Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma 415/ /2014 Kaupunginhallitus Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen: Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja lii ken teen (MAL) aiesopimus allekirjoitettiin vuonna Sii nä on sovittu kaupunkiseudun yhteisen maankäyttöstrategian to teut ta mi ses ta. Turun kaupunkiseudun kunnat, Varsinais-Suomen liitto ja ELY-keskus ovat val mis tel leet yhteisen asunto- ja maapoliittisen ohjelman. Ohjelman ta voitteet pohjautuvat Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:een, jonka kunnat ovat laatineet yhteistyössä ja hyväksyneet kukin erikseen. Naantalin kaupun gin val tuus to hyväksyi sen ( 23). Turun kaupunkiseudun ra ken ne mal lin väestötavoite on noin asu kas ta lisää vuoteen 2035 men nes sä, tästä 80 % ydinkaupunkialueelle. Naan ta lis sa Manner-Naantali pää osin ja osa Luonnonmaasta on ydin kau pun ki aluet ta. Asuntotuotantona väes tö ta voit teen toteutuminen merkitsee uut ta asuntoa kaupunkiseudun ra ken ne mal li alu eel le. Jouk ko lii ken teen ke hit tä mistoi men pi tei den on tarkoitus tukea maan käy tön kehittämistä ja päin vas toin. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisella ohjelmalla pyritään edistä mään maankäytön suunnittelun ja asuntopolitiikan yhteistyötä sekä te hosta maan maa- ja asuntopoliittisia toimenpiteitä rakennemallia tukevalla ta valla. Asunto- ja maapoliittista ohjelmaa tullaan noudattamaan kunnissa oh jeel lise na. Naantalin kaupunginhallituksen lausunto asunto- ja maapoliittisen ohjel man luon nok ses ta Naantalin kaupunginhallitus antoi asunto- ja maapoliittisen ohjelman luonnok ses ta lausuntonsa Lausunnossa todettiin seuraavaa: Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman suo si tuk set nou dat ta vat pitkälti Naantalissa sovellettuja käytän tö jä. Joitakin eroja on, ku ten: Maankäyttösopimusten korvauk sen vähimmäismääräksi suositellaan 50 %, kun Naan ta lis-

2 sa on käytetty 40 %. Maankäyttösopimuksia esitetään teh täväk si myös poikkeuslupatapauksissa, mitä Naantalissa ei toistai sek si ole teh ty. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittista ohjelmaa nouda te taan kui ten kin vain ohjeellisena. Naantali voi tarkistaa käy tän tö jään kau pun ki seu dun muiden kuntien mukaiseksi. Naantali katsoo, että kaupunkiseudun kuntien maapolitiikan yh te näi sel lä to teut ta mi sel la voidaan edistää Turun seudun raken tu mis ta ja kilpailukykyä mui hin kaupunkiseutuihin ver rattu na. Erityisesti Turun ympäristökuntien tulee omalta osaltaan vasta ta kil pai lu ky kyi sel lä asemakaavoituksella ja asun to tuo tannol la rakennemallissa ase tet tu jen väestötavoitteiden to teu tu miseen. Haja- ja lieverakentamisen periaatteita laadittaessa tulee huomioi da saa ris ton erityispiirteet. Kuntien lausuntojen johdosta asunto- ja maapoliittisen ohjelman luon nokseen tehtiin seuraavat korjaukset (muutokset kursiivilla): Luku Rakentamisen ohjaus, s : Vyöhykerajauksen ulkopuolelle jäävillä alueilla so velle taan oh jel mas sa esitettyjä haja-asutusalueen ra ken tami sen pe ri aat tei ta. Kau pun ki seu dun lievealueelle ra kenta mi ses sa so vel le taan pääsääntöisesti suun nit te lu tar vehar kin taa. Lisätty: Kuva 9. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) mu kai set taa ja ma-alu eet ja lievealue Turun kaupunkiseudulla. Luku Haja-asutusalueelle rakentaminen, s : Asemakaavoitetun ja asemakaavoitettavaksi oh jel moidun alu een sekä erikseen määritellyn suun nit te lu tar vealu een ul ko puo lel la ra ken nus lu pa voidaan myöntää maa käyt tö- ja ra ken nus lain määrittelemillä edel ly tyk sillä. Kaupunkiseudun lie ve alu eel le rakentamisessa so velle taan pää sään töi ses ti suun nit te lu tar ve har kin taa. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma on esityslistan liittee nä (KH ). Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman keskeisiä

