KUUSILUODON LUONTOSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUUSILUODON LUONTOSELVITYS"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä Viite KUUSILUODON LUONTOSELVITYS

2 Päivämäärä Laatija Kuvaus Tarja Ojala Luontoselvitys Tornion Kuusiluodon saaresta Viite Ramboll Terveystie HOLLOLA T F

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. KUUSILUOTO Sijainti Historia 1 3. LUONNONOLOSUHTEET Erityispiirteet Rakennukset ja muut rakenteet Uhanalaiset eliölajit Luonnonsuojelualueet Kuusiluodon saaren kasvillisuus Virkistyskäyttö 4 4. JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5. LÄHTEET 5 KUVALIITTEET

4 1 1. JOHDANTO Rajakiiri Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Perämerelle Tornion kaupungin edustalle. Tuulivoimapuiston rakentamista varten on laadittu osayleiskaava, jossa Kuusiluotoon on osoitettu tuulivoimapuistoa palvelevaa rakentamista. Tämän vuoksi Kuusiluodon saaressa tehtiin luontoselvitys kesällä Selvityksen on laatinut FM biologi Tarja Ojala Ramboll Finland Oy:stä. 2. KUUSILUOTO 2.1 Sijainti Kuusiluodon saari sijaitsee Perämeren pohjukassa Tornion kaupungin edustalla. Etäisyyttä mantereelle on noin 2,5 kilometriä ja Kuusiluodon itäpuolella sijaitsevalle Kukkokarille noin 400 metriä. Kasvimaantieteellisessä aluejaossa Kuusiluoto sijoittuu keskiboreaaliselle vyöhykkeelle ja siinä edelleen Lapinkolmion alueelle. Kuusiluodon saari on asumaton, eikä siellä ole vapaa-ajan asuntoja. Kuva 2-1 Suunnittelualueen sijainti. 2.2 Historia Kuusiluodon saari kuului 1629 perustettuun Kunnarin tilaan. Vuonna 1899 Kunnarin tilasta erotettiin palsta Kuusiluodon sahaa varten ja saha aloitti toimintansa vuonna Vuonna 1916 Kuusiluodon sahayhdyskunnan asukasmäärä oli 450 henkilöä. Röyttän sahan palo 1928 aiheutti sen, että tuotteiden kysyntä kasvoi. Talvisodan alkaessa työt hiljenivät sahalla ja sak-

