Tekninen toimi saavutti talousarviossa määritellyt tavoitteet.

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Pihtipudas Toimintakertomus 2016 Toimialajohtajan katsaus Pieniä investointihankkeita oli lukuisia, hankkeet saatiin toteutettua pääosin suunnitelmien mukaisesti. Tekninen toimi saavutti talousarviossa määritellyt tavoitteet. Teknisen lautakunnan talous kokonaisuutena toteutui suunnitellusti. Toimintatuotot olivat arvioitua pienemmät ja toimintakulut arvioitua pienemmät, tilikauden ylijäämä Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta kokoontui vuoden aikana kaksitoista kertaa. Kirjattuja kokouspykäliä vuoden aikana kertyi 133. Lautakuntaan kuuluu kahdeksan jäsentä, neljä kummastakin kunnasta. Lautakunnan puheenjohtaja Veikko Lindlöf oli Viitasaarelta ja varapuheenjohtaja Erkki Kananen Pihtiputaalta. Lautakunnan jäsenten ja varajäsenten kokouksiin osallistuminen oli aktiivista. Yhdessä kokouksessa oli edustettuna seitsemän kahdeksasta jäsenestä, kaikissa muissa kokouksissa koko lautakunta oli paikalla. Viisi lautakunnan jäsentä osallistui kaikkiin kokouksiin, varajäsen osallistui kuusi kertaa. Lautakunnan jäsenet ja kokousmäärät: kokous PJ Veikko Lindlöf VPJ Erkki kananen j Vuokko Leivonen j Heljä Kenttälä j Irma Toikkanen j Seija Simonen j Arvo Pietiläinen j Jorma Toikkanen vj Taisto Urpelainen vj Marjatta Parkkonen vj Taina Kangasluoma 1 1 läsnä yhteensä Teknisen toimen hallinto Hallinnon kuluihin kirjataan toimialajohtajan, kanslistin ja kokousten kustannukset Sisäinen valvonta Lautakunnan sisäisinä tarkastajina toimi Vuokko Leivonen ja Irma Toikkanen. Sisäiset tarkastajat keskittyivät vuoden aikana Pihtiputaan kuntaan kohdistuneisiin tarkastuksiin.

2 Yhdyskuntatekniikka 2016 Yhdyskuntatekniikka / liiketoiminta Toiminta-ajatus/toiminnan kuvaus Liiketoimintaan kuuluu Pihtiputaan kunnan jätehuolto, torit, venesatama ja venepaikat, halkovarasto ja vuokralle annetut alueet. Kaukolämmön jakelusta ja vesihuoltolaitoksen toiminnasta vastaa kunnan omistama vuoden 2013 alusta perustama yhtiö Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy. Jätehuollossa kunta on osakkaana Sammakkokangas Oy:ssä. Pihtiputaan kunta käyttää yhtiön Saarijärvellä sijaitsevan jäteaseman palveluja, mutta Pihtipudas järjestää jätehuollon toteutuksen (jätteenkeräys ja -kuljetus) itsenäisesti kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena ja kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Jätekuljetukset kaudelle kilpailutettiin joulukuussa. Jätehuolto ja maksut pidetään kilpailukykyisinä. Yhdyskuntatekniikka / muu toiminta Liikenneväylät Kolimantietä kevyenliikenteen väylineen uusittiin ja päällystettiin noin 120 metrin matkalla, samoin Kirkkotietä ja sen kevyenliikenteen väylää noin 300 metrin matkalla ja Mainlahdentietä rakennettiin uudelle tonttialueelle noin 100 metrin matkalla. Kunta oli mukana teiden rakentamisessa Niemenharjun Matkailukeskuksen alueella, jonne rakennettiin 140 metrin pituinen sisääntulotie Harjukatu ja myös matkailukeskuksen kohdalla valtatien kaistojen siirtokustannuksissa kunta oli mukana. Matkailukeskuksen rakentamiseen liittyi 300 metrin pituisen melunsuojavallin rakentaminen, joka toteutettiin kevättalvella kunnan toimesta. Kirkonkylällä katuvalaisimia uusittiin eri kaduilla vähemmän sähköä kuluttaviin valaisimiin yhteensä noin kilometrin matkalla ja Ruukintien museosilta sai valaistuksen.. Vuoden lopussa asemakaava-alueella kunnan ylläpitämiä katuja oli yhteensä 28,6 km, josta päällystettyjen teiden osuus oli 14,9 km. Kunnan ylläpitämiä kevyenliikenteen väyliä on yhteensä 7,8 km ja kaava-alueen ulkopuolella olevia teollisuusalueen teitä 2,3 km. Kunta avusti rahallisesti 110:n yksityistien kunnossapitoa. Toiminta-ajatus/toiminnan kuvaus: Kunnan hoidossa olevien liikenneväylien pitäminen liikenteen tarpeita vastaavassa kunnossa ja turvallisina kaikille käyttäjäryhmille. Toiminta-ajatukseen kuuluu myös haja-asutusalueella pysyvän asutuksen yksityisteiden kunnossapidon avustaminen ja yksityistiesiltojen investointien harkinnanvarainen avustaminen. Tori ja muut yleiset alueet Pihtiputaan kirkonkylän taajamassa on kaksi torimyynnin aluetta, linja-autoasema, rekkaparkki, neljä leikkikenttäaluetta ja hoidetun puiston alueita Sallilan puisto ja Putaanportin alueella. Vuoden aikana uusittiin vanhoja leikkikentän kalusteita. Liikunta-alueiden kunnossapito Kunnan ylläpitämien liikuntapaikkojen kunnossapidon tavoitteena on taloudellinen ja järkevä kunnossapito ympärivuotisesti siten, että liikuntapaikat ovat turvallisia ja ne vastaavat eri käyttäjäryhmien tarpeita taajamassa ja kylillä. Vuonna 2013 hankitulla latukoneella pystytään tekemään hiihtolatuja kuntoilijoille ja aktiiviharrastajille.

3 TILAPALVELU KIINTEISTÖTOIMI / Pihtipudas Toiminta-ajatuksena on hallinnoida pääsääntöisesti kaikkia kunnan omistamia kiinteistöjä sekä huolehtia niiden ylläpidosta elinkaariajattelun pohjalta. Toimintayksikkönä on Tilapalvelun kiinteistötoimi. Kunnan työntekijät, jotka tekevät pääsääntöisesti kiinteistöjen kunnossa- ja ylläpitotöitä, toimivat Tilapalvelun alaisuudessa. Tilapalvelu Tilapalvelu tarkoittaa kunnan omistuksessa olevia kiinteistöjä kuten kunnan suorassa omistuksessa olevat asunnot, asunto-osakkeet taloyhtiöissä, koulut ja muut hallintorakennukset sekä liike- ja teollisuuskiinteistöt. Tilapalvelu huolehtii rakennuksien kunnossapidosta. Vuosi 2016 oli Tilapalvelun kiinteistötoimen kannalta erittäin kiireinen. Talouden osalta näkyi jo kääntymistä parempaan suuntaan. Suunniteltuja korjauksia jouduttiin jättämään tekemättä henkilöstövajeen vuoksi. Henkilöstö Vakinainen henkilöstö koostui; kiinteistörakennusmestari, neljä kiinteistönhoitajaa, kolme kirvesmiestä sekä LVI-asentaja joka tekee myös kiinteistönhoitaja tehtäviä. Kiinteistörakennusmestari oli äitiyslomalla 12/15 11/16. Merkittävimmät rakennus- ja korjauskohteet olivat: Eri hallintokunnille rakennusten vuosikunnossapitotyöt vuodeosastolla uusittiin neljän kylpyhuoneen lattiapinnoitteet pesulan yhteyteen rakennettiin kylmä varastokatos Sopukkaan asennettiin jäähdytyslaitteistoja Poimunlehtiosastolle Sopukan asuinhuoneita peruskorjattiin Sopukkaan asennettiin sprinklaus- laitteisto Muurasjärven koululla tehtiin peruskorjaustöitä yhtenäiskoulun tilamuutokset paloaseman vesikatto uusittiin Talous Tilapalvelun kiinteistötoimi pysyi hyvin talousarviossa. Talousarvion loppusumma oli , toteutuma oli eli talousarvio alittui Toimintakertomus 2016 / Ruokapalvelut Pihtiputaan ruokapalvelun ateriapalvelua on kehitetty. Hankittu uudet pakkauslaatikot ja laminointikone, mutta käyttöön ottoa ei ole vielä tehty, koska laminointikone ei ole tullut.

