Sisällysluettelo. 88 Kokouksen pöytäkirjanpitäjä Kaavoitus- ja ympäristölautakunnan toiminnan ja talouden raportti ajalta tammikuu-elokuu

Transkriptio

1 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Sisällysluettelo Sivu 88 Kokouksen pöytäkirjanpitäjä 3 89 Kaavoitus- ja ympäristölautakunnan toiminnan ja talouden raportti ajalta tammikuu-elokuu Vuoden 2014 talousarvion lisämääräraha-anomus 5 91 Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma ja kuntakohtaiset toimenpide ja kaavoitusohjelmat 8 92 Tien nimeäminen Hyppilänvuorentieksi Livonsaaressa Tien nimeäminen Rymättylän Aaslassa Tien nimeäminen Velkuan Teersalossa Porhonkallion ja Virpin asemakaavan muutos ja laajennus Viranhaltijanpäätökset / Maankäyttö Osallistuminen Varsinais-Suomen kestävän kehityksen yhteistyöhön vuosina Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen / Turun seudun puhdistamo Oy Lausunto jätehuoltomääräysten muuttamisesta Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksiä / Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa meressä Ilmoitusasiat / Ympäristönsuojelu 44

2 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Aika kello 18:00 Paikka Kaupunginhallituksen neuvotteluhuone Osallistujat Salo Osmo puheenjohtaja Björkskog Teija jäsen Kanerva Jarkko jäsen Lindgren Heikki jäsen Masalin Jarmo jäsen Outinen Sari jäsen Saarinen Juhani jäsen Salo Leena jäsen Seppälä Saara jäsen Santalahti Samuli kh:n edustaja Suonpää Kimmo tekninen johtaja Junttila Kirsti kaupunginarkkitehti Taipaleenmäki Marjut ympäristöpäällikkö Lehikoinen Elise maankäyttöpäällikkö osa 88 - osa 92 Kankaristo Pirjo pöytäkirjanpitäjä Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajat Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jarmo Masalin ja Sari Outinen Käsitellyt asiat Allekirjoitukset Osmo Salo puheenjohtaja Pirjo Kankaristo pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Naantalissa 19. lokakuuta 2014 Jarmo Masalin Sari Outinen

3 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kokouksen pöytäkirjanpitäjä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 88 Toimistosihteeri Sanna Sydänmaanlakka : Lautakunnan pöy tä kir jan pi tä jä nä toi mii ympäristönsuojelutarkastaja Sai la Porthén, joka on estynyt osallistumasta tä hän kokoukseen. KAUPUNGINARKKITEHTI: KOKOUSKÄSITTELY: Lautakunta päättää, että tässä kokouksessa pöytäkirjanpitäjänä toimii ta louspäällikkö Pirjo Kankaristo. Elise Lehikoinen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Kaupunginarkkitehdin ehdotus hyväksyttiin.

4 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunnan toiminnan ja talouden raportti ajalta tammikuu-elokuu 2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 89 Talouspäällikkö Pirjo Kankaristo : Virastopäällikön raportti ajalta tammikuu-elokuu ja lautakunnan tehtäväaluei den talouden toteutumatiedot elokuulta on oheistettu liitteeksi. LIITE B1, KAAVYMP Ympäristönsuojelun tehtäväalueelle on varattu määräraha uponneen aluksen nostoon. Hankkeeseen kohdistuvat menot toteutuvat syyskuu-lokakuun aika na, joten ne eivät vielä näy elokuun toteutumassa. Asemakaavoituksen tehtäväalueen tuloissa näkyy elokuun kohdalla Humaliston alueen maankäyttökorvaukset. Loppuosa talousarvion mukaisista maankäyttökorvauksista toteutuu loppuvuodesta. Asemakaavoituksen asiantuntijapalkkioiden riittäminen loppuvuoden tehtävien hoitoon on osoit tautumassa liian pieneksi ja siltä osin valmistellaan määrärahan ylitysanomusta. Maankäytön tehtäväalueiden menot toteutuvat talousarvion mukaan, tuloista pääosa kohdistuu vuokratuottoihin, jotka laskutetaan huhtikuussa ja lokakuussa. KAUPUNGINARKKITEHTI: Virastopäällikön raportti ja tehtäväalueiden talouden toteutumatiedot ajalta tammikuu-elokuu merkitään tiedoksi. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Kaupunginarkkitehdin ehdotus hyväksyttiin.

5 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Vuoden 2014 talousarvion lisämääräraha-anomus 709/ /2013 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila : Vuoden 2014 talousarvion 6 kk:n raportissa on asemakaavoituksen osalta to dettu, että asiantuntijapalk kioiden kulut tulevat ylittämään niihin varatun määrärahan ja joudutta neen tekemään määrärahan yli tysanomus. Tämä johtuu osin poistuneen työntekijän työ panoksen korvaamisesta, osin aiottua useam pien vaihtoehtojen laatimisesta keskustakort telien kaavamuutoksessa ja Virpin-Porhonkallion kaavan liikenteeseen liittyvän suunnit telun ja meluselvitysten laatimisesta. Asiantuntijapalkkioista kulut ovat kohdistuneet pääosin seuraavien asemakaavatöihin: Keskustakorttelien asemakaavamuu tos Kukolan teollisuusalueen asemakaavamuu tokset I-osa ja II-osa Virpi - Porhonkallion kaavatyö Asiantuntijapalkkioissa on talouspäällikön ilmoituksen mukaan käytettävissä huomioiden myös henkilöstökulujen säästö. Määrärahatarve tämän vuoden loppuun kohdistuu seuraaviin kaavahankkeisiin. Arvio töi den osalta on seuraava: Keskustakorttelien akm Virpi- Porhonkallio akm Hovin akm Herrankukkaron ak Lammasluodon akm Yhteensä Määrärahan ylitystarve on näin ollen Oheismateriaalina lautakunnan pöytäkunnalle oli määrärahamuutoksen vaiku tus teh tä vä alu een määrärahoihin.

6 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 90 KAUPUNGINARKKITEHTI: Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila : Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kau punginvaltuus tolle, että vuoden 2014 talousarvioon myönnet täisiin asemakaavoituksen menoihin :n lisä määräraha. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Kaupunginarkkitehdin ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus ei ole käsitellyt lautakunnan tekemää lisämäärärahaesitystä. Vs. kau punginjohtaja palautti asian uudelleen lautakunnan valmisteltavaksi kaupunginhallituksen :n seuraa van kirjauksen johdosta: "Talousarvion 2014 osalta lautakuntien tulee kattaa mahdolliset ylityksensä muista toi minnoistaan saa tavilla säästöillä." Lautakunnan säästöjä on löytynyt siten, että Lammasluotoa ja Kuparivuorenrinnettä kos kevien luonto selvitysten osuus on mahdollista suorit taa ympäristönsuojelun mää rärahoista. Maankäytön mit tauksen osalta ei ole löydettävissä säästyviä määrärahoja. Ho vin kaavamuutos on kesän jälkeen etene mässä maanomistaja teettämillä kuvilla, jolloin osa lautakunnan mää rärahasta säästyy. Lammasluodon ja Herrankukkaron kaavamuutok set ovat vuoden 2015 valtuustoon tarkoitettuja töitä. Keskustakortte lien kaavamuu toksen kaupunkisuunnittelujaoston teettämät vaihtoehtotarkastelut eivät kohdistu lauta kunnan määrärahoihin. Normaali kaavan eteneminen ja liikennesuunnittelun tarkastelut sen sijaan koh distuvat lautakunnan määrärahoihin. Määrärahan ylistystarve on näin ollen Kaavoituksen osalle on toteumassa tuloutuksen muutos, kun Karjaluodon-Pirttiluodon asemakaavan maankäyttömaksuja tuloutuu tänä vuonna talousarviossa arvioitua enem män (TA, joka oli ). Tuloutus on sidottu kunnallistekniikan rakentamisen etenemiseen.

