Tekninen lautakunta Pihtipudas Toimintakertomus 2015

Transkriptio

1 1 Tekninen lautakunta Pihtipudas Toimintakertomus 2015 Toimialajohtajan katsaus Pihtiputaan kunnan suurimmat hankkeet olivat tiehankkeet yhdessä ELY:n kanssa ja Niemenharjuhankkeen suunnitteluttaminen. Hankkeen toteutuksesta vastaa yhtiö. Teknisen toimen talousarvio toteutui suunnitellun mukaisesti, merkittäviä ylityksiä ei vuoden aikana tullut. Tekninen toimi saavutti talousarviossa määritellyt tavoitteet Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta kokoontui vuoden aikana yksitoista kertaa. Kirjattuja kokouspykäliä vuoden aikana kertyi 143. Lautakuntaan kuuluu kahdeksan jäsentä, neljä kummastakin kunnasta. Lautakunnan puheenjohtaja oli Viitasaarelta ja varapuheenjohtaja Pihtiputaalta. Lautakunnan jäsenten kokouksiin osallistuminen oli aktiivista, vain 13 poissaoloa koko vuoden aikana, silloinkin pääsääntöisesti varajäsen paikalla. Lautakunnan jäsenet ja kokousmäärät: Lindlöf Veikko pj.(10 kok.) Kananen Erkki vpj.(10) Kenttälä Heljä j.(11) Leivonen Vuokko j.(8) Pietiläinen Arvo j.(10) Simonen Seija j.(6) Toikkanen Irma j.(11) Toikkanen Jorma j.(9) Teknisen lautakunnan talous kokonaisuutena toteutui hieman suunniteltua paremmin, toimintatuotot olivat arvioitua pienemmät ja toimintakulut arvioitua pienemmät. Poistojen jälkeen tilikauden ylijäämä Teknisen toimen hallinto Hallinnon kuluihin kirjataan toimialajohtajan, kanslistin ja kokousten kustannukset Sisäinen tarkastus Lautakunnan sisäisinä tarkastajina toimi Vuokko Leivonen ja Irma Toikkanen. Yhdyskuntatekniikka / liiketoiminta Toiminta-ajatus/toiminnan kuvaus Liiketoimintaan kuuluu Pihtiputaan kunnan jätehuolto, tori, venesatama, venepaikat, halkovarasto ja vuokralle annetut alueet. Kaukolämmön jakelusta ja vesihuoltolaitoksen toiminnasta vastaa kunnan omistama vuoden 2013 alusta perustama yhtiö Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy. Jätehuollossa kunta on osakkaana Sammakkokangas Oy:ssä. Pihtiputaan kunta käyttää yhtiön

2 2 Saarijärvellä sijaitsevan kaatopaikan palveluja, mutta Pihtipudas järjestää jätehuollon toteutuksen (jätteenkeräys ja -kuljetus) itsenäisesti kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena ja kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Jätemaksut pidetään kilpailukykyisinä. Yhdyskuntatekniikka / muu toiminta Liikenneväylät Arvolan teollisuusalueen Arvolantie ja alueelle johtavan Laurilan yksityistien rakentaminen yhteensä n. 900 metrin pituudelta valmistui syyskuussa ja Keskustien peruskorjaus noin 60 metrin pituudelta valmistui syksyllä. Asematien (1410 m), Kuormausalueentien (782 m) ja Ruukintien (1062 m) kunnossapito siirtyi kunnalle lokakuussa. Edellä oleviin katuihin liittyi myös kevyenliikenteen/jalankulkuväyliä noin 4 km, joiden kunnossapito myös siirtyi kunnalle. Kirkonkylällä katuvalaisimia uusittiin eri kaduilla vähemmän sähköä kuluttaviin valaisimiin yhteensä noin kahden kilometrin matkalla. Vuoden lopussa asemakaava-alueella kunnan ylläpitämiä katuja oli yhteensä 28,5 km, josta päällystettyjen teiden osuus oli 14,8 km. Kunnan ylläpitämiä kevyenliikenteen väyliä on yhteensä 7,8 km ja kaava-alueen ulkopuolella olevia teollisuusalueen teitä 2,3 km. Kunta avusti rahallisesti 117:n yksityistien (noin 172,4 km) kunnossapitoa. Toiminta-ajatus/toiminnan kuvaus: Kunnan hoidossa olevien liikenneväylien pitäminen liikenteen tarpeita vastaavassa kunnossa ja turvallisina kaikille käyttäjäryhmille. Toiminta-ajatukseen kuuluu myös haja-asutusalueella pysyvän asutuksen yksityisteiden kunnossapidon avustaminen ja yksityistiesiltojen investointien harkinnanvarainen avustaminen. Tori ja muut yleiset alueet Pihtiputaan kirkonkylän taajamassa on kaksi torimyynnin aluetta, linja-autoasema, rekkaparkki, neljä leikkikenttäaluetta ja hoidetun puiston alueita Sallilan puisto ja Putaanportin alueella. Vuoden aikana uusittiin vanhoja leikkikentän kalusteita. Liikunta-alueiden kunnossapito Kunnan ylläpitämien liikuntapaikkojen kunnossapidon tavoitteena on taloudellinen ja järkevä kunnossapito ympärivuotisesti siten, että liikuntapaikat ovat turvallisia ja ne vastaavat eri käyttäjäryhmien tarpeita taajamassa ja kylillä. Vuonna 2013 hankitulla latukoneella pystytään tekemään hiihtolatuja kuntoilijoille ja aktiiviharrastajille.

