuoltotyötä johtaa, koordinoi ja kehittää oppilashuoltoryhmä. Työryhmään kuuluvat rehtori, koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja ja erityisopettaja. Työryhmän palaverit pidetään pääsääntöisesti kerran viikossa. Työryhmän toimintaan liittyvät yksityiskohdat sovitaan syksyn ensimmäisessä tapaamisessa Koulumme oppilashuolto Koulumme tarjoaa oppilaalle oppilashuollolliset palvelut, jotka voivat liittyä oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksiin, opintososiaalisiin, perhe-, fyysisiin tai psyykkisiin ongelmiin. Oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksissa oppilaalla on mahdollisuus monipuoliseen tukeen, jota voivat antaa esimerkiksi luokanopettaja, aineenopettaja, erityisopettaja, rehtori, koulukuraattori ja koulupsykologi. Oppimissuunnitelma tehdään oppilaalle tämän luvun 4.2. edellyttämin perustein. Oppimissuunnitelman laatimiseen osallistuvat henkilöt sovitaan tapauskohtaisesti oppilashuoltoryhmässä. Oppimissuunnitelma tehdään yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Samalla sovitaan, miten oppimissuunnitelmaa arvioidaan ja tarkistetaan säännöllisesti. Hallinnollisen päätöksen kunkin oppilaan oppimissuunnitelmasta tekee rehtori. Oppilaalle, joka on erotettu koulusta määräajaksi tai hänen osallistumisensa opetukseen on muulla tavoin evätty, voidaan laatia oppimissuunnitelma. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa koskevat toimenpiteet ilmenevät tämän opetussuunnitelman luvussa 5. Koulumme oppilashuolto tekee yhteistyötä kaikkien niiden oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa, joiden apu on kulloinkin tarpeen oppilaan ongelmien ratkaisemiseksi. Näitä ovat mm. Karjaan kaupungin ja lähikuntien sosiaali- ja terveystoimet, nuorisotoimet, perhe- ja lastenkodit, Länsi-Uudenmaan psykiatrinen poliklinikka, Meltolan terveydenedistämisalue ja Tammiharjun lastenosasto ja sairaalakoulu Poissaolojen seuranta Poissaolojen seurannan tavoitteena on löytää mahdollisimman varhain ne oppilaat, jotka ovat paljon poissa. Luokanopettaja kontrolloi luokkansa poissaoloja. Tarvittaessa ollaan yhteydessä huoltajaan. Mikäli ongelma jatkuu asia käsitellään koulumme oppilashuoltoryhmässä ja selvitetään huoltajan kanssa. 16

17 Huoltaja voi anoa oppilaalle vapaata koulutyöstä esimerkiksi lomamatkan takia perusopetuslaissa ja -asetuksessa sekä koulun järjestyssäännöissä mainituin perustein. Koulussa oppilaan poissaoloa koskevat hallinnolliset esitykset ja päätökset tekee luokanopettaja tai rehtori Kiusaaminen, väkivalta ja häirintä Kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään puututaan perusopetuslaissa ja -asetuksessa sekä koulun järjestyssäännöissä mainituin perustein. Tarvittaessa tehdään lain mukaiset ilmoitukset sosiaaliviranomaisille ja poliisille. Koulussamme kiusaaminen, väkivalta ja häirintä käsitellään oppilashuoltoprosessissa yhdessä huoltajan kanssa. Tapauksesta riippuen käsittelyyn voivat osallistua opettaja, oppilashuoltohenkilöstö ja rehtori yhdessä tai erikseen huoltajan kanssa. Yhteisesti voidaan sopia myös muiden tarvittavien henkilöiden tai viranomaisten edustajien osallistumisesta tapauksen käsittelyyn Mielenterveyskysymykset Mielenterveyskysymykset käsitellään oppilashuoltoprosessissa yhdessä huoltajan kanssa Tupakointi ja päihteiden käyttö Oppilaiden koulussa tai kouluaikana tapahtuvan tupakoinnin ja päihteiden käytön käsittelyssä noudatetaan perusopetuslakia ja -asetusta, tupakka-, alkoholi- ja järjestyslakia sekä koulumme järjestyssääntöä. Samoin käsittelyssä huomioidaan sivistyslautakunnan mahdolliset ohjeet Erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset Kouluumme liittyvien valavien tapaturmien, onnettomuuksien ja kuolemantapauksien käsittelyssä noudatetaan Kiilan koulun turvallisuussuunnitelman ohjeita Kerhotoiminta Kerhotoiminta on oppilaille järjestettävää tavoitteellista toimintaa, joka tukee koulun kasvatus- ja opetustyötä. Kerhotoiminta edistää osaltaan tasa-arvon toteutumista tarjoamalla koulun oppilaille mahdollisuuden harrastustoimintaan. Tavoitteena on tarjota oppilaille mahdollisuus osallistua oman mielenkiinnon mukaiseen toimintaan sekä laajentaa harrastusten kohteita. 17

18 Koulun järjestämä kerhotoiminta on oppilaille maksutonta. Muut toiminnan järjestäjät voivat periä kerhomaksuja. 5. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 Eri tukimuodot Kiilan koulussa Koulun koko henkilökunnan tehtävä on yhdessä oppilaan vanhempien/huoltajan kanssa tukea oppilaan koulunkäyntiä ja myönteistä kehitystä. Luokanopettaja ja erityisopettaja tutustuvat opintojen alkuvaiheessa kaikkiin luokkansa oppilaista saatuihin taustatietoihin ja mahdollisiin asiakirjoihin. Koulu on aloitteellinen kodin ja koulun yhteistyössä. Tiedonsiirtoluvasta tulee sopia vanhempien kanssa ja tiedonsiirtoasioissa noudatetaan perusopetuslain ja henkilötietolain tietosuojamääräyksiä. Oppimisvaikeudet esiintyvät pulmina oppimisessa, kasvussa ja kehityksessä. Ne voivat ilmetä tiedoissa, taidoissa, tarkkaavaisuudessa, käyttäytymisessä, tunne- ja sosiaalisessa elämässä, motoriikassa ja hahmottamisessa. Varhainen puuttuminen vähentää myöhempää tuen tarvetta. Nivelvaiheen yhteistyö esiopetuksen ja Kiilan koulun välillä on erittäin tärkeää oppimisvaiheiden varhaiseen tunnistamiseen. Oppilaan pulmiin puuttuu heti se henkilö, joka huomaa hänellä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia. Luokanopettajat, aineenopettajat, erityisopettajat, ja koulunkäyntiavustajat tuovat esiin havainnot ja arvioinnit oppilaan edistymisestä. Heidän yhteisissä neuvotteluissa kartoitetaan oppilaan oppimisvalmiuksia ja taitoja, joiden pohjalta käynnistetään tukitoimet. Oppilaiden yleisten valmiuksien ja taitojen kartoittamiseksi erityisopettaja voi käyttää erilaisia testejä mm. ALLU, Makeko, kirjoituksen kehitystason arviointimittari, sanavarastokokeet, kontrolloitu piirrostarkkailu. Testien ja mittareiden esiin tuomia vaikeuksia pyritään kuntouttamaan mahdollisimman aikaisin. Kuntoutuksessa otetaan huomioon mm. oppilaan oppimistyylit, vahvuudet, kodin tuki sekä muut yhteistyötahot. Erityisopetuksessa pyritään harjaannuttamaan kielellisiä- ja matemaattisia taitoja, motorisia- sekä havaitsemiseen liittyviä taitoja ja tarkkaavaisuuteen, keskittymiseen ja toiminnanohjaukseen liittyviä taitoja Oppimisvaikeuksiin liittyvä yleinen tuki Yleisopetuksessa opiskelun tukimuotoja ovat: eriyttäminen (tavoitteet, tehtävät, aika, arvioinnin koko asteikon käyttö) joustavat opetusjärjestelyt (oppilasryhmittely) tukiopetus yhteistyö huoltajien kanssa (mm. läksyjen seuranta, lepo, ravinto) 18

19 oppimissuunnitelman laatiminen jatkuva arviointi koulunkäyntiavustajapalvelut oppilashuoltotyöntekijöiden ennaltaehkäisevä konsultointi muu tuki (esim. harrastuksiin ohjaaminen ja koulun kerhot) Yleisopetuksen oppilaalle, joka ei vamman tai sairauden vuoksi voi käydä koulua, järjestetään kotiopetusta Erityinen tuki Jos kodin ja koulun yleinen tuki ja harjaannuttaminen eivät tuota riittäviä oppimistuloksia, oppilaan asiat käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltotyöryhmässä. Siellä oppilaan tilannetta selvitetään monialaisesti, ja tarvittaessa oppilas voidaan ohjata tarkempiin tutkimuksiin ja erityisen tuen piiriin. Tutkimusten aloittamisesta neuvotellaan aina huoltajan kanssa. Erityisopetus aloitetaan heti, kun sen tarve on havaittu. Huoltajan kanssa tulee neuvotella ja huoltajalta on saatava lupa erityisopetuksen aloittamiseen. Oppilashuoltotyöryhmä voi tarvittaessa käsitellä oppilaan asiaa. Saatuja tutkimustuloksia ja arviointitietoa hyväksi käyttäen sovitaan erityistuen muodoista ja työnjaosta; kuinka paljon ja mitä oppimisen, kasvun ja kehityksen osa-alueita tuetaan ja kuka tuen antaa. Oppimääriä voidaan yksilöllistää (HOJKS). Äärimmäisessä tapauksessa oppilas voidaan vapauttaa jonkin oppiaineen opiskelusta. Oppimäärän yksilöllistämisestä päätetään erityisopetussiirtopäätöksen yhteydessä. Yhdenkin oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetuspäätöstä. Jos myöhäisemmässä vaiheessa oppimääriä yksilöllistetään useammissa oppiaineissa, tarvitaan uusi päätös. Tuen avulla