5 2 salaisen tykistön osuma sytytti tulipalon, joka tuhosi sahayhdyskunnan. Kuusiluoto siirtyi osittain Outokummun käyttöön ferrokromitehtaan aloittaessa tuotantonsa vuonna 1968, jolloin syntyi kiista kuonan varastoinnista Kuusiluotoon ja päästämisestä mereen. Kuusiluodon keskelle kaivettiin kuonaa varten suuri allas, jota ei kuitenkaan koskaan otettu käyttöön. 3. LUONNONOLOSUHTEET 3.1 Erityispiirteet Perämeren alue vapautui mannerjäästä vuotta sitten. Mannerjää painoi maan kamaraa alaspäin noin 800 metriä, minkä vuoksi maa kohoaa Perämeren rannikoilla 7,5-9 mm vuodessa. Perämerellä pintaveden suolapitoisuus on 2 promillea. Suhteellisen ankarasta ilmastosta ja veden pienestä suolapitoisuudesta johtuen Perämeri on talvisin jään peittämä. Jään vahvuus on pohjoisessa rannikoiden tuntumassa 70 cm. Tornion seudulla kasvukausi alkaa keskimäärin ja päättyy ; lämpiminä keväinä kasvukausi voi alkaa jo huhtikuun puolella. Tehoisan lämpötilan summa on Cvrk. Vuosittainen sademäärä vaihtelee 550 ja 600 mm:n välillä. Tilastokaudella vuoden keskilämpötila oli +1,1-2,0C. Kuusiluodon saari on matala ja saaren korkein kohta saaren keskiosassa kohoaa tasolle +15,7 m mpy. Saaren keskelle on kaivettu noin 5 hehtaarin suuruinen kuoppa, jonka pohja on tasolla +0-1 m mpy ja laki tasolla +7-8 m mpy. Kaivumassat on läjitetty ja levitetty kuoppaa ympäröivän mäen rinteille, minkä seurauksena kuoppaa ympäröi laakea tasanne ja erittäin jyrkkä rinne. Kuusiluodon maaperä on hiekkaa ja rannat ovat pohjoisrantaa lukuun ottamatta kivisiä. Hiekkarantoja esiintyy saaren luoteiskulmassa ja pohjoisrannalla. Saaren länsirannalle on ajautunut runsaasti puutavaraa läheisiltä sahoilta. Kuusiluodon läpi kulkee itä-länsisuuntainen polku ja myös muita säännöllisessä käytössä olevia polkuja on etenkin saaren helppokulkuisessa keskiosassa. Saareen pääsee veneellä rantautumalla joko pohjoiselle hiekkarannalle tai suojaisaan poukamaan saaren itärannalle. Itärannalla on heikkokuntoinen nuotiopaikka polun varressa. 3.2 Rakennukset ja muut rakenteet Valtaosa Kuusiluodon runsaasta rakennuskannasta on hävinnyt ja jäljellä on vain raunioita ja perustuksia. Jälkiä aikaisemmasta asutuksesta on nähtävissä saaren keskiosissa sekä suojaisilla rannoilla saaren pohjois-, koillis-, itä- ja kaakkoisosissa. Parhaiten on säilynyt tiilinen pajarakennus saaren pohjoisrannalla sekä mäen päältä pajalle päin laskevat metalli- ja betonirakenteiset portaat. 3.3 Uhanalaiset eliölajit Kuusiluodon karuilla hiekkakankailla kasvaa noidanlukkoja. Saaren korkeimman kohdan pohjoispuolisessa rinteessä on tehty havainnot vaarantuneesta (VU) pohjannoidanlukosta sekä silmälläpidettävistä (NT) ahonoidanlukosta (NT) ja ketonoidanlukosta. Pohjannoidanlukkoa, vaarantunutta (VU) suikeanoidanlukkoa ja ketonoidanlukkoa kasvaa lisäksi alueen itäosassa polun varressa. Erittäin uhanalaista (EN) lietetatarta on havaittu saaren itärannan pienessä umpeen kasvavassa laguunissa ja 1990-luvuilla. Lisäksi Kuusiluodon saaren läheisyydessä on tehty havainnot vaarantuneesta paunikosta. Silmälläpidettävää ahdinsammalta havaittiin kahdella ja silmälläpidettävää vellamonsammalta kolmella havaintopisteellä tuulivoimapuiston alueella tehdyn vedenalaisen kasvillisuuden ja pohjaeläimistön tutkimuksen yhteydessä. Kuusiluodon alueella tavattavista putkilokasvilajeista lietetatar kuuluu luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajeihin. 3.4 Luonnonsuojelualueet Kuusiluodon pohjoispuolella noin 2,5 kilometrin etäisyydellä mantereen ja Perämeren välissä sijaitsee lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluva Liakanjoensuisto, joka kuuluu myös Tornioinjoen suiston kansainvälisesti arvokkaaseen linnustoalueiseen (IBA). Perämeren saarten Natura-alue si-