7 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta KAUPUNGINARKKITEHTI: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kau punginvaltuus tolle, että vuoden 2014 talousarvioon myönnet täisiin asemakaavoituksen menoihin :n lisämääräraha. Ylitys katetaan kasvaneilla maankäyttökorvausten tuloilla. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Kaupunginarkkitehdin ehdotus hyväksyttiin.

8 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma ja kuntakohtaiset toimenpide ja kaavoitusohjelmat 415/ /2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen: Turun kaupunkiseudun kunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki, Turku ja Vahto ovat hy väksyneet Turun kau pun kiseu dun ra kenne mallin Naanta lin kau pun ginvaltuusto hyväk syi sen ( 23). Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus allekirjoitettiin MAL-aiesopimuksessa on sovittu kaupunkiseudun yhteisen maankäyttöstrategian toteuttamisesta. Tämän takia kunnat, Varsinais-Suomen liitto ja ELY-keskus ovat valmistelleet yhteisen seudullisen asunto- ja maapoliittisen ohjelman. Edelleen kuntien antamien tietojen pohjalta on laadittu samansi sältöiset kuntakohtaiset toimenpide- ja kaavoitusohjelmat, joista on koottu yhteinen seudullisen rakennemallin toteuttamisohjelma. Turun kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen työryhmä pyytää MAL-aiesopimukseen kuuluvilta kunnilta sekä ELY-keskukselta ja Varsinais-Suomen lii tolta lausuntoa kaupunkiseudun yhteisestä asunto- ja maapoliittisesta ohjel masta. Samalla Turun kaupunkiseudun rakennemallia 2035 toteuttavat kun takohtaiset toimenpide- ja kaavoitusohjelmat lähetetään ao. kuntien hyväk syttäviksi. Kuntakohtaisista ohjelmista koottua Seudullis ta ra kennemallin toteuttamisohjelmaa ei MAL-työryhmän ohjeiden mukaan mi kään kunta tässä yhteydessä yksinään hyväksy (muiden puolesta) - vaan ku kin kunta hyväksyy oman ohjelmansa. Rakennemallin toteuttamisohjel ma on siis kun takohtaisten ohjelmien liite tai oheismateriaali. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman jatkokäsittelystä ei ole päätetty, mutta ohjelma tulee todennäköisesti kuntiin erikseen hyväksyt tä väksi. A. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma Esityslistan (KSJ ) liitteenä on lausuntopyyntö ja Turun kaupun-

9 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaavoitus- ja ympäristölautakunta ki seu dun asun to- ja maapoliittinen ohjelma, josta lausuntoa pyydetään. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman väestönkehitystavoitteena on Turun kaupunkiseudun rakennemallin väestö- ja asun tuotanto ta voit teen to teuttaminen: noin asukasta lisää vuoteen 2035, tästä 80 % ydin kau punkialueelle (Naantalista Manner-Naantali ja osa Luonnon maasta on ydinkaupunkialuetta). Asuntotuotantona väestötavoit teen toteutu minen mer kitsee uutta asuntoa rakennemallialueelle. Joukkoliiken teen ke hit tä mis toi men piteiden on tarkoitus tukea maankäytön kehittämistä - ja päin vastoin. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman keskeiset tavoitteet on esitetty tiivistelmässä. Ohjelmassa on otettu kantaa mm. maanhankintaan, maankäyttösopimusten periaatteisiin, tonttien hinnoitteluun, lievealuerakentamiseen ja asuntotuotannon jakautumiseen. A.1 Maapolitiikka, kaavoitus ja poikkeamismenettely Maapolitiikan osalta Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman suositukset noudattavat pääosin Naantalin käytäntöjä. Raakamaavarannon elinkeinotoiminnan ja asumisen tarpeisiin suositellaan olevan tulevaisuudessa vähintään 5 vuoden tarvetta vastaava. Toteuttamiskelpoista asemakaavareserviä ylläpidetään vähintään 3 vuoden tarpeen verran ja yleiskaavavarantoa vähintään 10 vuoden päähän. Tonttivaranto pyritään kuitenkin realisoimaan kohtuullisessa ajassa. Raakamaata hankitaan aktiivisesti rakennemallin mukaisilta kasvualueilta ennen asemakaavoitusta. Tarvittaessa käytetään myös etuostoa ja lunastusmenettelyä. Maankäyttösopimusten korvauksen vähimmäismääräksi suositellaan 50 %:a, kun Naantalissa on käytetty 40 %:a. Maankäyttösopimuksia esitetään tehtä väksi myös poikkeuslupatapauksissa, mitä Naantalissa ei toistaiseksi ole tehty. Maankäyttösopimuksia ei tehdä kuntien keskeisillä raakamaanhankinta-alueilla. Kuntien tulisi ohjelman mukaan tapauskohtaisesti harkita rakentamiskehotuksen antamista ja tonttien lunastamista rakentamiskäyttöön. Naantalissa näitä ei ole toistaiseksi käytetty, mutta voidaan varmaan tarvittaessa harkita käytettäviksi. Varantotavoitteiden ja maanhinnan sekä tontinhintojen kehitystä ohjataan ja seurataan kehittämällä seurantajärjestelmä, jossa kaikkien kuntien tilanne ja

10 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaavoitus- ja ympäristölautakunta kauppahinnat esitetään yhtenäisesti kartalla. Lieverakentamista esitetään kontrolloitavaksi, koska asemakaavoitetun alueen reunavyöhykkeellä rakentaminen hankaloittaa kuntien suunnitelmallista maan käyttöä levittämällä yhdyskuntarakennetta, vaikeuttamalla maanhankintaa ja kaavoitusta sekä nostamalla raakamaan hintaa. Kontrolloiminen tarkoittaisi sitä, että tällaisille alueille ei myönnettäisi suunnittelutarveratkai suja. Naan talissa tätä linjaa on pääsääntöisesti toteutettu. Toisaalta suurten, heh taa rien rakennuspaikkojen katsotaan aiheuttavan haittaa tu le val le ase makaavoi tukselle, joten niitä ei tulisi vaatia eikä sallia. Rantarakentamisesta ja loma-asuntojen käyttötarkoituksen muutoksista todetaan, että pääsääntöisesti ranta-alueella toimitaan voimassa olevan kaavan mukaisesti. Loma-asuntojen käyttötarkoitusta ei muuteta, jos muutos aiheuttaa yhdyskuntarakenteen epätarkoituksenmukaista hajaantumista. Kunnat eivät edistä suunnittelematonta kehitystä, sillä kunnallistekniikkaa, tieyhteyksiä tai muita palveluja vaativa uusi asutus aiheuttaa kustannuksia kunnalle. A.2 Asuntotuotanto Asuntotuotantoa haastavat ohjelman mukaan tulevaisuudessa monet tekijät, kuten väestörakenteen muuttuminen, kotitalouksien rakenteen muuttuminen, väestön kansainvälistyminen ja vaatimukset lisätä yhdyskuntarakenteen ekologisuutta ja energiatehokkuutta. Myös elämäntapojen yksilöllistyminen ja asumistoiveiden monipuolistuminen on huomioitava asuntotuotantoa suunniteltaessa. MAL-aiesopimuksessa on asetettu tavoitteeksi kasvattaa kohtuuhintaisen asun totuotannon osuutta uustuotannosta. Ohjelman sivulla 17 olevasta taulukosta ilmenevät Turun seudun asunto- ja väestömäärän rakennemallin mukaiset kasvun tavoitteet, toteutuma ja arvioitu kehitys Kuluneiden vuosien osalta rakennemallin tavoite on ollut Naantalin osalta 609 uutta asuntoa ja 604 uutta asukasta (ydinkaupunkialue). Näinä vuosina toteutuma on ollut noin puolet: 386 asuntoa ja 280 uutta asukasta (koko kunta). Vuosien osalta tavoite toteutuu arvion mukaan koh talaisesti ja vuosien osalta vielä paremmin, jos suunnitteilla olevat asemakaavasta etenevät ja tonttien kysyntä vastaa odotuksia. Väestön kas vu ar vioissa ei ole kui ten kaan otet tu huo mi oon väl jyy den kas vusta ai-

11 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaavoitus- ja ympäristölautakunta heu tu vaa ra kenta mi sen li sä tar vetta ollen kaan. Tä mä il me nee si ten, että asunto määrä ta voit teissa jää dään jälkeen ra kenne mal lin mää ristä. Turun seudulla kokonaisuutena asetetut tavoitteet katsotaan voitavan toteuttaa. Alueittaista asukasluvun kehitystä tullaan jatkossa seuraamaan vuosittain kuntien yhteistyönä. Turun kaupunkiseudulla vuokra-asuntojen osuus on suurin Turun kaupungissa 18 %. Seuraavaksi eniten vuokra-asuntoja on Naantalissa 12 %. Naantalin kaupunki omistaa myös asukaslukuun suhteutettuna Turun jälkeen selvästi eniten vuokra-asuntoja Turun seudulla. MAL-aiesopimukseen on kirjattu, että seudun uustuotannosta 20 % toteutetaan kohtuuhintaisena valtion tukemana vuokra-asuntotuotantona. Tämä on liian haasteellista, kun otetaan huomioon nykyinen tilanne. Asuntotuotanto-ohjelman tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä uusista asunnoista on vapaarahoitteisia omistusasuntoja 65 % arava- ja korkotukivuokra-asuntoja 15 %, muita vuokra-asuntoja 18 % ja asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja yhteensä 2 %. Naantalin tavoitteeksi on asetettu: omistusasuntoja 80 %, arava- ja korkotukivuokra-asuntoja 14 %, muita vuokra-asuntoja 4 % ja asu misoi keus- ja osaomistusasuntoja yhteensä 2 %. Kuntien vastuulla on luo vuttaa riittävästi tontteja vuokra-asuntotuotantoon. Vuokra-asunnot tulisi si joittaa myös niin, että edistetään monipuolista ja tasapainoista asukasrakennetta. Turun kaupunkiseudulla 30 % asunnoista on pientaloissa, 14 % rivi- ja ketjutaloissa ja 55 % kerrostaloissa. Naantali on keskimääräistä pientalovaltaisempi, mutta kerrostaloasuntojen osuus on Turun ja Raision jälkeen suurin. Viime vuosina pientalojen osuus on vähän lisääntynyt koko Turun seudulla ja myös Naantalissa. Asemakaavavarannon mukaan Naantalissa kerrostaloasuntojen osuus voi jatkossa hiukan kasvaa. Naantalille on asetettu tavoitteeksi, että 50 % asunnoista olisi pientaloja, 15 % rivi- ja ketjutaloja ja 35 % kerrostaloasuntoja. Tämä merkitsisi kerrostalotuotannon jonkinasteista pai nottumista vuosien tuotantoon verrattuna, mutta suhteellisesti ottaen pientalojen osuus asuntokannasta Naantalissa lisääntyisi. Suunnitel man mukaan Turun seudun ydinkaupunkialueella kerrostaloasuntojen määrä tulee kasvamaan merkittävästi, jotta rakennemallin tavoitteet pystytään to teuttamaan. Ohjelmassa on käsitelty myös erityisryhmien asumista ja asumisen kehittämistä tulevaisuudessa. Kehittämistoimenpiteinä on mainittu asumiskonseptien: omatoimi- ja ryhmärakentamisen ja loft-asuntojen rakentamisen edis-

12 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaavoitus- ja ympäristölautakunta täminen, energiatehokkuus ja esteettömyys. Jatkossa voidaan harkita seudullisen asiantuntemuksen tarjoamista esimerkiksi ryhmärakentamisesta kiinnostuneille. Jatkotoimenpiteinä ohjelmassa on mainittu toteutumisen seuranta. Lisäsi on otettu esiin mahdollinen asuntotoimen palvelujen järjestäminen kuntayhteistyöllä. A.3. Ohjelman sitovuus Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittista ohjelmaa noudatetaan ohjeellisena. Kunnilla voi lisäksi olla omia tarkempia ohjeistuksia. Ohjelmalla ei sidota siis juridisesti, minkään kunnan omaa päätösvaltaa. B. Naantalin kaupungin toimenpide- ja kaavoitusohjelma raken nemallin to teuttamiseksi Esityslistan (KSJ ) liitteenä on Naantalin kaupungin toimenpideja kaavoitusoh jel ma rakennemallin toteuttamiseksi. Sitä esitetään hyväksyttäväksi. Sen oheismateriaalina on Seudullinen rakennemallin toteuttamisohjelma, joka on yhteenveto kuntakohtaisista ohjelmista. Toimenpide- ja kaavoitusohjelma sisältää kunnan kaavoituksesta ja maankäytöstä vastaavien virkamiesten arviot lainvoimaisten ja vireillä tai suunnitelmissa olevien asemakaavojen valmistumisesta ja asemakaavoista syntyvien tonttien rakentumisesta. Ohjelmassa on arvioitu erityisesti vuosien aikana rakentuvia tontteja, mutta epätarkemmalla tasolla, suuntaa-antavana tietona on voitu arvioida alueiden rakentumista jopa rakennemallin tavoitevuoteen 2035 saakka. Aineisto ei myöskään täydellisesti kata koko vuotta Asuntojen ja asukkaiden määrät on laskettu rakennusoikeuden perusteella mitoituslukujen avulla. Naantalin aineistossa mitoituslukuina on käytetty AO-tonteilla 3 asukasta/asunto, AP-tonteilla 2,1 asukasta/asunto ja AK-tonteilla 1,6 asukasta/asunto. Lisäksi AP-tonteilla on käytetty mitoituslukuina 100 k-m²/asunto ja AK-tontilla 80 k-m²/asunto. Aineiston tiedot perustuvat pääosin maksimitehokkuuslukuihin. Työpaikkatonteista on koottu tonttien pinta-alatiedot. Huomioitavaa on, että aineistossa ei ole otettu huomioon väljyyskasvua. Sivulla kuusi olevien taulukoiden mukaan Naantalin nykyiselle asemakaavavarannon alueelle voidaan toteuttaa 15 % rakennemallin koko vuoteen 2035 tähtäävästä asukaslukutavoitteesta ja vuoden 2017 loppuun ulot-

13 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaavoitus- ja ympäristölautakunta tu van kaavoitusohjelman mukaisille alueille 50 % väestönkasvutavoitteesta. Oh jelmakauden loppuosalle, vuoden 2018 jälkeiselle ajalle jää siis kaavoitetta vaksi vielä 30 % asukaslukutavoitteesta sekä sitten väljyyden kasvun tarvit sema osuus. Kaavoituksen näkökulmasta asukaslukutavoite on mahdollista toteuttaa. Naantalin toimenpide- ja kaavoitusohjelman sivuilta 7-9 ilmenevät aluekohtaiset arviot, joihin ohjelma perustuu. Ne ovat jo osittain vanhentuneet. Kokonaisuutena arviota voidaan kuitenkin pitää suuntaa antavana. Naantalin kokonaisväestötavoitteen lisäys asukasta saavutetaan keskimäärin 229 uuden asukaan vuosivauhdilla. Tällä hetkellä tästä kasvutavoitteesta jäädään jälkeen. Toteuttamisohjelman mukaan se on kuitenkin realistista saavuttaa jo 2015 ja siitä eteenpäin. Tasaisen kasvun mukaan vuosien aikana asukasmäärän tulisi kasvaa 20 % koko vuoteen 2035 ulottuvasta kasvutavoitteesta. Arvion mukaan väestönkasvu on 27 % eli, jos ohjelma toteutuisi, Naantali pysyisi kokonaiskasvutavoitteessaan. Merkittävä osa vuosien kasvusta, 46 % sijoittuu yksityisten maanomistajien omistamille alueille. Suurella osalla näitä alueita on maankäyttösopimukset, jotka edistävät alueiden toteutumista. Arviossa on mukana kaikki nyt asemakaavoitetut rakennettavaksi suunnitellut alueet kuten Humalisto, Itä-Tammisto, Pirttiluoto-Karjaluoto ym. Myös ydinkaupunkialueen väestönkasvu vuoteen 2017 mennessä, joka on 26 % rakennemallin kokonaiskasvusta vuoteen 2035 mennessä toteuttaa kes kimääräisen kasvun mukaan rakennemallin tavoitteen. Se, että loppuvuo sille kasvua on arvioitu 70 % kokonaistavoitteesta, johtuu siitä, että suun nittelujakson loppupuolen hankkeita ei vielä ymmärrettävistä syistä ole tie dossa. Ydinkaupunkialueen ulkopuolisista keskuksista voidaan tode ta, että Merimasku-Hellemaan ja Teersalon taajamilla on hyvät mahdolli suudet saavuttaa asukaslukutavoitteet. Rymättylän tavoitteen saavuttami nen vaatii lisäpanostusta loppukaudelle. Saariston taajamien kasvulla ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta asukasluvun kokonaistavoitteen saavuttamiselle. Toteuttamisohjelmassa (s. 18) on arvioitu myös sitä, miten suunniteltu raken ta mi nen ja väestönkasvu sijoittuu Turun seudun rakennemallin suunnittelu alueille. Tämän tarkastelun mielekkyyttä vähentää se, että rakennemallin laajentumisalueet on rajattu kovin summittaisesti. Ra ken ne mallia laadittaessa ei ole ajateltu, että se olisi pohjana näin yk si tyis koh tai selle to teutumistarkastelulle. Jos jatkossa on tarkoitus tar kas tella ra ken ne mallin toteutumista myös aluekohtaisesti, tulisi rakenne mallin alue ra jauksia korjata

14 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaavoitus- ja ympäristölautakunta ja päivittää. Kokonaisuutena ottaen Naantalin suunniteltu rakentaminen toteuttaa Turun seudun raken nemallia. Työpaikka-alueiden määrät ovat toteuttamisohjelmassa kohtuulliset. Niiden käyttöön otto ei kuitenkaan ole itsestään selvää, koska alueiden maasto on haasteellinen ja rakentuminen edellyttää merkittäviä määriä kallion louhintaa sekä maantasaustöitä. Kimmo Suonpää ja Elise Lehikoinen ovat kokouksessa asiaa käsiteltäessä. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: KOKOUSKÄSITTELY: Kaupunkisuunnittelujaosto esittää kaupun ginhallitukselle, että se antaa Tu run kaupunkiseudun asunto- ja maapoliitti sesta ohjelmasta seuraavan lau sunnon: Turun kau pun ki seu dun asun to- ja maa po liitti nen oh jel man suo si tuk set nou dattavat pitkälti Naanta lissa so vel lettu ja käytäntö jä. Joitakin eroja on kuten: Maan käyttöso pimus ten korvauk sen vä himmäis mää räksi suositel laan 50 %:a, kun Naantalissa on käy tetty 40 %:a. Maan käyttö sopi muksia esite tään tehtäväksi myös poik keuslu pata pauksissa, mitä Naan talis sa ei tois tai seksi ole tehty. Turun kau punki seudun asunto- ja maapoliit tista ohjelmaa noudatetaan kui tenkin vain ohjeellisena. Naantali voi tarkis taa käytäntöjään kau pun ki seudun muiden kuntien mukaiseksi. Naantali katsoo, että kaupunkiseudun kuntien maapolitiikan yhtenäisellä to teuttamisella voidaan edistää Turun seudun rakentumista ja kilpailukyky ä muihin kaupunkiseutuihin verrattuna. Edelleen kaupunkisuunnittelujaosto esittää kaupunginhallitukselle, et tä se hyväksyy Naantalin kau pun gin toi men pi de- ja kaavoitusohjelman ra ken ne mal lin toteuttamiseksi. Kokonaisuutena ottaen Naan talin suunniteltu rakentaminen toteuttaa Turun seudun rakennemal lia. Tekninen johtaja Kimmo Suonpää oli läsnä kokouksessa. Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen esitteli asiaa kokouk-

15 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaupunginhallitus ses sa. KAUPUNKISUUNNITTELUJAOSTO: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Esityslistan liitteinä ovat lausuntopyyntö sekä Turun kaupun ki seu dun asunto- ja maapoliitti nen ohjelma (KH ). Naantalin kaupungin toimenpide- ja kaa voi tus oh jel ma ra ken ne mallin toteuttamiseksi on liitetty esityslistaan (KH ). Sen oheisma teri aa lina on seu dul li nen ra ken ne mallin to teuttamisoh jelma, joka on yh teen veto kunta koh tai sista oh jel mis ta. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus an taa Tu run kau pun ki seu dun asun to- ja maapoliittisesta oh jel masta seuraa van lau sun non: Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman suositukset noudattavat pitkälti Naantalissa sovellettuja käy täntöjä. Joitakin eroja on, kuten: Maankäyttösopimusten kor vauksen vähimmäismääräksi suositellaan 50 %, kun Naanta lissa on käytetty 40 %. Maankäyttösopimuksia esitetään teh täväksi myös poikkeuslupatapauksissa, mitä Naantalissa ei toistaiseksi ole tehty. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maa poliittista ohjelmaa noudatetaan kuitenkin vain ohjeellisena. Naantali voi tarkistaa käytäntöjään kaupunkiseudun muiden kuntien mukaiseksi. Naantali katsoo, että kaupunkiseudun kuntien maapolitiikan yhtenäisellä toteuttamisella voidaan edistää Turun seudun ra kentumista ja kilpailukykyä muihin kaupunkiseutuihin verrat tuna. Kaupunginhallitus hy väk syy liitteen mukaisen Naantalin kau-

16 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaupunginhallitus pungin toi men pide- ja kaavoi tus oh jel man raken ne mallin toteuttami seksi. Koko nai suutena ot taen Naan talin suunniteltu rakenta minen to teuttaa Turun seu dun raken ne mallia. KAUPUNGINHALLITUS: Samuli Santalahden esityksestä asia päätettiin jättää pöydälle. Esityslistan liitteinä ovat lausuntopyyntö sekä Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (KH ). Naantalin kaupungin toimenpide- ja kaavoitusohjelma rakennemallin toteuttamiseksi oheistetaan. Sen oheismateriaalina on seu dul li nen ra ken nemallin to teuttamisohjelma, joka on yhteenveto kun ta koh tai sista oh jel mista. LIITE A7, KH VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus antaa Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisesta ohjelmasta seuraavan lausunnon: Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman suositukset nou dattavat pitkälti Naantalissa sovellettuja käytäntöjä. Joitakin eroja on, ku ten: Maankäyttösopimusten korvauksen vähimmäismääräksi suositellaan 50 %, kun Naantalissa on käytetty 40 %. Maankäyttösopimuksia esitetään tehtäväksi myös poikkeuslupatapauksissa, mitä Naantalissa ei toistaiseksi ole tehty. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittista ohjelmaa noudatetaan kui tenkin vain ohjeellisena. Naantali voi tarkistaa käytäntöjään kaupunkiseu dun muiden kuntien mukaiseksi. Naantali katsoo, että kaupunkiseudun kuntien maapolitiikan yhtenäisellä to teuttamisella voidaan edistää Turun seudun rakentumista ja kilpailukykyä muihin kaupunkiseutuihin verrattuna. Erityisesti Turun ympäristö kuntien tulee omalta osaltaan vas-

17 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaavoitus- ja ympäristölautakunta KOKOUSKÄSITTELY: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 91 tata kilpailukykyisellä ase makaavoituksella ja asuntotuotannolla rakennemallissa asetet tujen väestötavoitteiden toteutumiseen. Haja- ja lieverakentamisen periaatteita laadittaessa tulee huomioida saariston erityispiirteet. Kaupunginhallitus hyväksyy liitteen mukaisen Naantalin kaupungin toimen pide- ja kaavoitusohjelman rakennemallin toteuttamiseksi. Kokonaisuutena ottaen Naantalin suunniteltu rakentaminen toteuttaa Turun seudun rakenne mallia. Vs. kaupunginjohtaja tarkensi kokouksessa ehdotuksen viimei sen kap pa leen kuulumaan seuraavasti: Kaupunginhallitus hyväksyy liitteen mukaisen Naantalin kaupungin toimenpide- ja kaavoitusohjelman ohjeellisena rakennemallin toteuttamiseksi. Kokonaisuutena ottaen Naantalin suunniteltu rakentaminen toteuttaa Turun seudun rakennemallia. KAUPUNGINHALLITUS: Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen : Kaupunginhallitus hyväksyi vs. kaupunginjohtajan muutetun ehdotuksen. Kaupunginhallitus on yllä antanut lausuntonsa Turun kau pun ki seu dun asunto- ja maapoliittisesta ohjelmasta ja hyväksynyt Naantalin kaupungin toimenpide- ja kaavoitusohjelman rakennemallin toteuttamiseksi. Ohjelmat ovat esityslistan liitteenä. LIITE B2, KAAVYMP LIITE B3, KAAVYMP LIITE B4, KAAVYMP Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen esittelee ohjelmien sisältöä kokouk-

18 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaavoitus- ja ympäristölautakunta sessa. KAUPUNGINARKKITEHTI: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta merkitsee Turun kaupunkiseudun asun to- ja maapoliittisen ohjelman ja Naantalin kaupungin toimenpide- ja kaa voitusohjelman tietoonsa saatetuksi. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Kaupunginarkkitehdin ehdotus hyväksyttiin.

19 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Tien nimeäminen Hyppilänvuorentieksi Livonsaaressa Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 92 Toimitusinsinööri Seija Malmsten : Leena Heikkilä on esittänyt pyynnön hänen ja miehensä omistamalla kiinteistöl lä olevan tien nimeämiseksi. Tie erkanee Kauppisten rantatiestä ja tien varrella on tällä hetkellä useampi rakennus, joita Leena ja Jaakko Heikkilä vuokraa, ja joille he haluavat selkeät osoitteet. Tien nimeksi Leena Heikkilä esittää Hyppilänvuorentie. Tien nimi perustuu paikan nimeen Hyppilänvuori, jonka alueella kyseiset vuokrattavat ra kennukset si jaitsevat. Kuulemista tien nimeämisestä ei lähetetty, koska nimettävä tie sijaitsee Leena ja Jaakko Heikkilän omistamalla kiinteistöllä ja on vain Heikkilöiden ja heidän vuokralaistensa käytössä. Kuntaliiton ohjeistuksessa sanotaan, että jokainen erillinen tie, joka johtaa useammalle kuin kahdelle asutulle kiinteistölle tulisi pääsääntöisesti nimetä omalla nimellään. Tässä tapauksessa tie johtaa usealle eri rakennukselle yhden kiinteistön alueella, joten uu den tiennimen antamiselle ei ole estettä. Naantalin hallintosäännön mukaan asemakaavan ulkopuolisten teiden nimeäminen kuu luu kaavoitus- ja ympäristölautakunnalle (HS ). Maankäyttöosasto esittää, että kyseinen tie nimetään Hyppi länvuorentie-nimiseksi. Naantalissa ei ole ennestään samannimistä katua tai tietä. Liitteenä ovat sijaintikartta sekä lähestymiskartta. LIITE A1, KAAVYMP LIITE A2, KAAVYMP KAUPUNGINARKKITEHTI: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää nimetä Livonsaaressa sijaitsevan tien Hyppilänvuorentie-nimiseksi.

20 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta KOKOUSKÄSITTELY: Elise Lehikoinen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Kaupunginarkkitehdin ehdotus hyväksyttiin.

21 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Tien nimeäminen Rymättylän Aaslassa Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 93 Toimitusinsinööri Seija Malmsten : Sampo Jaanto on lähettämässään sähköpostissa pyytänyt, että Rymättylän Aas lassa Ylikylän kylässä oleva tie nimettäisiin Kehäkarintie-nimiseksi. Kyseinen tie erkanee Aurasentiestä omaksi erilliseksi tieksi, jolla ei tähän mennessä ole ollut omaa tien nimeä. Tien nimiehdotuksesta lähetettiin kuulemiset kaikille tien varrella olevien kiinteistöjen omistajille, mutta yhtään vastausta tai palautetta ei saapunut määräaikaan mennessä. Kuntaliiton ohjeistuksessa sanotaan, että jokainen erillinen tie, joka johtaa useammalle kuin kahdelle asutulle kiinteistölle tulisi pääsääntöisesti nimetä omalla nimellään. Naantalin hallintosäännön mukaan asemakaavan ulkopuolisten teiden nimeäminen kuu luu kaavoitus- ja ympäristölautakunnalle (HS ). Maankäyttöosasto esittää, että kyseinen tie nimetään Kehäkarintie-nimiseksi. Naantalissa ei ole ennestään samannimistä katua tai tietä. Liitteenä ovat sijaintikartta sekä lähestymiskartta. LIITE A3, KAAVYMP LIITE A4, KAAVYMP KAUPUNGINARKKITEHTI: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää nimetä Rymättylän Aaslassa si jaitsevan tien Kehäkarin tie-nimiseksi. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Kaupunginarkkitehdin ehdotus hyväksyttiin.

22 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Tien nimeäminen Velkuan Teersalossa Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 94 Toimitusinsinööri Seija Malmsten : Pasi Henttula on lähettämässään sähköpostissa pyytänyt, että Velkuan Teersa lossa olevan Vuorilantien osa nimettäisiin uudelleen nimellä Vähärannantie. Vuorilantie jakaantuu neljään erilliseen haaraan, joten tämänkin vuoksi kahden haaran ni meäminen eri nimellä on perusteltua ja järkevää. Nimiehdotuksesta Vähärannantie on lähetetty kuulemiset tien varrella olevien kiinteistö jen omistajille ja yhtään poikkeavaa esitystä nimiehdotukseen ei ole tullut. Vähärannantie-nimi perustuu Vähärannankari-nimiseen paikkaan, joka sijaitsee uudelleen nimettävän tien loppupäässä. Kuntaliiton ohjeistuksessa sanotaan, että jokainen erillinen tie, joka johtaa useammalle kuin kahdelle asutulle kiinteistölle tulisi pääsääntöisesti nimetä omalla nimellään. Naantalin hallintosäännön mukaan asemakaavan ulkopuolisten teiden nimeäminen kuu luu kaavoitus- ja ympäristölautakunnalle (HS ). Maankäyttöosasto esittää, että kyseinen tie nimettäisiin Vähärannantie-nimiseksi tieksi. Naantalissa ei ole ennestään samannimistä katua tai tietä. Liitteenä ovat sijaintikartta sekä lähestymiskartta LIITE A5, KAAVYMP LIITE A6, KAAVYMP KAUPUNGINARKKITEHTI: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää nimetä Velkuan Teersalossa si jaitsevan tien Vähärannantie-nimiseksi tieksi. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Kaupunginarkkitehdin ehdotus hyväksyttiin.

23 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Porhonkallion ja Virpin asemakaavan muutos ja laajennus 551/ /2013 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila : Suunnittelualue ja vireilletulo Suunnittelualue sijaitsee Luonnonmaan länsiosassa, Rymättylän-tien molemmin puolin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 25 hehtaaria. Tästä kaavamuutoksen aluetta on noin 16,5 hehtaaria ja uutta kaavaa noin 8,5 hehtaaria. Suunnittelualueeseen kuuluu alueen läpäisevä Rymättyläntie sekä Porhonkallion ja Virvenrinteen asuinalueiden välissä sijaitseva, osittain rakennettu korttelialue. Rymättyläntien pohjoispuolella alueeseen kuuluu vanhaa peltomaata ja metsäisiä rinteitä sekä pieni vapaa-ajan asunnon pihapiiri. Asemakaavahanke on todettu kaupungin kaavoituskatsauksessa vuodelle Kaavoitettavan alueen omistaa Naantalin kaupunki, valtio (maantie) sekä yksityiset kiinteistöjen omistajat. Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus Ympäristöministeriön vahvistamassa Turun kaupunkiseudun maakunta-kaavassa kaavoitettava alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M), virkistysaluetta (V) sekä retkeily- ja matkailutoimintojen aluetta (R). Alueen läpi kulkee seututie 189 (Naantali-Rymättylä). Yleiskaavoitus Alueella on voimassa Naantalin kaupunginvaltuuston vuonna 2009 hyväksymä ja voimaan tullut Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Kaavassa suunnittelualue on osoitettu lähes kokonaan matkailupalvelujen alueena (RM-2). Alueen eteläkärjessä on pieni alue, joka on osoitettu pientalovaltaisena asuntoalueena (AP). Rymät ty-