3 3 Maisemanhoitotyöt Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä toteutetun LAPE-projektin päättyi vuoden 2014 lopussa, mutta kunta suoritti 2015 maisemanhoitotöitä useissa eri kohteissa omarahoitteisesti kohteittain ja työllistämisvelvoitteiden kautta. Tilapalvelu Toiminta-ajatuksena on hallinnoida pääsääntöisesti kaikkia kunnan omistamia kiinteistöjä sekä huolehtia niiden ylläpidosta elinkaariajattelun pohjalta. Toimintayksikkönä on Tilapalvelun kiinteistötoimi. Kunnan työntekijät, jotka tekevät pääsääntöisesti kiinteistöjen kunnossa- ja ylläpitotöitä, toimivat Tilapalvelun alaisuudessa. Tilapalvelu Tilapalvelu tarkoittaa kunnan omistuksessa olevia kiinteistöjä kuten kunnan suorassa omistuksessa olevat asunnot, asunto-osakkeet taloyhtiöissä, koulut ja muut hallintorakennukset sekä liike- ja teollisuuskiinteistöt. Tilapalvelu huolehtii rakennuksien kunnossapidosta. Vuosi 2015 oli Tilapalvelun kiinteistötoimen kannalta erittäin kiireinen. Talouden osalta näkyi jo kääntymistä parempaan suuntaan. Suunniteltuja korjauksia jouduttiin jättämään tekemättä kustannussyistä sekä henkilöstövajeen vuoksi. Henkilöstö Vakinainen henkilöstö koostui; kiinteistörakennusmestari, neljä kiinteistönhoitajaa, kolme kirvesmiestä sekä LVI-asentaja joka tekee myös kiinteistönhoitaja tehtäviä. Kiinteistörakennusmestari oli äitiyslomalla 12 / 15 alkaen. Merkittävimmät rakennus- ja korjauskohteet olivat: Eri hallintokunnille rakennusten vuosikunnossapitotyöt vuodeosastolla uusittiin neljän kylpyhuoneen lattiapinnoitteet Sopukkaan asennettiin jäähdytyslaitteistoja n. puoliin huoneisiin Sopukan piha-aluetta korjattiin Sopukan asuinhuoneita peruskorjattiin Muurasjärven koululla tehtiin peruskorjaustöitä Talous Tilapalvelun kiinteistötoimi pysyi hyvin talousarviossa. Talousarvion loppusumma oli , toteutuma oli eli talousarvio alittui Puhtauspalvelut

4 4 Puhtauspalveluihin suunniteltu säästöt talousarvioon oli Sairauslomat ovat puhtauspalveluissa pudonneet vuodesta ,7 päivää/ henkilö/ vuosi. Vuonna 2015 sairauslomien määrä oli 16,7 päivää / henkilö / vuosi eli 1,14 henkilötyövuotta. Talousarvio on ylijäämäinen ,74 Ruokapalvelut Ruokapalveluihin suunniteltu säästöt edellisvuoden talousarvioon olivat Pihtiputaalla Putaanvirran koulun keittiölle uusittiin kaksi pientä uunia ja Jokirannan keittiöllä uusittiin linjasto ja yleiskone. Asiakasmäärissä on tapahtunut laskua perusturvan osalta. Koneiden ja laitteiden korjauskustannukset ylittyivät ja tästä syystä Metoksen kanssa tehty vuosi huoltosopimus purettiin vuoden 2015 loppuun. Koneiden ja laitteiden korjauskustannuksiin oli varattu rahaa ja niihin kului rahaa Kuntahankintoihin liittymällä elintarvikkeiden hankinnan osalta saavutettiin säästöjä. Asiakasmäärän vähentyminen on myös syy, miksi elintarvikemäärärahoissa säästettiin Kuljetuskustannukset myös laskivat, koska kotiin vietävien annosten määrä on pienentynyt. Lähiruokaa tarjottiin asiakkaille kerran kuukaudessa. Ruokapalveluissa vaihdettiin tuotannonohjausjärjestelmä vuoden 2015 lopulla. Sairauslomien määrä on laskenut vuodesta ,8 päivää/ henkilö/ vuosi. Sairauslomien määrä oli vuonna ,9 päivää/ henkilö/ vuosi eli 0,69 henkilötyövuotta. Ilman säästötavoitteita ja koneiden ja laitteiden korjauskustannusten ylitystä olisi ruokapalvelut päässyt nolla tulokseen. Talousarvio on alijäämäinen Maankäyttö kaavoitus Kuntaparin kaavoituksesta vastaa teknisen toimen toimialajohtaja. Aluearkkitehti hoitaa pääasiassa Pihtiputaan kaavoitusta hänen alaisuudessaan. Aluearkkitehdin sijoituskunta on v alkaen ollut Pihtipudas ja tavoitetyöaikajako 75 % Pihtipudas / 25% Viitasaari. Vuoden 2015 työajasta jäi Pihtiputaalle vuoden 2016 aikana tasattavaa 16 päivää. Yleiskaavoitus: Alvajärven ranta- ja kyläosayleiskaava sai kokonaisuudessa lainvoiman Kaavassa osoitettiin 196 uutta rantatonttia ja 40 uutta kuivanmaantonttia, pääosin loma-asutukseen. Saani- ja Elämäjärven rantaosayleiskaavan perusselvitykset on teetetty vv Varsinainen kaavan

5 5 laadinta alkaa vasta v Taajaman strategisen osayleiskaavan linnusto- ja liito-oravaselvitys tehtiin v. 2014, arkeologinen selvitys ja liikennetarkasteluja (Ruppo) v Kaavan laadinta alkaa vasta Pohjoisen Keski-Suomen kuntien yhteinen tuulivoimayleiskaava jaettiin kuntien omiksi kaavoiksi, Pihtiputaan kohteena on Ilosjoen tuulivoimapuiston osayleiskaava. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan Hyväksymispäätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen. Toteutuessaan kaava mahdollistaisi 8 tuulivoimalan rakentamisen. Asemakaavoitus: Niemenharjun matkailualueen asemakaava laadittiin omana työnä ja tiukalla aikataululla (7 kk). Konsulttityönä teetettiin erityisselvityksiä ja vaikutusarviointeja, joita hyödynnetään myös taajamayleiskaavassa. Kaava sai lainvoiman Tuulirinteen ympäristön asemakaavan laadinta käynnistyy vasta v Koko taajaman asemakaavan päivitykset ohjelmoidaan vuosille Sääskiniemen ranta-asemakaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. Talousarvion toteutuma: Yleiskaavoitukseen budjetti( ) alittui :lla, johtuen Saani- ja Elämäjärven rantayleiskaavan ja taajamayleiskaavan laatimisen siirtymisestä vuodelle Asemakaavoituksen budjetti ( ) ylittyi :lla Niemenharjuun kohdistuneista selvityksistä johtuen. Kaavoihin liittyneisiin kiinteistötoimituksiin käytettiin (budjetoitu 0 ). Talousarvio (kaavoitus tili 4340) alittui siis noin eurolla (budj ). Muu kaavoituksen (048500) budjetti ja aluearkkitehtitoiminnan (048520) budjetti toteutuivat suunnitellusti. Kuntastrategiassa maankäyttöä koskevat tavoitteet ovat 1) kaavoittaa viihtyisää ympäristöä liittyen asumispalvelukeskuksen rakentamiseen, 2) Nelostien huomioiminen kaavoituksessa. Kaavoituksen ja uuden liikerakentamisen keskittäminen 4-tien varteen, 3) laaditaan suunnitelma lastaustoiminnan keskittämisestä Seläntaukseen. Kohdan 1 mukaista kaavoitusta (Tuulirinteen asemakaava) ei ole vielä käynnistetty hankkeen keskeneräisyydestä johtuen. Kohdan 2 mukaisesti nelostie on huomioitu Niemenharjun matkailualueen kaavoituksessa, mutta laajempaa kaavoituksen ja liikerakentamisen keskittämisen tarvetta nelostien varteen arvioidaan vasta taajamayleiskaavan yhteydessä. Sama koskee myös lastaustoimintojen siirron suunnittelua Seläntaukseen. Strategian ulkopuolella on lisätty paikkakunnan elinvoimaa rantayleiskaavoituksella ja elinkeinoelämää palvelevalla kaavoituksella (Ilosjoen tuulivoimapuisto ja Niemenharjun matkailualue). Mittaukset ja kartoitukset Mittaustoimi osallistui omana työnä tehdyn Niemenharjun Matkailualueen asemakaavan- sekä kaavan pohjakartan laatimiseen.