oppilasta autetaan selviytymään oppimisvaikeuksista, vahvistamaan itsetuntoaan oppijana sekä suorittamaan perusopetuksen oppimäärän. Alkuopetuksessa pyritään ennaltaehkäisemään oppimisvaikeuksia tunnistamalla oppimisvaikeudet mahdollisimman varhain ja tekemällä yhteistyötä esiopetushenkilöstön kanssa. Osaaikainen erityisopetus painottuu alkuopetukseen. Erityisen tuen muotoja ovat esimerkiksi: konsultaatio joustavat opetusjärjestelyt samanaikaisopetus koulunkäyntiavustajapalvelut yksilö- ja pienryhmäopetus erityisopetussiirto ja opiskelu yleisopetuksessa (HOJKS) erityisopetussiirto ja pienryhmäopetus Tutkimuksissa esille nousseesta lääkinnällisestä kuntoutuksesta (esim. fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia) vastaa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. 19

20 5.2. Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus on erityisopettajan muun opetuksen ohessa antamaa yksilö-, pienryhmä- ja/tai samanaikaisopetusta, joka toimii yhdessä huoltajien, yleisopetuksen ja oppilashuollon kanssa. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa pyritään tunnistamaan oppimisvaikeudet mahdollisimman varhain ja ennaltaehkäistään niitä. Samoin tuetaan oppilasta, jolla on oppimisen tai sopeutumiseen liittyviä vaikeuksia, vahvistetaan oppilaan itsetuntoa, turvataan ja parannetaan yksilöllisiä oppimisedellytyksiä, ohjataan työskentelyja oppimistaitojen harjoittelua sekä toimitaan osana oppilaan kokonaiskuntoutusta. Opetuksessa pyritään löytämään yksilöllisiä tapoja ja tavoitteita oppimisen onnistumiseksi. Luokan- tai aineenopettaja sekä erityisopettaja suunnittelevat erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetuksen sisällön ja tavoitteet yhteistyössä (HOJKS tai HOPPI). Osa-aikaisessa erityisopetuksessa olevalle oppilaalle voidaan laatia myös oma oppimissuunnitelma. Myös erityisopetukseen siirretyillä oppilailla on tarvittaessa oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta. Erityisopettaja toimii myös erityisopetuksen konsulttina mm. välittämällä erityispedagogista tietoa työyhteisölle, järjestämällä materiaalia tukiopetukseen, kirjoittamalla lausuntoja, ohjaamalla avustajien työtä sekä osallistumalla viikoittain oppilashuoltoryhmän kokouksiin. Osa-aikaista erityisopetusta antava erityisopettaja toimii yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa oppilaan koulunkäynnin nivelvaiheissa Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden opetus Jos oppilaan erityisen tuen tarve on niin suuri, ettei yleinen tuki riitä, oppilas siirretään tai otetaan erityisopetukseen. Huoltaja, yleensä koulun aloitteesta, hakee lapselle erityisopetuspäätöstä Karjaan kaupungin sivistystoimenlautakunnan suomenkieliseltä jaostolta. Hakemuksen liitteenä voi olla asiantuntijaselvityksiä erityisopetuksen tarpeesta. 11 vuotisen oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat oppilaat saavat erityisopetussiirron jo ennen esiopetusta. Esiopetus toteutetaan päiväkodissa. Erityisopetuksen siirtopäätös voidaan purkaa oppilashuoltoryhmän esityksestä. Oppilaan siirtämisestä takaisin yleisopetukseen päättää kaupungin sivistystoimenlautakunnan suomenkielinen jaosto. Luokkamuotoinen erityisopetus on järjestetty joustavissa pienryhmissä, joissa opiskelee kerralla enintään kymmenen oppilasta. Opetusta suunniteltaessa otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan mm. lasten erilaiset oppimistyylit, käytetään eri aistikanavia tukevia opetusmenetelmiä ( kuvat, tietokoneohjelmat, toiminnalliset menetelmät) sekä rakennetaan opetusta lapsen vahvoihin osaamisalueisiin tukeutuen. Erityisopetukseen siirretyllä oppilaalla on myös oikeus saada tukiopetusta. Pienryhmän oppilaat opiskelevat osan oppitunneistaan integroituina yleisopetuksen ryhmissä omien taitojensa mukaan. Yleisopetukseen integroitumisen määrä ja tarve vaihtelee yksilöllisesti. Jokaiselle erityisopetukseen siirretylle tai otetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma tukee pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia 5.4. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 20