6 3 jaitsee Kuusiluodon itäpuolella noin 6 kilometrin etäisyydellä ja Perämeren kansallispuisto lähimmillään noin 3,5 kilometrin etäisyydellä Kuusiluodon eteläpuolella. Lähimmät Natura verkostoon kuuluvat kohteet Ruotsin puolella sijaitsevat yli 10 kilometrin päässä. 3.5 Kuusiluodon saaren kasvillisuus Kuusiluodon sisäosien karuilla hiekkakankailla kasvaa siellä täällä mäntyä ja katajaa. Hiekkakankaiden aluskasvillisuus koostuu lähinnä jäkälistä, matalista varvuista ja muista kuivuuteen sopeutuneista lajeista. Saaren koillis- ja luoteisrannoilla on reheviä lehtipuumetsiä, joissa myös pensaskerros on runsas. Kuusiluodon pohjoisrannalla on kapea hiekkaranta ja luoteiskulmassa vesija suolasaraa kasvava alava rantaniitty. Saaren etelärantaa reunustaa harmaalepän ja kiiltolehtipajun muodostama kapea vyöhyke sekä kapea rantaniitty. Maastokäynnin aikaan ilma oli lämmin, vähätuulinen ja aurinkoinen, minkä vuoksi alueella nähtiin runsaasti amiraaliperhosia, joille avoimet kukkaniityt tarjoavat runsaasti ravintoa. Seuraavassa on esitelty alueen kasvillisuutta tarkemmin (kuva 3-1): Kuvio 1: Umpeen kasvava rantaniitty, jolla kasvaa pääasiassa vesi- ja suolasaraa sekä merivihvilää ja pohjanpiippoa. Kuvio 2: Rehevä lehtimetsä, jonka luonnontilaisena säilynyt puusto on vesasyntyistä ja vielä melko nuorta. Pääpuulaji on rauduskoivu, seassa kasvaa lisäksi hieskoivua. Sekapuuna kasvaa paikoitellen haapaa sekä alikasvoksena pihlajaa. Kenttäkerroksen kasvillisuus vaihtelee puolukkavaltaisesta saniaisvaltaiseen. Kenttäkerroksen yleisiä lajeja ovat metsätähti, mesimarja, lillukka sekä koiran- ja karhunputki, mustikkaa kuviolla kasvaa vain vähän. Muuta lajistoa metsäalvejuuri, kastikat, riidenlieko, puna-ailakki, ahoorvokki, metsäkeltano ja metsäimarre. Kapealla rantaniityllä kasvaa paikoitellen merivalvattia, peltokortetta, rantatädykettä, rantavehnää, merikohokkia, ruokohelpiä, kurjenjalkaa, mesimarjaa, mesiangervoa, rantamataraa, rantakukkaa, rantaleinikkiä, järviruokoa ja suola-arhoa. Kuvio 3: Hiekkaranta. Kuvio 4: Täyttöpenkan pohjoisreuna, jossa kasvaa harvakseltaan mäntyä ja kuivassa hiekkapohjaisessa kenttäkerroksessa pääasiassa puolukkaa, poronjäkäliä ja ahomansikkaa. Kuvio 5: Saaren keskelle kaivettu kuoppa. Kuopan pohjalla kasvaa harvakseltaan rauduskoivua ja muutamia mäntyjä. Kenttäkerroksessa kasvaa siellä täällä sianpuolukkaa, variksenmarjaa sekä vähän poron- ja torvijäkäliä. Kuvio 6: Täyttöpenkka, joka muistuttaa kuivaa niittyä. Harva puusto koostuu männyistä, pihlajista, tuomesta ja muutamasta kuusesta; lisäksi kuviolla kasvaa katajaa. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat sarjakeltano, siankärsämö, hiirenvirna, maitohorsma, kultapiisku, vadelma, keltakannusruoho, peltokorte, peltokanankaali, heinätähtimö, koiranputki, pujo, nokkonen, pietaryrtti, puolukka, sianpuolukka ja variksenmarja. Etelänpuoleisella penkalla kasvillisuus on matalampaa ja harvempaa kuin pohjoisosassa. Kuvio sisältää saaren keskellä sijaitsevat huonokuntoiset rakennukset sekä melko laajan siperianhernepensaskasvuston niiden pohjoispuolella. Lisäksi em. alueella kasvaa mm. keltamaksaruohoa, isomaksaruohoa, kissankelloa, ahosilmäruohoa, lehtosinilatvaa, peltotaskuruohoa ja ketohanhikkia. Kuvio 7: Loivassa rinteessä sijaitseva harvapuustoinen ja avoin kuvio. Kuivilla paikoilla kasvillisuus kuten kuviolla 6, kosteissa painanteissa rinteen alapuolella valtalajeja ovat maitohorsma ja nokkonen. Metsittyy kuivilla paikoilla vähitellen männylle. Kuvion pohjoisreunalla lähellä rantaa sijaitsee vanha pajarakennus. Kuvio 8: Rehevä lehtipuumetsä saaren koilliskulmassa. Puusto koostuu rauduskoivusta, hieskoivusta, haavasta, pihlajasta ja tuomesta. Pensaskerroksessa kasvaa runsaasti punaherukkaa ja mustaherukkaa, kenttäkerroksessa nokkosta, mesiangervoa, karhunputkea, lehtovirmajuurta ja vadelmaa. Ryteikköisen puuston ja pensaskerroksen vuoksi vaikeakulkuinen. Kivikkoisella ja vaikeakulkuisella rannalla kasvaa paikoitellen vilukkoa, rantalemmikkiä ja meriluikkaa. Kuvio 9: Saaren etelärannalla on kapea rantaniitty, jota reunustaa harmaalepän ja kiiltolehtipajun muodostama vyöhyke. Rantaniityn yleisiä lajeja ovat merivihvilä, suo-orvokki, rönsyleinikki, ojakärsämö, meriluikka sekä pohjanpiippo.

7 4 Laguuni: Umpeenkasvavan pienen laguunin rantakasvillisuus koostuu lähinnä järvikortteesta, myrkkykeisosta, rantakukasta, rantamatarasta, luhtalemmikistä ja ratamosarpiosta. Kuva 3-1 Kuusiluodon kasvillisuuskuviot ilmakuvalla. 3.6 Virkistyskäyttö Kuusiluodon saarta käytetään virkistykseen, vaikkei alueella olekaan varsinaisia virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita. Maastokäyntien aikana sekä pohjois- että itärannalle rantautui pienveneitä. Saaren sisäosassa nähtiin vastantekijä ja marjastajia. 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Lukuun ottamatta Kuusiluodon keskelle kaivettua kuoppaa saari on saanut olla luonnontilaisena toisen maailmansodan päättymisestä lähtien. Alueen merkittävin luontoarvo ovat alueella kasvavat uhanalaiset kasvilajit sekä luonnontilaiset rannat ja niitä reunustavat rantametsät. Saaren arvo virkistysalueena on huomattava, sillä rakentamaton saari sijaitsee lähellä manteretta ja sille on helppo rantautua. Saaren perhoslajistoa ei ole selvitetty, mutta on todennäköistä, että amiraaliperhosten ohella alueella tavataan myös muita päiväperhoslajeja, jotka viihtyvät täyttöpenkan kukkaniityllä. Lisäksi on mahdollista, että kapeilla rantaniityillä kasvaa vaarantunutta (VU) ruijanesikkoa; maastokäynnin aikaan vaikeasti löydettävän lajin kukinta oli ohi.

8 5 5. LÄHTEET Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000: Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje. Suomen ympäristökeskuksen moniste 188:128 s. Rassi P., Hyvärinen E., Juslén A. & Mannerkoski I (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus. Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1, tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/2008. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Suomen ympäristökeskus, Eliölajit -tietojärjestelmä, rekisteripoiminta Yliniva, M. 2011: Tornion Röyttän merituulivoimapuiston osayleiskaavaan liittyvät vedenalaistutkimukset kasvillisuus ja pohjaeläimet. Tmi Marika Yliniva/Maritech. 8 s. Ympäristöhallinnon OIVA-paikkatietopalvelu.

9 6 Kuvaliite 1/8 Huonokuntoinen nuotiopaikka saaren itäosassa polun varressa. Huonokuntoinen rakennus saaren keskiosassa.

10 7 Kuvaliite 2/8 Saaren keskiosaan kaivetun kuopan pohjalla kasvavaa rauduskoivikkoa. Näkymä saaren länsirannalta täyttöpenkalle.

11 8 Kuvaliite 3/8 Koivikkoa saaren luoteisosassa. Ajopuukasoja saaren länsirannalla.

12 9 Kuvaliite 4/8 Rantaniittyä saaren luoteiskärjessä. Hiekkaranta saaren pohjoisosassa.

13 10 Kuvaliite 5/8 Perustukset saaren koillisrannan rehevässä lehtimetsässä. Laguuni.

14 11 Kuvaliite 6/8 Saaren itärantaa. Näkymä täyttömäen päältä.

15 12 Kuvaliite 7/8 Näkymä täyttömäen päältä länteen. Näkymä täyttömäen eteläsoasta.

16 13 Kuvaliite 8/8 Siperianhernepensaskasvusto. Pienvene rantautuneena saaren itäosan venerantaan.