3 ta voit tei ta Maapoliittisia tavoitteita Kuntien tavoitteena on ylläpitää raakamaavarantoa aluksi vähintään 3 vuoden tarvetta vastaavasti ja tulevaisuudessa nostaa varanto vastaamaan 5 vuoden tarpeita. Asemakaavareserviä ylläpidetään 3 vuoden tarpeeseen ja yleiskaa va va ran toa vähintään 10 vuoden päähän. Aktiivista maanhankintaa harjoitetaan keskeisiltä rakennemallin mukaisilta kas vu alueil ta ennen asemakaavoitusta. Rakennemallissa esitetty vaiheistus ote taan huomioon maanhankinnoissa. Raakamaan hinnoittelun periaatteet py ri tään jatkossa yhdenmukaistamaan. Tätä varten jatkossa toteutetaan seuran taa esittämällä kuntien raakamaan hankinnat hintoineen kartalla. Maankäyt tö so pi muk sia ei pääsääntöisesti tehdä kuntien keskeisillä raa ka maanhan kin ta-alueil la. Maankäyttösopimus tehdään, jos asemakaavassa osoitetaan yksittäiselle maan omis ta jal le vähintään 500 k-m2 lisää rakennusoikeutta. Maan käyt tö sopi muk sin maanomistajalta peritään kaava-alueen rakentamista palvelevan yh dys kun ta ra ken ta mi sen kustannukset 100-prosenttisesti. So pi mus kor vauksen vähimmäismäärä on 50 % asemakaavasta johtuvasta asemakaavan mukai sen tontin arvonnoususta. Jos maanomistajia on useampia, kustannukset jae taan saatavan hyödyn suhteessa. Tontinluovutuksen valintatapa ja luovutusmuoto sekä -ehdot ratkaistaan itse näi ses ti kunnissa. Tavoitteena on pitää tonttien markkinahintataso kohtuul li se na. Jatkossa tonttien hinnoittelua seurataan vuosittain esittämällä kun tien tonttikaupat hintoineen kartalla. Asemakaavojen toteutumisen edistämiseksi rakentamattomille asuin ton teil le määrätään korotettu kiinteistövero. Kuntien tulee myös tapauskohtaisesti har ki ta rakentamiskehotuksen antamista ja tontin lunastamista ra ken ta miskäyt töön. Asemakaavoitetun alueen reunavyöhykkeen rakentamista ohjataan maankäyt tö- ja rakennuslain mukaisin keinoin. Asemakaavoitettaviksi oh jel moidut alueet ovat suunnittelutarvealueita. Niiden maankäyttöä ja rakentamista oh ja taan pääasiassa asemakaavalla. Asemakaavoitettavilla alueilla voidaan so vel taa myös suunnittelutarveharkintamenettelyä. Tällöin suun nit te lu tar vehar kin nas sa on suhtauduttava erityisen kriittisesti siihen, että rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Asemakaava-alueen ulkopuolella haja-asutusalueilla rakennuslupa voidaan myön tää maakäyttö- ja rakennuslain määrittelemillä edellytyksillä. Ranta-alueil la toimitaan voimassa olevan kaavan mukaisesti. Loma-asuntojen käyt tö tar koi tus ta ei muuteta, jos muutos aiheuttaa yhdyskuntarakenteen epä-

