Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma ja kuntakohtaiset toimenpide ja kaavoitusohjelmat

Transkriptio

1 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma ja kuntakohtaiset toimenpide ja kaavoitusohjelmat 415/ /2014 KSJ 54 Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen: Turun kaupunkiseudun kunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki, Turku ja Vahto ovat hy väksyneet Turun kau pun kiseu dun ra kenne mallin Naanta lin kau pun ginvaltuusto hyväk syi sen ( 23). Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus allekirjoitettiin MAL- aiesopimuksessa on sovittu kaupunkiseudun yhteisen maankäyttöstrategian toteuttamisesta. Tämän takia kunnat, Varsinais-Suomen liitto ja Ely-keskus ovat valmistelleet yhteisen seudullisen asunto- ja maapoliittisen ohjelman. Edelleen kuntien antamien tietojen pohjalta on laadittu samansisältöiset kuntakohtaiset toimenpide- ja kaavoitusohjelmat, joista on koottu yhteinen seudullisen rakennemallin toteuttamisohjelma. Turun kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen työryhmä pyytää MAL-aiesopimukseen kuuluvilta kunnilta sekä Ely-keskukselta ja Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa kaupunkiseudun yhteisestä asunto- ja maapoliittisesta ohjelmasta. Samalla Turun kaupunkiseudun rakennemallia 2035 toteuttavat kuntakohtaiset toimenpide- ja kaavoitusohjelmat lähetetään ao. kuntien hyväksyttäviksi. Kuntakohtaisista ohjelmista koottua Seudullista rakennemallin toteuttamisohjelmaa ei MAL-työryhmän ohjeiden mukaan mikään kunta tässä yhteydessä yksinään hyväksy (muiden puolesta) - vaan kukin kunta hyväksyy oman ohjelmansa. Rakennemallin toteuttamisohjelma on siis kuntakohtaisten ohjelmien liite tai oheismateriaali. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman jatkokäsittelystä ei ole päätetty, mutta ohjelma tulee todennäköisesti kuntiin erikseen hyväksyt tä väksi. A. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma Esityslistan (KSJ ) liitteenä on lausuntopyyntö ja Turun kaupunki seu dun asun to- ja maapoliittinen ohjelma, josta lausuntoa pyydetään. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman väestönkehitystavoitteena on Turun kaupunkiseudun rakennemallin väestö- ja asun tuotanto ta voit teen to teuttaminen: noin asukasta lisää vuoteen 2035, tästä 80 % ydin kau punkialueelle. (Naantalista Manner-Naantali ja osa Luonnon maasta on ydinkaupunkialuetta.) Asuntotuotantona väestötavoit teen toteutu minen mer kitsee uutta asuntoa rakennemallialueelle. Joukkolii-

2 ken teen ke hit tä mis toi men piteiden on tarkoitus tukea maankäytön kehittämistä - ja päin vastoin. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman keskeiset tavoitteet on esitetty tiivistelmässä. Ohjelmassa on otettu kantaa mm. maanhankintaan, maankäyttösopimusten periaatteisiin, tonttien hinnoitteluun, lievealuerakentamiseen ja asuntotuotannon jakautumiseen. A.1 Maapolitiikka, kaavoitus ja poikkeamismenettely: Maapolitiikan osalta Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman suositukset noudattavat pääosin Naantalin käytäntöjä. Raakamaavarannon elinkeinotoiminnan ja asumisen tarpeisiin suositellaan olevan