21 Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma(hojks), joka on lakisääteinen, osapuolia sitova asiakirja. Suunnitelma sisältää oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan seuraavanlaisia tietoja: kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista, vahvuuksista erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo niistä, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä niiden oppiaineiden keskeiset tavoitteet ja sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen, sekä heidän vastuualueensa oppilaan edistymisen sekä suunnitelman toimivuuden seurannan ja arvioinnin periaatteet valitusosoitteen HOJKS laaditaan yhdessä oppilaan huoltajien, opettajan, erityisopettajan ja muiden asiantuntijoiden kesken kirjallisena. Se toimii yhteistyövälineenä oppilaan kanssa työskentelevien kesken ja sen avulla seurataan oppilaan edistymistä sekä varmistetaan oppilasta koskevien tarpeellisten tietojen siirtyminen. HOJKS:in toteutumista seurataan arviointipalavereissa vähintään kerran vuodessa. Opettaja toimii palaveriin koollekutsujana. Osa-aikaista erityisopetusta antava erityisopettaja integroidusti yleisopetuksen yhteydessä opiskelevien erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden HOJKS:ien päivittämisestä. Opetussuunnitelmassa on liitteenä HOJKS lomake, jota voidaan käyttää koko kouluajan. Se on tarkoitettu sekä yleisopetuksessa opiskeleville että erityisopetuksen pienryhmässä opiskeleville erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. HOJKS lomakkeessa on kansilehden lisäksi kolme osaa: A, B ja C. Osa A. sisältää oppilaiden tausta tiedot. Osa B. on kuvaus oppilaan kasvun ja oppimisen edellytyksistä. Osa C. koskee opetuksen järjestämistä. Lisäksi lomake sisältää täyttöohjeen opettajille ja kirjeen vanhemmille ennen ensimmäistä HOJKS neuvottelua. Vanhemmat ja neuvotteluun osallistuneet opettajat allekirjoittavat asiakirjan, josta rehtori tekee hallinnollisen päätöksen. 21

22 5.5. Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus tulee järjestetään toimintaalueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet tulee jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja kommunikaation opetuksen tulee sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Osa-alueiden tulee sisältää vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja koskevia tavoitteita. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osaalueiden tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Osa-alueiden tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syyseuraussuhteen oppimisen harjoituksia Toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen kuvaus Toiminta-alueittain järjestettävä opetus on strukturoitua, konkreettista ja havainnollista ja se sisältää runsaasti saman asian kertausta eri yhteyksissä. Tärkeä painopiste opetuksessa on elämisen taitojen ja päivittäisten taitojen harjoittaminen, joilla pyritään itsenäistämään oppilasta sekä vähentämään tuen tarvetta näissä taidoissa. Oppilaan opetuksessa käytetään tarvittaessa vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä, joita ovat mm. viittomat, PCS-kuvat, pictogrammit sekä Bliss-symbolit. Vaihtoehtoisen kommunikaatiomenetelmien käyttäminen auttaa ja tukee oppilaita sekä kommunikoinnin että vuorovaikutustaitojen kehittymisessä. Toimivan kommunikaation avulla oppilas kykenee vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa sekä oppii tekemään valintoja. Opetuksessa opetettava aines, materiaalit ja opetusmenetelmät valitaan oppilaiden oppimiskyvyn mukaisesti. 22