4 Puhtauspalvelut Metoksen huoltosopimuksen purkamisen myötä on saatu säästöä Asiakasmäärän vähentymisen vuoksi on kuljetuskustannuksissa säästetty Elintarvikkeissa säästöä on tullut ja tämä johtuu osin asiakasmäärän vähentymisen myötä, mutta myös hankintojen tehostamisen vuoksi ja uudesta perunan toimittajan valinnasta. Sairauslomien määrä on noussut vuodesta ,8päivää/ henkilö/ vuosi. Sairauslomien määrä oli vuonna päivää/ henkilö/ vuosi eli 1,2 henkilötyövuotta. Pihtiputaan ruokapalvelun talousarvio oli ensimmäisen kerran moneen vuoteen ylijäämäinen. Talousarvio oli ylijäämäinen Numerohain siivous jäi pois puhtauspalveluilta kesäkuussa Uutena tuli rakennussiivous. Henkilöstökuluissa säästöä ja muiden palvelujen ostojen säästöä tuli Tämä johtuu siivoustyönohjaajan siirtymisestä toisen yksikön palvelukseen koko vuodeksi sekä työkeskus metsäkaareen ei ostettu ulkopuolista siivousapua lomien ajaksi, vaan omat laitoshuoltajat kävivät tekemässä työn, näin laitoshuollon tehtäviä tehostettiin ja järkiperäistettiin. Sairauslomat ovat puhtauspalveluissa nousseet vuodesta ,6 päivää/ henkilö/ vuosi. Vuonna 2016 sairauslomien määrä oli 23,76 päivää / henkilö / vuosi eli 1,63 henkilötyövuotta. Tämä johtuu pitkästä sairauslomasta. Talousarvio on ylijäämäinen Maankäyttö KAAVOITUS Kuntaparin kaavoituksesta vastaa teknisen toimen toimialajohtaja. Aluearkkitehti hoitaa pääasiassa Pihtiputaan kaavoitusta hänen alaisuudessaan. Aluearkkitehdin sijoituskunta on v alkaen ollut Pihtipudas ja tavoitetyöaikajako 75% Pihtipudas / 25% Viitasaari, joka toteutui vuoden 2016 aikana. Yleiskaavoitus: Sekä Saani- ja Elämäjärven rantaosayleiskaavan että taajaman strategisen osayleiskaavan perusselvityksiä on teetetty vv Molemmat edellä mainitut yleiskaavat odottavat kilpailutusta ja käynnistyvät vuoden 2017 aikana. Ilosjoen tuulivoimapuiston osayleiskaavan (kvalt. hyv ) hyväksymispäätös on KHO:n käsittelyssä. Toteutuessaan kaava mahdollistaisi 8 tuulivoimalan rakentamisen.

5 Asemakaavoitus: Ruukintien ympäristön asemakaavan muutos laadittiin omana työnä ja se sai lainvoiman Tason alueen asemakaava käynnistettiin 2016 ja suunnittelualue laajennettiin koskemaan koko vanhan asemakaavan aluetta Koliman rannalla. Kaava nimettiin Niemenharjun alueen asemakaavamuutokseksi ja sen laatii konsultti. Sääskiniemen ranta-asemakaava tehtiin konsulttityönä maanomistajan kustannuksella. Hyväksymispäätöksestä tehty valitus hallinto-oikeuteen hylättiin ja kaava sai lainvoiman Raviradan ympäristön asemakaavan muutos ja laajennus tuli vireille 2016 kunnan omana työnä. Tuulirinteen ympäristön asemakaavaa ei ryhdytty vielä laatimaan, koska alueen käytön suuntaviivat eivät ole selkiytyneet. Talousarvion toteutuma: Talousarvio (kaavoitus tili 4340) alittui siis noin eurolla (budj ), johtuen yleiskaavatöiden kilpailutuksen siirtymisestä vuoden 2017 alkuun rajallisten henkilöresurssien takia. Muu kaavoituksen (048500) budjetti toteutui likimain suunnitellusti. Aluearkkitehtitoiminnan (048520) budjetti sen sijaan ylittyi johtuen siitä, että valtion tuki aluearkkitehtitoiminnalle oli yli 7000 budjetoitua vähemmän. Jatkossa aluearkkitehtitoimintaan ei saada lainkaan valtion tukea. Kuntastrategiassa maankäyttöä koskevat tavoitteet ovat 1) kaavoittaa viihtyisää ympäristöä liittyen asumispalvelukeskuksen rakentamiseen, 2) Nelostien huomioiminen kaavoituksessa. Kaavoituksen ja uuden liikerakentamisen keskittäminen 4-tien varteen, 3) laaditaan suunnitelma lastaustoiminnan keskittämisestä Seläntaukseen. Kohdan 1 mukaista kaavoitusta (Tuulirinteen asemakaava) ei ole käynnistetty alueen käyttöideoiden keskeneräisyydestä johtuen. Kohdan 2 mukaisesti nelostie on huomioitu välillisesti Niemenharjun alueen kaavoituksessa, mutta laajempaa kaavoituksen ja liikerakentamisen keskittämisen tarvetta nelostien varteen arvioidaan vasta taajamayleiskaavan yhteydessä. Sama koskee myös lastaustoimintojen siirron suunnittelua Seläntaukseen. Strategian ulkopuolella on luotu kaavoituksella edellytyksiä matkailun ja muun elinkeinoelämän kehittämiselle (Ilosjoen tuulivoimapuisto, Niemenharjun alue, Raviradan ympäristö). MITTAUS: Mittaustoimi osallistui omana työnä tehtyjen Raviradan ympäristön asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen sekä Ruukintien alueen asemakaavan laatimiseen ja mallintamiseen. Raviradan ympäristön asemakaavamuutoksen ja laajennuksen kaavoitusprosessi jatkuu vuoden 2017 puolella. Pohjakarttaa täydennettiin em. kohteiden lisäksi myös erityisesti Niemenharjun matkailukeskuksen ympäristöstä, sekä ylläpidettiin kiinteistörekisterikarttaa.

6 Mittauksia suoritettiin tilauksesta myös Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle sekä Pihtiputaan kunnan tilapalvelulle ja yhdyskuntatekniikalle useissa eri kohteissa. Mittaustoimi ylläpitää myös yhdyskuntatekniikan sekä Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:n verkostokarttoja. Kartta-aineistoja toimitettiin eri viranomaisille. Osallistuttiin maakauppojen valmis-teluun sekä maanmittaustoimituksiin kohteissa, joissa osallisena oli Pihtiputaan kunta. (lohkomiset, katualueen- ja yht. alueen lunastustoimitukset). Toimitettiin lähtöaineistoja (koordinaatteja) maanmittauslaitokselle maanmittaustoimituksissa. Täydennettiin sekä korjattiin kotisivujen aineistoja kaavoituksen- ja tilauksesta myös PLV OY:n osalta. Aluepelastuslaitos Aluepelastuslaitoksen kustannukset olivat budjetoidun mukaisesti PDAS/kuljetukset Investoinnit Pihtiputaalla ruokapalvelun kuljettajan uutena kuljetuskohteena on remonttisiivouksen välineiden kuljettaminen tarvittaessa. Kuljetuksen alijäämä johtuu auton korjauskustannuksista sekä sijaisten palkkakuluista. Talousarvio on alijäämäinen Hyväksytyn investointisuunnitelman mukaiset investoinnit yhteensä olivat 1,997 M, toteutuma -1,481 M, yhteensä -515 t alle suunnitelman. suurimmat poikkeamat: - Sopukan potilaskutsujärjestelmä 55 t, siirtyi vuodelle Sopukan sprinklauksesta säästyi 59 t - hyvinvointikeskus 50 t, ei aloitettu - Yhtenäiskoulun tilamuutokset 360 t, ylitys 57 t - Suurijärven maja 8 t, ei käytetty