4 tar koi tuk sen mu kais ta hajaantumista. Väestökasvutavoite Asuntotuotannossa varaudutaan rakennemallin tavoitteen mukaisesti asuk kaan kasvuun ja asunnon lisäykseen vuoteen 2035 mennes sä. Seu dun kasvu pyritään kohdentamaan aiempaa voimakkaammin ydin kau pun ki alu eel le. Ydinkaupunkialueen ulkopuolella kasvu koh dis te taan pää asias sa rakennemallissa määriteltyihin taajamiin. Asuntotuotantotavoitteita Kaupunkiseudun asuntotarjontaa monipuolistetaan siten, että erilaisten hallin ta muo to jen ja talotyyppien tarjonta on riittävää eri puolilla kau pun ki seutua. Monipuolisuus huomioidaan sekä uusilla asuinalueilla että vanhoja asuin aluei ta täydennettäessä. Seudullisena tavoitteena hallintamuotojen osal ta on, että vuoteen 2025 mennessä uusista asunnoista 65 % on va paa rahoit tei sia omistusasuntoja, 14 % arava- ja korkotukivuokra-asuntoja, 19 % mui ta vuokra-asuntoja ja 2 % asumisoikeusasuntoja. Talotyyppien osalta tavoitteena on kasvattaa erityisesti kerrostalotuotannon mää rää ydinkaupunkialueella rakennemallin tavoitteiden toteuttamisen mahdol lis ta mi sek si. Seudun uusista asunnoista 57 % on kerrostaloasuntoja, 19 % rivi- tai ketjutaloasuntoja sekä 23 % omakotiasuntoja. Erityisryhmien asumisen tulee olla koko seudun kuntien vastuulla. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hy väksyy Turun kau pun ki seu dun asunto- ja maapoliittisen oh jelman oheisen liit teen mukaisena ohjeellisena nouda tet ta vak si laadittaessa yk si tyis koh tai sem pia maa- ja asun topo liit ti sia ohjelmia. KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uu delleen valmisteltavaksi. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma oheistetaan. LIITE B1, KH Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen:

5 Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma perustuu väes tönkas vu ta voit teen osalta Turun seudun rakennemalliin. Siinä painotetaan ydinkau pun ki alu een kasvua. Naantalin ydinkaupunkialueen väes tön kas vu ta voi te on asukasta (kun väljyyden kasvu otetaan huomioon as.) vuoteen 2035 mennessä. Seurannan mukaan Naantalin ydinkaupunkialueen väes tö on vähentynyt vuosina yhteensä 314 asukkaalla. Samaan ai kaan Manner-Naantalin ydinkaupunkialueen ulkopuolella olevalla asun toalu eel la Soinisissa väestö on kasvanut 244 asukkaalla. Asukasluvun kasvulle esitetyt tavoitteet ovat Naantalin osalta haasteelliset. Ky se on pitkän aikavälin tavoitteista, joiden toteuttamisessa tulee soveltaa seu dul lis ta ja paikallista joustavuutta. Ydinkaupunkialueen aluerajaukseen tu li si jatkossa Naantalin osalta ottaa mukaan koko Manner-Naantali. Totean, että ohjelman sivulla 10 taulukossa 5." Kuntien elinkeinotonttien luo vu tuk sen periaatteet" on virheellinen tieto. Teollisuustonttien hinnoittelu pe rus tuu Naantalissa valtuuston hyväksymiin kiinteisiin tontinhintoihin. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus esittää MAL-seurantaryhmälle, että ydinkau pun ki alu ee seen sisällytettäisiin jatkossa koko Manner-Naan ta li. Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hy väksyy Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen oh jelman oheisen liitteen mukaisena ohjeellisena nouda tet ta vak si laadittaessa yksityiskohtaisempia maa- ja asun topo liit ti sia ohjelmia. Samalla kaupunginhallitus toteaa, että asukasluvun kasvulle esi te tyt tavoitteet ovat Naantalin osalta haasteelliset. Kyse on pit kän aikavälin tavoitteista, joiden toteuttamisessa tulee sovel taa seudullista ja paikallista joustavuutta. KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginvaltuusto Kaupunginjohtajan ehdotus hvyäksyttiin. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma oheistetaan. LIITE A2, KV KAUPUNGINHALLITUS: Valtuusto hyväksyy Turun kaupunkiseudun asunto- ja maa po-

6 liit ti sen ohjelman oheisen liitteen mukaisena ohjeel li se na noudatettavaksi laadittaessa yksityiskohtaisempia maa- ja asuntopoliittisia ohjelmia. KAUPUNGINVALTUUSTO: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin.