Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi"

Riikka Kyllönen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA PERINTÖMETSÄSOPIMUS PERINTÖMETSÄN SIJAINTI KAAVATILANNE LUONTOARVOT ALUEEN METSÄT SELOSTUSOSAN JA PERINTÖMETSÄRAJAUKSEN NÄHTÄVILLÄOLO SEKÄ JATKOTOIMENPITEET...4 LIITE 1 KARTTA RASONHAAN PERINTÖMETSÄN RAJAUKSESTA 1

3 1. TAUSTAA Maailman Luonnon Säätiö WWF on haastanut kunnat perustamaan perintömetsän. Perustamalla perintömetsän kunta voi vapaaehtoisesti suojella luonnonkauniin, monimuotoisen tai tunnearvoiltaan tärkeän palan omistamaansa metsää. Perintömetsän tulee olla vähintään yhden hehtaarin laajuinen, metsäinen tai puustoinen alue. Alueen tulee olla luonnontilainen. Alue, jonka on mahdollista kehittyä monimuotoiseksi, soveltuu myös perintömetsäksi. Tampereen kaupunki on päättänyt vastata WWF:n haasteeseen. Kaupunki perustaa perintömetsän Ristimäen ja Tohlopin kaupunginosissa sijaitsevaan Rasonhakaan. Pinta alaltaan perintömetsä on 15,3 hehtaaria. Rasonhaan metsäalue on merkittävä virkistysalue Tohloppijärven rannalla. Rasonhaka on myös luontoarvoiltaan huomattava; se on yksi kaupungin arvokkaista luontokohteista. Tampereen arvokkaat luontokohteet julkaisussa esitetään, että alueen rannat ja vanha lehtipuusto säilytettäisiin koskemattomina. Osa Rasonhaan metsäalueesta on jo aiemmin jätetty luonnontilaan. 2. PERINTÖMETSÄSOPIMUS Perintömetsän perustamisesta tehdään Tampereen kaupungin ja WWF:n välinen sopimus. Sopimuksen voi tarvittaessa purkaa. Sopimuksen mukaisesti WWF ei voi luovuttaa tietoja yksittäisestä perintömetsästä ilman maanomistajan lupaa. Sopimus sitoo Tampereen kaupunkia säilyttämään metsän luonnontilassa jälkipolville, mikä tarkoittaa, että perintömetsäalueella ei saa tehdä hakkuita, eikä sinne saa rakentaa rakennuksia tai teitä. Perintömetsäalueella ei myöskään saa kaivaa ojia, eikä vahingoittaa maa tai kallioperää. Perintömetsäsopimus ei estä rakentamasta asemakaavoihin merkittyjä ohjeellisia polkuyhteyksiä, mikä kirjataan tehtävään perintömetsäsopimukseen. Perintömetsäalueella saa jatkossakin liikkua jokamiehenoikeuksien mukaisesti. Sieltä saa kerätä marjoja ja sieniä sekä kaataa ulkoilureitin läheisyydestä turvallisuutta vaarantavia puita. 2

Perintömetsän tulee olla vähintään yhden hehtaarin laajuinen, metsäinen tai puustoinen alue. Alueen tulee olla luonnontilainen.

4 3. PERINTÖMETSÄN SIJAINTI Rasonhaan perintömetsä sijaitsee Ristimäen ja Tohlopin kaupunginosissa. Perintömetsä rajoittuu pohjoisessa virkistysalueeseen ja Tohloppi järveen, idässä Yleisradion tonttiin, etelässä virkistysalueeseen ja tiehen sekä lännessä Tesoman koulun tonttiin ja urheilukenttään. Ristimäen uuden asuntoalueen ja perintömetsän väliin jätetään vyöhyke, jossa voidaan tarvittaessa tehdä tavanomaisia virkistysalueen hoitotoimenpiteitä. 4. KAAVATILANNE Rasonhaka on yleiskaavassa kaupunkipuistoksi varattua lähivirkistysaluetta sekä maisemanja luonnonhoitoalueeksi varattua lähivirkistysaluetta. Asemakaavassa alue on lähivirkistysaluetta, jota tulee hoitaa ja kehittää alueen arvokkaat luonnon ominaisuudet huomioiden. Osa lähivirkistysalueesta on merkitty harvinaisen kivilajin, konglomeraatin pääesiintymisalueen takia suojeltavaksi alueen osaksi. 5. LUONTOARVOT Rasonhaka on yksi Tampereen arvokkaista luontokohteista. Julkaisussa kohdetta luonnehditaan rehevän lehtomaiseksi kokonaisuudeksi, mikä johtunee osittain kallioperän vulkaniiteista ja konglomeraatista. Konglomeraattijakson ansiosta Rasonhaka on tunnettu geologinen kohde. Kallioalue on arvioitu kokonaisarvoltaan maakunnallisesti merkittäväksi. Osaa alueesta on laidunnettu pitkään, mistä juontuu alueen nimi Rasonhaka. Rantapolun yläpuolisessa rinteessä esiintyy saniaisia kuten hiirenporras ja kivikkoalvejuuri. Saniaisten lomassa kasvaa valko ja sinivuokko, tesma, koiranheisi, mustakonnanmarja, lehtonurmikka, lehtokorte, lehtoarho ja kielo. Tuomi kasvaa alueella tiheinä ryteikköinä. Kalliolla kasvaa pohjoispainotteinen laji himmeänahkajäkälä. Rinnelehdon puilla kasvaa myös piirtojäkälä. Alueen länsiosassa, lähellä Tesoman koulua esiintyy kevätlinnunsilmä, kevätlinnunherne, lehtomatara, lehtokorte ja tesma. 3

