Janne Päiviälä (Joonas Tuomisto)

Transkriptio

1 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2018 Kasvatus- ja opetuslautakunnan kokoonpano puheenjohtaja varapuheenjohtaja Janne Päiviälä (Joonas Tuomisto) Markku Koskinen (Sauli Setälä) Anna Isoviita (Laura Peltomäki) Susanna Korpilammi (Anna-Mari Salmio) Satu Koskela (Anna-Kristiina Rosendahl) Jarkko Lehtolammi (Teppo Myllymäki) Teemu Inberg (Jaakko Jaakkola) Satu Vuorisalo (Niina Liukonen) Timo Ronkainen (Aila Salmela) Tulosalue 40: Hallinto Toiminta-ajatus: Sivistystoimen hallinto huolehtii sivistystoimen yleishallinnosta ja kehittämisestä sekä järjestää henkilöstölle määrärahojen puitteissa virkaehtosopimuksen mukaista ja muuta tarpeellista täydennyskoulutusta. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella (v ): Toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus sekä tilojen tehokas käyttö. Yhteistyön syventäminen naapurikuntien (Sivistysjohtajien tapaamiset) sekä Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän kanssa (Oppilashuollon kehittäminen). Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet: Tavoitteet: Varhaiskasvatuksen tilasuunnitelman eteenpäin vieminen. Daisy-järjestelmän sähköisten palveluiden kehittäminen. Varhaiskasvatuspalveluiden vuosittain tehtävien asiakaskyselyjen hyödyntäminen. Kevään 2018 aikana suoritetaan perhepäivähoitajien tehorekrytointi. Varhaiskasvatus toimii kunnan omissa tiloissa alkaen. Laskelma muutosten kustannuksista keväällä Eläköitymisien huomioon ottaminen toimialalla toiminnan uudelleen muotoilussa.

2 Asiakastyytyväisyyskyselyiden hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä suunnittelukaudella. (Kyselyt varhaiskasvatuksesta ja koulukuljetuksista jatkona vuoden 2017 kyselyille.) Koulukuljetusten kustannusselvityksen laadinta maaliskuun loppuun mennessä. Kustannustietoisuuden lisääminen opetustoimessa, esim. oppiainekohtaisten budjettien laadinta kevään aikana. Yhteiskoulu-lukion virkapakettien selvittäminen huhtikuun loppuun mennessä. Toteutuminen: Varhaiskasvatukselle avattiin uusi yksikkö entisiin kotihoidon tiloihin. Kotihoito muutti kunnantalolle. Daisy- järjestelmään otettiin käyttöön sähköinen hakeminen ja työvuorosuunnittelu. Asiakastyytyväisyyskyselyt tehtiin koulukuljetuksista, varhaiskasvatuksesta ja kesäkerhoista. Perhepäivähoitajien tehorekrytointi suoritettiin. Käytössä rekrytointilisä. Varhaiskasvatus toimii kunnan omissa tiloissa. Eläköitymisiä on tarkasteltu huolellisesti. Oppiainekohtaiset budjetit laadittiin aineenopetuksessa. Kehityskeskustelujen yhteydessä selviteltiin opettajien kiinnostus uusiin opetettaviin aineisiin ja pätevöitymiseen opiskelun kautta. Sivistysjohtajat ja varhaiskasvatusjohtajat tapaavat säännöllisesti maakunnallisesti. Oppilashuollon kehittämisessä olemme mukana laajassa kuntien ja yliopiston välisessä yhteishankkeessa. Koulujen tilojen käyttöasteselvitys ja tilantarpeet selvitettiin. Koulukuljetukset kilpailutettiin.

