HÄMEENLINNA SYRJÄNTAKA

Transkriptio

1 Hämeenlinnan kaupunki Maankäytön suunnittelu HÄMEENLINNA SYRJÄNTAKA Osa tilasta Rantala SUOLIJÄRVI TUULOKSEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS (Suolijärvi, Tila Rantala RN:o 13:6) KAAVASELOSTUS , ,

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tämä kaavaselostus koskee päivättyä kaavakarttaa. 1.1 Yleiskaavan tunnistetiedot Yleiskaavan nimi Tuuloksen rantayleiskaavan muutos (Suolijärvi / Tila Rantala RN:o 13:6) Kunta Hämeenlinna (109) Kylä Syrjäntaka (596) Tila Osa tilasta Rantala ( ) Yhteystiedot Kaavan laatija Hämeenlinnan kaupunki Maankäytön suunnittelu, PL 63, Hämeenlinna Yhteyshenkilö: Kaavasuunnittelija Katja Ojala, p. (03) s-posti: katja.s.ojala@hameenlinna.fi Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Yhteyshenkilöt: Arto Remes ja Piia Tuokko Sibeliuksenkatu 11B1,13100 Hämeenlinna puhelin: , s-posti: etunimi.sukunimi@ymparistonsuunnittelu.fi Maanomistaja Reijo Laakso Aulangontie 5 as. 2, Hämeenlinna Kaavavaiheet Kaavamuutos on tullut vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Kaavaluonnos ja valmisteluvaiheen aineistot nähtävillä Kaavaehdotusaineistot nähtävillä Käsittely- ja hyväksymispäivämäärät: Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntalautakunta: Hämeenlinnan kaupunginhallitus: Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto: Voimaantulo: 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT YLEISKAAVAN TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI YLEISKAAVAN MUUTOKSEN TARKOITUS TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET YLEISKAAVAN KESKEINEN SISÄLTÖ YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Yleistä Maankäyttö SUUNNITTELUTILANNE JA PÄÄTÖKSET SELVITYKSET JA POHJAKARTTA YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET KAAVAN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireille tulo Hallinnollinen käsittely Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö TAVOITTEET SEKÄ SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERIAATTEET RANTAYLEISKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET TUULOKSEN RANTAYLEISKAAVAN TAVOITTEET SEKÄ SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERIAATTEET Yleiset lähtökohdat Päätöksenteon helpottamisen tavoite Maanomistajien tasapuolisen kohtelun tavoite Rantaviivan pituus Kantatilaperiaate (nyk. emätilaperiaate) Muuta huomioitavaa Yleisten tarpeiden huomioimisen tavoite Suunnittelun tavoitteet / loma- ja asuinrakentaminen Osa-aluejako Mitoituksen luokitus Rakentamiseen soveltumattomat rannat Loma-asutuksen lopullisen mitoituksen laskeminen RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS YLEISPERUSTELUT KAAVAN ALUEVARAUKSET Rakentamisalueet Muut alueet MITOITUS VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN SOSIAALISET VAIKUTUKSET TALOUDELLISET VAIKUTUKSET TOTEUTTAMINEN OIKEUSVAIKUTUKSET TOTEUTTAMINEN LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireilletulovaiheen mielipiteeseen laadittu vastine Kaavakartan ja -määräysten pienennös 3

4 1.2 Kaava-alueen sijainti Rantayleiskaavan muutosalue sijaitsee Hämeenlinnassa Tuuloksen kirkonkylän läheisyydessä (Syrjäntaka) n. 26 km:n etäisyydellä Hämeenlinnan kaupungin keskustasta (Kuva 1). Kaavamuutos koskee Suolijärven länsirannalla sijaitsevan tilan Rantala RN:o 13:6 ranta-aluetta (Kuvat 2 ja 3). Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu likimääräisesti punaisella ympyrällä. 13:6 Kuva 2. Suunnittelualue (osa tilasta Rantala RN:o 13:6) on rajattu kuvaan sinisellä. 4

5 Kuva 3. Ilmakuva (2012). Suunnittelualue on rajattu kuvaan sinisellä. 1.3 Yleiskaavan muutoksen tarkoitus Rantayleiskaavan muutoksen tarkoituksena on Rantalan tilan RN:o 13:6 rantarakennusoikeuden määrittäminen. Kaavamuutoksen tavoitteena on korjata voimassa olevassa rantayleiskaavassa Rantalan emätilaan kohdistuva rantasuunnitteluperiaatteellinen epäkohta, jossa Rantalan tilalle ei ole osoitettu lainkaan rantarakennusoikeutta. Rantayleiskaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa loma-asunnon tai saunamökin rakentaminen Rantalan tilan RN:o 13:6 Suolijärven ranta-alueelle. Kaavan muutoksessa käytetään voimassa olevan rantayleiskaavan selvitysaineistoja ja noudatetaan soveltuvin osin voimassa olevan yleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteita sekä kuvaus-, merkintä- ja määräystekniikkaa. Yleiskaavan muutos laaditaan voimassa olevan rantayleiskaavan mittakaavassa 1:

6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Lähtökohdat Kaavahankkeen taustalla on KHO:n päätös, jonka perusteella Tuuloksen kunnan teknisen lautakunnan Rantalan tilalle RN:o 13:6 myöntämä rantasaunan poikkeamislupa kumoutui. Hämeenlinnan ympäristö- ja rakennuslautakunta käsitteli uuden, mutta pääosin samansisältöisen poikkeamislupahakemuksen. Lautakunta eväsi hakemuksen, koska maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyjä poikkeamisen edellytyksiä ei ole olemassa. Vireilletulovaihe Rantayleiskaavan muutosta on ryhdytty valmistelemaan keväällä Tätä ennen oli vielä selvitetty uuden poikkeamisluvan hakumahdollisuutta tukeutuen maanomistajan laadituttaman uuden taustaselvityksen perusteluihin. Uudessa selvityksessä Rantalan tilan rakennusoikeuskysymystä lähestyttiin yleisten rantasuunnitteluperiaatteiden näkökulmasta ja alueella voimassa olevan Tuuloksen rantayleiskaavan tavoitteiden sekä suunnitteluja mitoitusperusteiden lähtökohdista. Asiaa on käsitelty mm. Hämeenlinnan kaupungin ja ELY-keskuksen välisessä neuvottelussa Hämeenlinnan kaupunki (tilaajapäällikkö Leena Roppola) teki rantayleiskaavan muutoksen laatimispäätöksen Tuuloksen rantayleiskaavan muutoksen laatimisen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville asettamisesta kuulutettiin OAS pidettiin yleisesti nähtävillä Naapuritilojen maanomistajille tiedotettiin asiasta kirjeitse. Osallisilla oli mahdollisuus ilmaista OAS:sta mielipiteensä. OAS:sta jätettiin kaksi osallisten mielipidettä. Toisessa mielipiteessä naapuritilan omistajat vastustivat esitettyä kaavamuutoksen tavoitetta mahdollistaa loma-asunnon / saunamökin rakentaminen Rantalan tilalle RN:o 13:6. Toisessa mielipiteessä puollettiin kaavamuutosta. Tämän mielipiteen oli allekirjoittanut 56 naapuria ja ranta-asukasta. Valmisteluvaihe (kaavaluonnos) Kaavaluonnos ja valmisteluvaiheen aineistot pidettiin yleisesti nähtävillä Nähtävillä olosta kuulutettiin ja naapuritilojen maanomistajille tiedotettiin asiasta kirjeitse. Viranomaisilta pyydettiin lausunnot. Lausuntonsa antoivat Hämeen liitto, Hämeen ELYkeskus ja Kanta-Hämeen pelastuslaitos. Viranomaisilla ei ollut huomautettavaa kaavaan, ja mikäli kaavaan ei tehdä oleellisia muutoksia, niin lausuntoja ei tarvitse pyytää enää uudelleen kaavaehdotusvaiheessa. Kaavaluonnokseen tehtiin nähtävillä olon jälkeen yksi piirtotekninen korjaus: kaavakartalle lisättiin 15 m kaava-alueen rajan ulkopuolella olevan viivan rajaus ja merkintä. Osallisilla oli mahdollisuus ilmaista aineistosta mielipiteensä. Kaavaluonnoksesta ei jätetty yhtään osallisen mielipidettä. Ehdotusvaihe Kaavaehdotus pidettiin yleisesti nähtävillä Naapuritilojen maanomistajille tiedotettiin asiasta kirjeitse. Koska kaavaan ei tehty oleellisia muutoksia, ei kaavaehdotusvaiheessa pyydetty viranomaislausuntoja. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. 6

7 2.2 Yleiskaavan keskeinen sisältö Rantayleiskaavan muutoksella on osoitettu Rantalan tilalle RN:o 13:6 loma-asuntojen alue (RA-1), jolle sijoittuu yksi uusi loma-asunnon rakennuspaikka. Rakennuspaikan tausta-alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1). Rantayleiskaavan muutos on laadittu oikeusvaikutteisena (72 ) siten, että kaavan perusteella voidaan myöntää rakennusluvat kaavan mukaiseen rakentamiseen. 2.3 Yleiskaavan toteuttaminen Kaavamuutoksen mahdollistama rakentaminen voidaan toteuttaa kaavan voimaantulon jälkeen. Käytännössä kaava tulee toteutumaan Rantalan tilan omistajan tarpeiden ja aikataulun mukaisesti. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleistä Kaavamuutos koskee Suolijärven länsirannalla sijaitsevan Rantalan tilan RN:o 13:6 Tuuloksen rantayleiskaavaan kuuluvaa valtatien 12 ja Suolijärven välistä aluetta. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 0,5 ha ja Rantalan tilan rantaviivan pituus on n. 35 m Maankäyttö Alueen ja lähiympäristön rakentamisen historia ja nykytilanne Rantalan tila RN:o 13:6 on yksi Suolijärven ranta-alueelle rekisteröidyssä maanmittaustoimituksessa muodostuneista yhteensä kuudesta ominaisuuksiltaan toisiinsa rinnastettavista kiinteistöistä (RN:ot 13:4-13:9). Kyse on rintamamiestiloista. Em. kiinteistöihin tai niistä edelleen muodostuneisiin nykyisiin kiinteistöihin kuuluu Suolijärven rantaviivaa n m ja ne tai niiden Suolijärven ranta-alueelle sijoittuvat palstat rajautuvat takaosastaan valtatiehen 12. Tilalle RN:o 13:4 on osoitettu alueella voimassa olevassa Tuuloksen rantayleiskaavassa vanha omarantainen lomarakennuspaikka. Muu osa tilasta on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Rakennuspaikka on nykyisin vapaa-ajankäytössä. Tilasta RN:o 13:5 muodostuneet tilat RN:ot 13:12 ja 13:13 ovat molemmat rantayleiskaavassa erillispientalojen rakennuspaikkoja. Tilan RN:o 13:12 n. 30 leveä rantakaistale on osoitettu rantayleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Rakennuspaikalla on kuitenkin käytännössä rantaa varaava vaikutus. Tilan RN:o 13:12 asuinrakennuspaikka on nykyisin vapaa-ajankäytössä ja tilan RN:o 13:13 asuinrakennuspaikka pääosin tyhjillään. Tilasta RN:o 13:7 muodostunut tila RN:o 13:14 on rantayleiskaavassa vanha omarantainen lomarakennuspaikka ja tausta-alueen osalta maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Rakennuspaikka on nykyisin vapaa-ajankäytössä. Tilalle RN:o 13:14 on rakennettu rantayleiskaavan voimaantulojen jälkeen toinen loma-asunto (rakennuslupa ). Uusi loma-asunto sijaitsee rantayleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Tilasta RN:o 13:7 muodostunut tila RN:o 13:19 on rantayleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Tilan RN:o 13:19 entinen peltoalue ei ole enää nykyisin aktiivisessa viljelyskäytössä. 7

8 Tilalle RN:o 13:8 on rantayleiskaavassa osoitettu omarantainen erillispientalon rakennuspaikka. Tilan tausta-alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Rantayleiskaavan mukainen erillispientalon rakennuspaikka toteutui päärakennuksen osalta rantayleiskaavan laatimisen aikana perustuen vuoden 1994 rakennuslupaan. Rantayleiskaavan vahvistamisen jälkeen tilan alueelle on rakentunut n. 80 m 2 :n suuruinen autotalli / varastorakennus. Tämä rakennus sijaitsee rantayleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueelle. Tilan aiemmin viljelyskäytössä ollut tausta-alue on nykyisin visakoivikkoa / kuusikkoa. Tilalle RN:o 13:9 on rantayleiskaavassa osoitettu vanha omarantainen lomarakennuspaikka. Tilan tausta-alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Yleiskaavan mukaiselle lomarakennuspaikalle on rakentunut saunamökki. Muu osa tilan alueesta on peltoaluetta. Tiloista RN:ot 13:4-13:9 ja niistä edelleen muodostuneista nykyisistä kiinteistöistä ainoastaan suunnittelualueeseen kuuluva Rantalan tila RN:o 13:6 ei ole hyödyntänyt lainkaan rantarakennusoikeutta. Muut ominaisuuksiltaan Rantalan tilaan rinnastettavat kiinteistöt ovat hyödyntäneet rantansa joko omakotitalon rakennuspaikkana tai lomarakennuspaikkana. Rantalan tila RN:o 13:6 sijaitsee valtatien 12 molemmin puolin siten, että tilan asuinrakennus ja talousrakennus sijaitsevat ranta-alueen ulkopuolella valtatien länsipuolella. Asuinrakennukselta on n. 250 m matkaa Suolijärven rantaan. Valtatien 12 vuoksi tilan Suolijärven ranta-alue ei kuulu asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin. Suunnittelualueeseen kuuluvalla valtatien itäpuolisella osalla tilasta sijaitsee kevytrakenteisia rakennelmia lähellä Suolijärven rantaa: telttasauna, huvimaja ja vajarakennus (Kuva 4). Suolijärven rannassa on myös laituri. Suunnittelualueen lähiympäristön rannat ovat edellä kuvatun mukaisesti rakentuneet hyvin tiiviisti ja alueella on myös ympärivuotisesti asuttuja rakennuspaikkoja. Rantalan tilan RN:o 13:6 ranta-alue rajautuu eteläpuolella tilojen RN:ot 13:2 ja 13:3 vanhoihin asuinrakennuspaikkoihin ja pohjoispuolella tilan RN:o 13:14 olevaan lomarakennuspaikkaan. Infrastruktuuri Suunnittelualue sijoittuu edullisesti ympäristön olevaan infrastruktuuriin nähden. Alueella on sähköverkko ja hyvät kulkuyhteydet. Alueelle kuljetaan Tampereen valtatieltä erkanevan Suolijärventien kautta kääntyen heti tien alusta oikeaan Rantahovintielle ja jatkaen valtatien suuntaisesti kohti kaakkoa. Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n vesihuoltoverkosto ulottuu suunnittelualueen välittömään lähiympäristöön, valtatien länsipuolelle ja Suolijärventielle, mutta suunnittelualue ei kuulu vesihuoltoyhtiön nykyiseen toiminta-alueeseen. 8

9 Kuva 4. Suunnittelualue kuvattuna Suolijärvelle päin. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualue ei sijoitu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueelle (RKY). Suunnittelualueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä (Museoviraston muinaisjäännösrekisteri). Suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavassa maisema-alueeksi (kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue) rajatulla alueella: Sairialan Syrjäntaan kulttuurimaisema. Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei kuitenkaan sijaitse arvokasta rakennuskantaa. Maisemallisesti merkittävän Suolijärven ympäristön kulttuurimaisemaa hallitsee Tuuloksen keskiaikainen kirkko. Sen ympärillä levittäytyvät Sairialanjoen rantaniityt ja viljelykset. (Rakennettu HÄME, Hämeen liitto 2003). Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueen välittömästä läheisyydestä löytyvät Tuuloksen keskustaajaman Syrjäntaan peruspalvelut: mm. päiväkoti, koulu ja monitoimihalli. Kirjastorakennuksessa sijaitsee myös Hämeenlinnan kaupungin palvelupiste. Kaupalliset palvelut ovat keskittyneet pääosin Padasjoentien varrella sijaitsevaan Kauppakeskus Tuuloseen. Tuuloksessa asuu nykyään vähän yli 1600 henkilöä yhdeksän kylän alueella. Syrjäntaka on Tuuloksen tiheimmin asuttuja seutuja. Syrjäntaan kylä paloi lähes kokonaan vuonna 1918 käydyssä rajussa taistelussa. Kylän väestö pakeni, ja kylässä alkoi uudelleenrakentamisen aika. Tuuloksen kylät ovat ikivanhaa viljelysseutua. Sittemmin Tuuloksen elinkeinotoiminta on monipuolistunut. Ent. Tuuloksen kunnan alueen pääelinkeino on nykyisin teollisuus. Suunnittelualueella ei ole elinkeinotoiminnallista merkitystä. Suunnittelualueen takaosa on kesantona olevaa peltoaluetta ja keskiosassa kasvatetaan pienimuotoisesti joulukuusia. Alue toimii yksityisenä kotitarve- ja virkistyskäyttöalueena. 9

10 Luonnonympäristö Suunnittelualueeseen kuuluva Rantalan tilan alue koostuu valtatien 12 itäpuoleisesta kesantopellosta sekä pienialaisesta joulukuusien kasvatusalueesta. Rantaan jää n. 30 m syvä viher-/metsäkaistale. Aivan rantavyöhykkeessä kasvaa suurikokoisempaa suojapuustoa. Suunnittelualueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei sijaitse luonnonsuojelualueita eikä Natura verkostoon kuuluvia alueita (Ympäristö- ja paikkatietopalvelu - OI- VA). Tuuloksen rantayleiskaavan luontoselvityksessä (Teppo Häyhä/Matti Kouvo 1997) alueelta ei ole inventoitu arvokkaita luonto- tai maisemakohteita, eikä sellaisia mainita myöskään Tuuloksen luonto-oppaassa (Jutila, H. 2009). Pinta- ja pohjavesiolosuhteet Suunnittelualue sijaitsee Suolijärven ranta-alueella. Suolijärvi on Kokemäenjoen vesistön Hauhon reittiin kuuluva järvi. Sen pinta-ala on 203 ha, rantaviivan pituus noin 12 km. Suurin syvyys on n. 10 m ja keskisyvyys 4,7 m. Järvi kuuluu Ormajoen valumaalueeseen, jolloin siihen laskee Ormajärvestä Ormijoki. Suolijärvi laskee Sairialanjokea Tuuloslammiin ja Leheen kautta Pyhäjärveen. Suolijärvi on ekologiselta tilaltaan ja vedenlaadultaan hyvä. Se on humuspitoinen ja lievästi rehevä, ja sen rannoilla on melko paljon peltomaata. Happi voi loppukesäisin kulua loppuun syvänteen alusvedestä, mikä aiheuttaa sisäistä kuormitusta järveen. ( Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella (Ympäristö- ja paikkatietopalvelu - OIVA). Virkistys Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvia erityisiä kohteita. Naapuritilojen alueet ovat rakentuneet niin tiiviisti, että lähiympäristön ranta-alueilla tai Rantalan tilan ranta-alueella ei siten ole merkitystä jokamiehenoikeudella tapahtuvan virkistyskäytön kannalta. Suolijärveä käytetään melonta- ja vesiretkeilyreittinä. Suolijärvellä on yksi yleinen uimaranta Kirkkorannassa. Uimaranta on ns. EU-ranta, jolta otetaan vesinäytteet neljästi kesässä. Rannalla on myös wc, pukukopit, leikkivälineitä ja laituri. Lisäksi Suolijärvellä on muita pienempiä uimapaikkoja. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueelta tai sen lähistöltä ei tunneta mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita (Maaperän tilan tietojärjestelmä/oiva). Valtatien 12 liikenne saattaa aiheuttaa meluhäiriötä alueella. Suunnittelualueella ei sijaitse merkittäviä ympäristöhäiriöiden lähteitä. 3.2 Suunnittelutilanne ja päätökset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa ja se sai lainvoiman KHO:n päätöksellä Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan ehdotus ja siihen perustuvat maakuntakaavamuutokset olivat nähtävillä

11 Suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavan (Kanta-Hämeen maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan yhdistelmä) maisema-alueeksi (kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue) osoitetulla alueella (ma). Suolijärvi on osoitettu melonta- ja vesiretkeilyreitiksi. Lisäksi suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavan maatalousalueella MT (merkittävä yhtenäinen peltoalue). Kuva 8. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan yhdistelmästä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. Rantayleiskaava Alueella on voimassa vahvistettu Tuuloksen rantayleiskaava. Suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) ja alue sijaitsee rantayleiskaavan kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla alueella (ak). Rantayleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisille alueille (M) on annettu seuraava kaavamääräys; Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen sekä rakennuslain 4 :ssä tarkoitettuun haja-asutusluontoiseen rakentamiseen. Rakennuslain 31 :n 1. mom:n perusteella määrätään, että asuinrakennuksia ja lomarakennuksia ei saa sijoittaa 200 m lähemmäksi rantaviivaa. Maatilan talouskeskuksen, joka sijaitsee enintään 200 metrin etäisyydellä rantaviivasta käyttöön saa sijoittaa korkeintaan 20 m2:n saunarakennuksen. Alueen rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestyksen määräyksiä, ellei kaavassa ole toisin osoitettu. M-alueilta on rantarakennusoikeus siirretty maanomistajakohtaisesti AM-, A0-, RM- ja RA-alueille. - Rantalan tilalle RN:o 13:6 on laskettu rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukaan rantarakennusoikeutta 0,21 rakennusyksikköä. Tätä rakennusoikeutta ei ole aiemmin hyödynnetty eikä myöskään osoitettu alueella voimassa olevassa rantayleiskaavassa. Rantalan tilalle kuuluvaa rantarakennusoikeutta ei ole myöskään siirretty eikä voitu siirtää rantayleiskaavan rakentamisalueille rantayleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisen alueen (M) kaavamääräyksen mukaisesti, koska Rantalan tilaan ei kuulu muita rantaalueita. Rantalan tila RN:o 13:6 on myös rantasuunnittelun ennen vuotta 1959 rekisteröity emätila, joten tilan rantarakennusoikeutta ei ole myöskään voitu käyttää muiden emätilojen / tilojen alueella. 11

12 Kuva 9. Ote Tuuloksen rantayleiskaavasta. Suunnittelualue on rajattu kartalle punaisella. Rakennusjärjestys Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Päätökset - Tuuloksen kunnan tekninen lautakunta myönsi päätöksellä Reijo Laakson hakemuksesta kerrosalaltaan 25 neliömetrin suuruisen saunarakennuksen poikkeamisluvan tilalle Rantala RN:o 13:6 - Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi (nro 06/0717/2) teknisen lautakunnan päätöksen ja hylkäsi poikkeamislupahakemuksen Antti ja Anna-Maija Hämäläisen valituksesta Hallinto-oikeuden päätös nro 06/0717/2 Poikkeamistarpeen peruste; Alueella voimassa olevan rantayleiskaavan M-alueen kaavamääräyksiä on ottaen huomioon myös kaavaselostuksessa selostetut seikat tulkittava siten, että ne kieltävät muiden kuin kaavamääräyksellä erikseen sallittujen talouskeskuksen käyttöön tarkoitettujen saunarakennusten rakentamisen 200 m lähemmäksi rantaviivasta. Nyt ei ole kysymys tällaisesta kaavamääräyksellä erikseen sallitun saunarakennuksen rakentamisesta. Hanke vaatii siten poikkeuksen M-aluetta koskevan MRL:n 43 :n 2 momentin mukaisesta rakentamisrajoituksesta. - Poikkeamistarpeen edellytykset; Ranta-alueen rakennusoikeuden määrä on ratkaistu rantayleiskaavassa. Hakemukseen suostuminen merkitsisi, että emätilan alueelle muodostuisi uusi rantaa varaava rakennuspaikka, jolloin sille kaavaa laadittaessa käytettyjen yhtenäisten mitoitusperusteiden mukaan määrätty rakennusoikeus ylittyisi. Hakemukseen suostuminen asettaisi siten kaava-alueen maanomistajat eriarvoiseen asemaan ja aiheuttaisi haittaa rantayleiskaavan toteuttamiselle. Hakemus ei täytä laissa säädettyjä poikkeamisen edellytyksiä. Teknisen lautakunnan päätös on lainvastainen. 12

13 - KHO:n hylkäsi (Diaarinumero 3391/1/06) Reijo Laakson valituksen koskien Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöstä Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa: Laakso on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja hänen hakemuksensa hyväksytään. Kysymyksessä oleva kiinteistö on ollut alkuaan yhtenäinen ulottuen järven rantaan. Kiinteistö on myöhemmin jakaantunut kahteen osaan, kun Lahti- Tampere-tien linjausta muutettiin. Tarkoitus on ollut rakentaa talouskeskuksen tarpeita varten 35 metrin päähän rannasta uusi sauna, josta on mahdollista käydä järvessä uimassa. Kaavamääräysten mukaan talouskeskuksen käyttöön saa rakentaa rantasaunan. Rakennushanke ei ole kaavan vastainen eikä vaikeuta sen toteuttamista. Hankkeen toteuttaminen ei merkitsisi uutta itsenäistä rakennuspaikkaa. Läheisyydessä olevalla rantaalueella kaikilla muilla maanomistajilla on jo rantasauna kaava-alueella. Laaksoa ei siten ole kohdeltu tasa-arvoisesti muiden maanomistajien kanssa. Tuuloksen tekninen lautakunta on antanut valituksen johdosta selityksen, jossa lautakunta on viitannut hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa esitettyyn. Antti Hämäläinen ja Anna-Maija Hämäläinen ovat antaneet selityksen. Valituksessa esitetty maininta, että kaikilla palstoilla olisi rantasauna, ei pidä paikkaansa. Ainoastaan kahdelle palstalle on rakennettu rantasauna. Etäisyys Laakson varsinaisesta kiinteistöstä suunnitellulle rantasaunalle on valtatie 12:n liittymäjärjestelyjen takia lähes kilometri. Muilla talouskeskuksilla on saunatilat pihapiirissään. Rantasaunalle ei voi kulkea jalan valtatie 12:n ojien yli. Valtatie 12:n yläpuolisilla alueilla on asemakaava, joka koskee myös Laakson kiinteistöä. Lisäksi kiinteistö ei ulotu vesirajaan asti, vaan rannassa on jakokunnan vesijättöalue. Hallinto-oikeuden päätöstä ei ole syytä muuttaa. Laakso on antanut vastaselityksen. Kyseessä on rantarakentaminen eikä vesijättömaa vaikuta asiaan. Kaikilla muilla palstoilla on rantasauna, kun tarkastelu tehdään kaavoituksellisista näkökohdista 1950-luvun lopun tilanteesta. Asiassa on kysymys talouskeskukseen liitännäisen saunan rakentamisesta, joka on voimassa olevan kaavan mukaan sallittua. Kun maanomistajia tulee kohdella yhdenvertaisesti, on Laakson hakemus hyväksyttävä. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu: Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian ja hylkää valituksen. Hämeenlinnan hallintooikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Perustelut: Kun otetaan huomioon, että hakemuksessa tarkoitettu saunarakennus sijaitsee rantayleiskaava-alueella valtatie 12:n rannan puoleisella alueella ja samaan kiinteistöön kuuluva asuinrakennus valtatien toisella puolella sekä näiden rakennusten välinen etäisyys, asiassa ei ole kysymys maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 3 momentissa tarkoitetusta olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamisesta. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallintooikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallintooikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita. Tässä asiassa on ollut kysymys ainoastaan poikkeamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n 2 momentissa säädetystä yleiskaavan aiheuttamasta rakentamisrajoituksesta. Kun otetaan huomioon yleiskaavan aluevaraus (M) sekä rakennushankkeesta saatu selvitys, edellyttää rakennushanke poikkeusta myös maankäyttö- ja rakennuslain 72 :ssä säädetystä rakentamisrajoituksesta. Tältä osin toimivalta poikkeuksen myöntämiseen on alueellisella ympäristökeskuksella. 13

14 Kun korkein hallinto-oikeus on edellä katsonut, että maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n 2 momentissa tarkoitetusta rakentamisrajoituksesta ei voida myöntää poikkeamista, asiaa ei siirretä Hämeen ympäristökeskuksen käsiteltäväksi. - Hämeenlinnan ympäristö- ja rakennuslautakunta käsitteli Reijo Laakson uuden poikkeamislupahakemuksen. Lautakunta eväsi hakemuksen, koska maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyjä poikkeamisen edellytyksiä ei ole olemassa. - Hämeenlinnan kaupunki (tilaajapäällikkö Leena Roppola) teki rantayleiskaavan muutoksen laatimispäätöksen Selvitykset ja pohjakartta Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset - Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto; RKYinventointi 2009). Alue ei kuulu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. - Rakennettu HÄME (Hämeen liitto 2003). Alue kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön: Sairialan Syrjäntaan kulttuurimaisema. Alueella ei sijaitse arvokasta rakennuskantaa. - Muinaisjäännösrekisteri (Museovirasto). Alueelta ei ole tiedossa muinaismuistolain mukaisia kohteita. - Kolmen kunnan rakennusinventointi: Hauho, Lammi, Tuulos (Hämeen ympäristökeskus, Hatula 2001). - Ahola, Teija: Rakennusinventointi - Tuulos. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 42/2002. Hämeen ympäristökeskus - Tuuloksen kunta. Hämeenlinna Alueelta ei ole inventoitu arvokkaita rakennuksia. Luonnonympäristö ja maisema - Ympäristöministeriö: Arvokkaat maisema-alueet (Maisema-aluetyöryhmän mietintö 1993). Alue ei kuulu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. - Ympäristöhallinnon paikkatietopalvelu OIVA. Suunnittelualueella ei sijaitse kohteita ympäristöhallinnon paikkatietopalvelussa Alueella ei sijaitse maaperän tilan tietojärjestelmän kohteita - Tuuloksen luonto-opas (Heli Jutila 2009) Alueella ei sijaitse valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita luontokohteita Muut selvitysaineistot - Maakuntakaavoituksen selvitysaineistot - Tuuloksen rantayleiskaavan selvitysaineistot; Luontoinventointi Alueella ei sijaitse arvokkaita luontokohteita Laadittavat selvitykset - Kaavamuutosta varten ei ole tarpeen laatia selvityksiä. Pohjakartta Kaavamuutoksen pohjakarttana käytetään alueella voimassa olevan rantayleiskaavan pohjakarttaa ja kiinteistöraja-aineistoa. Kaavan muutos laaditaan voimassa olevan kaavan mittakaavassa 1:

15 4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Kaavan tarve Rantayleiskaavan muutoksen tarve aiheutuu siitä, että voimassa oleva rantayleiskaava ei mahdollista loma-asunnon tai saunamökin rakentamista Rantalan tilan RN:o 13:6 rantaalueelle. Rakentaminen (rantasauna) ei ole ollut myöskään mahdollista poikkeamisluvalla, kun poikkeamislupaa oli haettu rantayleiskaavaan M-aluevarauksen kaavamääräykseen perustuen vt 12 takana sijaitsevan asuinrakennuksen saunarakennukselle. Tuuloksen kunnan teknisen lautakunnan Rantalan tilalle RN:o 13:6 myöntämä rantasaunan poikkeamislupa kumoutui naapurin valituksen seurauksena KHO:n päätöksellä KHO:n päätöksen mukaan asiassa ei ole kysymys MRL 72 :n 3 momentissa tarkoitetusta olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamisesta. Asiassa on ollut kysymys ainoastaan poikkeamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n 2 momentissa säädetystä yleiskaavan aiheuttamasta rakentamisrajoituksesta ja tältä osin toimivalta poikkeuksen myöntämiseen olisi ollut alueellisella ympäristökeskuksella eikä Tuuloksen kunnan teknisellä lautakunnalla. Hämeenlinnan ympäristö- ja rakennuslautakunta käsitteli uuden, mutta pääosin samansisältöisen poikkeamislupahakemuksen. Lautakunta eväsi hakemuksen, koska maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyjä poikkeamisen edellytyksiä ei katsottu olevan. Tämän jälkeen selvitettiin vielä uuden poikkeamisluvan hakumahdollisuutta tukeutuen maanomistajan laadituttaman uuden taustaselvityksen perusteluihin. Uudessa selvityksessä Rantalan tilan rakennusoikeuskysymystä lähestyttiin yleisten rantasuunnitteluperiaatteiden näkökulmasta ja alueella voimassa olevan Tuuloksen rantayleiskaavan tavoitteiden sekä suunnittelu- ja mitoitusperusteiden lähtökohdista. Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeen ELY-keskus kuitenkin edellyttävät rantayleiskaavan muutoksen laatimista asian ratkaisemiseksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Rantayleiskaavan muutosta on ryhdytty valmistelemaan maanomistajan aloitteesta keväällä Hämeenlinnan kaupunki (tilaajapäällikkö Leena Roppola) teki rantayleiskaavan muutoksen laatimispäätöksen Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavoituksen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattavat huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Viranomaiset - Hämeen ELY-keskus, Hämeen liitto ja Museovirasto - Kanta-Hämeen pelastuslaitos - Hämeenlinnan kaupungin hallintokunnat: Yhdyskuntalautakunta Vireille tulo Rantayleiskaavan muutos kuulutettiin vireille

16 4.3.3 Hallinnollinen käsittely Rantayleiskaavan muutoksen laatimispäätös (tilaajapäällikkö Leena Roppola) YHLA YHLA Kaavaluonnoksen käsittely Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntalautakunnassa. Kaavaluonnos ja kaavan valmisteluaineisto päätettiin asettaa nähtäville 30 vrk ajaksi osalliskuulemista varten. Kaavaehdotuksen käsittely Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntalautakunnassa. Kaavaehdotus päätettiin asettaa nähtäville 30 vrk ajaksi osalliskuulemista varten Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Rantayleiskaavan muutostyön keskeisistä työvaiheista tiedotetaan Hämeen Sanomissa ja Keski-Hämeessä sekä kaupungin ilmoitustauluilla ja Internet-sivuilla. Lisäksi suunnittelualueeseen rajautuvien ja ranta-alueen välittömän lähiympäristön naapuritilojen maanomistajia tiedotetaan kirjeitse. Ajankohta Viranomaisyhteistyö Suunnitteluvaihe Kuulutus yleiskaavamuutoksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta. Naapuritilojen maanomistajille tiedotettiin asiasta kirjeitse. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin kaksi mielipidettä. Toisessa mielipinteessä naapuritilan omistajat Antti ja Anna-Maija Hämäläinen vastustivat esitettyä kaavamuutoksen tavoitetta mahdollistaa loma-asunnon / saunamökin rakentaminen Rantalan tilalle RN:o 13:6. Toisessa mielipiteessä puollettiin kaavamuutosta. Tämän mielipiteen oli allekirjoittanut 56 naapuria ja ranta-asukasta. Kaavaluonnos ja kaavan valmisteluaineisto pidettiin 30 vrk:n ajan yleisesti nähtävillä. Nähtävillä olosta kuulutettiin ja naapuritilojen maanomistajille tiedotettiin asiasta kirjeitse. Osallisilla oli mahdollisuus ilmaista aineistosta mielipiteensä. - Kaavaluonnoksesta ei jätetty yhtään osallisen mielipidettä Kaavaehdotus pidettiin 30 vrk:n ajan yleisesti nähtävillä. Nähtävillä olosta kuulutettiin ja naapuritilojen maanomistajille tiedotettiin asiasta kirjeitse. Osallisilla oli mahdollisuus jättää kirjallinen muistutuksensa. - Kaavaehdotuksesta ei jätetty yhtään osallisen muistutusta. Ajankohta Suunnitteluvaihe Hämeenlinnan kaupungin ja Hämeen ELY-keskuksen neuvottelu, jossa käsiteltiin mm. Tuuloksen rantayleiskaavan sisältöä Rantalan tilan RN:o 13:6 osalta Kaavamuutoksen valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu Hämeen ELYkeskuksessa. Neuvotteluun osallistuivat Hämeen ELY-keskuksen, Hämeenlinnan kaupungin ja kaavan laatijan (Ympäristönsuunnittelu Oy) edustajat sekä Rantalan tilan omistaja Reijo Laakso (Neuvottelusta on laadittu muistio). 16

17 Kaavaluonnos ja kaavan valmisteluaineisto pidettiin 30 vrk:n ajan yleisesti nähtävillä. Viranomaisilta pyydettiin lausunnot kaavaluonnosaineistosta. Lausuntonsa antoivat Hämeen liitto, Hämeen ELY-keskus ja Kanta- Hämeen pelastuslaitos. Viranomaisilla ei ollut huomautettavaa kaavaan. Lausunnoissa todettiin, että mikäli kaavaan ei tehdä oleellisia muutoksia, niin lausuntoja ei tarvitse pyytää enää uudelleen kaavaehdotusvaiheessa. Kaavaluonnokseen tehtiin nähtävillä olon jälkeen yksi piirtotekninen korjaus: kaavakartalle lisättiin 15 m kaava-alueen rajan ulkopuolella olevan viivan rajaus ja merkintä Koska viranomaisilla ei ollut huomautettavaa kaavaan luonnosvaiheessa, eikä kaavaan tehty tämän jälkeen oleellisia muutoksia, kaavaehdotusaineistoista ei pyydetty viranomaisten lausuntoja. 5. TAVOITTEET SEKÄ SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERIAATTEET 5.1 Rantayleiskaavamuutoksen tavoitteet Rantayleiskaavan muutoksen tarkoituksena on Rantalan tilan RN:o 13:6 rantarakennusoikeuden määrittäminen. Kaavamuutoksen tavoitteena on korjata voimassa olevassa rantayleiskaavassa Rantalan tilaan kohdistuva rantasuunnitteluperiaatteellinen epäkohta, jossa Rantalan tilalle ei ole osoitettu lainkaan rantarakennusoikeutta. Rantayleiskaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa loma-asunnon / saunamökin rakentaminen Rantalan tilan RN:o 13:6 Suolijärven ranta-alueelle. 5.2 Tuuloksen rantayleiskaavan tavoitteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperiaatteet Rantayleiskaavan muutos on tarkoitus laatia noudattaen lähtökohtaisesti voimassa olevan Tuuloksen rantayleiskaava suunnitteluperiaatteita. Seuraavassa on esitetty Tuuloksen rantayleiskaavan tavoitteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperiaatteet tätä kaavamuutosta koskevilta osin Yleiset lähtökohdat Rantayleiskaava sovittaa yhteen ranta-alueisiin kohdistuvat intressit, helpottaa rakentamista koskevaa päätöksentekoa, huolehtii maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta ja myös varmistaa sen, että yleiset tarpeet eivät unohdu Päätöksenteon helpottamisen tavoite Yleiskaava tarjoaa kunnan rakentamista ohjaaville elimille selkeän ohjeen, jonka mukaan luvat rakentamiselle voidaan myöntää. Rantayleiskaava toimii yhtä lailla raamina rakennus- ja poikkeuslupien myöntämiselle kuin myös rantakaavan laatimiselle. Lisäksi tarve poikkeuslupamenettelyyn vähenee. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja yleiset tarpeet on jo huomioitu yleiskaavassa, joten näitä seikkoja ei tarvitse erikseen joka hankkeen yhteydessä selvittää Maanomistajien tasapuolisen kohtelun tavoite Tavoitteen saavuttamisen pääkeinoina ovat lähinnä rakennusoikeuden määrittäminen tilan rantaviivan pituuteen perustuen ja ns. kantatilaperiaatteen noudattaminen. 17

18 5.2.4 Rantaviivan pituus Rakennusoikeuden määrittämisessä on lähtökohtana tilan rantaviivan pituus. Käytetyssä mitoitustavassa rantaviivan pituutena käytetään ns. muunnettua rantaviivan pituutta. Rantaviivan mittaus tapahtuu 1:10000 kartoilta. Muunnettu rantaviiva saadaan seuraavasti: 1. Pienet mutkat oikaistaan. 2. Kun niemen tai saaren leveys on alle 50 metriä, rantaviivaa ei lasketa ollenkaan. 3. Kun niemen tai saaren leveys on metriä, rantaviivan pituus kerrotaan luvulla 0,5. 4. Alle 50 metriä leveän vesistön osalla (lahti tai salmi sekä jokien varret) rantaviivan pituus kerrotaan luvulla 0,5. 5. Kun vesistön leveys on metriä, rantaviivan pituus kerrotaan luvulla 0,75. Rakentamiskelvottomia laajahkoja ranta-alueita ei lueta mukaan. Sen sijaan tilan sisällä olevat suppeat rakennuskelvottomat alueet luetaan rantaviivaan, koska ne eivät estä hajarakennusoikeuden käyttöä Kantatilaperiaate (nyk. emätilaperiaate) Kantatila on nykyisen rakennuslain voimaanastumisajan (1959) kiinteistöjaotuksen mukainen tila (kiinteistö). Ajankohta perustellaan sillä, että aikaisemmat säännökset eivät sisältäneet rakennusoikeuden käsitettä. Myöskään rantarakentaminen ei ollut kovin runsasta ennen kyseistä ajankohtaa. Periaatteen mukaan jäljellä oleva rakennusoikeus määritetään siten, että vuoden 1959 jälkeen erotetut tai rakennetut rakennuspaikat katsotaan kantatilan tai siitä erotettujen tilojen käyttämäksi rakennusoikeudeksi. Mikään kantatila ei voi käyttää naapurinsa rakennusoikeutta. Mikäli jokin kantatila on ylittänyt rakennusoikeutensa ja rakentanut "villin lännen" malliin, naapurina olevan kantatilan rakennusoikeus ei siitä vähene Muuta huomioitavaa Yleiskaavassa huomioidaan rakennetut rakennuspaikat. Ts. vaikka vanha rakennuspaikka olisi esim. jollain tavoin kaavan pääperiaatteiden vastainen, rakennuspaikka merkitään kaavaan ja huomioidaan tilan mitoituksessa. Yleiskaava ei siis estä vanhojen rakennusten peruskorjausta tai uusimista. Kunnan rakennusjärjestyksen määräyksiä joudutaan tietenkin noudattamaan. Mikäli edellä esitetyt periaatteet ja mitoitustapa johtavat jossain tapauksessa selvästi kohtuuttomaan lopputulokseen, voidaan niistä poikkeamista harkita. Tällainen tilanne saattaisi olla esim. tilalla, jolla on suuri pinta-ala mutta rantaviivaa niin vähän, että rakennusoikeutta ei tule lainkaan tai erittäin vähän Yleisten tarpeiden huomioimisen tavoite Yleiset tarpeet liittyvät lähinnä erilaiseen virkistyskäyttöön. Tässä yhteydessä on huomioitava mm. vapaan rannan osuudet, liikkuvan virkistyksen alueet, luonnonsuojelu, kalastuksen sekä maa- ja metsätalouden tarpeet. Yleisten tarpeiden osalta tavoitteet tulevat täsmentymään edelleen siinä vaiheessa, kun yleiskaavatyössä aletaan selvittämään toimintojen aluetarpeita. 18

19 Vapaan rannan osuus Ministeriön ohjeiden mukaan haja-asutusalueilla on 75 % rantaviivasta jätettävä rakentamisesta vapaaksi ts. maa- ja metsätalouden käyttöön. Vastaavasti taaja-asutuksen alueella vapaata rantaviivaa on oltava 50 %. Taaja-asutuksen muodostaminen edellyttää, että alueelle laaditaan rantakaava. Lisäksi ohjeissa on todettu, että jokaisella rantaviivan kilometrillä tulee olla vähintään 250 metriä yhtenäistä vapaata rantaviivaa. Mikäli tämä ei ole mahdollista, niin kahdella kilometrillä pitää olla 500 metriä yhtenäistä vapaata rantaa. Rakennuspaikat pyritään sijoittamaan ryhmiin siten, että muodostuu riittävän pitkiä rakentamattomia ranta-alueita jokamiehenoikeudella tapahtuvaa liikkumista varten. Rakentamattomien rantaviivojen riittävä yhtenäinen pituus on hyödyllistä myös alueiden päätarkoituksen eli maa- ja metsätalouden kannalta. Vapaan rannan sijoittelussa pyritään siihen, että maisemallisesti arat kohteet jäävät rakentamatta. Tällaisia kohteita ovat mm. suojattomat niemi- ja salmialueet sekä rantaalueille ulottuvat pellot. Tässä on huomattava kuitenkin se yleiskaavan pääperiaate, että oleva rakennuspaikka huomioidaan ja vahvistetaan kaavassa. Muita vapaan rannan sijoittelussa huomioitavia asioita ovat mm. kasvuston kulutuskestävyys, maaperän rakennuskelpoisuus, kalastus, linnuston pesimäalueet ja rannan laatu Suunnittelun tavoitteet / loma- ja asuinrakentaminen Loma-asutus on pyrittävä sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien rakennusten kanssa ryhmiin, jolloin rakentamisesta vapaata rantaviivaa jää riittävästi. Uudet rakennuspaikat voidaan sijoittaa yhteisrantaisina takamaastoon, jolloin niiden rakennusoikeus lisääntyy. Suolijärvi on sijaintinsa vuoksi ja maisema-arvojen takia huomioitava erityisesti rakennusoikeuden mitoitusta ja sijoittamista harkittaessa. Erityisesti järven taajaman puoleinen ranta liittyy kiinteästi Tuuloksen kirkonkylän taajamarakenteeseen. Suolijärvellä uudet rakennuspaikat on pyrittävä sijoittamaan takamaastoon yhteisrantaisina mahdollisuuksien mukaan. Tällöin maisemallisesti arvokkaiden ranta-alueiden kuormitus jää pienemmäksi. Muutenkin rakennusoikeuden sijoittamisessa on käytettävä erityistä harkintaa. Rakennusoikeuden siirtämistä takamaastoon tuetaan Suolijärven taajaman puoleisella rannalla (osaalue 1) rakennusoikeutta korottavilla kertoimilla seuraavasti: rakennuspaikan etäisyys rannasta m yli kerroin Taajaman läheisyydestä johtuen pysyvän asutuksen sijoittaminen erityisesti Suolijärven taajaman puoleiselle rannalle on perusteltua. Kunnallistekniikka on taajaman läheisyydestä johtuen lähellä, eikä siten esim. vesivessoista tule ongelmaa. Ennestäänkin Suolijärven ranta-alueella on pysyvää asutusta yhtä paljon kuin lomarakennuksia. Asuinrakentaminen edellyttää liittymistä taajaman viemäriverkostoon Osa-aluejako Osa-aluejaon tavoitteena oli jakaa suunnittelualue luonto-olosuhteiden perusteella mahdollisimman tasalaatuisiin kokonaisuuksiin. Taajaman vaikutusalueella sijaitseva Suolijärvi on jaettu kahteen osa-alueeseen. Osa-alue 1 on järven taajaman puoleinen osa ja osa-alue 2 järven itäpuoliset ranta-alueet. 19

20 Mitoituksen luokitus Mitoituksen luokitus on tehty luonto-olosuhteiden ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaatteen mukaisesti. Käytössä on luontoselvitysaineisto ja erilaisia karttoja. Myös kuntalaisten tuntemusta pyritään hyödyntämään. Kaavoitusprosessin aikana maanomistajilta on kyselty heidän toiveitaan uusien loma-asuntopaikkojen sijoittelusta. Järvet on jaettu mitoituksellisesti neljään eri ryhmään järvien pinta-alojen, rakennettavuuden ja luonnonolosuhteiden mukaan. Suolijärvi kuuluu rantayleiskaavan mitoitusryhmään 4 (R4), jonka mitoitusarvona on käytetty 7 rakennuspaikkaa/muunnettu ranta-km. RYHMÄ 4. (R4) 7 rakennuspaikkaa/rantaviiva-km Rannat, jotka ovat yleissijainniltaan ja rakennettavuudeltaan erityisen hyviä lomarakentamiseen. Ryhmään kuuluu suuret vesistöt ja alueet, jonne lomarakentaminen on jo nyt voimakkaasti rakentunut. Yhteisrantaisen rakennuspaikan rakennusoikeus Jos rantarakennusoikeus käytetään yhteisrantaisina rakennuspaikkoina, omarantainen rakennusoikeus voidaan kertoa Suolijärven ranta-alueella (osa-alue1) 2,0-4,0:llä. Kertoimen suuruus riippuu rakennuspaikkojen sijainnista, etäisyydestä rannasta ja maastoolosuhteista. Rakennusoikeuden korottamisessa käytetään Suolijärven ranta-alueen osaalueella 1 seuraavia kertoimia: rakennuspaikan etäisyys rannasta m yli kerroin Rakentamiseen soveltumattomat rannat Rakentamiskelvottomilla laajahkoilla ranta-alueilla ei ole rakennusoikeutta. Sen sijaan tilan sisällä olevat suppeat rakennuskelvottomat alueet luetaan rantaviivaan, koska ne eivät estä hajarakennusoikeuden käyttöä. Rakentamiseen soveltumattomiksi rannoiksi luokitellaan erittäin soistuneet ranta-alueet ja huomattavat rantajyrkänteet Loma-asutuksen lopullisen mitoituksen laskeminen Kantatilan muunnetun rantaviivan pituus (km) kerrotaan osa-alueen mitoitusluvulla (ra/km). Saatu luku pyöristetään siten, että jos desimaaliosa on suurempi tai yhtä suuri kuin 0.5, pyöristäminen tapahtuu ylöspäin lähimpään kokonaislukuun. Vastaavasti jos desimaaliosa on pienempi kuin 0,5 pyöristäminen tehdään alaspäin lähimpään kokonaislukuun. Saatu luku kertoo kantatilan omarantaisten lomarakennuspaikkojen enimmäislukumäärän. Esim. jos pyöristämätön luku on 2,5, rakennuspaikkojen lukumääräksi tulee kolme. 20

21 6. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 6.1 Yleisperustelut Rantayleiskaavan muutoksella on osoitettu Rantalan tilalle RN:o 13:6 loma-asuntojen alue (RA-1), jolle sijoittuu yksi uusi loma-asunnon rakennuspaikka. Rakennuspaikan tausta-alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1). Rantayleiskaavan muutos on laadittu oikeusvaikutteisena (72 ) siten, että kaavan perusteella voidaan myöntää rakennusluvat kaavan mukaiseen rakentamiseen. Tuuloksen rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteiden sekä yleisesti käytettyjen rantasuunnitteluperiaatteiden huomioiminen Kaavamuutosta perustelevat alueella voimassa olevan rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteiden lisäksi yleiset rantasuunnittelun emätilojen ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun lähtökohdat seuraavasti: - Rantalan rekisteröity tila RN:o 13:6 on ominaisuuksiltaan rakentamiseen sopiva ranta-suunnittelun emätila, jonka alueella ei ole hyödynnetty lainkaan rantarakennusoikeutta. Tilalle voidaan katsoa kuuluvan yhden rakennuspaikan rakennusoikeus ns. emätilan perusrakennusoikeutena. Rantalan tilan RN:o 13:6 rakennuskelpoisuutta tulee tarkastella huomioiden lähiympäristön ominaisuuksiltaan vastaavien kiinteistöjen rakentaminen ja näiden kiinteistöjen käsittely rantayleiskaavassa. Rantalan tilan voidaan katsoa täyttäneen rantayleiskaavan laatimisajankohtana ominaisuuksiltaan rakennuspaikan vaatimukset jo sen perusteella, että ominaisuuksiltaan vastaavalle naapuritilalle RN:o 13:8 on ollut mahdollista rakentaa omakotitalo rantayleiskaavan laatimisen aikaan. Rantayleiskaavassa ei myöskään ole asetettu mitään rajoituksia ominaisuuksiltaan vastaavien tai lähes vastaavien naapuritilojen RN:ot 13:4, 13:12, 13:13, 13:14, 13:8 ja 13:9 lisä- tai uudisrakentamiselle. Osalla naapuritiloja rantayleiskaavan vahvistumisen jälkeen tapahtunut huomattava ja osittain myös rantayleiskaavan vastainen rakentaminen (rakentaminen yleiskaavan M-alueelle) osoittaa, että alueen rakennuspaikat täyttävät ominaisuuksiltaan rantarakennuspaikan vaatimukset. - Emätilojen tasapuolinen kohtelu ominaisuuksiltaan samankaltaisilla ranta-alueilla on ollut Tuuloksen rantayleiskaavan keskeinen tavoite ja suunnitteluperuste. Tasapuolinen kohtelu ei ole kuitenkaan toteutunut rantayleiskaavassa Rantalan tilan RN:o 13:6 osalta verrattuna ominaisuuksiltaan lähes identtisiin naapuriemätilojen alueisiin. Käytännössä alueen emätiloista RN:ot 13:4-13:9 ja niistä edelleen muodostuneista nykyisistä tiloista ainoastaan Rantalan tila RN:o 13:6 ei ole hyödyntänyt lainkaan rantarakennusoikeutta. Muut ominaisuuksiltaan Rantalan tilaan rinnastettavat kiinteistöt ovat hyödyntäneet rantansa joko omakotitalon rakennuspaikkana tai lomarakennuspaikkana. Toteutunut rakentamis- ja kaavoitustilanne kuvastaa hyvin alueelle muodostunutta eri maanomistajien ja eri rantasuunnittelun emätilojen epätasapuolista kohtelua. Em. naapurikiinteistöt ovat olleet rakennuskelpoisia ennen rantayleiskaavan laatimista ja rantayleiskaavan laatimisen aikana. Rantayleiskaavassa em. naapurikiinteistöjä on käsitelty normaaleina loma- ja asuinrakennuspaikkoja, joiden lisä- / uudisrakentamista ei ole rantayleiskaavalla rajoitettu. Rantayleiskaavan tavoitteena ollut maanomistajien ja emätilojen tasapuolinen kohtelu ei ole toteutunut em. perustein Rantalan tilan RN:o 13:6 kaavaratkaisun osalta. Tällä kaavamuutoksella Rantalan tilalle osoitettu uusi lomarakennuspaikka huomioi rantayleiskaavan tavoitteeksi asetetun maanomistajien ja emätilojen tasapuolinen kohtelun. - Rantalan tilalle RN:o 13:6 kuuluu voimassa olevan rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukaan laskennallista rantarakennusoikeutta 0,21 rakennusyksikköä. Tätä rakennusoikeutta Rantalan tila/emätila ei ole hyödyntänyt lainkaan eikä sitä myöskään osoitettu alueella voimassa olevassa rantayleiskaavassa. Rantalan tilalle/emätilalle kuuluvaa rantarakennusoikeutta ei ole myöskään siirretty eikä voitu siirtää rantayleiskaavassa 21

22 osoitetun maa- ja metsätalousvaltaisen alueen (M) kaavamääräyksen mukaisesti rantayleiskaavan rakentamisalueille. Naapuriemätilojen rakentaminen ja rantayleiskaavassa naapuritiloille osoitetut rakentamisalueet eivät ole voineet perustua rantayleiskaavoituksen emätilaperiaatteen mukaan miltään osin Rantalan emätilalta siirrettyyn rakennusoikeuteen. Voimassa olevassa rantayleiskaavassa ei ole myöskään tarkasteltu kaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukaista mahdollisuutta korottaa Rantalan tilan/emätilan rakennusoikeutta kertoimilla 2,0 4,0 ohjaamalla rakentamista takamaastoon, jolloin tilan laskennallinen rakennusoikeus olisi 0,42 0,84 rakennusyksikköä. Yleiskaavan sisältövaatimusten huomioiminen (MRL 39, 73 ) Rantayleiskaavan muutoksessa on huomioitu MRL 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset sekä MRL 73 :n mukaiset ranta-alueiden loma-asutusta koskevat erityiset sisältövaatimukset mm. seuraavasti: - Tuuloksen voimassa oleva rantayleiskaava on laadittu Rantalan tilan RN:o 13:6 osalta siten, että kaavasta on aiheutunut Rantalan tilan omistajalle kohtuutonta haittaa ja tältä osin kaava on ollut MRL 39 :n vastainen. Rantalan tilan kaavaratkaisussa ei ole huomioitu myöskään rantayleiskaavaan kirjattua tavoitetta emätilojen ja maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta. Rantayleiskaavan muutoksella Rantalan tilalle osoitettu uusi lomarakennuspaikka korjaa rantayleiskaavan maanomistajalle aiheutuneen kohtuuttoman haitan osalta. - Rantalan tilalle RN:o 13:6 osoitettu uusi lomarakennuspaikka tukeutuu edullisesti alueen rantarakentamisen olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja olevaan infrastruktuuriin. - Rantalan tilalle RN:o 13:6 osoitettu uusi lomarakennuspaikka on sijoitettu siten, että rakentamisesta ei aiheudu merkittävää häiriötä alueen ja lähiympäristön rakennetun ympäristön ja maiseman kannalta. Alueella ei ole myöskään erityisiä luonnonarvoja. - Kaavamuutoksella ei vähennetä yleiseen virkistykseen soveltuvien alueiden määrää. - Kaavamuutoksella osoitettu rakentaminen sopeutuu alueen rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. - Alueeseen ei kohdistu luonnonsuojelun tai virkistyskäytön järjestämistarpeita. Kaavalla osoitetun rakennuspaikan vesihuolto määrätään järjestettäväksi voimassa olevan lainsäädännön ja Hämeenlinnan kaupungin määräysten mukaisesti. Kaavaratkaisu huomioi myös Suolijärven vesistön ja alueen maaston ominaispiirteet. - Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta Suolijärven ranta-alueen merkittävien yhtenäisten rakentamisesta vapaiden rantojen määrään. - Kaavamuutoksella ei ole haitallista vaikutusta muiden rantasuunnittelun emätilojen / nykyisten tilojen rakennusoikeuksiin 6.2 Kaavan aluevaraukset Rakentamisalueet Rantayleiskaavan muutoksella on osoitettu Rantalan tilalle RN:o 13:6 yksi lomaasuntoalueen (RA-1) aluevaraus, jolla sijaitsee yksi loma-asunnon rakennuspaikka. RA-1 -alueen pinta-ala on 3038 m 2. RA-1- alueen kaavamääräys ohjaa alueen rakentamista seuraavasti: - Kauttaviivalla (/) RA-1- merkinnästä erotettu luku ilmoittaa alueelle sallittavien lomaasuntojen rakennuspaikkojen enimmäismäärän. - Rakennuspaikalle saadaan rakentaa yksi enintään 1 1/2-kerroksinen loma-asunto sekä enintään yksikerroksisia sauna- ja talousrakennuksia. Rakennusten kokonaislukumäärä saa olla enintään neljä. Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten kerrosala saa olla yhteensä enintään 150 m2. Lomarakennuksen kerrosala saa olla enintään 100 m2, erillisen saunarakennuksen enintään 25 m2 ja muun talousrakennuksen enintään 30 m2. 22