23 5.5.2 Toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen tavoitteet/tehtävät erityisluokanopettaja suunnittelee ja toteuttaa oppilaiden opetuksen yksilöllistämisen ja toimii osana oppilaan kokonaiskuntoutusta laatii ja toteuttaa oppilaiden HOJKSit sekä vastaa niiden seurannasta ja arvioinnista. HOJKSin laadinnassa käytetään liitteenä oleva luettelo toiminta-alueittain järjestettävästä opetuksesta: motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. ohjaa lisätutkimuksiin, hoitoon ja terapioihin hoitaa kodin ja koulun välistä yhteistyötä oppilaittensa osalta opastaa ja tukee oppilaiden kanssa työskentelevää koulunkäyntiavustajaa osallistuu oppilashuolto- ja nivelvaiheyhteistyöhön osallistuu integraation kehittämiseen erityis- ja yleisluokkien välillä toimii yhteistyössä oppilaan kokonaiskuntoutukseen osallistuvien yhteistahojen kanssa Erityisopetusjärjestelyt edellyttävät koulun sisäistä yhteistyötä, yhteistyötä kaupungin sisällä ja lähetettävien koulujen välillä. 6. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 6.1 Romanit Romanioppilaiden opetuksessa pyritään huomioimaan Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanien yhteiskunnallisen integroitumisen ja uuden vähemmistöoikeuksia koskevan lainsäädännön myötä koulutukseen sekä ainutlaatuisen kieli- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät kysymykset otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon myös perusopetuksessa. Mahdollisen romanikielen opetuksen tavoitteena on edistää kaksoisidentiteetin muodostumista ja lisätä koulunkäynnin laatua. Samoin romanikielen opetus voi antaa romanioppilaalle mahdollisuuden ilmaista omaa vähemmistöidentiteettiään myös koulussa. Opetuksella pyritään edistämään myös romanioppilaiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroopan merkittävistä vähemmistöistä. Koulussa tapahtuvan kielenopetuksen merkitys korostuu romanilapsilla erityisesti siksi, että perinteisesti Suomen romanikieli on ollut ainoastaan puhuttu kieli. Tämän vuoksi romanikielen ja -kulttuurin opetuksessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon oppilaiden erilaiset kielelliset valmiudet ja alueelliset erot. Opetuksessa voidaan hyödyntää lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa Maahanmuuttajat Maahanmuuttajakäsitteellä tarkoitetaan eri syistä maahan pysyvässä tarkoituksessa muuttaneita. Maahanmuuttajia ovat siten turvapaikanhakijat, pakolaiset, paluumuuttajat, 23

24 siirtolaiset tai muista syistä Suomeen tulleet. Maahanmuuttajalapsien opetuksessa noudatetaan kasvatus- ja opetustavoitteiden lisäksi erityistavoitteita. Näitä ovat kaksikielisyys ja kaksikulttuurisuus. Opetuksessa annetaan perusta sekä suomen kieleen että maahanmuuttajan omaan äidinkieleen. Oppilaan on mahdollista saada opetusta omalla äidinkielellään 2 vuosiviikkotuntia, mikäli vähintäään neljän oppilaan ryhmiä saadaan täytettyä. Kotikielen opetukseen ovat oikeutettuja kaikki maahanmuuttajat. Maahanmuuttajaoppilaalla tulee olla mahdollisuus kasvaa sekä suomalaisen yhteiskunnan että oman kulttuuriyhteisönsä jäseneksi. Perusopetukseen valmistava opetus Peruskoulussa voidaan järjestää oppivelvollisuusikäisille sekä kuusivuotiaille maahanmuuttajille ryhmämuotoista perusopetukseen valmistavaa opetusta. Kunta voi antaa valmistavaa opetusta itse tai yhteistyössä naapurikunnan kanssa. Opetuksen laajuus vastaa puolen vuoden oppimäärää, eli 6-10-vuotiaille valmistavaa opetusta annetaan vähintään 450 tuntia. Opetukseen voivat osallistua enintään kaksi vuotta maassa asuneet. Valmistavassa opetuksessa noudatetaan peruskoulun opetussuunnitelman perusteisiin sisältyviä maahanmuuttajien valmistavan opetuksen perusteita. Muut tukimuodot Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma oppimisen turvaamiseksi. Oppimisessa on tärkeää kunnioittaa ja hyödyntää maahanmuuttajaoppilaan ja hänen huoltajansa osaamista ja tietoa. Oppimissuunnitelma voidaan tarvittaessa nivoa kotouttamissuunnitelmaan. Enintään kolme vuotta maassa asuneet lapset ovat oikeutettuja maahanmuuttajaoppilaiden tukiopetukseen. Tarvittaessa oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oikeus peruskoululain mukaisiin tulkkipalveluihin. Maahanmuuttajien tukiopetukseen voidaan saada erillistä valtionavustusta (Opetusministeriönkirje /99 ja Opetushallituksen vuotuinen tiedote). Arviointi Maahanmuuttajaoppilaan suomen kielen puutteellisuus tulee huomioida arvioinnissa. Arviointimenetelmien tulee olla monipuoliset, joustavat ja yksilölliset, jotta lapsen todellinen osaaminen saadaan esiin. 24