24 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaavoitus- ja ympäristölautakunta läntielle sekä ui marannan suunnalta Rymättyläntien varrelle on osoitettu ohjeellinen ke vyen liikenteen reitti. Lisäksi Rymättyläntien varrelle on osoitettu melun torjuntatarve. Asemakaavoitus Alueen etelä- ja keskiosa on asemakaavoitettu. Pohjoisosa on kaavoittamaton. Asemakaavassa alueen eteläosa on osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialueena (RM) ja loma-asuntojen korttelialueena (RA). Rymättyläntien pohjoispuolella on asemakaavassa osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta (RM) sekä lähivirkistysaluetta (VL). Kalliotien katualueen ja Rymättyläntien väliin jää suoja-viheraluetta (EV). Rymättyläntie on osoitettu maantien alueena (LT). Perusselvitykset Rymättyläntien osalta on tehty meluselvitykset. Luontoselvitys tehdään kaavoituksen yhteydessä. Rakennussuojelu- ja muinaismuistoselvitykset on tehty Luonnonmaan osayleiskaavan yhteydessä. Alueen liikennejärjestelyjä ja risteysratkaisuja Rymättyläntielle on tutkittu aiemmin ja suunnittelu jatkuu kaavoituksen rin nalla. Liikenneratkaisuista on pidetty alustava työpalaveri ELY:ssä Alustavat tavoitteet Alustavana tavoitteena on osoittaa Rymättyläntien pohjoispuolelle matkailua palvelevia toimintoja, joihin sisältyisi leirintäalueen osa (asuntoautoalue) tai tarvittaessa koko leirintäalue. Lisäksi tutkitaan siirtolapuutarhan ja torimyyntialueen sijoitusta alueelle. Alueen pohjoisin osa varataan asumista varten. Rymättyläntien eteläpuolinen alue varataan pääasiassa pysäköintiin, joka palvelee Virvenlahden rannan käyttöä. Ko. alueen itäosan yksityiskiinteistöille tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa asuinrakennuspaikkoja huomioiden sisäiset liikennejärjestelyt, maantien liikennemelu ja ympäröivä maankäyttö. Alueelle voidaan tutkia myös matkailuun ja virkistyskäyttöön liittyviä toimintoja. Kaavasuunnittelun osalta konsulttina on Sweco Ympäristö Oy / arkkit. Jouni Kiima maa ja liikennesuunnittelun osalta Pöyry Finland Oy / ins. Arto Muhonen.

25 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Työstä on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka asetetaan nähtäville työn luonnosvaiheessa. OAS on liitteenä. LIITE A6, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) KAUPUNGINARKKITEHTI: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Porhonkallion ja Virpin asemakaavatyön päivätyn osallistumis- ja arviointisuunni telman. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Kaupunginarkkitehdin ehdotus hyväksyttiin. Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila : Maankäyttö Rakennemalliluonnoksessa on osoitettu Rymättyläntien pohjoispuolelle matkailua palvelevia toimintoja, joihin sisältyy leirintäalueen osa (asuntoautoalue) tai tarvittaessa koko leirintäalue. Alueen pohjoisin osa varataan asumista varten. Asumisen sijoittumista lakialueiden läheisyyteen tulee tarkastella kriittisesti mm. luontoselvityksen valmistuttua kesäkuussa. Mahdollisen siirtolapuutarhan sijoittaminen alueelle on haastavaa, sil lä alavat peltoalueet sijaitsevat melualueilla. Rymättyläntien eteläpuolinen alue varataan pääasiassa pysäköintiin, joka palvelee Virvenlahden rannan käyttöä. Ko. alueen itäosan yksityiskiinteistöille tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa asumiseen, matkailuun ja virkistyskäyttöön liittyviä toimintoja huomioiden sisäiset liikennejärjestelyt, maantien liikennemelu ja ympäröivä maankäyttö.

26 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Liikenne ja melualueet Ratkaisussa Virventien jatkeelta johdetaan katu suoraan pohjoiseen Rymättyläntien alitse. Tämä nähtiin erityisesti kevyen liikenteen kannalta turvalliseksi ja toimivaksi. Rymättyläntielle liittyminen tapahtuu yksisuuntaisena siten, että vasemmalle kääntyminen vältetään. Melusuojaukseen pitää kiinnittää huomiota. Erityisesti leirintäalueen suojaaminen on haastavaa alavan maaston takia. Luonnosvaiheessa selvitetään miten leirintäalueen edellyttämä melusuojaus on mahdollista tehdä. Rymättyläntien pohjoispuolista liittymäaluetta kehitetään niin, että sen yhteyteen voidaan osoittaa mm. toritoimintaa ja infoa lähialueen toiminnoista. Ko. alue voi liittyä myös viereisen leirintäalueen sisäänkäynnin osaksi. Melukäyräkartta sekä alustava rakennemalliluonnos ovat liitteenä. LIITE A4, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A5, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) KAUPUNGINARKKITEHTI: KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää esittää kaupunkisuunnittelujaos tolle päivätyssä, alustavassa rakennemalliluonnoksessa esitettyjen toimintojen sijoittamista suunnittelualueelle. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Kaupunginarkkitehdin ehdotus hyväksyttiin. Alustava rakennemalliluonnos sekä melukäyräkartta ovat esityslistan (KSJ ) liitteenä. Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila selostaa asiaa kokouksessa. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Merkitään selostus tiedoksi ja annetaan ohjeet käydyn keskustelun perusteella.

27 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaavoitus- ja ympäristölautakunta KOKOUSKÄSITTELY: Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila esitteli asiaa kokouksessa. Tekninen johtaja Kimmo Suonpää oli läsnä asiaa käsiteltäessä. Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 95 Kaupunginarkkitehti : KAUPUNKISUUNNITTELUJAOSTO: Meluselvitys Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Alueen suunnittelua on jatkettu teettämällä selvitys Rymättyläntien tieliikenteen aiheut tamasta meluta sosta Promethor Oy:llä. Alueella ei ole tien lisäksi muita merkittäviä melulähteitä. Laskennassa käytetyt liikennetiedot pe rustuvat Liikenneviraston julkaisemiin liikennetietoihin ja alueelle aiemmin laadittuun meluselvityk seen (Pöyry Finland Oy, Luonnonmaan meluselvi tys, ). Promethor Oy:n laatimassa selvityksessä on tarkasteltu melun leviämisen lisäksi keinoja me lun leviä misen ehkäisemiseksi. Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on annettu meluhait tojen ehkäisemi seksi ja ympä ristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja ra kentamisen suunnittelussa käytettävät ohjearvot. Päätöksessä ohjearvot on annettu päivä ajan klo 7-22 ja yöajan klo 22-7 ekvivalentti- eli keskiäänitasoina. Ulkoalueiden melutasojen tarkastelussa on sovellettu loma-asuntojen ja vir kistysalueiden osalta ohjear voja LAeq, db(a) ja LAeq, db(a). Asuintonttien melu taso jen tarkastelus sa on sovellet tu uusien asuinalueiden ohjear voja LAeq, db(a) ja LAeq, db(a). Kohteen maasto on muodoltaan vaihteleva, mikä vaikuttaa melun leviämiseen. Melutasot ovat suurimpia korkeissa maastonkohdissa. Rymättyläntie sijaitsee ympäröivään maastoon nähden ylempänä penkalla, mistä johtuen melua pääsee leviä mään etenkin lähialueille esteittä.