3 Tulosalue 41: Opetustoimi Toiminta-ajatus: Järjestää kunnan oppivelvollisuusikäisille opetussuunnitelman mukaista opetusta, sekä järjestää jatko-opintoihin johtavaa lukio-opetusta. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella (v ): Uuden opetussuunnitelma 2016:n sisään ajaminen. Henkilökunnan ammattitaidon kehittäminen erityisesti tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä. Kehittää edelleen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden jo olemassa olevaa opetusta omassa kunnassa. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet: Perusopetus Kirkonkylän koulu Yhteiskoulu Tavoitteena on taata laadukas perusopetus. Tavoitteeseen pääsy edellyttää erityistä harkintaa käyttövarojen kohdentamisessa. Myös koulun eri toimintojen suunnittelussa pitää olla kustannustehokas vaarantamatta kuitenkaan opetussuunnitelmassa olevia tavoitteita. Lukuvuoden alussa voimaan tullut opetussuunnitelma 2016 edellyttää entistä enemmän tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa, joten hankittavaksi tulee lisää mobiililaitteita. Esitämme hankittavaksi toisen satsin tabletteja ja läppäreitä. Oppilashuollon suunnitelman päivittäminen. Peruskoulutyön (tuntityöt ja kotitehtävät) arvostusta kehitetään opiskelun ja menestyksen lähtökohtana. Erityisopettajaa pyritään hyödyntämään tehokkaasti. Sisäjärjestys pyritään vakiinnuttamaan tasolle, jossa opettaja voi keskittyä päätyöhönsä eli opettamiseen sekä oppilaiden oppimisen ohjaamiseen, ja jossa yhdenkään oppilaan ei tarvitse pelätä koulua. Opetuksen tietotekniikkaan panostetaan hankkimalla myös syksyllä 2018 aloittavalle 7-luokalle henkilökohtaiset tietokoneet ja osin sähköisiä oppimateriaaleja. Perinteiset oppikirjat uusitaan uuden opetussuunnitelman mukaisiksi. Odotustilan järjestäminen kuljetusoppilaille vuoden 2018 alusta alkaen.

4 Yhteinen toiminta: Sopimuskunnissa tapahtuvan erityisopetuksen optimoiminen. Oppilashuoltopalvelujen järjestäminen kuntien yhteistyönä. Aamu- ja iltapäivätoiminta: Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (myöh. APIP-toiminta) tukee kodin ja koulun kasvatustyötä, lapsen hyvinvointia, tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä sekä eettistä kasvua. Lisäksi tavoitteena on osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä sosiaalisen kasvun vahvistaminen. APIP-toiminta luo lapselle tutun ja turvallisen, kasvua tukevan ja virikkeellisen toimintaympäristön ennen koulun alkua ja koulun jälkeen. Lasta ohjataan osaksi ryhmän tasavertaista yyttä - antaen myös mahdollisuus lepoon ja yksinoloon. Toteutuminen: Kirkonkylän koulu OPS 2016: Uusi opetussuunnitelma on saatu ajettua täysin sisään ja on muuttunut rutiiniksi. Monialainen oppimiskokonaisuus-viikko pidettiin Suomen 100-vuotisjuhlan merkeissä ja sen aiheita sivuttiin kaikissa oppiaineissa. Viikko huipentui joulujuhlan korvanneeseen Suomen 100- ja Pomarkun 150- vuotisjuhlaan monitoimihallilla Toinen monialainen MOK-viikko pidettiin joulun alla pajakouluna jouluun liittyen. Koulumme osallistui kunnan säästötalkoisiin: tuntijakoa vähennettiin alkaen viidellä vuosiviikkotunnilla ja viidellä ryhmätunnilla. Erityisopetus: Tavoitteista nouseviin haasteisiin on pystytty vastaamaan hyvin kahden pienryhmän ja kahden laaja-alaisen erityisopettajan ansiosta, vaikka oppilaiden oppimisvalmiudet ovat hyvin erilaiset. Toisaalta joustavat ja ammattitaitoiset luokanopettajat ovat mahdollistaneet erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden integroimisen yleisopetuksen luokkiin mahdollisimman monessa oppiaineessa. Koulunkäyntiohjaajien tuki on tässäkin kohtaa korvaamatonta. Ilman heidän työtään pienryhmissä oppilaiden oppimisen tukijoina emme olisi voineet pitää niin paljon oppimisvaikeuksisia lapsia kunnan omassa koulussa. Jos erityisen tuen oppilaat joutuisivat naapurikuntien kouluihin, tulisi heistä silti ohjaajakulut lähettävälle kunnalle ja lisäksi vielä oppilaiden matkakulut. Alaluokkien oppilasmäärä on 19 (1.lk) ja 15 (2.lk). Sen sijaan yläluokat ovat suuria: oppilaita luokilla Näin suuriin luokkiin ei voi erityisen tuen oppilaita sijoittaa, sillä osa luokista on jo valmiiksi liian suuria. TVT ja henkilökunnan ammattitaidon kehittäminen: Tieto- ja viestintätekniikkaa on opeteltu käyttämään ja käytetään. Opettajat ovat käyneet ahkerasti mm. Osaavan Satakunnan koulutuksissa. Koulussamme aloitettiin digitutor-toiminta lukuvuoden alusta. Emme ole saaneet hankittua toista satsia (15 kpl) kannettavia tietokoneita, vaikka niitä kipeästi tarvittaisiin.

5 Muuta: Aktiivinen oppilaskunta mahdollistaa oppilaiden osallisuuden kouluyhteisön kehittämiseen. Vanhempainyhdistys tukee koulun toimintaa erittäin aktiivisesti ja hyvin. Oppilashuolto: Oppilashuoltosuunnitelma: Oppilashuollon suunnitelma on tehty ja se päivitettiin vuonna Pomarkku on ollut mukana muiden pienten lähikuntien kanssa lukuvuonna käynnistetyssä Turun yliopiston Oppilaan hyvinvoinnin ja oppimisen tukeminen esi- ja perusopetuksessa-kehittämishankkeessa. Hankkeessa varmistetaan, että uusi opiskelijahuoltolaki toimii kunnissa niin kuin sen on tarkoitettu toimivan. Oppilashuoltosuunnitelmat käydään läpi ja ne sekä käytänteet päivitetään tarvittaessa. Hyvinvointitiimi: Koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa monialainen ennaltaehkäisevä yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä eli hyvinvointitiimi. Hyvinvointitiimi kokoontuu kerran kuukaudessa. Hyvinvointitiimin tavoitteena on turvallisen ja terveen oppimis- ja työympäristön luominen sekä mielenterveyttä suojaavien tekijöiden edistäminen. Ryhmään kuuluvat mahdollisuuksien mukaan kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori, erityisopettaja ja rehtori. Oppilashuoltoryhmä: Yksittäisen oppilaan tai tietyn oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä, yksilökohtaisessa oppilashuoltoryhmässä. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu tarvittaessa. Muu oppilashuolto: Kouluterveydenhuolto ja hammashuolto on hoidettu PoSa:n toimesta. Terveydenhoitajapalveluita oli koulullamme kahtena päivänä viikossa. Oppilaiden perushammashuolto hoidettiin Pomarkussa ja oikomishoito Kankaanpäässä. Saimme kuraattori- ja psykologipalvelut ostopalveluna Kankaanpään kaupungilta. Kuraattori oli alakoulumme käytössä päivän viikossa ja täystyöllistetty. Koulupsykologipalveluja on ollut riittävästi lukuvuoden alusta lähtien eli alakoulullamme noin päivän joka toinen viikko. Yhteiskoulu Kotitehtävien ja tuntitöiden tekemistä on pyritty valvomaan vielä aiempaa tarkemmin, ja tekemättömistä tehtävistä menee tieto koteihin Wilman välityksellä. Erityisopettajan työpanos suunnitellaan jokaisen jakson alkaessa mahdollisimman tehokkaaksi. Sisäjärjestykseen ja työrauhaan on panostettu edelleen. Aloittavalle 7- luokalle ei jaettu tietokoneita, koska määrärahaa ei myönnetty. Vastaavasti jo koneet saaneelta ikäluokalta ne kerättiin yhteiseen käyttöön. Yhteisten koneiden käyttöä on tehostettu. Kuljetusoppilaille järjestetään jokaisena odotuspäivänä valvottu ja ohjattu odotus. Erillistä tilaa tähän tarkoitukseen ei koululta löydy vaan eri tiloja on hyödynnetty kulloisenkin ohjelman mukaisesti.

6 Oppilashuolto: Kuraattori- ja psykologitilanne on hyvällä tasolla. Terveydenhoitajatilanteessa oli syksyllä heiluntaa, johtuen henkilövaihdoksista. Erityisopetuksen resursseja kaivattaisiin lisää. Yhteinen toiminta: Aamu- ja iltapäivätoiminta: Erityisoppilaita on meiltä Kankaanpäässä ja Porissa riippuen siirron perusteista. Vuoden 2018 aikana kyydityksiä yhdisteltiin POSA:n kanssa ja näin saavutettiin tehokkaampi kuljetus Porin suuntaan. Riittävä ohjaajaresurssi on taannut sen, että APIP-toiminta on pystynyt vastaamaan hyvin paikkakunnan perheiden tarpeisiin ja saavuttanut asetetut tavoitteet myös erityisen tuen lapsien osalta. Lapsilla on ollut virikkeellinen ja turvallinen ympäristö sekä ohjattuun että omaehtoiseen toimintaan. Lukio Tavoitteet: Toteutuminen: 2018 aloittavan lukioikäluokan pitäminen 30:n tasolla, jotta lukion koko säilyy 90 oppilaassa. Koulun opiskeluvälineiden, materiaalien, kaluston sekä tilojen pitäminen tasolla, joka tukee oppilasmäärätavoitteen täyttymistä. Koulun arkitoiminnan ja opiskelun tuen kehittäminen niin, että ne tukevat sekä oppimismotivaatiota että oppimisilmapiiriä, ja tuottavat yhä parempia oppimistuloksia. (Oppilashuollon suunnitelman päivittäminen.) Aloittava ikäluokka jäi alle 30:nen oppilaan eli tavoitteeseen ei päästy. Oma ikäluokka oli kohtuullisen pieni ja naapurikunnissa oli ammattikoulusuuntautunut ikäluokka. Välineet ja materiaalit saatiin pidettyä normaalilla tasolla. Kaluston suhteen olisi ollut uudistamispaineita. Erityisesti käytävien viihtyisyyteen pitäisi voida panostaa. Toisaalta koulun pihalle saatiin pelikaukalo. Oppilaskunta on ollut aktiivinen erityisesti syksyllä. Myös opettajat ovat olleet innovatiivisia.

