Salon seudun maisemat

Transkriptio

1 Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö

2 TAUSTAA: ELY-keskuksen ja maakuntien liittojen yhteishanke, valtakunnalliset inventointiohjeet (YM). Inventoidaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat alueet. Nykyisten alueiden rajauksia ja arvoluokkia on tarkistettu sekä kokonaan uusia alueita on etsitty. Varsinais-Suomessa maakunnalliset maisemaselvitykset pohjana, aikaisempia eri aikoina tehtyjä inventointeja on yhtenäistetty ja osin täydennetty. 2

3 Päivitysinventointien työmenetelmät Valmisteluvaihe: Koko maakunnan ominaispiirteisiin tutustuminen (maisemaselvitys, paikkatieto-analyysi, kyselyt) Inventointivaihe ja maastokäynti: Inventointialueisiin tutustuminen kirjallisten lähteiden ja maastokäyntien avulla. Inventointilomakkeiden täyttäminen. Arviointivaihe: Alueiden vertaileminen ja mahdollisen arvoluokan ehdottaminen ja perustelu. Ehdotusvaihe: Esitys oli kommentoitavana loppuvuodesta Valtakunnalliset rajaukset tulevat voimaan Maakunnalliset seuraavassa maakuntakaavassa. 3

4 Aikaisemmat inventoinnit Salon seudulla Arvokkaat maisema-alueet, maisema aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö 66/1992. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Salon seudun maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Varsinais Suomen liitto, MA-arkkitehdit Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 4

5 5 Kiskonjoki Koskessa. Kuva

6 Valtakunnallisesti arvokas maisema-alueet kulttuuri- ja luonnontekijöiden muodostama erityisen kaunis, eheä ja koko Suomen maaseudun kulttuurimaisemia edustava kokonaisuus edustavat parhaiten maisemamaakunnalleen tyypillistä kulttuurimaisemaa Maakunnallisesti arvokas maisema-alueet edustavat esimerkillisesti maakunnalle tai maakunnan osalle tyypillistä tai erityistä kulttuurimaisemaa kuvastavat oman maakuntansa identiteettiä ja sisäistä monimuotoisuutta eivät välttämättä täytä yhtä monta kriteeriä kuin valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 6 Kiskonjoki Koskessa. Kuva

7 Salon seudun maisema - alueet Ehdotukset valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi Uskelanjokilaakso Halikonjokilaakso Perniön viljelysmaisemat (uusi) Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto Latokartanon laitumet Perniössä. Kuva: Marie Nyman

8 Salon seudun maisema - alueet Esitykset maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi Häntälän notkojen kulttuurimaisema Kisko Kiikalan kulttuurimaisema Koski Muurla Romsilan kulttuurimaisema Lempilänjokilaakson Halikonlahden maisema Paimionjoen Someron järviketjun ja Härkätien kulttuurimaisemat 8

9 Uskelanjokilaakso Vanhat asuin- ja hautapaikat, kirkot sekä maiseman muotoja noudatteleva vanha tiestö ovat kulttuurimaiseman arvokkaita piirteitä. Laaja, avara maisema luo kauniin ja hallitun kokonaisuuden. Perinteinen maaseutuasutus on hyvin säilynyttä. Uskelan emäkirkon tapuli Uskelanjoen rannalla. Kuva: 9 Anna-Leena Seppälä

10 Uskelanjokilaakso Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 10

11 Halikonjokilaakso edustaa Lounaisen viljelyseudun ydinalueita, jolle tyypillisiä ovat vauraat maatilat, kirkot ja vanhat kartanot. Vanhat asuin- ja hautapaikat sekä vanha tiestö ovat kulttuurimaiseman arvokkaita piirteitä. Maisema on voimakasmuotoista ja jokitörmän perinnemaisemat kauniisti kumpuilevia. Perinteinen maaseutuasutus on hyvin säilynyttä. Kumpuilevaa perinnemaisemaa Halikonjoen törmällä. 11 Kuva: Marie Nyman

12 Halikonjokilaakso Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

13 Latokartanonkoski Kiskonjoessa. Kuva: Marie Nyman Perniön viljelysmaisema Maisema ja kulttuuriympäristö muodostavat edustavan ja erittäin monipuolisen kokonaisuuden kartanoineen, kirkkoineen, muinaisjäännöksineen, perinnemaisemineen ja asutustyyppeineen. Vanha rakennuskanta on hyvin säilynyttä ja alue on elinvoimaista maaseutua. Alue on säilynyt suhteellisen hyvin, vaikka taaja-asutus ja päätie ovatkin muokanneet lähiympäristöään

14 Perniön viljelysmaisemat Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

15 Häntälän notkojen kulttuurimaisema Laaja-alaisen laidunnuksen muovaamat Häntälän notkot muodostavat omaleimaisen kokonaisuuden. Häntälän notkot ovat maisemanähtävyys, jossa luonto, luonnonarvot ja luonnon monimuotoisuus korostuvat. Maiseman ja maankäytön jatkuvuus on nähtävissä ja alue on elinvoimaista maaseutua. Alueen kylät ovat säilyttäneet hyvin perinteisen ilmeensä. Häntälän notkot ovat Rekijokilaakson syviä, jyrkkärinteisiä ja polveilevia rinnelaitumia 15 ja peltoja. Kuva: Kirsti Virkki

16

17 Kiskon Kiikalan kulttuurimaisema Maisema ja kulttuuriympäristö muodostavat vesistöjä seurailevan yhtenäisen, mutta eri tyyppisistä kokonaisuuksista muodostuvan alueen, jossa monipuolinen luonto on synnyttänyt vaihtelevaa ja omintakeista kulttuurimaisemaa. Maisematyyppi edustaa Lounais-Suomelle harvinaisempaa pienimuotoista, vesistöjen rytmittämää laaksomaisemaa. Ruukit ja vanhat kaivokset rikastavat perinteistä maanviljelysmaisemaa. Alue on säilynyt hyvin. Anerionjärvi. Kisko-Kiikalan alueen järvien ja jokien vesivoimaa ovat hyödyntäneet ruukit ja kaivokset. Kuva: Marie Nyman

18 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

19 Koski Muurla Romsilan kulttuurimaisema Alue on säilynyt yhtenäisenä ja maaseutumaisena. Viereisen selänteen ja viljellyn laakson välinen korkea tasoero korostaa sekä metsän jylhyyttä että avoimen laakson kulttuurimaisemaa. Maisemarakenteen ja maaperän monipuolisuus (moreenimäet, Salpausselkä, järviylänkö vesistöineen, kosket) kuvastuvat alueen maisemassa ja rakennetussa kulttuuriympäristössä. Talonpoikaistalot ja kartanot ovat pääosin hyvin hoidettuja. Ruotsalan viljelysmaisemaa. Alueen vanha ja kauniisti kumpuilevaan kulttuurimaisemaa korostavat komeat tilakeskukset Kuva: Marie 19 Nyman

20

21 Lempilänjokilaakson Halikonlahden maisema Maisema on pienpiirteistä ja vaihtelevaa. Jyrkästi merestä kohoavat kallioseinämät luovat jylhiä maisemia. Vanha viljelyala ja rakennuskanta on hyvin säilyneitä, mutta aluerajaukseen sisältyy myös metsäisiä alueita ja tiheästi rakennettuja rantavyöhykkeitä. Rakennukset istuvat kauniisti pienpiirteisesti kumpuilevaan maastoon ja tien korkeimmilta kohdilta avautuu näkymiä Halikonlahdelle Ruonan viljelysmaisemaa. Kuva: Marie Nyman

22

23 Paimionjokilaakson Someron järviketjun ja Härkätien kulttuurimaisemat Maiseman arvo perustuu harvinaiseen historialliseen valtakunnalliseen päätiehen sekä sen varrelle liittyvään vakiintuneeseen viljelysmaisemaan ja kerrokselliseen rakennuskantaan. Someron Pitkäjärven murroslaaksossa maisema saa karun järvisuomalaisen maiseman piirteitä. Somerossa järviketjua yhdistää Paimionjoki, jota seuraa myös historiallinen Hämeen härkätie ja 23 laajat viljelysmaisemat. Kuva: Marie Nyman

24 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

25 Maisema-alueet ja matkailu Maisema = vetovoimatekijä: Vetovoimatekijät ovat asioita tai ominaisuuksia, joista matkailukohteiden (attraktioiden) vetovoimaisuus muodostuu, eli millä niitä myydään. luonto ja maisema, ilmasto, kulttuuri, historia, harrastusmahdollisuudet, ohjelmapalvelut ja tapahtumat, majoitus- ja ravitsemispalvelut, paikallisen väestön suhtautuminen matkailijoihin, hintataso ja saavutettavuus. Suomen tärkeimmiksi vetovoimatekijöiksi nousevat tutkimuksissa luonto, maisemat, rauhallisuus, hiljaisuus ja liikkumismahdollisuudet luonnonympäristössä. (Silvennoinen ja Tyrväinen 2001, Järviluoma 2006)

26 Maisema matkailumarkkinoinnissa: Matkailumainonnalla pyritään tekemään palvelu tai paikka tunnetuksi, luomaan positiivisia mielikuvia, muodostamaan mielipiteitä ja asenteita sekä synnyttämään ja vahvistamaan ostoaikomuksia ja asiakasuskollisuutta. (Kuvamateriaalin merkitys) Maiseman tuotteistaminen matkailussa: Maisema, kulttuuriperintö ja luontomielikuva ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä matkailussa ja maaseutualueiden markkinoinnissa Maisemakohteet, -tiet ja reitit Maisemapalvelut hyödyntävät luontoa tai edistävät hyvinvointia ja oppimista. Maisema voi olla keskeinen osa virkistys- ja matkailupalvelua. sonmaalaismaisemaa/maiseman%20merkitys%20matkailussa.pdf 26