tulevaisuudessa vähintään 5 vuoden tarvetta vastaava. Toteuttamiskelpoista asemakaavareserviä ylläpidetään vähintään 3 vuoden tarpeen verran ja yleiskaavavarantoa vähintään 10 vuoden päähän. Tonttivaranto pyritään kuitenkin realisoimaan kohtuullisessa ajassa. Raakamaata hankitaan aktiivisesti rakennemallin mukaisilta kasvualueilta ennen asemakaavoitusta. Tarvittaessa käytetään myös etuostoa ja lunastusmenettelyä. Maankäyttösopimusten korvauksen vähimmäismääräksi suositellaan 50 %:a, kun Naantalissa on käytetty 40 %:a. Maankäyttösopimuksia esitetään tehtä väksi myös poikkeuslupatapauksissa, mitä Naantalissa ei toistaiseksi ole tehty. Maankäyttösopimuksia ei tehdä kuntien keskeisillä raakamaanhankinta-alueilla. Kuntien tulisi ohjelman mukaan tapauskohtaisesti harkita rakentamiskehotuksen antamista ja tonttien lunastamista rakentamiskäyttöön. Naantalissa näitä ei ole toistaiseksi käytetty, mutta voidaan varmaan tarvittaessa harkita käytettäviksi. Varantotavoitteiden ja maanhinnan sekä tontinhintojen kehitystä ohjataan ja seurataan kehittämällä seurantajärjestelmä, jossa kaikkien kuntien tilanne ja kauppahinnat esitetään yhtenäisesti kartalla. Lieverakentamista esitetään kontrolloitavaksi, koska asemakaavoitetun alueen reunavyöhykkeellä rakentaminen hankaloittaa kuntien suunnitelmallista maan käyttöä levittämällä yhdyskuntarakennetta, vaikeuttamalla maanhankintaa ja kaavoitusta sekä nostamalla raakamaan hintaa. Kontrolloiminen tarkoittaisi sitä, että tällaisille alueille ei myönnettäisi suunnittelutarveratkai suja. Naan talissa tätä linjaa on pääsääntöisesti toteutettu. Toisaalta suurten, heh taa rien rakennuspaikkojen katsotaan aiheuttavan haittaa tu le val le ase makaavoi tukselle, joten niitä ei tulisi vaatia eikä sallia. Rantarakentamisesta ja loma-asuntojen käyttötarkoituksen muutoksista todetaan, että pääsääntöisesti ranta-alueella toimitaan voimassa olevan kaavan mukaisesti. Loma-asuntojen käyttötarkoitusta ei muuteta, jos muutos aiheuttaa yhdyskuntarakenteen epätarkoituksenmukaista hajaantumista. Kunnat eivät edistä suunnittelematonta kehitystä, sillä kunnallistekniikkaa, tieyhteyksiä tai muita palveluja vaativa uusi asutus aiheuttaa kustannuksia kunnalle.

3 A.2 Asuntotuotanto: Asuntotuotantoa haastavat ohjelman mukaan tulevaisuudessa monet tekijät, kuten väestörakenteen muuttuminen, kotitalouksien rakenteen muuttuminen, väestön kansainvälistyminen ja vaatimukset lisätä yhdyskuntarakenteen egoloogisuutta ja energiatehokkuutta. Myös elämäntapojen yksilöllistyminen ja asumistoiveiden monipuolistuminen on huomioitava asuntotuotantoa suunniteltaessa. Mal-aiesopimuksessa on asetettu tavoitteeksi kasvattaa kohtuuhintaisen asuntotuotannon osuutta uustuotannosta. Ohjelman sivulla 17 olevasta taulukosta ilmenevät Turun seudun asunto- ja väestömäärän rakennemallin mukaiset kasvun tavoitteet, toteutuma ja arvioitu kehitys Kuluneiden vuosien osalta rakennemallin tavoite on ollut Naantalin osalta 609 uutta asuntoa ja 604 uutta asukasta (ydinkaupunkialue). Näinä vuosina toteutuma on ollut noin puolet: 386 asuntoa ja 280 uutta asukasta (koko kunta). Vuosien osalta tavoite toteutuu arvion mukaan koh talaisesti ja vuosien osalta vielä paremmin, jos suunnitteilla olevat asemakaavasta etenevät ja tonttien kysyntä vastaa odotuksia. Väestön kas vu ar vioissa ei ole kui ten kaan otet tu huo mi oon väl jyy den kas vusta aiheu tu vaa ra kenta mi sen li sä tar vetta ollen kaan. Tä mä il me nee si ten, että asunto määrä ta voit teissa jää dään jälkeen ra kenne mal lin mää ristä. Turun seudulla kokonaisuutena asetetut tavoitteet katsotaan voitavan toteuttaa. Alueittaista asukasluvun kehitystä tullaan jatkossa seuraamaan vuosittain kuntien yhteistyönä. Turun kaupunkiseudulla vuokra-asuntojen osuus on suurin Turun kaupungissa 18 %. Seuraavaksi eniten vuokra-asuntoja on Naantalissa 12 %. Naantalin kaupunki omistaa myös asukaslukuun suhteutettuna Turun jälkeen selvästi eniten vuokra-asuntoja Turun seudulla. Mal-aiesopimukseen on kirjattu, että seudun uustuotannosta 20 % toteutetaan kohtuuhintaisena valtion tukemana vuokra-asuntotuotantona. Tämä on liian haasteellista, kun otetaan huomioon nykyinen tilanne. Asuntotuotanto-ohjelman tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä uusista asunnoista on vapaarahoitteisia omistusasuntoja 65 % arava- ja korkotukivuokra-asuntoja 15 %, muita vuokra-asuntoja 18 % ja asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja yhteensä 2 %. Naantalin tavoitteeksi on asetettu: omistusasuntoja 80 %, arava- ja korkotukivuokra-asuntoja 14 %, muita vuokra-asuntoja 4 % ja asu misoikeus- ja osaomistusasuntoja yhteensä 2 %. Kuntien vastuulla on luo vuttaa riittävästi tontteja vuokra-asuntotuotantoon. Vuokra-asunnot tulisi si joittaa myös niin, että edistetään monipuolista ja tasapainoista asukasrakennetta. Turun kaupunkiseudulla 30 % asunnoista on pientaloissa, 14 % rivi- ja ketjutaloissa ja 55 % kerrostaloissa. Naantali on keskimääräistä pientalovaltaisempi, mutta kerrostaloasuntojen osuus on Turun ja Raision jälkeen suurin.

4 Viime vuosina pientalojen osuus on vähän lisääntynyt koko Turun seudulla ja myös Naantalissa. Asemakaavavarannon mukaan Naantalissa kerrostaloasuntojen osuus voi jatkossa hiukan kasvaa. Naantalille on asetettu tavoitteeksi, että 50 % asunnoista olisi pientaloja, 15 % rivi- ja ketjutaloja ja 35 % kerrostaloasuntoja. Tämä merkitsisi kerrostalotuotannon jonkinasteista pai nottumista vuosien tuotantoon verrattuna, mutta suhteellisesti ottaen pientalojen osuus asuntokannasta Naantalissa lisääntyisi. Suunnitel man mukaan Turun seudun ydinkaupunkialueella kerrostaloasuntojen määrä tulee kasvamaan merkittävästi, jotta rakennemallin tavoitteet pystytään to teuttamaan. Ohjelmassa on käsitelty myös erityisryhmien asumista ja asumisen kehittämistä tulevaisuudessa. Kehittämistoimenpiteinä on mainittu asumiskonseptien: omatoimi- ja ryhmärakentamisen ja loft-asuntojen rakentamisen edistäminen, energiatehokkuus ja esteettömyys. Jatkossa voidaan harkita seudullisen asiantuntemuksen tarjoamista esimerkiksi ryhmärakentamisesta kiinnostuneille. Jatkotoimenpiteinä ohjelmassa on mainittu toteutumisen seuranta. Lisäsi on otettu esiin mahdollinen asuntotoimen palvelujen järjestäminen kuntayhteistyöllä. A.3. Ohjelman sitovuus Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittista ohjelmaa