7 Oppilashuolto: Yhä useammalla oppilaalla on tarvetta YO-kokeiden erityisjärjestelyihin. Erityisopettajaa on pyritty hyödyntämään myös lukion puolella, jossa myös jatkossa on kasvava tarve erityisopetukselle. Tähän vaikuttaa mm. uudistuva lukiolaki ja sen mukanaan tuomat velvoitteet. Henkilökunta (henkilökunta ) (henkilökunta ) Opettajanvirat (sis. rehtori) Tuntiopettajat (sis. sivutoim.) Muu henkilökunta (oma) Perusopetusryhmät Kirkonkylän koulu (sis. pienryhmät) 10 (10 1) ) (10) Pomarkun yhteiskoulu 5 (5 1) ) (5) Pomarkun lukio 5 (5 2) ) (5) (4,0) (3,5) 1 (1,0) (0,8) 6,4 (6,4) (6,4) 1,3 (1,3) (1,3) 0,3 (0,3) (0,3) 6 (+ x PR) (6 (+ 2 x PR)) (6 (+ 2 x PR)) 4 (3 + PR) (5) (5) 3 (3) (3) 1) Kirkonkylän koulun & lukion yhteinen kielenopettaja ja alaluokkien erityisopettaja ovat Kirkonkylän koulun alaisuudessa. Vastaavasti yläluokkien erityisopettaja on merkitty yhteiskoulun alaisuuteen. Oppilasmäärä (oppilaat ) (oppilaat ) Kirkonkylän koulu (sis. pienryhmät) I II ABI 21 (14) (25) 15 (25) (25) 28 (24) (29) 25 (29) (28) 29 (28) (27) 30 (27) (19) Pomarkun yhteiskoulu 25 (20) (23) Pomarkun lukio 20 (23) (32) 22 (32) (26) (26) (33) (34)

8 Oppilaskohtaiset kustannukset Perusopetuksen oppilaita (laskentapäivä) Oman perusopetuksen käyttökustannus / oppilas 1) Lukiokoulutuksen oppilaita (laskentapäivä) Oman lukiokoulutuksen käyttökustannus / oppilas 2) ) Perusopetus, APIP-toiminta sekä oppilasmääräosuus hallinnon kuluista (ilman vyörytyseriä). Kirkonkylän koulu (tilikauden tulos), pienryhmät (tilikauden tulos), yhteiskoulu (tilikauden tulos), APIP (tilikauden tulos) ja kasvatus- ja opetustoimen hallinto (tilikauden tulos, osuus oppilasmäärän suhteessa). 2) Lukio-opetus sekä oppilasmääräosuus hallinnon kuluista (ilman vyörytyseriä). Lukio (tilikauden tulos) ja kasvatus- ja opetustoimen hallinto (tilikauden tulos, osuus oppilasmäärän suhteessa). Kuljetuskustannukset Kirkonkylän koulu Pienryhmät Yhteiskoulu Lukio Oppilaskuljetukset Lukio Koulumatkatuki Yhteinen toiminta Yhteensä

9 Tulosalue 44: Varhaiskasvatus Toiminta-ajatus: Pomarkun kunta järjestää luotettavaa, lasta tukevaa varhaiskasvatusta yhteistyössä huoltajien kanssa. Monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut huomioivat lapsen yksilölliset tarpeet ja vastaavat perheiden tarpeisiin. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella : Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen tarpeeseen vastaaminen kulloisenkin tilanteen edellyttämällä tavalla. Myös vuorohoidon tarpeeseen tulee tarvittaessa vastata. Perhepäivähoitajien määrän odotetaan edelleen vähenevän mm. eläköitymisen seurauksena ja uusien perhepäivähoitajien rekrytointi on vaikeaa. Tästä johtuen päiväkotipaikkojen lisääminen tulee ajankohtaiseksi suunnittelukauden aikana. Päiväkodin toiminta erillisissä yksiköissä ei ole kustannustehokasta ja suunnittelukauden aikana päiväkodin tilaratkaisut ovat keskeisiä. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet: Varhaiskasvatuksen tilasuunnitelman eteenpäin vieminen. Daisy-järjestelmän sähköisten palveluiden kehittäminen. Varhaiskasvatuspalveluiden vuosittain tehtävien asiakaskyselyjen hyödyntäminen. Kevään 2018 aikana suoritetaan perhepäivähoitajien tehorekrytointi. Toteutuminen: Varhaiskasvatuksen tarpeeseen pystyttiin vastaamaan hyvin ja vähintään lain edellyttämässä ajassa. Maaliskuussa 2018 avattiin pieni varhaiskasvatuksen yksikkö Rinnetuvalle. Siihen sijoitettiin hoitaja ja neljä lasta. Näin turvattiin kaikille hoitoa hakeneelle hoitopaikka. Tilanne rauhoittui kevään kuluessa, mutta järjestelyt vaativat erityistä joustavuutta sekä henkilöstön että järjestelmän suhteen. Aikaisempien vuosien tavoin kysyntää oli ryhmässä toteutettavalle varhaiskasvatukselle että myös perhepäivähoidolle enemmän kuin Pomarkussa oli tarjontaa. Varahoito saatiin onnistumaan vuoden aikana, kun ns. ryhmäavustaja vapautui varahoitajaksi. Varahoito toteutettiin esiopetuksen tiloissa. Varhaiskasvatuksen tilaratkaisua mietittiin päiväkotityöryhmässä useasti ja Pomarkun kunnan kiinteistöjä käytiin katsomassa. Päiväkotityöryhmä työskenteli tehokkaasti ja antoi valmiin ehdotuksen kunnanhallitukselle loppuvuodesta Daisy-järjestelmän käyttöä lisättiin lisäämällä sähköinen varhaiskasvatukseen hakeminen. Daisy- järjestelmä on saatu toimivaksi ja henkilöstö sekä vanhemmat ovat tyytyväisiä sen toimintaan. Varhaiskasvatuksen asiakastyytyväisyyskysely tehtiin toukokuussa Kysely toimitettiin jokaiselle perheelle, jotka käyttivät varhaiskasvatuksen palveluja. Kyselyyn vastattiin hyvin.

10 Eniten oltiin tyytyväisiä hoitoaikojen sopimiseen ja asiallisesti ja ystävällisesti käyttäytyvää hoitajaa kohtaan. Hoitopaikan toiminta ja avoin vuorovaikutus lasta koskevissa asioissa koettiin eniten tyytyväisyyttä. Eniten tyytymättömyyttä koettiin varahoidon järjestämisestä. Perhepäivähoitajien tehorekrytointi onnistui heikosti. Saimme vain yhden hakemuksen, vaikka käytössä oli rekrytointilisä. Kuitenkin yksi hoitaja saatiin rekrytoitua varhaiskasvatukseen ja perhepäivähoitajia työskentelee nyt kuusi. Perhepäivähoidosta vapautui myös yksi vakanssi, joka yritettiin siirtää päiväkodille, josta puuttuu vakansseja. Hallitus piti vakanssin kuitenkin voimassa perhepäivähoidossa. Haasteena päiväkodilla on juuri vakituisten vakanssien puute ja henkilöstön työskentely pitkäaikaisesti toistuvissa määräaikaisissa työsuhteissa. Päivähoidon ja esiopetuksen käyttö Lapsia päiväkodissa kaikki yhteensä, sis. täydentävä varhaiskasvatus esikoulussa Lapsia perhepäivähoidossa Lapsia esiopetuksessa ja täydentävässä varhaiskasvatuksessa Lapsia vain esiopetuksessa 8 6 Lapsia varhaiskasvatuksessa yhteensä (päiväkoti, perhepäivähoito, esiopetus täydentävä varhaiskasvatus) Lapsia varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa yhteensä Esiopetuksen kustannus Esiopetuksen käyttökustannus/oppilas / sis. osuus hallinnosta