6 6 Pohjakartan täydennysmittauksia suoritettiin myös raviradan ympäristön alueella, sekä ylläpidettiin kiinteistörekisterikarttaa. Mittauksia suoritettiin tilauksesta myös Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle, Pihtiputaan kunnan tilapalvelulle sekä Wiitaseudun Energia Oy:lle useissa eri kohteissa. Mittaustoimi ylläpitää myös Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:n verkostokarttoja. Aineistoja toimitettiin eri kohteisiin mm. Saanin vedenpinnan nosto, Taajaman Osayleiskaava, Niemenharjun Matkailualue, Lylylammen kunnostus, Vt4- liikennejärjestelyt, maakaupat / maanvaihdot. Osallistuttiin maakauppojen valmisteluun kohteissa, joissa myyjänä toimi Pihtiputaan kunta. Täydennettiin sekä korjattiin kotisivujen aineistoja kaavoituksen- ja tilauksesta myös PLV OY:n osalta sekä osallistuttiin maanmittaustoimitusten valmisteluun toimittamalla aineistoja maanmittauslaitokselle (lohkomiset, katualueen- ja yht. alueen lunastustoimitukset). Aluepelastuslaitos Aluepelastuslaitoksen kustannukset olivat budjetoidun mukaisesti. Kuljetukset Pihtiputaalla ruokapalvelun kuljettajan tehtävät lisääntyivät kunnan sisäisen postin jaon myötä. Kuljetuksen alijäämä johtuu sijaisten palkkakuluista sekä kalustomäärärahasta ( Talousarvio on alijäämäinen ,25 Pesula 2015 Pihtiputaan Pesulassa pestiin pyykkiä välisenä aikana kg ja kpl. Asiakkaina olivat Viitasaaren ja Pihtiputaan yhteistyöalueen asiakkaat ja kohteet. Myös yksittäisten ihmisten sekä yritysten pyykkiä pestiin vähäisissä määrin. Uutena asiakkaana pesulaan on tullut Pihtiputaan vanhustenkotiyhdistys ry. Pesulan uusien koneiden kanssa on ollut hankaluutta ja ilmanvaihto on ollut riittämätön. Olemme joutuneet vuoden 2015 aikana hankkimaan uusia viilennyslaitteita pesulaan kuumuuden vähentämiseksi ja ilmanvaihdon parantamiseksi. Myös ergonomiaan on kiinnitetty huomiota ja ostettu mattoja minkä päällä on parempi työntekijän seisoa sekä suojavarusteita. Myös henkilöstötarve oli suurempi mitä oli laskettu talousarvioon. Palkkakulut ylittyivät ,00. Palkkakulut ylittyivät Kuel-maksujen, VARHE-maksujen sekä palkkojen vuoksi. Puhdistusaineisiin meni 4 800,00 enemmän rahaa kun oli varattu ja tämä johtuu, että jouduimme lisäämään pesuainemääriä, että saimme puhdasta pyykkiä ja vaihdoimme pesuainetoimittajaa.

7 7 Pyykkipusseihin ei ollut varattu määrärahaa ja se ylittyi 2 483,00. Rakennusmateriaaleihin ei ollut varattu rahaa ja lämpötilan saamiseksi pesulassa kohtuulliseksi rahaa meni yli talousarvion 1 559,00. Myöskään työkeskuksen henkilöstön palkkoihin ei ollut varattu määrärahaa ja tämä ylittyi 7 977,00. Pesula sai säästettyä seuraavissa kuluissa: Jätevesimaksu 1 129,00 Koneiden ja laitteiden rak/kunnossapito 1 550,00 Poltto-ja voiteluaineissa, öljy 1 044,00 Sähkö 1 904,00 Poistot pesulassa ovat isot ,00 ja ne vaikuttavat pesulan tulokseen. Pesulan poistot on tehty 5 vuodelle ja se rasittaa pesulan tulosta ensimmäisinä vuosina. Talousarvio on alijäämäinen ,00.