28 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Laskennan perusteella tarkastelualue soveltuu asuinrakentamiselle ja melutaso alittaa oh jearvot pää osalla rakennemalliluonnoksessa esitettyjä asuintontteja. Melutaso ylittää oh jearvot hieman ilman meluntorjuntaa Rymättyläntien pohjoispuolella lähimmäksi tietä suunnitelluilla asuinton teilla. Meluntorjunta Melutasoa voidaan pienentää sijoittamalla Rymättyläntien reunaan melukaide. Kaiteen vaiku tusta voidaan te hostaa jatkamalla 60 km/h nopeusrajoitusaluetta idän suuntaan. Laskennallisesti tarkasteltiin myös meluai dan vaikutusta (h=4,0 m tien tasausviivasta), ja se on kaidetta muutaman desibelin pa rem pi. Meluaidan rakennuskustannus on kuitenkin merkittävästi suurempi kuin melukaiteen. Laskennan perusteella melutaso ylittää alueen etelä- ja keskiosissa vapaa-ajan kiinteistö jen ohjearvot. Rymättyläntien eteläpuolella sijaitsevalla nykyisellä vapaa-ajankiinteistöllä päiväajan oh jearvon ylitys on ennustetilanteessa db. Leirintäalueeksi / asuntoautoalueeksi raken nemalliluon noksessa esite tyllä ja torin alueella päiväajan ohjearvon ylitys on yli 15 db. Näin suurta vaimennusta ei saada aikaan melukaiteella eikä edes 4,0 m kor kealla meluai dalla. Alueen pohjoisosissa on alueita, joilla loma-asumiseen käytettävien alueiden ohjearvot alittuvat. Näille alueille leirintäalue ja muita virkistysalueita voidaan sijoittaa ilman melu suojausta, mikäli se muuten olisi mahdollista. Liitteenä on tieliikennemeluselvitys. LIITE A7, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Liikennesuunnittelu Rymättyläntien ja suunnittelualueen väliset risteys- ja liittymä ratkai sut ovat edellyttä neet lisäselvityk siä päätöksenteon pohjaksi. Pöyry Oy laatinut yhteenvedon ja kustannus arviot seuraavasta neljäs tä vaih to-eh dosta yhteistyössä kaupungin kanssa: VE1: Eritasoliittymä, jossa kevyt liikenne ja ajoneuvoliikenne kulkevat ali kulkusillan kautta. VE2a: Kevyelle liikenteelle alikulkusilta ja ajoneuvoille por rastettu liitty mä, jossa poh jois- ja eteläpuo lisen liittymän väli on 200 m. VE2b: Kevyelle liikenteelle alikulkusilta ja ajoneuvoille por rastettu

29 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaavoitus- ja ympäristölautakunta liitty mä, jossa poh jois- ja eteläpuo lisen liittymän väli on 110 m. VE3: Kevyelle liikenteelle alikulkusilta ja ajoneuvoille kierto liittymä. Kaikki vaihtoehdot tarjoavat turvallisen kevyenliikenteen yhteyden Rymättyläntien poh joispuolelle suunniteltavan asuinalueen ja eteläpuolisen ranta-alueen välille. Lisäksi Sär känsalmentien kautta kul kevan kevyen liikenteen reitti jatkuu Särkänsalmen sillalle. Kai kissa vaihtoehdoissa liikenteen vaatima maankäytön tila on lähes saman suuruinen. Ajo neuvojen liittymät mahdollistavat liikenteen Rymätty läntien pohjois- ja eteläpuoliselle alueelle, sekä alueiden välillä. Liitteenä on Pöyryn laatima liittymävaihtoehtojen vertailu ja Sweco Ympäristö Oy:n laatima liittymävaihtoehdot sovitettuina alustavaan kaavaluonnokseen. LIITE A8, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A9, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Luonto- ja maisemaselvitys Alueen suunnittelun pohjaksi on valmistunut Sweco Ympäristö Oy:n / FM, Luontokar toittajan AMK Heini Lies-Niittymäen laatima luonto- ja maisemaselvitys. Sen mukaan kartoitetulla kaavamuutosalueella ei ole luonnonsuojelu-, met sä- tai vesilain mukaisia ar vokkaita elinympäristöjä, eikä myöskään uhan alaista, silmälläpidettävää tai lintu- tai luontodirektiivin lajistoa. Suunnittelualueen läheisyydessä noin 50 metrin päässä alueesta koilliseen on kuitenkin 2 pienialaista metsälakikohdetta: vähäpuustoiset suot (kohde 1-2). Metsälain kohteilla on lain suoja, joka on huomioitava maankäytön suunnittelussa. Muut arvokkaat kohteet, kuten kallioiden lakialueet suositellaan säilytettäviksi luonnon monimuotoisuuskohteiksi. Tällainen alue on metsälakikohteiden (vähäpuus toiset suot) länsipuolella, luontopolun varrella hieman suunnittelualueen ulkopuolella kohde 3. Alueen kalliomäet 1-3 ovat arvokkaita maisemaelementtejä ja ne suositel laan huomioita van maankäy tön suunnittelussa maiseman arvokohteina. Liitteenä on Sweco Ympäristö Oy:n laatima luonto- ja maisemaselvitys

30 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 9/ Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaavoitus- ja ympäristölautakunta LIITE A10, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Asemakaavaluonnos Kaavaluonnoksessa on otettu huomioon meluselvityksen sekä luonto- ja maisemasel vityk sen esiin tuo mat seikat. Suunnitelmaan on upotettu liittymävaihtoeh doista VE 2a, jossa porrastetut liittymät paran tavat vasemmalle kääntymi sen turvallisuutta ja liikenteen suju vuutta. VE2a on kevyenliikenteen yh teyksien kannalta paras. Vaihtoehto mahdollistaa vaiheittain (pohjoinen/etelä) rakentamisen. Kustan nuksiltaan (1.45 M ) se ei poikkea merkittävästi kahdesta muusta vaihtoehdosta. Rymättyläntien pohjoispuolinen maankäyttö on pääosin ympärivuotista pientaloasumista. Itäisimpään alueeseen on esitetty matkailukäyttöä. Alueen katuverkossa on huomioitu mahdollinen, tuleva alueen käytön laajeneminen pohjoiseen ja itään, mutta katuverkon supistamista pitää tutkia samalla kun toden näköisesti asumisen tehostamistakin alueella tutkitaan. Rymättyläntien eteläpuolella yksityisellä maalla tietä lähin asumiselle soveltu maton alue on osoitettu liikerakennukselle. Virventien itäpuoli on osoitet tu asumiseen ja liikerakentamiseen. Rymättyläntien pohjoispuolelle jäävät EV alueiden käyttöä on ideoitava jatkossa toimin noille, joille lii kenteen aiheuttama melu ei ole ongelma. Alueen maanomistus käy ilmi liitekartasta. LIITE A11, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Liitteenä on Sweco Ympäristö Oy:n laatima alustava asemakaavaluonnos. LIITE A12, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) KAUPUNGINARKKITEHTI: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää, että päivä tystä Porhonkal lion - Virpin alueen asema kaavan ja asemakaa va muutoksen valmisteluai neistosta varataan osallisille maan käyttö- ja rakennusase tuksen 30 :n mu kainen tilaisuus mieli piteen esittämiseen.