KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2017

Transkriptio

1 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2017 Sivistyslautakunnan kokoonpano ( ): puheenjohtaja Pentti Ojala (Seppo Lamminpää ) varapuheenjohtaja Teppo Myllymäki (Martti Jaakonniemi) Jouni Erola (Esa Haavisto) Miia Hietanen (Jouko Rosendahl) Anna Isoviita (Kari Koivunen) Keijo Kalliomäki (Sauli Setälä) Päivi Rouhelo (Satu Koskela) Sanna-Mari Salmio (Johanna Jokinen) Satu Vuorisalo (Niina Liukonen) Kasvatus- ja opetuslautakunnan kokoonpano puheenjohtaja varapuheenjohtaja Janne Päiviälä (Joonas Tuomisto) Markku Koskinen (Sauli Setälä) Anna Isoviita (Laura Peltomäki) Susanna Korpilammi (Anna-Mari Salmio) Satu Koskela (Anna-Kristiina Rosendahl) Jarkko Lehtolammi (Teppo Myllymäki) Teemu Inberg (Jaakko Jaakkola) Satu Vuorisalo (Niina Liukonen) Timo Ronkainen (Aila Salmela) Tulosalue 40: Toiminta-ajatus: Hallinto Sivistystoimen hallinto huolehtii sivistystoimen yleishallinnosta ja kehittämisestä sekä järjestää henkilöstölle määrärahojen puitteissa virkaehtosopimuksen mukaista ja muuta tarpeellista täydennyskoulutusta. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella (v ): Hallinnon tehtävien hoitaminen tarkoituksenmukaisesti ja tehtävien organisoiminen niin, että oikeat henkilöt tekevät oikeita tehtäviä. Yhteistyön syventäminen ja vakiinnuttaminen naapurikuntien kanssa niin, että säädösten ja toiminnan asettamat vaatimukset saadaan täytetyksi pysyvin järjestelyin. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet: Tavoitteet: Osaava Satakunta -hankkeen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen täydennyskoulutuksessa sekä koulutustarjonnan laajentaminen myös muulle henkilökunnalle.

2 Alueellisen tieto- ja viestintästrategian laadinta sekä sivistystoimen TVT- toiminnan kehittäminen kokonaisvaltaisesti. Toteutuminen: Täydennyskoulutusta on kyetty tarjoamaan laajasti, pääosin Osaava Satakunnan kautta. Muuta tarjontaa on hyödynnetty täydentäjänä. Alueellinen TVT-strategia on tehty, mutta käytännössä TVT/ICTtoiminta on kuntakohtaista. Tulosalue 41: Opetustoimi Toiminta-ajatus: Järjestää kunnan oppivelvollisuusikäisille opetussuunnitelman mukaista opetusta, sekä järjestää jatko-opintoihin johtavaa lukioopetusta. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella (v ): Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet: Opetuksen toteuttaminen laadukkaasti ja kustannustehokkaasti kaikki osa-alueet huomioiden. Perusopetus Kirkonkylän koulu: Tavoitteena on laadukas perusopetus. Tavoitteeseen pääsy edellyttää erityistä harkintaa vähenevien käyttövarojen kohdentamisessa. Eri toimintojen suunnittelussa pitää olla kustannustehokas vaarantamatta opetussuunnitelmassa olevia tavoitteita. Lukuvuoden alussa koko koulussa voimaan tuleva Opetussuunnitelma 2016 edellyttää entistä enemmän tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa, joten hankittavaksi tulee mobiililaitteita. Esitämme toisen tablettisetin (30 kpl) hankintaa. Yhteiskoulu: Peruskoulutyön (tuntityöt ja kotitehtävät) arvostusta korostetaan opiskelun ja menestyksen lähtökohtana. Samalla erityisopettajaa pyritään hyödyntämään tehokkaasti. Sisäjärjestys pyritään vakiinnuttamaan tasolle, jossa opettaja voi keskittyä päätyöhönsä eli opettamiseen sekä oppilaiden oppimisen ohjaamiseen, ja jossa yhdenkään oppilaan ei tarvitse "pelätä" koulua. Opetuksen tietotekniikkaan panostetaan hankkimalla aloittavalle 7- luokalle henkilökohtaiset tietokoneet ja tarvittavat sähköiset oppimateriaalit. Myös perinteiset oppikirjat uusitaan uuden opetussuunnitelman mukaisiksi.