Ristimäen uuden asuntoalueen ja perintömetsän väliin jätetään vyöhyke, jossa voidaan tarvittaessa tehdä tavanomaisia virkistysalueen hoitotoimenpiteitä. 4.

5 Tohlopin eteläpuolen rantametsikössä ja Rasonhaan alueella pesii säännöllisesti vaatelias pikkutikka. Alueen lehtomaisissa osissa viihtyvät lisäksi lehtojen lajeista mustapääkerttu, lehtokerttu ja sirittäjä. Havu ja lehtipuiden oksilta voi havaita hömö, kuusi, tali, sini ja töyhtötiaisia sekä hippiäisiä ja puun rungolta ruokaa etsivän puukiipijän. Myös närhi on alueen vakiasukas. Rasonhaan lahoavaa lehtipuuta ja kolopuita sisältävä metsikkörakenne on houkutellut sinne myös liito oravan, joka viihtyy alueella 1 2 parin voimin. 6. ALUEEN METSÄT Rasonhaan puusto on suurelta osin lehtipuuvaltaista. Osalla aluetta kasvaa mäntyvaltaista metsää. Perintömetsäalueen puusto on vaihtelevaa, alueella kasvaa pääosin sekametsä. Rasonhaassa esiintyy myös pystyyn kuollutta puustoa, pökkelöitä ja maapuuta. Puusto on keskimäärin noin 65 vuotiasta. Metsiköiden keski ikä vaihtelee vuoteen. Alue on pääosin lehtoa tai lehtomaista kangasta. Pieneltä osin metsätyyppi on tuoretta kangasta ja mäntyvaltaisilla lakialueilla kuivahkoa kangasta. Alueen metsäsuunnitelmaan on kirjattu jyrkänne, joka on luokiteltu metsälakikohteeksi ja tuoreita lehtoja, jotka on luokiteltu muiksi arvokkaiksi elinympäristöiksi. Lisäksi alueella esiintyy muun muassa huomattavia havupuuyksilöitä ja lähteitä. Alueen erikoisuutena on syytä mainita vanhat tuulenpesäkoivut. Osalla aluetta tehtiin vuonna 1992 virkistysmetsän hoitohakkuu. Osa alueesta on kehittynyt luonnonmukaisesti. 7. SELOSTUSOSAN JA PERINTÖMETSÄRAJAUKSEN NÄHTÄVILLÄOLO SEKÄ JATKOTOIMENPITEET Perintömetsän selostusosa ja rajaus olivat nähtävillä ja kommentoitavana Palvelupiste Frenckellissä, Kohtaamispaikka Wihreässä Puussa (Ristimäenkatu 35) ja kaupungin internetsivuilla

Havu ja lehtipuiden oksilta voi havaita hömö, kuusi, tali, sini ja töyhtötiaisia sekä hippiäisiä ja puun rungolta ruokaa etsivän puukiipijän. Myös närhi on alueen vakiasukas.

6 Asiasta jätettiin neljä kommenttia, joista kolme on yksityishenkilöiltä. Yksi kommentti on Tampereen ympäristösuojeluyhdistys ry:n, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n, Luonto Liiton Hämeen piiri ry:n ja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry:n yhteinen kommentti. Kommenteissa todetaan, että Rasonhaan perintömetsään tulisi liittää siihen rajautuvia muita metsäalueita. Tontteihin rajautuvien metsäalueiden hoidon ja mm. hulevesien käsittelyyn liittyvien seikkojen takia Rasonhaan perintömetsää ei kuitenkaan ole mahdollista laajentaa. Kommenttien perusteella ei perintömetsärajaukseen eikä selostusosaan ole tehty muutoksia. Perintömetsä merkitään maastoon WWF:n luovuttamalla perintömetsäkyltillä. Perintömetsärajaus kirjataan Tampereen kaupungin metsäsuunnitelmaan ja ympäristövalvonnan paikkatietokantaan. Alueelle laaditaan myöhemmin hoito ja käyttösuunnitelma yhteistyössä WWF:n kanssa. 5

Kommenteissa todetaan, että Rasonhaan perintömetsään tulisi liittää siihen rajautuvia muita metsäalueita. Tontteihin rajautuvien metsäalueiden hoidon ja mm.

Samankaltaiset tiedostot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta