Hyvä Potku-hanke Kiteen terveyskeskuksessa LOPPURAPORTTI
|
|
- Kari Heikkilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hyvä Potku-hanke Kiteen terveyskeskuksessa LOPPURAPORTTI
2 2 1. Kiteen kaupunki Kitee on maaseutumainen pikkukaupunki Pohjois-Karjalassa, Itä-Suomen läänissä. Kitee yhdistyi Kesälahden kunnan kanssa v alusta. Asukkaita on n , yli 65 vuotiainen osuus on korkea, lähes kolmannes asukkaista. 2. Kiteen terveyskeskus Kiteen uusi terveyskeskus on valmistunut elokuussa Vastaanottotoiminta, päivystys ja muut toiminnot pääsivät aloittamaan potilaiden vastaanoton ajanmukaisissa ja ergonomisesti varustetuissa tiloissa. Uuteen terveyskeskukseen pääsi samalla palaamaan sisäilmaongelmien takia evakossa olleet toimintayksiköt fysioterapia, diabeteshoitaja- ja lääkäri sekä neuvolat ja aikuisten terveysneuvonta. Lisäksi Kiteen terveyskeskuksessa toimii laboratorio (Islab) ja röntgen (PKSSK) ja aiemmin sisäpuolelta peruskorjatuissa tiloissa terveyskeskussairaala. Kesälahdella on oma terveyskeskus, jossa toimii lääkärin vastaanotto, sairaanhoitajan ja terveydenhoitajien vastaanotot, työterveyshuolto, hammashoitola sekä fysioterapia kolmena päivänä viikossa. Kiteen terveyskeskuksen vastaanoton henkilökunta Vastaanottopalveluissa on johtava lääkäri ja 9 terveyskeskuslääkärin virkaa, joiden täyttöaste vaihtelee. Näistä yksi on lastenlääkäri 54 %:n työajalla ja yksi sisätautilääkäri/diabeteslääkäri 65 %: n työajalla. Yksi lääkäri työskentelee kokoaikaisesti Kesälahdella ja yksi Kiteen päivystysvastaanotolla. Kiteen vastaanotolla on 7 sairaanhoitajaa, 3 perushoitajaa, yksi terveyskeskusavustaja, kaksi osastosihteeriä, muistihoitaja ja diabeteshoitaja. Päivystyksessä heistä työskentelee 2 sairaanhoitajaa ja 1 perushoitaja. Vastaanoton tulosyksikössä on fysioterapeutteja Kiteellä 3, joista yksi hoitaa kolmena päivänä Kesälahtea, lisäksi osa työterveyshuollon fysioterapeutin työstä kohdentuu vastaanottopalveluihin. Kesälahden vastaanoton henkilökunta Kesälahden vastaanotolla työskentelee lääkärin lisäksi yksi sairaanhoitaja, yksi terveydenhoitaja, jonka työajasta 30 % on aikuisten terveysneuvonnan työtä ja 70 % diabetespotilaiden vastaanottoa, yksi
3 3 perushoitaja ja yksi terveyskeskusavustaja, joka hoitaa aamupäivisin laboratorionäytteiden oton ja siihen liittyvät tehtävät. 3. Vastaanoton kysyntää lisääviä muutoksia palveluissa Kiteellä on muutettu palvelurakennetta viimeisten viiden vuoden aikana purkamalla laitospaikkoja ja kehittämällä hoidon porrastusta perusterveydenhuollon sisällä. Päivystysaikaa on kavennettu viimeisten vuosien aikana niin, että 2015 alusta päivystys toimii arkisin klo 8-16 ja muina aikoina Pohjois-Karjalan keskussairaalan yhteispäivystyksessä. Samalla lääkärin ja hoitajien resurssia on siirretty ajanvarausvastaanoton puolelle. Terveyskeskuksessa on vuoden 2015 alusta alkaen järjestetty lääkärin ja sairaanhoitajan kiireetöntä iltavastaanottoa ajanvarausvastaanoton puolella kahtena iltana viikossa klo 18 asti. Laitospaikkoja on jäljellä Kiteen terveyskeskuksessa toimivassa terveyskeskussairaalassa 20. Terveyskeskussairaalan yhteyteen on syksyllä 2014 perustettu tehostetun palveluasumisen yksikkö Arppela ( 10 paikkaa), johon tarvittaessa kotiutetaan terveyskeskussairaalasta kuntoutumaan tai odottamaan sopivaa hoitopaikkaa. Laitoshoidon keventäminen tuo painetta nopeisiin kotiutuksiin, vaativuutta kotihoitoon ja muille jatkohoitoon osallistuville tahoille. Samalla kriteerit osastolle ottamiseen ovat tiukentuneet ja osastopaikkaa on usein hankalaa saada päivystyspotilaille. Potilaan jatkohoitopaikan järjestelyt ovat usein vaativa moniammatillinen prosessi ja ruuhkauttavat päivystysvastaanottoa. Lääketieteellistä ja sairaanhoidollista osaamista on viety tehostettuun palveluasumiseen. Tavoitteena on hoitaa kuntalaiset omassa hoitopaikassa loppuun asti välttäen siirtoja hoitopaikoista toiseen. Hoidon tarve lisääntyy viimeisten elinvuosien aikana, jolloin tarvitaan lisää myös lääkärin palveluja ja sairaanhoidollista osaamista sekä saattohoito-osaamista palveluasumisen ja kotihoidon henkilökunnalta. Kotihoitoa on suunnattu eniten apua ja hoitoa tarvitseville. Osa kotihoidon asiakkuuksista on siirretty avopalveluihin sairaanhoitajien vastaanotoille esim. lääkkeiden jakoa ja inr- määrityksiä. Toisaalta tarve lääkäreiden kotikäynteihin ja yleensä lääkäripalveluihin kasvaa ikärakenteen vanhetessa ja sairastuvuuden lisääntyessä sitä mukaa. Kiteen kaupungin työntekijöiden työterveyshuollosta on siirtynyt vuodesta 2014 alkaen terveyskeskuksen vastaanotolle työikäisten pitkäaikaissairaiden hoidon seuranta, joka lisää vastaanottoaikojen tarvetta. Kuntien velvoitetta ja kustannuksia pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä on pyritty vähentämään lisäämällä pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia ja lääkärin vastaanottoa tarpeellisten jatkotoimien käynnistämiseksi. Tavoitteena on joko työllistyminen tai eläkepäätös.
4 4 Erikoissairaanhoidosta siirtyy myös eri sairausryhmien hoidon seurantoja perusterveydenhuoltoon, viimeisimmäksi v alkaen uniapnea- potilaiden seurantakäynnit sairaanhoitajien vastaanotoille. Ikääntyvät kehitysvammaiset tarvitsevat myös lääkärin asiantuntemusta erilaisten somaattisten sairauksien hoidossa ja seurannassa ja lääkäripalvelua on viety heidän asumisyksikköönsä. Vastaanoton kysyntä on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana monien tekijöiden summana. Samalla hankalassa taloudellisessa tilanteessa kaupunkia rasittaa virkalääkäreiden puute ja siihen liittyvät ostopalvelut. Hoitohenkilökuntaa on ollut saatavilla hyvin. Hoitajien toimirakennetta on muutettu sairaanhoitajapainotteiseksi, joka tuo mukanaan paljon vastaanottotoiminnan kehittämisen mahdollisuuksia. 4. Hyvä Potku- hanke Kiteellä Hyvä Potku- hankkeessa (POTilas KUskin paikalle) tavoitellaan pysyvää muutosta terveyskeskuksen vastaanoton toimintatavoissa. Tarkoituksena on ottaa käyttöön terveyshyötymallin mukaiset toimintatavat, sekä parantaa palveluiden saatavuutta ja vaikuttavuutta. Käytössä ovat kansainvälisesti näyttöön perustuva ja kansallisesti luotu Terveyshyötymalli sekä aikaisempien POTKU- ja Hyvä Vastaanotto hankkeiden kokemukset, työtavat ja työvälineet. Hankkeen periaatteena on, että saavutetaan tilanne, jossa tämän päivän työt tehdään tänään. Kiteen terveyskeskus pääsi mukaan Hyvä Potku hankkeeseen syksyllä vuonna 2014 (Kaste-osaohjelma). Perusterveydenhuollon ylilääkäri Anu Niemi markkinoi hanketta ensi kertaa talvella 2014 Kiteelle. Hanketyöntekijä Jussi Malinen kävi elokuussa 2014 kertomassa hankkeesta perusturvalautakunnalle, joka hyväksyi hankkeeseen osallistumisen. Kiteen terveyskeskuksen henkilökunnalle järjestettiin infotilaisuus Hyvä Potku-hankkeesta ennen hankkeen alkua Hyvä Potku-hankkeen työryhmä Hyvä Potku-hankkeen työryhmä koottiin moniammatilliseksi edustaen eri vastaanottotoimintoja uudessa terveyskeskuksessa. Työryhmään kuuluivat asiantuntijafysioterapeutti, coach, Tuula Karppinen,
5 5 terveyskeskuslääkäri Pirjo Valkeapää, sairaanhoitaja Tuula Sarvi Kesälahden terveyskeskuksen vastaanotolta, sairaanhoitaja Eija Kurki, perushoitaja Marja-Leena Naukkarinen, diabeteshoitaja Merja Kettunen ja vastaanoton esimies Päivi Laine. Vastaanoton esimies Päivi Laine, coach Tuula Karppinen ja Kesälahden tiimivastaava sh Tuula Sarvi osallistuivat alkuinfoon esimiehille ja vastaaville Joensuussa. Coach Tuula Karppinen ja vastaanoton esimies osallistuivat Coachin to coach -päivään Joensuussa. Hyvä Potku-työryhmän työntekijät osallistuivat hankkeen järjestämiin seminaarikierroksiin , , ja päätösseminaariin , jossa oli mukana myös johtava lääkäri Marja Kostamo. Seminaarit pidettiin Joensuussa Sokos-hotelli Kimmelissä. Seminaaripäivissä koulutukset keskittyivät palveluiden saatavuuden parantamiseen ja terveyshyötymalliin. Lisäksi käyttöön annettiin työkaluja kehittämistyön tueksi. Kiteen hanketyöryhmä kokoontui kerran kuukaudessa ja tarvittaessa pienemmissä kokoonpanoissa. Hankeasioita käsiteltiin vastaanoton työkokouksissa ja aamupalavereissa henkilöstön kanssa. Tavoitteet ja keskeiset kehittämisenkohteet olivat esillä vastaanoton henkilökunnan kanslian seinällä. Vastaanottoaikojen kysynnän mittauksista informoitiin koko henkilökuntaa viikkotiedotteissa, samoin hanketyöryhmän kokoontumisista ja seminaaripäivistä. 4.2 Vahvuudet ja kehittämisenkohteet Kiteen terveyskeskuksen vastaanottotoiminnassa Toimintojen hajasijoitus muutaman vuoden aikana eri puolille kaupunkia toi esille tarpeen kehittää vastaanottopalvelujen yhteistyötä ja palvelujen sujuvuutta asiakaslähtöisesti. Kiteelle valmistunut uusi terveyskeskus luo toimivan ympäristön moniammatilliselle yhteistyölle ja sen kehittämiselle. Ensimmäisessä seminaarissa haettiin vastaanoton toiminnan vahvuuksia ja kehittämisenkohteita näkyväksi kalanruototekniikalla. Kalan päässä toimintaa auttavana ja eteenpäin vievänä vahvuutena koettiin toimiva
6 6 puhelinpalvelu, jonka avulla kuntalaisten yhteydensaanti palveluihin turvataan. Eteenpäin työntävänä voimana pyrstössä mahdollisuuksia ja voimaa toimintaan antavat hyvä työilmapiiri ja uusi terveyskeskus. Terveyskeskuksen vastaanotolla on motivoitunut ja kokenut henkilökunta, jolla on ammattitaitoa, erityisosaamista ja työyhteisötaitoja, joka mahdollistaa kehittämistyön. Käytännönläheinen Potku-hanke mahdollistaa sen toteuttamisen suunnitellusti. Vahvuutena koetaan perustehtävän selkeys, uhkiksi lisääntyvä työn määrä ja heikko taloudellinen tilanne, joka vaikuttaa resursseihin. Luokittelun avulla nousivat esiin seuraavat kehittämisen tarpeet: työntekoa palveleva johtaminen àhenkilöstöresurssia puuttuu, virat auki; johtava lääkäri, hoito- ja hoivatyön päällikkö ei tiedossa etukäteen lääkäreiden tulevia poissaoloja suunnittelua varten lääkäreiden koulutussuunnitelma, lomasuunnittelu, sijaisjärjestelyt muu lääkäreiden työnjohto hoitotyön koordinointi eri tulosalueiden välillä puutteellista, hankaloittaa käytäntöjen yhtenäistämistä ja yhteistä tavoitteellista kehittämistä terveyspalveluissa itsensä johtamisen taidot vaihtelevat
7 7 resurssit àlääkärimäärä vaihtelee, ei tiedossa etukäteen, lääkäreiden resurssi hajaantuu muihin toimintoihin, riittävyys? diabeteshoitajan resurssi liian pieni tarpeeseen nähden taloudelliset resurssit niukat ei tarkkaa tietoa minkä verran lääkäriresurssia tarvitaan kysyntään nähden ja eri tulosalueille selkeät töiden järjestelyt, toimintatavat, pelisäännöt lääkäreiden ajanvarauspohjat auki liian lyhyelle aikavälille päivystävän lääkärin ajanvarauspohjan tarkistaminen jonoon laittaminen, periaatteita ei sovittu, jonojen hallinta työllistää kontrollikäytäntö päivystävän sairaanhoitajan tehtävän selkiytyminen työaikojen pirstaloituminen eri työyksiköiden välillä, hallittavuus? ajanvarauspohjat, päällekkäisiä toimenpideaikoja yms. suurkuluttajia liikkuu palveluissa, aiemmin sovittua mallia ei käytetä tehokkaasti työohjeiden puute tai ei sisäistetä käyttöön, epäyhtenäiset toimintatavatàhta, laboratoriovastaukset perehdytys puutteellista kiire, priorisointi, työtehtävän hallittavuus osaaminen, ammattitaito puutteet hta:ssa erityisosaamista on, mutta ei hyödynnetä kaikkea ft, sh, muut konsultoinnit vähäisiä, työajan suunnittelussa ei huomioitu asenteet
8 8 jatkuvat muutokset organisaatiotasolla ja palvelujen rakenteessa turruttavat Kehittämisenkohteiksi valikoitui saatavuuden parantaminen päivystysvastanotolla ja lääkäreiden ajanvarausvastaanotoille, jonojen purku ja synnyn ehkäisy, asiantuntijafysioterapeutin akuuttivastaanoton toiminnan vakiinnuttaminen ja laajentaminen, diabeteshoitajan ja päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton kehittäminen ja moniammatillisen tiimityön kehittäminen. 5. Hyvä Potku-hankkeen tavoitteet Hyvä Potku-hankkeen keskeiset saatavuutta parantavat tavoitteet määriteltiin SMART - menetelmällä : SMART S= spesific-tarkastimääritelty M= Measurable Mitattava A= Acceptable Hyväksyttävissä oleva R= realistic RealistinenT = Timely aikataulutettu 1. Päivystyshoitoa/arviota tarvitseva saa ajan samana päivänä lääkärille, sairaanhoitajalle tai fysioterapeutille hoidontarpeen arvioinnin mukaan, toteutuu jouluun 2014 aikana. 2. Kiireetön vastaanottoaika lääkärille saatavilla 3 viikon kuluessa joulukuussa 2014, 2 viikon kuluessa tammikuussa 2015 ja 1 viikon kuluessa helmikuusta 2015 alkaen. 3. Kiireetön vastaanottoaika sairaanhoitajalle saatavilla 3 päivän kuluessa joulukuusta 2014 alkaen. 4. Kiireetön vastaanottoaika diabeteshoitajalle saatavilla 3 viikon kuluessa joulukuussa 2014 ja 2 viikon kuluessa tammikuusta 2015 alkaen. 5. Asiantuntijafysioterapeutin akuuttivastaanottoaikoja saatavilla vähintään 1/päivä joulukuusta alkaen.
9 9 6. Fysioterapeutin kiireetön vastaanottoaika saatavilla 2 viikon kuluessa joulukuusta alkaen. Mittariksi sovittiin T3-aika. 6. Toimenpiteet ja tulokset Hyvä Potku, Hyvä vastaanotto työskentelyssä pyritään parempaan saatavuuteen lisäämällä kapasiteettiä, kysyntää eli käyntimääriä vähentämällä, vaihteluun varautumalla sekä purkamalla reppu. Terveyshyötymallissa ( Chronic Care Model) kehitetään suunnitelmallisia, tarpeenmukaisia ja terveyshyötyä tuottavia palveluja pitkäaikaissairaille. Keskeisenä tavoitteena on potilaiden ottaminen mukaan oman hoitonsa suunnitteluun ja hoidon toteutukseen kehittämällä omahoitoa tukevia palveluja terveyskeskuksissa. 6.1 Kysynnän ja kapasiteetin mittaaminen Kysynnän mittauksessa käytettiin apuna Hyvä Potku-hankkeen työkalua tasapainolaskuria, jonka avulla saatiin selville kysynnän ja tarjonnan suhde. Tasapainomittaria varten työryhmä laati työajanseurantalomakkeet lääkäreille, sairaanhoitajille, diabeteshoitajille sekä fysioterapeuteille. Lomakkeita esitestattiin ja testauksen jälkeen henkilökuntaa informoitiin ja perehdytettiin lomakkeiden täyttöön. Sairaanhoitajien lomakkeen täyttöön laadittiin erillinen ohjelomake avuksi, joka koettiin hyväksi. ( Liitteet.) Lääkäreiden ja sairaanhoitajien sekä Kesälahden diabeteshoitajan työajanseurannat ja kysynnän mittaukset toteutettiin viikoilla vuonna Fysioterapeutit ja Kiteen diabeteshoitaja toteuttivat työajanmittaukset ja kysynnän seurannat viikoilla 3 ja 4 vuonna Joulukuun lääkäriaikojen kysynnän ja tarjonnan mittauksen tulos: Kapasiteetti ja kysyntä olivat balanssissa Lääkäritilanne oli erittäin hyvä mittausviikoilla Silti 52 asiakasta eivät saaneet aikaa 2viikon aikana> syntyy jonoa n 100/kuukausi? Jonossa potilaita tammi-maaliskuu 180 potilasta+ eivät ole saaneet aikaa 100 = 280 > PURETTAVA REPPU Mittauksen perusteella kiireettömiä vastaanottoaikojen tarve olisi 58 tuntia viikossa, että jonoja ei syntyisi ja T3 tavoite kiireetön vastaanottoaika 1 vk toteutuisi
10 10 Kiireettömän vastaanoton lääkäriaikojen kysynnän mittaus uusittiin viikolla 16 vuonna Mittaustulos oli samansuuntainen kuin joulukuussa tehdyssä, kiireettömien lääkäriaikojen kysyntä oli 56,25 h/vk hoitajien ja fysioterapeuttien tulosten analysointi jätettiin myöhemmin tehtäväksi 6.2 Mitä teemme saatavuuden parantamiseksi? Hävitetty reppu ei yksin riitä Tarvitaan myös toimintatapojen muutosta Tarkennettuja osatavoitteita määriteltiin mittausviikkojen jälkeen seuraavasti: 1. Lääkäreiden ajanvarausvastaanoton jonojen purkaminen 2. Kysynnän vähentäminen a. Kontrolliaikojen järkiperäistäminen b. Ajanvarauskirjojen aukaiseminen vähintään 4 viikoksi eteenpäin systemaattisesti 3. Kapasiteetin lisääminen a. Muiden ammattiryhmien hyödyntäminen vastaanottotyössä b. Sähköisten palvelujen käytön kehittäminen Osatavoitteiden saavuttamiseksi käytettiin PDSA- sykli-menetelmää: PLAN suunnittele DO toteuta STUDY mittaa ACT analysoi 1. Lääkäreidenajanvarausvastaanoton jonojen purkaminen PLAN suunnittele työjärjestyksiin suunnitellaan 10 lisäaikaa /viikko tehostamalla työajan käyttöä, reppu purettu toukokuun loppuun mennessä, jonoon laittamiselle kriteerit kaikkien tiedossa. DO toteuta lyhennettiin vastaanottoaikoja ja lisättiin aamuihin ja iltapäiviin yksi aika, tiedotusta ja keskustelua jonokäytännöistä, yhteisten periaatteiden sopiminen.
11 11 STUDY mittaa - reppu 219 potilasta tammikuussa 2015, maaliskuussa jonossa maalistoukokuulle 101 potilasta. Repun purkamiseen toukokuun loppuun mennessä tarve 14 lääkäriaikaa /viikko muun kysynnän lisäksi. ACT analysoi kaikille lääkäreille ei ollut mahdollista lisätä vastaanottoaikoja vuosilomien tai muiden poissaolojen takia. Lääkäriresurssi huhti- toukokuulla oli huono ja palvelua jouduttiin karsimaan muistakin toiminnoista. Jonot alkoivat syntyä uudelleen, koska ajanvarauskirjoja ei voitu avata kuin 1-2 viikoksi eteenpäin huhti- toukokuun vaiheessa, koska tiedossa ei ollut lääkäriresurssin määrä. Myöskään ostopalveluna ei ollut resurssia saatavilla. 2. Kysynnän vähentäminen 2.1 Kontrolliaikojen järkiperäistäminen, jonon synnyn ehkäisy PLAN suunnittele terveys ja hoitosuunnitelman käyttöönotto. Potilaiden vastuun lisääminen omasta hoidosta ja seurannasta. DO Kirjallinen potilasohje käyttöön, jossa seuraavaa kontrollia varten kirjallisesti toimintaohjeet, potilas itse varaa ajan sovittuna ajankohtana eikä potilasta laiteta jonolle, ellei ole perusteltua syytä laittaa kutsuttaviin. Edellyttää, että ajanvarauskirjat ovat auki riittävän pitkälle. STUDY - mittaa jonojen pituus, yhteydenottojen väheneminen, turha jonotus vähenee ACT- analysoi jonoon laittaminen harkitumpaa, selkeästi parantunut toimintatapa, potilasohje edelleenkin keskeneräinen, on kommentilla ja muokattavana, ei vielä vaikutusta puhelinliikenteeseen, heikko lääkäriresurssi aiheuttanut jonoon laittamista huhti- toukokuussa. Yhdelle lääkärille on laitettu kesäkuulle aikoja auki muutamille päiville, joka vähentänyt siten jkv jonoon laittamista. 2.2 Vaihteluun varautuminen - Ajanvarauskirjojen aukaiseminen vähintään 4 viikoksi eteenpäin systemaattisesti PLAN suunnittele lääkäreiden vuosilomasuunnittelu, lomien hyväksyminen aikataulutettu ja tiedossa hyvissä ajoin ennen lomakauden alkua, sijaisten rekrytointi, poissaoloista tiedottaminen, muut lääkäreiden henkilöstöhallintoon kuuluvat työsuunnitteluun vaikuttavat asiat ajan tasalla,
12 12 yhteiset suunnittelupalaverit työjärjestysten tekoon osallistuvilla, vastuunjaon selkiinnyttäminen, aikataulutus, työajankäytön suunnittelu osuvaksi avustajalle. DO toteuta - kysyntää vastaava määrä vastaanottoa ajanvarauspohjille niin, että ei tarvetta laittaa jonolle, työvuorolistaan suunnitellaan avustajalle riittävästi aikaa viedä työjärjestykset koneelle. STUDY - mittaa Tavoite ajanvarauskirjat auki 4viikkoa ei ole toteutunut. ACT analysoi lääkärivaje vaikeuttanut suunnittelua, ajanvarauskirjoja ei voitu avata huhtitoukokuulla kuin 1-2-vk keskeneräisten työvoima-asioiden ja heikon lääkäriresurssin takia, T3- aikoja ei ole voitu mitata huhti-toukokuulla luotettavasti lääkäreiden osalta. Uusia kesäsijaisia on tulossa, joiden osaamisen taso? Tiedossa olevan poissaolon mutta ajankohdan epävarmuus hankaloitti kokonaissuunnittelua. Kokematon lääkäri aloitti perehtymisen huhtikuun alussa, ei voida odottaa täyttä työpanosta. Työaikojen suunnittelijana hoitaja, vaikuttaa suunnittelun toteuttamiseen jonkin verran.kun kesän lääkäriresurssi on tiedossa, poissaolot selvinneet, voidaan työjärjestykset avata kesä-heinäkuulle kaikille työssä oleville. Työjärjestykset viedään koneelle mahdollisimman ripeästi, toisen hoitajan työaikaa suunnitellaan avuksi 3. Kapasiteetin lisääminen 3.1 Muiden ammattiryhmien hyödyntäminen vastaanottotyössä PLAN suunnittele Tehostetaan fysioterapeutin suoravastaanottotoimintaa, sairaanhoitajien iltapäiväaikojen hyödyntäminen, päivystävän sairaanhoitajan tehtävänkuvan tarkistaminen, lähihoitajan tehtävänkuvien tarkistaminen, konsultointikäytännön selkiyttäminen ja organisointi DO TOTEUTA Fysioterapeutin suoravastaanottoaikojen saatavuutta lisättiin joka päivälle, kriteeristö kerrattiin henkilöstön kanssa, fysioterapeutin ajanvarauspohja laitettiin aukeamaan samaan näkymään päivystävän lääkärin ja päivystävän sairaanhoitajan kanssa. Sairaanhoitajien maanantain spirometria - ajat siirrettiin tiistaille ja saatiin enemmän aikoja maanantaiaamun suureen kysyntään. Haavahoidot siirrettiin pois päivystävän sairaanhoitajan tehtävistä (olikin väliaikaista). Iv- antibiootit jätettiin päivystävälle sairaanhoitajalle sujuvan lääkärikonsultoinnin varmistamiseksi. Lähihoitajien vastaanottoaikoja (haavahoitoja, ompeleen poistoja yms.) laitettiin auki, kun se työvuorosuunnittelussa oli mahdollista.
13 13 STUDY mittaa, fysioterapeutin akuuttivastaanottopotilaat lisääntyivät, maanantaiaamulle enemmän vastaanottoaikoja sairaanhoitajille, päivystävän sairaanhoitajan aikaa saatu päivystyspotilaille lisättyä, lähihoitajan vastaanotto saatu käynnistettyä, konsultointiaikojen määrä lisääntynyt lääkäreiden työsuunnitelmiin, joka päivä useampi vaihtoehto eri aikoina. ACT analysoi - fysioterapeutin vastaanottoaikojen hyödyntäminen lähti käyntiin tehostetun informoinnin, perehdytyksen ja ajanvarauspohjakäytännön avulla, lisäksi ajanvarauksessa apuna kirjallinen ohjeistus ja kriteeristö hoidon tarpeen arvioinnin tueksi potilaan ohjautumisesta fysioterapeutille. Vastaanottoa laajennettiin koskemaan myös niska- ja yläraaja potilaita. Yhteisten keskustelujen ja toiminnan arvioinnin seurauksena käytäntöjen muuttaminen tarpeita vastaavaksi on onnistunut. Sairaanhoitajan ja lähihoitajan vastaanoton kehittäminen nähdään tärkeänä osana moniammatillisessa työssä ja hoidon porrastuksessa koulutuksen ja hoidon vaativuuden mukaan. Työtehtävien monipuolistuminen lisää motivaatiota kehittämiseen ja lisää työtyytyväisyyttä sekä auttaa selviytymään olemassa olevilla resursseilla yhä vaativimmista potilaista. 3.2 Sähköisten palvelujen kehittäminen osana kapasiteetin lisäämistä ja kysynnän vähentämistä Web-ajanvaraus vähentää puhelinpalvelun ruuhkaa ja lisää asiakastyytyväisyyttä. Web-aikoja on saatavilla sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille päivittäin, varausaste vaihtelee. Uutena on otettu käyttöön toukokuussa päivystävälle sairaanhoitajalle varattavat web-ajat, tiedotusta on asiasta tulossa nettisivulle sekä terveyskeskuksen infotelkkareihin. Kiteen netti-sivuille on tulossa myös lisää ohjeistusta missä tapauksessa päivystävälle sairaanhoitajalle varataan aika. Suunnitelmissa on laittaa nettiajanvaraukseen myös fysioterapeutin vastaanottoaikoja. Kiteellä on kuntalaisten käytössä internetpohjainen Medinet- palvelu, joka toimii verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Medinetin avulla voi seurata Mediatri- potilastietojärjestelmään tallennettuja tietojaan, tallentaa omia mittaustuloksiaan ja täyttää esitietolomakkeita esimerkiksi terveys- ja hoitosuunnitelman pohjaksi. Medinetissä voi tarkistaa esimerkiksi varatut ajat ja laboratoriovastaukset. Osa Marevan- potilaista käyttää MediMarevan- palvelua, jonka avulla he saavat sairaanhoitajalta kotikoneelle annosteluohjeet sekä seuraavan kontrollin. Sivulta on suora linkki Islabin web-
14 14 ajanvaraukseen, joka osaltaan vähentää yhteydenottoja Islabille sekä vastaanotolle. Tavoitteena on v käyttäjätiliä, tilejä oli toukokuussa n Valtakunnallista Kanta-palvelujen käyttöönottoa tiedotetaan ja opastetaan aktiivisesti kuntalaisille. Sähköisten palvelujen käyttö vähentää kysyntää ja auttaa osaltaan selviytymään lisääntyvistä tehtävistä ja asiakasryhmistä, kenties saa myös ottamaan enemmän vastuuta omasta hoidosta. 7. Johtopäätökset ja pohdinta Kiteen uuden terveyskeskuksen valmistuminen elokuussa 2014 ja samalla moniammatillisen asiakaslähtöisen vastaanottotyön kehittämisen vaatimus toivat haastetta terveyskeskuksen vastaanottojen toimintaan. Hyvä potku-hankeen avulla saatiin vastaanottotoimintoja analysoitua, kehittämisenkohteita esille ja käytännön toimia aloitettua eri toimijoiden palatessa saman katon alle. Hanketyössä on ollut tarkastelussa koko ajan moniammatillinen toiminta; fysioterapeutin, diabeteshoitajan, sairaanhoitajan ja lähihoitajan vastaanotot lääkäreiden vastaanottojen lisäksi. Huonosti toimiva kiireetön ajanvarausvastaanottokäytäntö lääkäreille työllistää myös muita ammattiryhmiä ja lisää asiakastyytymättömyyttä. Eri ammattiryhmien hyödyntämisessä on vielä tehostamisen mahdollisuuksia, samalla terveyshyötymallin jalkauttamisessa vastaanottotyössä. Tavoitteena on asiantuntijuuden ja hoidon tarpeiden kohtaaminen ja järkevä hoidon porrastus perusterveydenhuollon sisällä. Samalla vaativimpien potilas/asiakasryhmien hoitamiseen vapautuu resurssia kysyntää vastaavasti. Haasteena on lääkäriresurssin saaminen, taloudelliset paineet ja hoitajien osaamisen ja ammattitaidon riittävyys tehtävien siirtyessä ja vastuun lisääntyessä. Sairaanhoitajat ja diabeteshoitajat ovat kokeneita ja ammattitaitoisia, mutta Kiteellä ei ole tällä hetkellä yhtään reseptihoitajaa.
15 15 Vahvuutena on koulutettu asiantuntijafysioterapeutti, jonka suoravastaanottotoimintaa on laajennettu koskemaan selkäpotilaan lisäksi muitakin tuki- ja liikuntaelin ongelmia. Hankkeen aikana lääkäritilanne heikkeni huhti- ja toukokuussa 2015 merkittävästi, eikä sovittuja uudistuksia ajanvarauskirjojen avaamisessa voitu toteuttaa. Kesälääkäreiden osaamisen tasoa ei myöskään tunnettu, että olisi voitu suunnitella kesäkuun työjärjestyksiä ensin. Yhdelle uudelle lääkärille avattiin kesäkuulle aikoja kiireettömään vastaanottoon ja siten ehkäistiin jonoon laittamista. Lääkäreiden työjärjestysten suunnittelu mahdollisimman pitkälle aikavälille sijaisjärjestelyineen ja ajanvarauskirjojen avaaminen vähintään 4 viikoksi on realistinen tavoite, jolla turhan työn tekeminen voidaan välttää minimoimalla jonoon laittaminen. Hoidonvarauslistalle laittaminen vain perustellusta syystä vaatii yhteisten pelisääntöjen tekemisen ja niiden noudattamisen, jos raskaasta jonokäytännöstä halutaan eroon. Johtavan lääkärin virkaan saatiin tekijä, joten mahdollisuudet lääkäriresurssin pitkäjänteiseen suunnitteluun on mahdollista. Uhkana on tiukka taloudellinen tilanne, joka voi vaikeuttaa riittävää lääkäreiden resurssointia loppuvuodesta. Lääkäreiden työjärjestysten suunnitteluun saatu äly-exel toimii resurssin suunnittelussa ja antaa tarkkaa tietoa tarvittavasta lääkärimäärästä myös talousarvion pohjaksi. Vaihteluun varautuminen on myös helpompaa suunnitella äly-exelillä, jossa nähdään suoraan kiireettömän ajanvarausvastaanoton tuntimäärä ja muu työ. Poikkeustilanteisiin varautuminen vaatii yhteisiä sopimuksia ja pelisääntöjen noudattamista kaikilla ammattiryhmillä, mutta myös kaikkien lääkäripalveluja tarvitsevien yksiköiden kanssa. Ajanvarausvastaanoton niukkuus saa aikaan päivystyksen kuormittumisen. Tällä hetkellä päivystysvastaanotto toimii ylivuotopaikkana. Potilaat ohjautuvat väärään palveluun ja hoidon laatu kärsii kiireen takia. Samalla yhteydenotot lisääntyvät palveluihin. Hyvä kiireettömän vastaanoton saatavuus saa myös päivystyksen toiminnan oikeansuuntaiseksi ja työn määrän hallintaan, seurauksena myös asiakastyytyväisyys sekä taloudellinen ja vaikuttava terveyspalvelu. Terveys- ja hoitosuunnitelmien laatiminen pitkäaikaissairaille on kehittämisenkohteena. Asiasta järjestettiin toukokuussa osastotuntityyppinen moniammatillinen palaveri, jossa PKSSK:n perusterveydenhuollon yksikön hoitotyön asiantuntija Tiina Romppasen kanssa kävimme perusteita läpi.
16 16 Sairaanhoitajien, fysioterapeuttien ja diabeteshoitajien mittaustulokset käydään tarkemmin läpi syksyn aikana. Lähempään tarkasteluun otetaan sairaanhoitajien iltapäivien työsuunnittelu ja työnjakoasiat sekä lähihoitajien vastaanoton käytäntö. Perustana kehittämistyölle on kaikkien ammattiryhmien yhteistyö ja toimiva palaverikäytäntö, jossa yhteisiä periaatteita ja sopimuksia voidaan käydä läpi. Ajan löytäminen näille suunnittelupalavereille on haasteellista, mutta mahdollista. Kiteen kaupungin henkilöstöhallinto ja Keva toteuttivat yhteistyössä kaupungin työntekijöille SYKEtyöhyvinvointikyselyn talvella Tulokset on koottu myös tulosyksikkötasolla, vastaanottopalvelut ja lääkärit samassa. Kyselyn perusteella kehittämisenkohteiksi näyttää nousevan perehdytys, yhteiset pelisäännöt ja asiakaspalautteen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä. Kyselyn tuloksia ja jatkotoimenpiteitä käsitellään lähiviikkoina ja jo nyt voi arvioida, että SYKE ja Hyvä Potku kohtaavat. Tärkein työ saatavuuden parantamisessa tehdään asenteissa. Muutos on Kiteen terveyskeskuksessa käynnistynyt, mutta sen jatkumiseen tulee vielä kiinnittää erityistä huomiota. Suunnitelmat syksyn osalle on tehty, joten siitä on helppo jatkaa työtä kohti parempaa ja tehokkaampaa palvelua.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä HYVÄ POTKU LOPPURAPORTTI LUUMÄEN TERVEYSASEMALLA 2015 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä Luumäen terveysasemasta 2. Mukaan Hyvä Potku hankkeeseen
LisätiedotLoppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015
Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 KOKKOLA... 1 KRUUNUPYY... 3 2 HYVÄ POTKU -HANKE KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN TERVEYSASEMILLA 5 LÄHTÖTILANNE...
LisätiedotTammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti
Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.
LisätiedotOulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti
Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3
LisätiedotHyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema
Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Työryhmä: ph Päivi Metso, Sinikka Tauriainen, sh Titta Pyttynen, Sari Pekkanen, Tarja Tiusanen, lääkäri Marianne Riekki, Marianne Rasi, Saara Kuula, Tuula
LisätiedotLOPPURAPORTTI. Hyvä potku-hanke Limingan terveyskeskuksessa
LOPPURAPORTTI Hyvä potku-hanke Limingan terveyskeskuksessa Sisällys 1.Johdanto... 3 1.1 Liminka kuntana... 3 1.2 Limingan terveyskeskus... 3 2. Hyvä Potku-hanke... 4 2.1 Hyvä Potku-hanke Limingassa...
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO Kierros 4, 2015
HYVÄ VASTAANOTTO Kierros 4, 2015 Loppuraportti Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus Yleistä Valkeakosken kaupungissa on n. 21 200 asukasta. Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskuksessa on yksi terveysasema.
LisätiedotHyvä Potku-työryhmä 21.4.2015
ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvä Potku Loppuraportti Hyvä Potku-työryhmä 21.4.2015 Loppuraportissa kuvataan avovastaanoton kehittämistyötä Hyvä Potku-hankkeessa 10.9.2014-13.5.2015 2 1. OSALLISTUJAT Hyvä Potku
LisätiedotESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010
LOPPURAPORTTI 5.11.2010 /JL, HMT, HL ESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010 Osallistujat: Helena Lappalainen, apulaisylilääkäri Liselott
LisätiedotHYVÄ POTKU. Loppuraportti. Lappeenrannan keskustan ja Lauritsalan neuvolat
HYVÄ POTKU Loppuraportti Lauritsalan neuvolat Osallistujat: Terveydenhoitaja Taru Järvinen Terveydenhoitaja Outi Martikainen Terveydenhoitaja Krista Keskisaari Perheohjaaja Anu Simpura Palveluesimies Anu
LisätiedotSiun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK
Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-
LisätiedotTERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015
1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta
LisätiedotHyvä Potku kehittämistyön raportti Kaakkurin terveysasema 2014 2015
Hyvä Potku kehittämistyön raportti Kaakkurin terveysasema 2014 2015 Työryhmä: Broström Eila, sh Hernetkoski Maili, lh Niskakangas Peppina, tkl Paaso Saara, sh Pikkarainen Mari, tkl Pennanen Harri, tkl
LisätiedotHyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen
PÄIVITETTY 2016 Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen perusteella Seinäjoen kaupunki. Tässä esitteessä kerrotaan järjestettävien
LisätiedotHyvä Potku loppuraportti. Kontiolahden terveysasema
Hyvä Potku loppuraportti Kontiolahden terveysasema Hyvä Potku loppuraportti Kontiolahden terveysasema Apulaisylilääkäri Riitta Myyry Lääkäri Tomi Kiiala Sairaanhoitaja Leena Lukkarinen Sairaanhoitaja Tea
LisätiedotHYVÄ POTKU HANKE. Haukiputaan terveysasema Loppuraportti 30.4.2015
HYVÄ POTKU HANKE Haukiputaan terveysasema Loppuraportti 30.4.2015 Huusko Jarkko Kinnunen Marke Kipinä Heli Laasonen Marja Mustakangas Pirjo Oinas Tarja Seppälä Marja-Liisa Suomi Katja 1 Sisältö sivu 1.
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 1
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 1 Vanhusneuvosto 29.05.2017 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 10 Klaukkalan terveysaseman toiminnan esittely / asiantuntijasairaanhoitaja Merja Tuominen 11 Edellisen kokouksen pöytäkirjan
LisätiedotKehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu
Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen
LisätiedotPERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016
ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset
LisätiedotVanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)
1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen
LisätiedotAsiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen
Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma
LisätiedotHOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS
HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-
LisätiedotTerveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia
Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO LOPPURAPORTTI Kierros 5, 2012. Keravan terveyskeskus Suun terveydenhoito
HYVÄ VASTAANOTTO LOPPURAPORTTI Kierros 5, 2012 Keravan terveyskeskus Suun terveydenhoito SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. LÄHTÖTILANNE 3. TAVOITTEET 4. MITTAUKSET 4.1 Tasapainolaskurimittaukset 4.2 Tulokset tasapainolaskurista
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO KESKUSTAN TERVEYSASEMA, OULU LOPPURAPORTTI
HYVÄ VASTAANOTTO 28.9.2011 26.09.2012 KESKUSTAN TERVEYSASEMA, OULU LOPPURAPORTTI 1 Sisällysluettelo 2. Sisällysluettelo 3. Yleistä Osallistujat 4. Ongelmat 5. Tavoitteet 6. Keinot 7. Toteutus 8. Mittauksia
LisätiedotTERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) AJALTA 1.1-30.6.2014
AJALTA.-30.6.04 Päivämäärä Tilaisuuden otsikko tai aihe Tilaisuuden sisällön painopistealue, esim. talon tapojen laatiminen, hoitoketjujuurrutus, kliininen koulutus, työyhteisön, tietojärjestelmäkoulutus
Lisätiedot2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen
2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus
LisätiedotHyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015
Hyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015 Siilaisen terveysasema, Joensuu Heiskanen Maili, osastonhoitaja Katajavuori Tuulia, apulaisylilääkäri Kosunen Tiina, sairaanhoitaja
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO -HANKE LOPPURAPORTTI Nastolan terveysasema Suun terveydenhuolto
2013 HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE LOPPURAPORTTI Nastolan terveysasema Suun terveydenhuolto Sisällys 1. Johdanto 2. Lähtötilanne 3. Tavoitteet 4. Mittaukset 4.1 Tasapainolaskurimittaukset 4.2 Tulokset tasapainolaskurista
LisätiedotLoppuraportti 2014-2015
Loppuraportti 2014-2015 Oulaisten terveyskeskus Heidi Veteläinen Sanna Röyttä Maarit Nylund Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Oulaisten kaupunki 3 3. Oulaisten perusturva 3 4. Pohjois-pohjanmaan sairaanhoitopiiri
LisätiedotSuupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet:
Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hoidon ja hoivan palvelualue tuottaa, kehittää ja turvaa oikea aikaiset ja vaikuttavat terveys ja avopalvelut yhteistoiminta alueensa eli Kauhajoen kaupungin
LisätiedotTeknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta
Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Sähköisen ajanvarauksen ja palvelutekstiviestin käyttöönotto
LisätiedotTerveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY
Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös
LisätiedotKehittäjän kokemukset
ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Kehittäjän kokemukset Hankkeen
LisätiedotKIRKKONUMMEN PERUSTURVALAUTAKUNNAN SELVITYS KOSKIEN HOITOON PÄÄSYN TOTEUTUMISTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA JA SUUN TERVEYDENHUOLLOSSA
31.8.2017 1 (5) ESAVI/6779/05.07.03/2017 Aluehallintoylilääkäri Jaana Mäkelä Dno 568/06.00.00/2017 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeenlinnan päätoimipaikka Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue
LisätiedotPerusturvalautakunta 26.1.2016 4 No Kustannuspaikka Asiatarkistus/varatarkastaja Tiliöijät/varatilijöijä Hyväksyjä/varahyväksyjä
5000 Lautakunta 5010 Hallinto 5020 Lakkautettu sosiaalitoimi 5030 Lakkautettu terveystoimi 5040 Hellin purkusopimus 5050 Potilas- ja sosiaaliasiamies 5060 Ympäristöterveydenhuolto 5070 Rääkkylä lask (jako
LisätiedotElinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009
Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Puhujat Keminmaan kunnan esittely ja taustaa
LisätiedotTERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET
TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,
LisätiedotUudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä
ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön
LisätiedotIkäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013
Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen
LisätiedotMuutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015
Hallitus 91 06.05.2015 Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 H 91 1. Terveyden ja sairaudenhoitopalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoito:
LisätiedotHUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ
HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan tulkita seuraavasti: N > 10 000 ero suurempi kuin 0,15 on
LisätiedotTyöllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta
Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana
LisätiedotHärkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto
Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto HYVINKÄÄN KAUPUNKI Asukkaita 46000 Perusturva, jossa mm Koti- ja laitospalvelut
LisätiedotHyvä Potku kehittämistyön loppuraportti
Hyvä Potku kehittämistyön loppuraportti Suomussalmen terveyskeskus Lääkäri Pertti Pasanen Terveydenhoitaja Erja Helttunen Terveyskeskuksen esittely Suomussalmen terveyskeskus on osa Kainuun sosiaali- ja
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotPIHLAJALINNAN HYVÄ POTKU-TYÖRYHMÄN RAPORTTI VUODEN 2015 HANKKEESTA
PIHLAJALINNAN HYVÄ POTKU-TYÖRYHMÄN RAPORTTI VUODEN 2015 HANKKEESTA Työpaikan tiedot: Omapihlaja Kehräsaaren terveysasema Henkilökunta 20 Väestöpohja 18 900 Työparityöskentelymalli Lääkäri-hoitajatyöparimallin
LisätiedotJonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi
Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Mikä on Hyvä vastaanotto = Kaste-rahoitteinen hanke, jonka puitteissa
LisätiedotPerusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011
Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet
LisätiedotHenkilöstösuunnitelma 2016
Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen
LisätiedotHyvä vastaanotto -hanke Loppuraportti
Hyvä vastaanotto -hanke Loppuraportti 5.9.2012 Töölön terveysasema Markku Lehikoinen, Tuulia Meriniemi, Cinzia Sarti, Juhani Sorvo, Hillevi Tanhuanpää, Mikko Valkonen ja Shari Vierto Sisällysluettelo:
LisätiedotHankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén
Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08
LisätiedotMiten asiakkaan ääni kuuluu terveydenhuollon palveluissa?
Asiakkaan osallisuus kuntatoimijan näkökulmasta Seinäjoki Areena 14.1.2013 Miten asiakkaan ääni kuuluu terveydenhuollon palveluissa? Pohjanmaan Potku -hanke Nykyisiä hyviä käytänteitä Tulppa- ja Ikihyvä-ryhmät
LisätiedotStrategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015
Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Lasten ja nuorten kärkihankkeen toimintamalli (Strategia 2013)-> Hyvinvointiasema sekä nuorten palvelukeskus (Siun)Soten ja kunnan rajapinnassa (Loppuraportti
LisätiedotHYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013
HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia
LisätiedotKESKUSTAN JA ROUTION PALVELUALUEIDEN HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTI LOHJAN TERVEYSKESKUS. Keskustan terveysasema
2011-2012 KESKUSTAN JA ROUTION PALVELUALUEIDEN HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTI LOHJAN TERVEYSKESKUS Keskustan terveysasema 2011-2012 LOHJAN TERVEYSKESKUKSEN KESKUSTAN JA ROUTION HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTIN LOPPURAPORTTI
LisätiedotHAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.
Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)
LisätiedotOlkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa
Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset
LisätiedotJoustava-klinikka malli suun terveydenhuollossa
Joustava-klinikka malli suun terveydenhuollossa Suun terveydenhuollon resurssit ja kehitystoimet saatavuuden parantamiseksi, Rovaniemen kaupunki vs. ylihammaslääkäri Eeva-Riitta Ylikärppä Taustaa 2002
LisätiedotJIK-RTG STRATEGIA 2013-2014 TULOSKORTTI 30.5.2013 ASIAKAS KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPIDE MITTARI VASTUUTAHO
JIK-RTG STRATEGIA 2013-2014 TULOSKORTTI 30.5.2013 ASIAKAS PALVELUIDEN LAATU JA SAATAVUUS kuvausten järjestäminen poikkeustilanteissa; käytäntö, sijaisen hankkiminen lähipalvelu tutkimuksiin ajanvarauksella
LisätiedotHelsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2)
HYVÄ POTKU 8. KEHITTÄMISTYÖN RAPORTOINTI Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2) Hoitolaryhmä 2:een kuuluvat
LisätiedotPalvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012
Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012 Utajärven kunta Hyvinvointia ihmistä lähellä Sisältö 1 Järjestämissopimusten toimeenpano palvelualoittain... 3 1.1 Perhepalvelut...
LisätiedotMÄNTYNUMMEN TERVEYSASEMAN
2011-2012 MÄNTYNUMMEN TERVEYSASEMAN HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTI LOHJAN TERVEYSKESKUS Mäntynummen terveysasema 2011-2012 LOHJAN TERVEYSKESKUKSEN MÄNTYNUMMEN TERVEYSASEMAN HYVÄVASTAANOTTOHANKEEN LOPPURAPORTTI
LisätiedotAsiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,
Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op
LisätiedotPerusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010. Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto
Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveydenhuollon suunta kyselytutkimus 2010 Sähköisen kyselyn toteuttivat Nordic Healthcare Group
LisätiedotYlä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6
Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja levittäminen PAINOPISTEALUE TAVOITE TOIMINTATAPA AIKATAULU VASTUUHENKILÖT/ TOIMIJAT Päätöksenteon tuki
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
LisätiedotPalvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015
Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito
LisätiedotLÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen
LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa
LisätiedotParaisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen
LisätiedotKiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014
Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma
LisätiedotSirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.
Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan
LisätiedotPitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana
Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Outi Pohjola Ylilääkäri, avovastaanotto Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vs palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut
LisätiedotKansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta
Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016
LisätiedotHyvä vastaanotto Bra Mottagning
Hyvä vastaanotto Bra Mottagning Rajakylän terveysasema 2012-2015 LOPPURAPORTTI Työryhmä: Arponen Jesse, tkl Kahelin Hilkka, lh Kaupinmäki Eija, tkl Karppinen Pirjo, sh Karppinen Anita, th Ollila Virpi,
LisätiedotTämän hetkisen arvion mukaan talousarvio on ylittymässä noin 1 058 300, josta erikoissairaanhoidon osuus on 670 000.
1 PERUSTURVALAUTAKUNTA Yleistä perusturvan taloudesta ajalta 1-4/2016: Perusturvan toimintakulut 1-4/2016 ovat 8 193 995 (käyttö 102,6%) ja toimintakulujen ylitys 208 325. Ylitystä selittää suurimmaksi
LisätiedotKansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke
Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotHYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011
HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen
LisätiedotMITÄ MIELTÄ ASIAKKAAT TERVEYSKESKUSTEN VASTAANOTTOPALVELUISTA
MITÄ MIELTÄ ASIAKKAAT TERVEYSKESKUSTEN VASTAANOTTOPALVELUISTA Asiakkaat ja sote: kohtaamisten kehässä 7.2.2019 KANSALLISTEN ASIAKASPALAUTEKYSELYJEN HYÖDYT THL-kyselyt: terveyskeskusten vastaanotot, hammashoitolat,
LisätiedotAiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen
LisätiedotNeuvolan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset toiminnan kehittämisen perustana
Neuvolan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset toiminnan kehittämisen perustana Salla Sainio, kehittämispäällikkö, THL Eija Luoto, projektipäällikkö, THL Kansalliset asiakaspalautekyselyt Mitä ovat kansalliset
LisätiedotTyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen
Kaupunginhallitus 400 26.10.2015 Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen 1591/06.00.00/2015 KHALL 26.10.2015 400 Palvelusopimus Uudenkaupungin
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotKuinka käytät Lieksan terveyskeskuksen poliklinikan palveluita?
Kuinka käytät Lieksan terveyskeskuksen poliklinikan palveluita? Päivystys Aika päivystykseen varataan aina ensisijaisesti puhelimitse. Hoidon tarpeen arvioinnin suorittaa aina sairaanhoitaja, joka ohjaa
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO -SUUN TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET-
HYVÄ VASTAANOTTO -SUUN TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET- SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTILANNE 5 3 TAVOITTEET 6 4 MITTAUKSET 6 4.1 Tasapainolaskuri 6 4.2 Tulokset tasapainolaskurista 6 4.3 Muuta
LisätiedotHYVÄ POTKU -SUUN TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET-
HYVÄ POTKU -SUUN TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET- SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTILANNE 5 3 TAVOITTEET 5 4 MITTAUKSET 6 4.1 Tasapainolaskuri 6 4.2 Tulokset tasapainolaskurista 6 4.3 Muuta mittauksista
LisätiedotParaisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO
Sosiaali- ja terveyslautakunta Katariina Korhonen HÄLSOVÅRD / Förändr.budget /Muutettu talousarvio Förverkligat / Prognos / Social- och hälsovårdsnämnden Käyttö % Ennuste Sosiaali- ja terveyslautakunta
LisätiedotRIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA
RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA Perusturvalautakunta 25.11.2014 ( 111): Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on käsitellyt Riihimäen
LisätiedotAvoHILMOn käsite- ja luokituskysymyksiä
AvoHILMOn käsite- ja luokituskysymyksiä 26.10.2010 26.10.2010 Pirjo Tuomola 1 AvoHILMO-luokitusten ylläpito ja kehittäminen AvoHILMOssa käytettävistä luokituksista ja niiden kehittämisestä vastaa pth avohoidon
LisätiedotKysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat
Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Valitse terveysasema, jolla työskentelet Seutu I 9 50,00% Seutu II 3 16,67% Seutu III
LisätiedotVäitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)
1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015
LisätiedotRanuan terveyskeskuksen vastaanoton toiminnan kehittäminen. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso syksy 2010
Ranuan terveyskeskuksen vastaanoton toiminnan kehittäminen PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso syksy 2010 Terveydenhoitaja Marjatta Pernu ja suunnittelija Jaana Kupulisoja 30.10.2010 Sisällysluettelo
LisätiedotKESKI-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYS LAUTAKUNTA JA HELLI LIIKELAITOS
KESKI-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYS LAUTAKUNTA JA HELLI LIIKELAITOS Johtokunta Johtaja Airi Turunen Hallintopäällikkö vs. Marja Havukainen Johtava lääkäri Vastaava hammaslääkäri
LisätiedotKohti liikunnan saumatonta palveluketjua
Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Oulu 26.1.2016 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvontaprosessin
LisätiedotLEAN SIILAISEN SAIRAALASSA. Päivi Hokkanen, kotiutushoitaja VASKO-TIIMI, LEAN RYHMÄ Siilaisen sairaala Kartanotie 10, 80230 Joensuu
LEAN SIILAISEN SAIRAALASSA Päivi Hokkanen, kotiutushoitaja VASKO-TIIMI, LEAN RYHMÄ Siilaisen sairaala Kartanotie 10, 80230 Joensuu 1 LEAN PROJEKTI SIILAISEN TK-SAIRAALASSA LEAN-koulutus toukokuussa 2014
Lisätiedot