3 Yhteinen toiminta: Sopimuskunnissa tapahtuvan erityisopetuksen optimoiminen. Oppilashuoltopalvelujen järjestäminen kuntien yhteistyönä. Aamu- ja iltapäivätoiminta: Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (myöh. APIP-toiminta) tukee kodin ja koulun kasvatustyötä, lapsen hyvinvointia, tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä sekä eettistä kasvua. Lisäksi tavoitteena on osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä sosiaalisen kasvun vahvistaminen. APIP-toiminta luo lapselle tutun ja turvallisen, kasvua tukevan ja virikkeellisen toimintaympäristön ennen koulun alkua ja koulun jälkeen. Lasta ohjataan osaksi ryhmän tasavertaista yyttä - antaen myös mahdollisuus lepoon ja yksinoloon. Toteutuminen: Opetusvälineiden modernisointi eteni talousarviovuonna vaatimattomasti. Lukion lisäksi muuta tietokonekantaa on päivitetty ainoastaan pakon edessä. Kaikilla kouluilla on kuitenkin dokumenttikamerat käytännössä kaikissa luokissa. Varsinaisia digitaalisia oppimisympäristöjä ei ole vielä yhtään ei tosin kaikissa muissakaan kunnissa. Erityisen tuen tarjonta on nyt vakiintunut uuden opettajan myötä taso ei ehkä ole aivan riittävä vieläkään, mutta aiempaan verrattuna parannus on merkittävä. Kuraattoripalvelu toimi periaatteessa koko ajan, mutta palvelu pitäisi ehdottomasti saada vakiintuneelle pohjalle, sama pätee psykologipalveluun. Kirkonkylän koulu: Kirkonkylän koulu sekä pienryhmäopetus: Tavoitteista nouseviin haasteisiin on pystytty vastaamaan hyvin kahden pienryhmän ja kahden laaja-alaisen erityisopettajan ansiosta, vaikka oppilaiden oppimisvalmiudet ovat hyvin erilaiset. Toisaalta joustavat ja ammattitaitoiset luokanopettajat ovat mahdollistaneet erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden integroimisen yleisopetuksen luokkiin mahdollisimman monessa oppiaineessa. Koulumme 4., 5. ja 6. luokka ovat suuria oppilaan luokkia, mutta luokat 1-3 ovat jo siedettäviä eli oppilaan luokkia. Koulumme koulunkäyntiohjaajia ei sovi unohtaa. Ilman heidän rooliaan oppilaiden oppimisen tukena emme olisi voineet pitää niin paljon oppimisvaikeuksisia lapsia kunnan omassa koulussa. Jos erityisen tuen oppilaat joutuisivat naapurikuntien kouluihin, tulisi heistä silti kuluja lähettävälle kunnalle. Aktiivinen oppilaskunta on osaltaan edistänyt oppilaiden aktiivista roolia kouluyhteisössämme. Oppilashuolto Oppilashuoltoryhmä on kokoontunut kerran kuukaudessa sekä tarvittaessa. Luokanopettajat ovat kokeneet saaneensa tukea

4 työlleen ja oppilailleen. Kouluterveydenhuolto ja hammashuolto on hoidettu PoSa:n toimesta. Terveydenhoitajapalveluita oli koulullamme kahtena päivänä viikossa. Oppilaiden perushammashuolto hoidettiin Pomarkussa ja oikomishoito Kankaanpäässä. Saimme kuraattori- ja psykologipalvelut Kankaanpäästä. Kuraattori oli alakoulumme käytössä päivän viikossa ja täystyöllistetty. Koulupsykologipalveluja on ollut riittävästi lukuvuoden alusta lähtien eli alakoulullamme noin päivän joka toinen viikko. Yhteiskoulu: Yhteiskoulun opetus toteutui pääosin suunnitellulla tavalla. Kevätlukukauden 9-luokka opiskeli yhtenä perusopetusryhmänä, samoin 7-luokka Ikäluokat olivat kooltaan 26 ja 23 oppilasta. 8-vuosiluokka oli jaettu, olihan koko ikäluokan vahvuus 32 oppilasta. Kaikki 9-luokan oppilaat saivat päättötodistuksen. Syyslukukaudella 9-luokka opiskeli vastaavasti kahtena perusopetusryhmänä, ja 7- sekä 8-luokka yhtenä ryhmänä. Aloittavan 7- luokan vahvuus oli 20 oppilasta. Pienryhmän vahvuus on vaihdellut kalenterivuoden kuluessa. Oppilaitahan pyritään integroimaan normaaliopetukseen mahdollisuuksien rajoissa, mutta liikettä on myös päinvastaiseen suuntaan. Ryhmä on ollut ehdottomasti tarpeen. Laaja-alainen erityisopetus on vakiintunut osaksi koulun toimintaa. Tarvetta olisi oikeastaan enempäänkin, nythän opettaja oli kaksi päivää viikossa alakoulun puolella. Tietotekniikan hyödyntämistä on opeteltu edelleen, jotta hankituista uusista koneista saataisiin kaikki irti. Elokuussa aloittaneelle 7-luokalle jaettiin henkilökohtaiset koneet, jotta uuden opetussuunnitelman vaatimuksia voitaisiin noudattaa kunnolla. Tässä on vielä paljon opettelemista. Nähtävästi henkilökohtaisista koneista tullaan nyt kustannussyistä luopumaan. Koulukerhoja toteutettiin keväällä kaksi ja syyslukukaudella yksi: keväällä teknisen työn kerho sekä bändikerho, mutta syksyllä vain bändikerho, koska toiseen kerhoon ei löytynyt motivoituneita tulijoita. Oppilashuolto Kuraattoripalvelu ostettiin Kankaanpään kaupungilta, mikä on osoittautunut hyväksi järjestelyksi. Toivottavasti järjestely säilyy. Psykologipalvelun piti kevään aikana siirtyä POSA:n vastuulle, mutta SOTE- valmistelujen myötä hanke kariutui, ja loppukeväällä palattiin hetkeksi aiemman yksityisen psykologin asiakkaaksi. Syyslukukaudesta alkaen myös psykologipalvelu ostettiin Kankaanpään kaupungilta. Nuorison psykologiset ja sosiaaliset ongelmat ovat lisääntyneet, tai eivät ainakaan vähentyneet. Tämä näkyy erityisesti monenlaisina ihmissuhdeongelmina.

5 Yhteinen toiminta: Yhteisen toiminnan osalta tavoitteet on pääosin saavutettu, pienimuotoisen ongelman aiheuttaa erityisoppilaiden hajaantuminen sekä Poriin että Kankaanpäähän. Tämä on varmasti yksittäisten oppilaiden etu, mutta kunnan kannalta yksi suunta olisi edullisempi ratkaisu. Tilanteesta on keskusteltu lautakunnassa. Aamu- ja iltapäivätoiminta: Riittävä ohjaajaresurssi on taannut sen, että APIP- toiminta on pystynyt vastaamaan hyvin paikkakunnan perheiden tarpeisiin ja saavuttanut asetetut tavoitteet myös erityisen tuen lapsien osalta. Lapsilla on ollut virikkeellinen ja turvallinen ympäristö sekä ohjattuun että omaehtoiseen toimintaan. Lukio Tavoitteet: Oppilaille hankittujen tietokoneiden laaja käyttöönotto sekä tehokas hyödyntäminen. Sähköisten YO- kokeiden toteuttaminen syksystä 2016 alkaen aloittavan lukioikäluokan nostaminen 30:n tasolle. Toteutuminen: Lukuvuonna lukion aloitti 32 oppilasta, eli yhteisvalinnan maksimimäärä, joten kasvua edelliseen syksyyn oli 5 oppilasta. Oppilasmäärä oli laskentapäivänä 93. Ylioppilaskokeiden tulokset olivat normaalia keskitasoa. Joukossa oli jälleen kovia tuloksia, mutta Pomarkun kaltaisessa yleislukiossa kaikki eivät niihin yllä. Tärkeintä on kuitenkin se, että jokainen saisi koulunsa päätökseen kunniallisesti. Tässä olemme hyvällä tasolla, mutta toki pudokkaitakin on. Opettajakunta on opetellut tietotekniikan hyödyntämistä, ja uuden kannettavat koneet ovat olleet jo niin laajasti käytössä, että koneista on ollut jopa pula. Uudelle I-vuosikurssille annettiin myös menneenä syksynä maksutta käyttöön kannettavat peruskoneet, joita käytetään sekä opiskelussa että sähköisissä YO- kokeissa. Video-opetuksessa vastaanotettavana oppiaineena on ollut espanja ja venäjä. Vastaavasti Pomarkun lukiosta on opetettu video-espanja toisiin lukioihin, kuluvana lukuvuonna myös saksaa kahteen kouluun. Oppilashuolto Lukiolaisten ryhmäytyminen tuntuu edelleen olevan hyvällä tolalla. Suuri kiitos asiasta kuuluu aktiiviselle oppilaskunnalle. Ikävä kyllä ryhmäytyminen ei koske ihan kaikkia, vaan

6 ulkopuolelle jääviäkin on. Koulukuraattori ei juuri ole ehtinyt lukion puolelle, mutta pientä kysyntää on ollut. Palvelut on toteutettu samoin kuin yhteiskoulussa. Psykologipalvelua ei keväällä saatu PoSa:lta, mutta syksyllä aloittanut uusi psykologi on toiminut myös lukiossa. Yhä useammalla oppilaalla tuntuu olevan perusteita Yo-kokeen erityisjärjestelyihin. Tämä vaikuttaa vähitellen myös opetuksen toteuttamiseen, mutta lukiossa tahti pitää kuitenkin sovittaa tulevia Yo-kokeita silmällä pitäen. Henkilökunta (henkilökunta ) Opettajanvirat (sis. rehtori) Tuntiopettajat (sis. sivutoim.) Muu henkilökunta (oma) Perusopetusryhmät Kirkonkylän koulu (sis. pienryhmät) 10 1) (10) - - 6,4 (6,4) 6 (+ 2 x PR) (6 (+ 2 x PR)) Pomarkun yhteiskoulu 5 1)2) (5) 4,0 (3,5) 1,3 (1,3) 5 (5) Pomarkun lukio 5 2) (5) 1,0 0,8 0,3 (0,3) 3 (3) 1) Kirkonkylän koulun & lukion yhteinen kielenopettaja ja alaluokkien erityisopettaja ovat Kirkonkylän koulun alaisuudessa. Vastaavasti yläluokkien erityisopettaja on merkitty yhteiskoulun alaisuuteen. 2) Yhteiskoulun ja lukion rehtori palasi 100-rehtorinvirkaan alkaen, mutta rehtori on ollut aiemminkin merkittynä kokopäiväiseksi. Oppilasmäärä (oppilaat ) I II ABI Kirkonkylän koulu (sis. pienryhmät) 14 (25) 25 (25) 24 (29) 29 (28) 28 (27) 27 (19) Pomarkun yhteiskoulu 20 (23) 23 (32) 32 (26) Pomarkun lukio 32 (26 26 (33) 34 (34)

7 Oppilaskohtaiset kustannukset Perusopetuksen oppilaita (laskentapäivä) Oman perusopetuksen käyttökustannus / oppilas 1) ( ) ) ( ) ) ( ) ) (8 876 ) (9 381) Lukiokoulutuksen oppilaita (laskentapäivä) Oman lukiokoulutuksen käyttökustannus / oppilas 5) ) Perusopetus, APIP-toiminta sekä oppilasmääräosuus hallinnon kuluista (ilman vyörytyseriä). 2) Perusopetus, APIP-toiminta, yhteinen toiminta (sis. kiertävä erityis- ja kielenopetus sekä erityisopetus Porissa ja Kankaanpäässä) sekä oppilasmääräosuus hallinnon kuluista (ilman vyörytyseriä). 3) Perusopetus, APIP-toiminta, yhteinen toiminta (sis. erityisopetus Porissa ja Kankaanpäässä) sekä oppilasmääräosuus hallinnon kuluista (ilman vyörytyseriä). 4) Perusopetus, APIP-toiminta, yhteinen toiminta (sis. erityisopetus Porissa ja Kankaanpäässä) sekä oppilasmääräosuus hallinnon kuluista (ilman vyörytyseriä), huomioitu sopimuskuntien oppilasmäärä. 5) Lukio-opetus sekä oppilasmääräosuus hallinnon kuluista (ilman vyörytyseriä). Kuljetuskustannukset (kustannukset 2016) Käyttösuunnitelma Toteutuma 2017 Toteutumaprosentti Perusopetus ( ) Lukio (brutto) (70 000) Lukio (netto) (39 800) ( ) (59 000) (24 500) 120 % (108 %) 87 % (84 %) 68 % (62 %)

8 Tulosalue 44: Varhaiskasvatus Toiminta-ajatus: Pomarkun kunta järjestää luotettavaa, lasta tukevaa varhaiskasvatusta yhteistyössä huoltajien kanssa. Monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut huomioivat lapsen yksilölliset tarpeet ja vastaavat perheiden tarpeisiin. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella : Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet: Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen tarpeeseen vastaaminen kulloisenkin tilanteen edellyttämällä tavalla. Myös vuorohoidon tarpeeseen tulee tarvittaessa vastata. Varhaiskasvatuslain muutokset ja uusi opetussuunnitelma asettavat varhaiskasvatukselle uudenlaisia edellytyksiä, jotka huomioidaan palvelun järjestämisessä. Tästä johtuen varhaiskasvatuksen hallinnon ja toiminnan sekä erilaisten toimintamuotojen ja henkilöstön ammattitaidon kehittämiseen tulee ohjata riittävästi resursseja. Varhaiskasvatuksen hallinnon tehostamiseksi otetaan käyttöön uudenlaisia järjestelmiä, jotka vastaavat paremmin tämän hetken edellytyksiä, mm. lisätään sähköistä asiointia, vähennetään käsin tehtäviä kirjauksia laskutuksessa ja työajan laskennassa. Perhepäivähoitajien määrän odotetaan edelleen vähenevän mm. eläköitymisen seurauksena ja uusien perhepäivähoitajien rekrytointi on vaikeaa. Tästä johtuen päiväkotipaikkojen lisääminen tulee ajankohtaiseksi suunnittelukauden aikana. Päiväkodin nykyiset tilat ovat käytössä sataprosenttisesti eikä toiminta erillisissä yksiköissä ole yhtä kustannustehokasta kuin yhdessä. Suunnittelukauden aikana tulee tehdä suunnitelma uusien päiväkotipaikkojen luomiseksi. Varhaiskasvatuksen tilasuunnitelman tekeminen päiväkotipaikkojen lisäämiseksi kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Henkilöstön pedagogisen osaamisen kartoitus ja sen mukaisen koulutuksen käynnistäminen. Uusien järjestelmien käyttöönotto ja uudenlaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto. Varhaiskasvatuspalvelujen arviointijärjestelmän luominen.

9 Toteutuminen: Varhaiskasvatuksen tarpeeseen pystyttiin vastaamaan tyydyttävästi ja vähintään lain edellyttämässä ajassa. Erilaisiin varhaiskasvatuksen tarpeisiin vastaaminen edellytti joustavuutta sekä henkilöstön että järjestelmän suhteen. Aikaisempien vuosien tavoin kysyntää oli ryhmässä toteutettavalle varhaiskasvatukselle enemmän kuin Pomarkussa on tarjontaa. Siilin käyttämään vuokratilaan perustettiin hallinnollisesti päiväkodin alainen alle 3-vuotiaiden ryhmä. Lapsia ryhmässä on 16 ja kolme työntekijää. Päiväkodin isommassa yksikössä lapsia oli Työntekijöitä oli yhdeksän (9), avustajia kolme (3) ja laitosapulaisia kaksi(2). Lisäksi perhepäivähoidossa oli lapsia 23. Mahdollisimman kustannustehokkaaseen toimintaan pyrittiin tarkalla työaikasuunnittelulla ja lomien oikeanlaisella jaksottamisella sijaistarpeen minimoimiseksi. Tässä ei täysin onnistuttu; perhepäivähoitajien tasausvapaiden käyttö oli minimaalista, koska varhaiskasvatuspaikkoja haettiin enemmän kuin niitä pystyttiin tarjoamaan. Päiväkodin varhaiskasvatuspaikkojen saamiseksi etsittiin syksyllä ratkaisua. Sopivia tiloja ei tahtonut löytyä. RinneTupaan saatiin kuitenkin perustettua erillinen yksikkö, johon saatiin yhdelle hoitajalle muutama lapsi hoitoon. Uuden Daisy-järjestelmän käyttöä lisättiin: päiväkodin työvuorosuunnittelu otettiin käyttöön. Työntekijät pystyivät myös paremmin seuraamaan työtuntien määrää. Sähköinen varhaiskasvatukseen hakeminen otetaan käyttöön kevään 2018 aikana. Varhaiskasvatuksen asiakastyytyväisyyskysely tehtiin keväällä Varhaiskasvatuksen palveluihin oltiin melko tyytyväisiä. Daisyjärjestelmä koettiin hankalaksi. Päivähoidon ja esiopetuksen käyttö Lapsia kokopäivähoidossa Lapsia osapäivähoidossa Esiopetuksen oppilaita

10 Esiopetuksen kustannus Esiopetuksen käyttökustannus/oppilas