VARKAUDEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2OO9 TALOUSS UNNITELMA

Transkriptio

1 VARKAUDE KAUPUK TALOUSARVO 2OO9 TALOUSS UTELMA Hyvdksytty kv

2 K'M TA.CX.JSARVO A -SW YLHSFER,JELUT KAvm0rlnlssa TOMEL B Mzu A TTXMET C TOME, B OME A T*ltil 2 tcltlvl Tfilrnltbct tstte TlmiMurt Tcnminnhh T.Tfr Ernb.l frfurd. \rh l.16 M Vrnbrba bhhilt Tbhtrfrb V lmilt Vddmrdd ALVU&ldryatil lcymt nahhmlcjr-efrd l(dliltd r,tllrdrcitgukf l(g&cmd Lfrrf ddtund SurtUmpbt Srnl&ndjatild Tlftrfihht hisbaunrffi Vrartcrubc nahjcnru b T[tuldrty&hillllnl tjlndb thhd$crt hllhhvmrstcamrbr Rfuitsqudca htrsbiftihin tt$tildu*nqtyunm.latdtlhqtt el&rdnstc PhlldldsEmiOcalsry$figqe ntfif n Ftrtr n bilb Ptttlaihdsbn aitntcn lissjg Lybilutdm ldndc lit$natefunp Tffipl malerubf UTTEET

3 SSÄLLYSLUETTELO Sivut YLEE TALOUDELLE TLAE 2 KUTATALOUS VUOSA TASAPAOTTAVA TALOUSSUUTELMA JA TOMEPDEOHJELMA KAUPUG TALOUS 5 VARKAUDE VÄESTÖ JA TYÖLLSYYS 5-7 TALOUSARVO 2009 JA TALOUSSUTELMA LAUTAKUTE TALOUSARVOT PERUSTELUEE / KÄYTTÖTALOUS 18 Yleishallint Ssiaali- ja terveystimi Sivistystimi Tekninen timi Vesihult Jätehult ESTETTYJE VESTOTE PERUSTELUT VESTOT TALOUSARVO 2009 LAUTAKUTTA / TOMALOTTA KÄYTTÖTALOUDE TALOUSARVORAKEE RAHOTUSERÄT RAHOTUSLASKELMA 123 PALVELUSTRATEGA HEKLÖSTÖSUUTELMA SUUTELMAPOSTOJE PERUSTEET 127 SOSALO TYÖTERVEYS LKELATOS KOSERYHTESÖT PÖYTÄKRJAOTE / TALOUSARVO 2009 JA TALOUSSUUTELMA

4 2 YLEE TALOUDELLE TLAE Taluden kasvu li vielä viime vunna npeaa eli ennakktietjen mukaan 4,5 %. Krkeasuhdanne n taittunut ja taluskasvu n tänä vunna npeasti hidastumassa. Ennustelaitsten el-syyskuussa julkaistut arvit kuluvan vuden tutannn kasvusta vat 2 3 %. Vudelle 2009 ennustetaan yleisesti alle kahden prsentin tutannn kasvua. Kansainväliseen taluteen liittyvien riskien tteutuminen vi jhtaa viennin hidastumisen ja rahitusmarkkiniden häiriöiden jhdsta kansantalutemme ennustettua heikmpaankin kehitykseen. Vunna 2008 kuluttajahintjen arviidaan khavan yli neljä prsenttia. Etenkin ruuan ja plttaineiden hinnat vat nusseet npeasti. Myös ktimaiset kustannuspaineet vat purkautuneet, mihin saltaan vat vaikuttaneet aiempia vusia suuremmat palkkjen krtukset. Ensi vunna inflaatin arviidaan hidastuvan muun muassa tuntihintjen nusun vaimentumisen sekä elintarvikkeiden arvnlisävern alentamisen jhdsta. Palkkjen spimuskrtukset vat ensi vunna maltillisemmat kuin tänä vunna ja myös palkkaliukumat jäänevät vähäisemmiksi suhdannetilanteen jhdsta. (lähde: Sumen Kuntaliitt/Kuntatalus 3/2008 syyskuu) KUTATALOUS VUOSA Kuntien taluden neljännesvusitilastn mukaan kuntien timintament kasvivat kuluvan vuden ensimmäisellä vusipulisklla peräti kahdeksan prsenttia verrattuna edellisen vuden vastaavaan ajanjaksn. Kunta-alalla viime vuden lppupulella saavutetut neuvttelutulkset virka- ja työehtspimuksista vat npeuttaneet merkittävästi kunta-alan palkkasumman kasvua vuden 2007 viimeisestä vusineljänneksestä alkaen. Vuden 2007 kunta-alan palkkasumma kasvi ennakktietjen mukaan 4,2 %. Spimuskrtusten tasn ja ajituksen hella mm. liukumat ja työpanksen muutkset vaikuttavat siihen, miten paljn kunta-alan palkkasumma tänä ja ensi vunna kasvaa. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma n lisääntynyt alkuvunna lähes seitsemän prsentin vusivauhtia. Kk vunna palkkasumma kasvanee yli kuusi prsenttia. Kunta-alan ansitasindeksi khaa tänä vunna keskimäärin 5,3 %. Ensi vunna palkkasumman kasvuvauhti hidastuu spimuskrtusten jhdsta. Ansitasindeksi khnnee kuitenkin 3,7 prsenttia ensi vunna. Kunta-alan palkkasumman arviidaan kasvavan myös henkilöstön lukumäärän lisäyksen sekä rakennemuutsten jhdsta. Kunta-alan kustannustas khaa tänä vunna melk npeasti verrattuna viime vusien kehitykseen. Esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna keskimääräinen vutuinen khaminen n llut vusina nin klmen prsentin lukkaa. Tänä vunna kustannustasn arviidaan nusevan 4,7 %. Ensi vunna peruspalvelujen hintaindeksin ennustetaan khavan 3,2 %. Kuntien vertuljen kehitys Kunnallisvern tilitykset vat khnneet kuluvan vuden tammi-elkuussa lähes seitsemän prsenttia. peaa kasvua selittää muun muassa yleisen taludellisen timeliaisuuden jatkuminen vilkkaana, mikä n näkynyt sekä yritysten hyvänä tulskehityksenä että työllisyyden paranemisena. Kk kansantaluden

5 3 palkkasumma n kasvanut ennakktietjen mukaan tämän vuden tammiheinäkuussa kahdeksan prsenttia verrattuna edellisen vuden vastaavaan jaksn. Kunnallisvern tilitykset vat tänä vunna lähes 15 miljardia eura ja suhteellinen kasvu edellisestä vudesta n 7 %. Ensi vunna kunnallisvern tilitykset lisääntyvät klmisen prsenttia. Ansituljen nimellinen kasvu jatkuu kylläkin suhteellisen ripeänä eli 5½ %, mutta kunnallisvertuksessa tteuttavat verkevennykset vähentävät kunnallisvern tutta nin 374 miljnaa eura. Eläketuljen vertusta kevennetään kunnallisvertuksen eläketulvähennystä krttamalla, minkä arviidaan vähentävän kuntien vertulja ensi vunna 131 miljnaa eura. Valtinvertuksen ansitulvähennys kumtaan ja tilalle ehdtetaan käyttöön tettavaksi uusi työtulvähennys. Vähennys tehdään ensisijaisesti valtin versta. Js valtin ver ei riitä vähennyksen tekemiseen, lput vähennetään muilta vernsaajilta. Kuntien ensi vuden vertuttmenetyksiksi arviidaan 236 miljnaa eura. Vertulmuutksia kunnille aiheuttavat lisäksi mm. ktitalusvähennyksen nstaminen (arvina 24 miljnan eurn menetys) sekä matkakuluvähennyksen mavastuun nusu (arvina 17 miljnan eurn lisäys vertulihin). ämä yhteensä yllämainitut 374 miljnan eurn vertulmenetykset vunna 2009 kmpensidaan kunnille ssiaali- ja terveydenhulln valtinsuusprsenttia krttamalla. Kuntien yhteisövern tilitykset vat tänä vunna arvin mukaan runsaat 1,6 miljardia eura. Yhteisövern tilitysten arviidaan alenevan jnkin verran ensi vunna suhdanteiden heikentyessä. Kiinteistövern tilitysten määräksi vunna 2008 arviidaan 890 miljnaa eura. Kiinteistövern tutt lisääntynee ensi vunna viitisen prsenttia ja tilitykset vat 930 miljnaa eura. Kuntien vertuljen tilitykset vat tänä vunna yhteensä lähes 17,5 miljardia eura. Ensi vunna tilitykset vat nin 18 miljardia eura. Valtin talusarviesitys 2009 Maan hallitus n julkistanut ehdtuksensa valtin vuden 2009 talusarviesitykseksi ja antanut sen eduskunnalle. Kuntataluden kehysarvita n jssain määrin heikennetty viime keväänä peruspalveluhjelmassa esitetystä. Kuntien vusikate kuitenkin vahvistuisi arviin vielä vunna 2009, jnka jälkeen kuntatalus alkaisi uudelleen heiketä. Kuntien välisten erjen arviidaan pysyvän suurina. Ensi vuden valtin talusarviesityksessä kuntien valtinsuudet nusevat runsaasti, arvilta 684 miljnaa eura. Kuntien rahitusasema ei tästä jhtuen kuitenkaan käytännössä parane, kska kyse n kustannustasn nusun ja tulvertuksen keventämiseen (374 milj.e) liittyvien vermenetysten kmpensimisesta. Erityisesti ssiaali- ja terveydenhulln valtinsuudet kasvavat sen vuksi, että kuntien vermenetykset kmpensidaan nstamalla ssiaali- ja terveydenhulln valtinsuuksia.

