Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia)

Transkriptio

1 Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä Kymenlaakso

2 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin hankealueen terveyskeskusten poliklinikoilla ja erikoissairaanhoidon ensiavussa Potilas aineisto kerättiin huhtikuussa 2011 Hoitohenkilökunta puhallutti kaikki yli 13 vuotiaat tapaturmapotilaat ja heille tehtiin AUDIT C kysely, ja vain niille joiden kunto sen salli Henkilökunta täytti kaavakkeen jossa em. tietojen lisäksi kysyttiin mm. tulosyytä, ikää ja sukupuolta Anne Heikkilä 2

3 Potilas aineisto osio: Aineistoa saatiin kerättyä kaikkiaan 153 potilaalta Erikoissairaanhoito 98 potilastapausta (64 %) Perusterveydenhuolto 55 potilastapausta (36 %) seitsemässä toimipisteessä Sukupuolijakauma: potilaista 64 % oli miehiä, 36 % oli naisia Anne Heikkilä 3

4 Potilas aineisto osio: AUDIT C kysely tehtiin 90 potilaalle, 63 ei tehty (syynä suurimmassa osassa liiallinen juopumus) Puhallutus tehtiin 152 potilaalle, yhtä ei puhallutettu Puhallutus tuloksia: Nollapuhallutus 67,1 % erikoissairaanhoidossa (56,7 %) perusterveydenhuollossa (85,5 %) Anne Heikkilä 4

5 Potilas aineisto osio: Promille puhallutukset yhteensä 32,9 % erikoissairaanhoidossa 43,3 % (78,5 % miehiä ja 21,5 % naisia) Perusterveydenhuollossa 14,5 % Yleisimmin puhallutustulos oli 2 2,5 promillea Iältään päihtynyt potilas oli yleisemmin vuotias, eli työikäinen Anne Heikkilä 5

6 Potilas aineisto osio: Yleisimmät tapaturmatyypit olivat kaatumiset, josta 63 % oli päihtyneenä, sekä pahoinpitelyt, joista kaikki oli päihtyneenä Yleisimmin Audit kyselyn pisteet olivat 1 4 (max. 12 pistettä) Intoxikaatioita (myrkytyksiä) oli 8, joista 5 oli päihtyneenä ja 3 alaikäistä jotka olivat ottaneet ainoastaan lääkkeitä Anne Heikkilä 6

7 Pohdintaa tuloksista Päihtyneiden potilaiden määrä perusterveydenhuollossa näyttää olevan marginaalinen Erikoissairaanhoidossa todellinen tapaturmapotilaiden määrä oli seurantajakson aikana kolminkertainen saatuun materiaaliin verrattuna Motivaatio potilaiden alkoholin käytön kartoittamiseen? Anne Heikkilä 7

8 Henkilökunnan asennoitumista päihdepotilaita kohtaan sekä päihdeosaamista kartoittava kysely suoritettiin hankealueen toimipisteissä sekä Pohjois Kymenlaakson erikoissairaanhoidon yksikössä Kysely suoritettiin touko kesäkuussa 2011 Kyselyjä lähetettiin 123, kyselyyn vastasi 80 henkilöä Anne Heikkilä 8

9 Vastaajista 11,4 % oli miehiä ja 88,6 % naisia 80% vastaajista oli sairaanhoitajia, 4 % terveydenhoitajia 6 % lähihoitajia 7,5 % jokin muu ammatti (lääkintävahtimestari) Vastaajien keski ikä oli 44 vuotta ja ammatissa toimimisen aika keskimäärin 17 vuotta Anne Heikkilä 9

10 Vastaajista 52,5 % toimi erikoissairaanhoidossa ja 47,5 % perusterveydenhuollossa Erikoissairaanhoidon työntekijöistä 100 % kohtaa päihtyneitä asiakkaita erittäin tai melko usein Perusterveydenhuollossa 40 % kohtaa päihtyneitä asiakkaita erittäin tai melko usein Anne Heikkilä 10

11 Erikoissairaanhoidossa työskentelevistä 99% koki, että alkoholi on usein osasyynä potilaan hoitoon hakeutumiseen Perusterveydenhuollossa tätä mieltä oli 17 % Kysymys: onko niin, että päihtyneitä hakeutuu enemmin erikoissairaanhoidon piiriin? Anne Heikkilä 11

12 Erikoissairaanhoidossa vain 40 % hoitajista kokee mielekkääksi kysyä asiakkaan alkoholin kulutuksesta ja juomatavoista yli 50 % ei koe mielekkääksi kysyä asiakkaan alkoholin kulutuksesta Perusterveydenhuollossa vastaavat prosentit 60 % yli 30 % ei kokenut mielekkääksi

13 22 % erikoissairaanhoidon henkilökunnasta kokee että alkoholinkäytöstä kysyminen on ihmisen yksityisasioihin puuttumista, perusterveydenhuollossa vastaava prosentti oli 14,5 % Anne Heikkilä 13

14 Erikoissairaanhoidossa työskentelevistä henkilöistä 30 % ei tunne mini interventio termiä perusterveydenhuollossa termiä ei tuntenut 10 %

15 n. 68 % erikoissairaanhoidon henkilökunnasta kokee osaavansa ottaa päihdeongelman puheeksi, perusterveydenhuollossa 45 %

16 Erikoissairaanhoidossa vain 27 % uskoo pystyvänsä vaikuttamaan potilaiden juomiseen perusterveydenhuollossa vastaava prosentti 50 % Anne Heikkilä 16

17 73 % erikoissairaanhoidon vastaajista ei uskonut mini intervention vaikuttavan potilaan juomakäyttäytymiseen Perusterveydenhuollossa vastaavat prosentit ovat 50 % Kysymys: Otetaanko puheeksi jos ei uskota siitä olevan hyötyä?

18 21 % perusterveydenhuollon vastaajista kertoo potilaan suhtautuvan kielteisesti alkoholinkäytön puheeksi ottoon, erikoissairaanhoidossa 27 % Anne Heikkilä 18

19 92 % erikoissairaanhoidon vastaajista koki, että alkoholin suurkuluttajat käyttävät terveyspalveluja enemmin kuin muut potilaat, perusterveydenhuollossa 55 %

20 alustavaa tietoa.. Erikoissairaanhoidon henkilökunnasta 28,6 % kertoo, että ei käyttänyt AUDIT C lomaketta seurantajakson aikana, vastaavasti terveysasemilla kaikki vastaajat kertoivat käyttäneensä lomaketta seurantajaksolla Puhallutusta oli harrastettu aktiivisemmin molemmissa paikoissa, vain 5% erikoissairaanhoidon vastaajista ei puhalluttanut seurantajakson aikana

21 42% erikoissairaanhoidon vastaajista koki, että alkoholiongelmaisten tunnistaminen ei sovellu ensiavun toimenkuvaan, perusterveydenhuollossa vastaava luku oli 14% 45% erikoissairaanhoidon vastaajista koki, että alkoholi ongelmaisen jatkohoitoon ohjaaminen ei sovellu toimenkuvaan, perusterveydenhuollossa vastaava luku oli 38%

22 58 % perusterveydenhuollon vastaajista ja 42% erikoissairaanhoidon vastaajista on sitä mieltä, että toimipaikalla ei ole sovittu yhteisistä toimintatavoista päihdeasiakkaan kohtaamisessa

23 Asiakkaiden suhtautuminen puhalluttamiseen lähes poikkeuksetta positiivista tai neutraalia, ainoastaan erikoissairaanhoidon vastaajista 5% koki, että asiakas suhtautui kielteisesti Samansuuntaisia vastauksia oli AUDIT C kyselyyn vastaamisesta. 10% erikoissairaanhoidon ja 7% perusterveydenhuollon vastaajista koki, että asiakkat suhtautuvat kielteisesti

24 Pohdintaa Näyttää siltä, että mitä enemmin tapaa päihtyneitä potilaita, sitä negatiivisempi suhtautuminen päihteiden käyttäjiin on Onko perusterveydenhuollossa työskentelevillä kokonaisvaltaisempi hoitotyön ote? ihminen nähdään kokonaisuutena Kiirettä esitetään syyksi, miksi päihteidenkäytön puheeksi ottoa ei haluta erikoissairaanhoitoon Anne Heikkilä 24

25 Mutta kuitenkin.. vain n. alle 30% riskikäyttäjistä tunnistetaan! Eniten päivystyspisteissä (> 50 %) traumat, myrkytykset... Perusterveydenhuolto ja työterveys (20 30 %) verenpaine, vatsavaivat, unihäiriöt, masennus, väsymys, sairaslomat

26 Psykiatria (n. 30 %) depressio, ahdistuneisuus, unihäiriöt, delirium Kirurgia (n. 20 %) haimatulehdukset, maksan toimintahäiriöt, traumat Sisätaudit (n. 10 %) verenpaine, rytmihäiriöt, metabolinen oireyhtymä Neurologia (n. 10 %) aivoverenvuodot

27 Kiitos! Anne Heikkilä 27