noudatetaan ohjeellisena. Kunnilla voi lisäksi olla omia tarkempia ohjeistuksia. Ohjelmalla ei sidota siis juridisesti, minkään kunnan omaa päätösvaltaa. B. Naantalin kaupungin toimenpide- ja kaavoitusohjelma raken nemallin to teuttamiseksi Esityslistan (KSJ ) liitteenä on Naantalin kaupungin toimenpideja kaavoitusoh jel ma rakennemallin toteuttamiseksi. Sitä esitetään hyväksyttäväksi. Sen oheismateriaalina on Seudullinen rakennemallin toteuttamisohjelma, joka on yhteenveto kuntakohtaisista ohjelmista. Toimenpide- ja kaavoitusohjelma sisältää kunnan kaavoituksesta ja maankäytöstä vastaavien virkamiesten arviot lainvoimaisten ja vireillä tai suunnitelmissa olevien asemakaavojen valmistumisesta ja asemakaavoista syntyvien tonttien rakentumisesta. Ohjelmassa on arvioitu erityisesti vuosien aikana rakentuvia tontteja, mutta epätarkemmalla tasolla, suuntaa-antavana tietona on voitu arvioida alueiden rakentumista jopa rakennemallin tavoitevuoteen 2035 saakka. Aineisto ei myöskään täydellisesti kata koko vuotta Asuntojen ja asukkaiden määrät on laskettu rakennusoikeuden perusteella mitoituslukujen avulla. Naantalin aineistossa mitoituslukuina on käytetty AO-tonteilla 3 asukasta/asunto, AP-tonteilla 2,1 asukasta/asunto ja AK-tonteilla 1,6 asukasta/asunto. Lisäksi AP-tonteilla on käytetty mitoituslukuina 100 k-m²/asunto ja AK-tontilla 80 k-m²/asunto. Aineiston tiedot perustuvat pääosin maksimitehokkuuslukuihin. Työpaikkatonteista on koottu tonttien pinta-alatiedot.

5 Huomioitavaa on, että aineistossa ei ole otettu huomioon väljyyskasvua. Sivulla kuusi olevien taulukoiden mukaan Naantalin nykyiselle asemakaavavarannon alueelle voidaan toteuttaa 15 % rakennemallin koko vuoteen 2035 tähtäävästä asukaslukutavoitteesta ja vuoden 2017 loppuun ulottuvan kaavoitusohjelman mukaisille alueille 50 % väestönkasvutavoitteesta. Ohjelmakauden loppuosalle, vuoden 2018 jälkeiselle ajalle jää siis kaavoitettavaksi vielä 30 % asukaslukutavoitteesta sekä sitten väljyyden kasvun tarvitsema osuus. Kaavoituksen näkökulmasta asukaslukutavoite on mahdollista toteuttaa. Naantalin toimenpide- ja kaavoitusohjelman sivuilta 7-9 ilmenevät aluekohtaiset arviot, joihin ohjelma perustuu. Ne ovat jo osittain vanhentuneet. Kokonaisuutena arviota voidaan kuitenkin pitää suuntaa antavana. Naantalin kokonaisväestötavoitteen lisäys asukasta saavutetaan keskimäärin 229 uuden asukaan vuosivauhdilla. Tällä hetkellä tästä kasvutavoitteesta jäädään jälkeen. Toteuttamisohjelman mukaan se on kuitenkin realistista saavuttaa jo 2015 ja siitä eteenpäin. Tasaisen kasvun mukaan vuosien aikana asukasmäärän tulisi kasvaa 20 % koko vuoteen 2035 ulottuvasta kasvutavoitteesta. Arvion mukaan väestönkasvu on 27 % eli, jos ohjelma toteutuisi, Naantali pysyisi kokonaiskasvutavoitteessaan. Merkittävä osa vuosien kasvusta, 46 % sijoittuu yksityisten maanomistajien omistamille alueille. Suurella osalla näitä alueita on maankäyttösopimukset, jotka edistävät alueiden toteutumista. Arviossa on mukana kaikki nyt asemakaavoitetut rakennettavaksi suunnitellut alueet kuten Humalisto, Itä-Tammisto, Pirttiluoto-Karjaluoto ym. Myös ydinkaupunkialueen väestönkasvu vuoteen 2017 mennessä, joka on 26 % rakennemallin kokonaiskasvusta vuoteen 2035 mennessä toteuttaa kes kimääräisen kasvun mukaan rakennemallin tavoitteen. Se, että loppuvuo sille kasvua on arvioitu 70 % kokonaistavoitteesta, johtuu siitä, että suun nittelujakson loppupuolen hankkeita ei vielä ymmärrettävistä syistä ole tie dossa. Ydinkaupunkialueen ulkopuolisista keskuksista voidaan tode ta, että Merimasku-Hellemaan ja Teersalon taajamilla on hyvät mahdolli suudet saavuttaa asukaslukutavoitteet. Rymättylän tavoitteen saavuttami nen vaatii lisäpanostusta loppukaudelle. Saariston taajamien kasvulla ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta asukasluvun kokonaistavoitteen saavuttamiselle. Toteuttamisohjelmassa (s.18) on arvioitu myös sitä, miten suunniteltu raken ta mi nen ja väestönkasvu sijoittuu Turun seudun rakennemallin suunnittelu alueille. Tämän tarkastelun mielekkyyttä vähentää se, että rakennemallin laajentumisalueet on rajattu kovin summittaisesti. Ra ken ne mallia laadittaessa ei ole ajateltu, että se olisi pohjana näin yk si tyis koh tai selle to teutumistarkastelulle. Jos jatkossa on tarkoitus tar kas tella ra ken ne mallin toteutumista myös aluekohtaisesti, tulisi rakenne mallin alue ra jauksia korjata ja päivittää. Kokonaisuutena ottaen Naantalin suunniteltu rakentaminen toteuttaa Turun seudun raken nemallia. Työpaikka-alueiden määrät ovat toteuttamisohjelmassa kohtuulliset. Niiden

6 käyttöön otto ei kuitenkaan ole itsestään selvää, koska alueiden maasto on haasteellinen ja rakentuminen edellyttää merkittäviä määriä kallion louhintaa sekä maantasaustöitä. Kimmo Suonpää ja Elise Lehikoinen ovat kokouksessa asiaa käsiteltäessä. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: KOKOUSKÄSITTELY: Kaupunkisuunnittelujaosto esittää kaupun ginhallitukselle, että se antaa Tu run kaupunkiseudun asunto- ja maapoliitti sesta ohjelmasta seuraavan lau sunnon: Turun kau pun ki seu dun asun to- ja maa po liitti nen oh jel man suo si tuk set nou dattavat pitkälti Naanta lissa so vel lettu ja käytäntö jä. Joitakin eroja on kuten: Maan käyttöso pimus ten korvauk sen vä himmäis mää räksi suositel laan 50 %:a, kun Naantalissa on käy tetty 40 %:a. Maan käyttö sopi muksia esite tään tehtäväksi myös poik keuslu pata pauksissa, mitä Naan talis sa ei tois tai seksi ole tehty. Turun kau punki seudun asunto- ja maapoliit tista ohjelmaa noudatetaan kui tenkin vain ohjeellisena. Naantali voi tarkis taa käytäntöjään kau pun ki seudun muiden kuntien mukaiseksi. Naantali katsoo, että kaupunkiseudun kuntien maapolitiikan yhtenäisellä to teuttamisella voidaan edistää Turun seudun rakentumista ja kilpailukyky ä muihin kaupunkiseutuihin verrattuna. Edelleen kaupunkisuunnittelujaosto esittää kaupunginhallitukselle, et tä se hyväksyy Naantalin kau pun gin toi men pi de- ja kaavoitusohjelman ra ken ne mal lin toteuttamiseksi. Kokonaisuutena ottaen Naan talin suunniteltu rakentaminen toteuttaa Turun seudun rakennemal lia. Tekninen johtaja Kimmo Suonpää oli läsnä kokouksessa. Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen esitteli asiaa kokoukses sa. KAUPUNKISUUNNITTELUJAOSTO: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.