6 4 Talusennusteita n aivan viime viikkina tarkistettu edelleen alaspäin ja taantumaan ajautumista pidetään laajalti tdennäköisenä. Taluden käänne saattaa myös lla varsin jyrkkä maailmanlaajuisen luttlaman ja finanssikriisin rantautuessa Sumeenkin. Suhdannekäänteen syvyys ja kest vat mnelta vielä epävarmjen arviiden varassa. Vientitellisuuteemme rakennengelmat yhdistettynä rahitusmarkkiniden turbulenssiin aiheuttaa speutumisvaiheen, jnka kesta n tällä hetkellä mahdtn arviida. Tässä tilanteessa n syytä erityiseen malttiin ja varvaisuuteen. Ottaen humin vimassa leva krkea palkkaspimus ja ikääntymisen aiheuttamat menpaineet, tulisi kunnissa nyt välttää kaikin keinin kaikkia menja lisääviä timenpiteitä. Valtivarainministeriön ennusteen mukaan kuntien tuljen ja menjen ristiriita n kärjistymässä taluskehityksen hidastuessa ennakitua vimakkaammin, tilanne uhkaa vain vaikeutua. (lähde: Sumen Kuntaliitt/Kuntatalus 3/2008 syyskuu) TASAPAOTTAVA TALOUSSUUTELMA JA TOMEPDEOHJELMA Kunnan talussuunnitelman n ltava tasapainssa tai ylijäämäinen enintään neljän vuden pituisena suunnittelukautena, js talusarvin laatimisvunna taseeseen ei arviida kertyvän ylijäämää. Lakiin n tettu erityissäännös talutta tasapainttavasta timenpidehjelmasta. Säännös kskee kuntaa, jlla n kattamatnta alijäämää taseessa erityisen suuri määrä ja jka ei saa taseen alijäämää katetuksi talussuunnitelmassa. Timenpidehjelma khdistuu taseeseen j kertyneen alijäämän kattamiseksi. Timenpidehjelman laatimisesta riippumatta talussuunnitelma n laadittava tasapainiseksi tai ylijäämäiseksi, js kunnalla n kertynyttä alijäämää. Valtuustn n hyväksyttävä timenpidehjelma talussuunnitelman yhteydessä. Timenpidehjelma vi lla myös erillinen valtuustn hyväksymä asiakirja. Timenpidehjelma vidaan hyväksyä myös sana talussuunnitelmaa. valtuust päättää timenpidehjelman keststa, jka vi lla nelivutista talussuunnitelmaa pitempi. Usealle vudelle ulttuva timenpidehjelma tarkistetaan ja hyväksytään vusittain talusarvin ja suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Kaupunginvaltuust n hyväksynyt palvelustrategian (taluden tasapaintushjelman). Palvelustrategia n sekä strateginen suunnitelma talussuunnittelukaudelle että kattamattman alijäämän kattamissuunnitelma vusille Alijäämän kattaminen vusina n sittautunut mahdttmaksi, kska vertulennusteita n juduttu pienentämään humattavasti aikaisempaan suunnitelmaan verrattuna. Tämän talussuunnitelman kanssa yhtäaikaisesti esitetään hyväksyttäväksi tarkistettu palvelustrategia ja timenpidehjelma vusille Palvelustrategia ja siihen kuuluva henkilöstösuunnitelma (erillinen liite).

7 5 KAUPUG TALOUS Kaupungin taluden tunnusluvut vat heikentyneet lennaisesti vudesta 2003 alkaen. Vusien heikk tilikauden tuls n kasvattanut kumulatiivisen alijäämän 15,3 milj. eurksi. Vuden 2008 tuls mudstunee ennakitua paremmaksi ja näin llen kumulatiivinen alijäämä vähenee n. 0,5 milj. eurlla. Kaupungin lainamäärä n suuri (2 455 e/asukas). Psitiivista n, että lainamäärä n lähtenyt laskuun vudesta 2006 alkaen. Timintakatteen lisäys vuteen 2009 verrattuna vuden 2008 talusarvin n 1,2 % ja tilinpäätösennusteeseen nähden 0,4 %. Kasvu n humattavasti vähäisempi kuin kunnissa keskimäärin. Vakituisen henkilöstön määrä n vähentynyt vunna :llä ja kuluvana vunna 47 ( tilanne). Varkauden kaupungin taludellinen tilanne n edelleen heikk. s. heikn taludellisen aseman kuntien tunnusmerkeistä tteutuvat Varkaudessa vielä seuraavat: - tulverprsentti vähintään 0,5 prsenttiyksikköä krkeampi kuin kaikkien kuntien paintettu keskimääräinen tulverprsentti - lainamäärä asukasta khti ylittää kaikkien kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prsentilla - kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus n vähintään 50 %. VARKAUDE VÄESTÖ JA TYÖLLSYYS Väestö Varkauden väkiluku n laskenut viimeisen kymmenen vuden aikana keskimäärin nin 200 henkilöä vusittain. Kaupungin asukasluku vuden 2007/2008 vaihteessa li henkeä. Vuden 2008 syyskuun lppuun mennessä n asukasmäärä ennakktietjen mukaan vähentynyt 179 henkeä. Edellisen vuden tammi-syyskuuhun verrattuna väestön vähenemä n nyt pienempi, sillä sillin väestön kknaismuuts li 226 henkilöä. Väestöennusteen mukaan Varkauden väestömäärä vähenee 1312 asukkaalla vuteen 2014 mennessä. Väestön määrän kehitystä ja väestön jakautumista eri ikäryhmiin n kuvattu seuraavasti:

8 6 Väestömäärän kehitys Väestön kehitys ikäryhmittäin Varkauden väestön ikärakenne 2007 ja ennuste v väestö v v v v v v v v v v v v v. 85 v. -

9 7 Työllisyysasteen kehitys Varkauden seudulla työttömyysaste li työvima- ja elinkeinkeskuksen mukaan syyskuussa 10,3 %. Phjis-Savn työttömyysaste li 8,6 % ja kk maan työttömyysaste li 7,0 %. Työttömyysaste n laskenut Varkauden seudulla 0,1 prsenttiyksikköä ja Phjis-Savssa 0,2 prsenttiyksikköä viime vuden vastaavaan ajankhtaan verrattuna. Varkauden työttömyysaste li syyskuussa 11,3 %. Työttömyysaste n säilynyt samana edellisvuden syyskuuhun verrattuna. Työttömiä työnhakijita li Varkaudessa kuluvan vuden syyskuussa 1188 henkilöä (v. 2007; 1224). Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuden työttömänä lleita li syyskuussa 271 henkilöä (v. 2007; 246). Alle 25-vutiaita li työttömänä syyskuun lpussa 132 henkilöä (v. 2007; 128). Työttömyysasteen kehitys prsentti Varkaus 19,2 17,2 16, ,4 14,7 13,8 12,8 12,3 11,3 Phjis-Sav 17, ,1 14,1 13,4 13,2 12,6 11,3 10,1 8,6 Varkaus Phjis-Sav

10 8 TALOUSARVO 2009 JA TALOUSSUTELMA Käyttösuunnitelma Käyttösuunnitelmalla tarkitetaan tarkempaa käyttötaluden erittelyä timielimen alaisista timinnista. Mikäli lpullinen talusarvi n muuttunut siitä, mitä lautakunnat vat esittäneet, n kunkin lautakunnan laadittava uudelleen käyttösuunnitelmansa. Käyttösuunnitelmat tulee timittaa viimeistään rahatimistn, jssa niiden phjalta tehdään kirjanpitn tilien avaus. Organisaatirakenteiden muutsten vuksi judutaan tekemään määrärahatarkistuksia myös timialjen kesken. Kaupunginhallitus päättää em. määrärahamuutkset. Talusarvin täytäntöönpanmääräykset Talusarvin sitvuus Kuntalaki ja kaupungin talussääntö ja muut taludesta annetut hjeet velvittavat hitamaan kaupungin talutta hyväksytyn talusarvin puitteissa. Hulehtiessaan man timielimensä tehtävistä ja kehittämisestä, kaikkien lautakuntien sekä virastjen/laitsten vastaavien ja kk henkilöstön tulee yhdessä lla selvillä timintjensa vaikutuksesta paitsi man hallintkuntansa myös kk kaupungin kknaistaluteen. Timielimen/palvelualueen/palveluyksikön vastuussa levien henkilöiden tulee tuntea man alueensa talusarvi ja sen timinnalliset tavitteet. Heidän n ltava tietisia määrärahjen määrästä ja riittävyydestä ennen niiden käyttämistä. Hallintkuntien edellytetään pysyvän valtuustn vahvistamassa talusarvissa. Talusarvin tteutumista seurataan raprtinnilla, jta tteutetaan kk kaupunkia kskevalla taslla (knsernitas), lautakuntataslla ja palvelualuetaslla. Raprtintivelvllisuus khdistuu taludellisen tulksen seurantaan sekä timinnallisten tavitteiden seurantaan. Raprtintijakst vat tammi-huhtikuu, tammi-elkuu ja tammi-julukuu (alustava tilinpäätösennuste). Virastpäälliköt vastaavat malta saltaan man timielimen/palvelualueiden sisällä tteutettavasta raprtinnista. Virastpäälliköt raprtivat lautakuntaa talusarvin tteutumisesta palvelualuetaslla kuukausittain. Virastpäälliköiden n infrmitava kaupunginhallitusta säännöllisesti jka tinen kuukausi talusarviin tteutumisesta ja välittömästi, js näyttää että talusarvi ei tteudu suunnitellulla tavalla. Kaupunginvaltuustn nähden sitvat vat: 1. Käyttötaludessa timialakhtainen tilikauden tuls (tuls suunnitelmanmukaisten pistjen jälkeen). 2. Talusarvin sitviksi merkityt tavitteet (sitvat timinnalliset tavitteet) ja tunnusluvut (sitvat tunnusluvut). 3. Rahitussassa kustannuspaikka. 4. nvestintisassa sitvuus n taseryhmittäin: maa- ja vesialueet, rakennukset, kiinteät rakenteet ja laitteet, sakkeet ja suudet. Taseryhmän kneet ja kalusteet sitvuus n hankekhtainen. nvestintisassa kk talussuunnitelmankauden määräraha n sitva.

11 9 5. Lainantssa ja antlainissa kk talussuunnitelmakauden nettlainantt / nettlainanant n sitva. Timialakhtainen sitvuus: 6. Lautakunnan n viimeistään käyttösuunnitelman vahvistamisen yhteydessä määriteltävä timialaa sitva tas käyttötaludessa. Se vi lla jk vastuualueen, palvelualueen, palveluyksikön tai kustannuspaikan tilikauden tuls, Lainantta ja lainjen lyhennyksiä kskeva sitvuus: Kaupunginjhtajalla n ikeus ttaa lainaa kaupungille määrä, jnka puitteissa kaupungin nettlainantt pysyy tämän talusarvin edellyttämässä määrässä. Päätös kskee - lainan ennenaikaista takaisinmaksua ja lainaehtjen muuttamista talusarvissa levien määrärahjen ja tularviiden puitteissa - talusarvilainaa, jnka laina-aika n vähintään yksi vusi ja enintään 30 vutta - talusarvilainaa, jnka nimelliskrk lainantthetkellä saa lla enintään 10 % - talusarvilainaa, jnka emissikurssin ja nimelliskurssin perusteella laskettava efektiivinen krkprsentti saa lla enintään 10 %. ettlainantt n sitva tas, jllin mm. lainjen knvertinti n mahdllista. Kaupunginkamreerilla n ikeus ttaa vunna 2009 tilapäislainja/kassalainja, jita saa kullinkin lla enintään 10 milj. eura. Kaikkia lautakuntia kskevia sitvia timinnallisia tavitteita ja määräyksiä Asiakaslähtöisyys timinnissa Kaikkien timintaprsessien läpikäynti n tapahduttava asiakkaan lähtökhdista. Tiljen vukraaminen Ennen uusien tiljen vukraamista n selvitettävä mien tiljen käyttömahdllisuus. Ulkpulisten tiljen vukraamiseen n haettava kaupunginhallitukselta lupa. Timitiljen käyttöä hjaa myös timitilastrategia. Valtinsuudet / talustilast Timinnasta vastaavan viranhaltijan n hulehdittava timintaan ja investinteihin saatavien valtinsuuksien hakemisesta ja ikeellisuudesta. Tämän tulee myös hulehtia siitä, että a. hallinnnalalta annettavat tiedt talustilastn vat ikeat. Edellä leva määräys kskee myös erilaisten hankerahjen hakemista. nvestinnit Mikäli investintiin n merkitty valtinsuus, n sen saaminen ehtna hankkeen alittamiselle.

12 10 nvestinteihin khdistuvat ment ja tult n mahdllisuuksien mukaan khdistettava suraan a. investinteihin. Menjen ja tuljen kierrättämistä sisäisinä erinä käyttötaluden kautta n vältettävä. nvestinteihin ei saa sisällyttää perusteettmia sisäisiä katteita. Kaikki vähintään eurn hankinnat vat investintimenja. Työluvat, jtka vat arvltaan vähintään eura, n saatettava kaupunginhallitukselle tiedksi. Tsitteiden hyväksyminen Hallintkuntien tulee ilmittaa kirjallisesti mennessä rahatimistn tsitteiden hyväksyjät ja varahyväksyjät. TULOSLASKELMAOSA Vertult Talusarvin vertulkhta kstuu kunnan tulversta, yhteisöversta ja kiinteistöversta. Verhallinnn alustavan tiedtteen mukaan Varkauden kaupungin vervuden 2007 kunnallisvern maksuunpan kasvi nin 4,7 prsenttia (v prsenttia) kun kk maan nusu li 7,6 prsenttia (v ,7 prsenttia). Kk maan kasvussa n mukana kuntien vernkrtuksista aiheutunut kasvu. Kunnallisvern tutksi vunna 2009 n arviitu 63,5 milj. e, tulverprsentti n 19,00. Vertularvissa n käytetty hyväksi Kuntaliitn vertulkehikssaan käyttämiä laskentatietja, kuitenkin siten, että ennustekehikn mukaista kasvuprsenttia n laskettu 2,2 prsentista 0 prsenttiin. Vuden 2009 yhteisövern kertymäarvi n 3,7 milj. eura. Vuden 2009 kiinteistövern tutksi n arviitu 3,3 milj. eura. Vunna 2009 Varkauden kaupungin verprsentit vat seuraavat: - tulverprsentti 19,00 - kiinteistöverprsentit yleinen kiinteistöverprsentti 0,90 vakituinen asuinrakennus 0,35 muu kuin vakituinen asuinrakennus 0,95 rakentamatn rakennuspaikka ei määritelty erikseen yleishyödyllinen yhteisö 0,00 vimalaits 2,50

13 11 TP2004 TP2005 TP2006 TP2007 KS2008 Tt 2008 TA2009 Vertult yht e %-muuts 3,5 5,8 3,1 5,1 6,4-0,6 Kunnallisver Yhteisöver Kiinteistöver Kiraver Käyttötaluden valtinsuudet Sumen Kuntaliitn Kuntatalustiedtteessa 3/2008 (syyskuu 2008) arviidaan kuntien valtinsuuksien nusevan runsaasti, arvilta 684 milj. eura. Kuntien rahitusasema ei tästä jhtuen kuitenkaan käytännössä parane, kska kyse n kustannustasn nusun ja tulvertuksen keventämiseen (374 milj. eura) liittyvien vermenetysten kmpensimisesta. Erityisesti ssiaali- ja terveyshulln valtinsuudet kasvavat sen vuksi, että kuntien vermenetykset kmpensidaan nstamalla ssiaali- ja terveyshulln valtinsuuksia. Yleinen valtinsuus Yleisen valtinsuuden perussa vunna 2008 li 29,06 eura/asukas. Vuden 2009 perussaksi arviidaan 29,68 eura/asukas sisältäen 3,9 %:n indeksitarkistuksen. Perussan perusteella lasketusta yleisen valtinsuuden määrästä vähennetään valtinsuusleikkaukset ja muut vähennykset yhteensä 21,63 /as. (valtinsuusleikkaukset 10,75 /as., eräiden tehtävien siirt valtille 3,75 /as., työmarkkinatuen siirtymäkauden vähennys 5,80 /as. ja eräiden tehtävien väliaikainen rahitus 1,33 /as.). Yleisen valtinsuuden määrää vähentävät valtille siirrettävien tehtävien kustannusvaikutukset. Valtille siirrettäviä tehtäviä vat kuluttajaneuvnta, hlhustimen edunvalvnta ja elatustuki (hallinnn suus). Työmarkkinatuen vähennys (5,80 /as.) säilyy nykyisenä sisältyen leikkauksiin (ns. siirtymäkauden vähennys). Väliaikaisilla tehtävillä tarkitetaan Kunta T-hankkeen rahittamista vielä vunna 2009 sekä viranmaisradiverkn (Virve) rahitusvajeen kattamiskustannuksia, jtka tetaan yleisestä valtinsuudesta. Ssiaali- ja terveystimen valtinsuus Ssiaali- ja terveystimen valtinsuuden määrään vaikuttavina asiina kuntakhtaisissa laskelmassa n tettu humin asukasluvun määrän muutkset, 3,9 prsentin indeksitarkistus, eräiden valtillistettavien tehtävien valtinsuutta vähentävä vaikutus, asiakasmaksujen krtusten jhdsta tehtävä vähennys valtinsuuksiin sekä arvi vudelle 2009 lisätyistä valtinsuuksista, jtka n mainittu peruspalvelubudjetissa sekä verkmpensaati, jnka suus pienentää asukaskhtaista rahitussuutta 70,92 /asukas.

14 12 Valtillistettavien tehtävien ja maksutuljen huminttaminen pienentävät valtinsuusprsenttia 0,44 % ja verkmpensaatin huminttaminen lisää prsenttia 2,34 %, jten prsentti nusee nykyisestä 32,74 %:sta 34,64 %:iin (+ 1,90 %). Valtillistettavat tehtävät vat: elatustuki lukien, ulkmaalaisten sairaanhitkustannusten krvaaminen lukien ja lasten ja nurten ikeuspsykiatristen tutkimusten krvaaminen lukien. Asukaskhtainen rahitussuus nusee nin 1,5 %. Opetus- ja kulttuuritimen valtinsuus Pääsaan petus- ja kulttuuritimen yksikköhintihin tehdään täysimääräinen indeksikrtus, jka valtin talusarviesityksen mukaan n 3,9 %. Peruspetuksen yksikköhinta sisältää 41,72 eura ryhmäkkjen pienentämiseen ja maahanmuuttajien valmistavaan kulutukseen esitetyistä valtinsuuslisäyksistä (ks. khtaa valtinsuus). Laitsten (teatterit, rkesterit ja muset) henkilötyövusien hintihin n tehty indeksikrtuksen lisäksi taskrtus, jssa yksikköhintja krtetaan lähemmäksi tdellista phjaa klmen vuden aikana. Krtukset perustuvat vuden 2006 alusta vimaan tulleeseen lainsäädäntöön. Ensimmäinen taskrtus tehtiin vudelle Tinen taskrtus tulee vudelle Henkilötyövusien hinnat indeksitarkistuksineen nusevat heisen taulukn mukaisiksi. Valtinsuus ei le kuitenkaan krvamerkitty. Kunnan asukaskhtaiseksi rahitussuudeksi n arviitu 803 /asukas. ykyinen asukaskhtainen rahitussuus (ennakk) n 772,89 eura/asukas, jten nusu lisi nin 3,9 %. Peruspalvelubudjetin mukaan petus- ja kulttuuritimen laskennalliset valtinsuudet tasauserineen kasvavat nettmääräisesti 127 milj. eura, jsta valtasa mudstuu indeksikrtuksista. Taidelaitksille suunnatut valtinsuudet nusevat yksikköhintjen krtuksen takia nin 16 milj. eura. Peruspetuksen ryhmäkkjen pienentämiseen sitetaan 16 milj. eura ja maahanmuuttajien valmentavaan kulutukseen 9,5 milj. eurn lisäykset. äillä lisäyksillä ei le vaikutusta kunnan asukaskhtaiseen rahitussuuteen. Rahitussuuteen krttavasti vaikuttaa sen sijaan ammatillisen kulutuksen ppilasmäärän kasvattaminen yli 4000 ppilaalla. Pienet valtinsuuslisäykset tulevat myös liikunnan ja nuristyön yksikköhintjen krtuksista. TP2004 TP2005 TP2006 TP2007 TA2008 Tt 2009 TA2009 Valtinsuudet yht e %-muuts 17,3 10,7 8,0 15,1 16,9 4,3 Yleinen valtinsuus Ss.- ja terveystimi Opetus- ja kulttuuritimi Harkinnanvarainen vs Vertuljen tasaus, sis valtinsuuksiin Yhdistymisavustukset Yhd. nvestinti ja kehitt.avustus 1 682

15 LAUTAKU T E TALOUSARVOT PERUSTELU EE / KAYTTOTALOUS Yleishallint Ssiaal i- ja terveystim i Sivistystimi Tekninen timi Vesihult Jdtehult g3-84

16 13 Timintakate Timintakate sittaa paljnk timintamenista jää katettavaksi vertulilla, käyttötaluden valtinsuuksilla ja rahitustulilla. Kaupunginhallituksen kesäkuussa hyväksymässä talusarviraamissa asetettiin lautakuntien timintakatteen tavitteeksi 95,5 milj. eura. Tänä vunna elkuun savusikatsauksen perusteella arviidaan timintakatteen levan 95,9 milj. eura. Talusarvissa vudelle 2009 timintakate n 95,5 milj. eura, missä n vähennystä kuluvan vuden tteutumaennusteeseen nähden 0,4 %. Vusikate Vusikate kuvaa kaupungin rahitustulsta ja se sittaa mm. riittääkö kaupungin tulrahitus kattamaan pitkävaikutteisista tutannntekijöistä aiheutuvat ment eli käyttömaisuuden pistt. Perusletuksena kuntataludessa n pidetty sitä, että kunnan tulrahitus n riittävä sillin kun vusikate n vähintään tulslaskelmassa vähennettävien pistjen suuruinen. Vusikate n talusarvissa 6,7 milj. eura vunna 2009 ja se kattaa pistt (5,7 milj. eura). Tilikauden tuls Tilikauden tuls (vusikatteen ja pistjen ertus) n 1,0 milj. eura. Vuden 2008 tilinpäätöksen arviidaan savusikatsauksen perusteella levan n. 0,5 milj. eura ylijäämäinen. Talusarvissa tulkseksi arviitiin +/- 0. Kumulatiivisen alijäämän arviidaan levan vuden 2008 lpussa 14,8 milj. eura. Vuden 2009 kumulatiivinen alijäämä talusarvin mukaan n 13,8 milj. eura. Talussuunnitelman ja timenpidehjelman tteuttamisen myötä kumulatiivinen alijäämä saadaan katettua vuden 2014 lppuun mennessä. Talusarvilainat Talusarvilainaa kaupungilla li tilanteessa 56,5 milj. eura (2396 e/asukas). Kuntien keskimääräinen lainamäärä li vuden 2007 lpussa 1548 e/asukas. Kuluvan vuden lpussa talusarvilainan määrä tulee lemaan 57,0 milj. eura (2 455 e/asukas). Vunna 2009 talusarvilainat arviidaan levan kuluvan vuden tasssa (57,0 milj. eura).

17 l4 t CL t l ct 3(! E :(E :(u G ( t! = E E, := g E J Y

18 5 : cl cr F OP cl c, F(\l l F ct) (0 g) c, (0 t c,i B CD f3 c, t ".tt (0 F l(r- 1.)^ (v) F ce g) r T\ 6i, l r (0 (? (Y)OO j@ (\ 'C\l- -l: r J3 E -l: tr) +g g -J: l O- 1.) (\l -t t ) (\ (0 r $l (3 (\l F $ ) CO ct ({' F ) fit T -(g 5( t5 -wt r F sf 6.rt t ( t t l fi, O)f\.i$ $ -61 O (, ct) O r c9 (\ ct) (r) l\ t (\ = J l! Y Jf F E F3 9 F rrl PO ) 6l 6q F mo = 6r \t 9 Y - =( 5 O) (L9 t- ( fi) t(, *a G J (E *,.= E F (v) l4t,-)r $ t ct) e8 1\ O FJ F t\ 3 (0 t\ F (0 F6 sb - ( (0^ r^!l, 1(, t tt (v) F (0 \t c (!t (v) 4lrl jo t t(l O r(do)(0 C.{.rt- ( O)$ r O*, tn 80!..gE6= EEEt 8 *EfEE O)1\O.c3 t -CD (900 +F S - (ll $t.^i =-F - (l) $ -.s :@r -lo (0 1\ -ro g) g) r- (v)! E +.q J= +, Ot EOE =-U =.E# FO O ;e t> FO) t$ (9( r F- 1\O lf Gt ( r r ro t4l -(Y)- r) l\lo 9-; 3sc-c] L EgE E.E tr=5 =Eg ) t( (9 F {) 00 fi, - $ :(E E +, :(E O:(E = (E(E (!= {jc OO EE aae E# re= >F f.l t ( (a F GE ('' rf! (n t c C\ c) r (r) (Y) to.= 'F :(E (Etr =:G tr :ae.ie J (E (E : = t! Q c.9 E= 3 q, tr =.9 z (g G tr f (g

19 16 VARKAUDE KAUPUK KOKOASMEOT 2009 (1000 e) e Antlainjen lis; 100; 0 % Lainjen lyh; 6 500; 4 % nvstintiment; 8 321; 5 % Rahituskulut; 3 425; 2 % Timintakulut; ; 89 % KOKOASTULOT 2009 (1000 e) e Lainantt; 6 500; 4 % nvestintitult; 535; 0 % Antlainjen väh; 150; 0 % Rahitustutt; 1 655; 1 % Timintatutt; ; 28 % Valtinsuudet; ; 21 % Vertult; ; 46 %

20 17 VARKAUDE KAUPUK Timintakate lautakunnittain 2009 (1000 e) e TEKE LAUTAKUTA % MUUT TOMALAT % SVSTYSLAUTAKUTA; % SOSAAL- JA TERVEYSLAUTAKUTA % Timintakulut e kululajeittain Materiaalin stt % Vukrament % Avustukset % Muut kulut % Henkilöstökulut % Palvelujen stt %

21 18 YLESHALLTO Timintakate (ilman yhdistymisav.) e Keskusvaalilautakunta; ; 0 % Kaupunginvaltuust; ; 3 % Muu yl. hallint ja kunn.vertus; ; 21 % Kaupunginhallitus; ; 10 % Knsernihallint ja -palvelut; ; 66 % Yleishallinnn timintakulut e kululajeittain Avustukset; ; 1 % Muut kulut; ; 7 % Vukrament; ; 7 % Materiaalin stt; ; 9 % Henkilöstökulut; ; 40 % Palvelujen stt; ; 36 %

22 19 YLESHALLTO KAUPUGVALTUUSTO Talusarvi 2009 TALOUS 2008 KS 2009 TALTK 2010 TS 2011 TS 2012 TS KAUPUGVALTUUSTO Timintatutt Timintakulut TOMTAKATE TLKAUDE TULOS TARKASTUSLAUTAKUTA Timinnan kuvaus Tarkastuslautakunnan timinta-ajatus n tutu julki kuntalain 9. luvussa. Lautakunta n asetettu hallinnn ja taluden tarkastuksen järjestämistä varten sekä arviimaan, vatk valtuustn asettamat timinnalliset ja taludelliset tavitteet tteutuneet. Js kunnan taseessa n kattamatnta alijäämää, tarkastuslautakunnan n arviitava taluden tasapaintuksen tteutumista tilikaudella sekä vimassa levan talussuunnitelman ja timenpidehjelman riittävyyttä. (Kuntalaki 71 ) Tarkastustimeen kuuluu sekä sisäinen että ulkinen tarkastus. Tarkastuslautakunta luetaan ulkiseen valvntaan kuuluvaksi elimeksi. Sisäistä tarkastusta hitaa kaupungin maan henkilöstöön kuuluva timistsihteeri, jka avustaa tarkastuslautakuntaa sekä tilintarkastusta tehtäviensä hitamisessa. Talussuunnitelma Timintaympäristön muuts ja timinnan painpistealueet Lautakunta kkntuu pääsääntöisesti kuukausittain. iissä keskitytään tiedn hankkimiseen hallintkuntien timinnasta ja tavitteista sekä niiden tteutumisesta. Yhtenä keskeisenä tiedn hankinnan näkökulmana n edelleen sisäisen valvnnan tteutumisen arviinti. Tilintarkastus ja sisäinen tarkastus keskittyvät kuntalain mukaisten tehtävien hella tarkastamaan samja alueita, mitkä vat kullinkin lautakunnan arviintikäyntien khteena. Vuden 2009 tarkastuslautakunnan kustannuksiin vaikuttaa valtuustkauden päättyminen. Vanha ja uusi tarkastuslautakunta timivat alkuvunna 2009 päällekkäin. Vanha tarkastuslautakunta antaa kaupunginvaltuustlle arviintikertmuksen vudelta Vusille valittu tilintarkastusyhteisö antaa tilintarkastuskertmuksen vudelta Uusi tarkastuslautakunta ja vusien tilintarkastusyhteisö alittavat timintansa vuden 2009 alusta lukien.