A Asemakaava ja asemakaavan muutos. Pysäkkikatu 11 Kunnas Lahti.fi

Transkriptio

1 A-2749 Asemakaava ja asemakaavan muutos Pysäkkikatu 11 Kunnas Lahti.fi

2 Selostus A (22) Asemakaavan muutos A-2749, Pysäkkikatu 11, Kunnas ympäristö Suunnitteluinsinööri Carita Uronen Sijaintikartta

3 Selostus A (22) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 4. päivänä helmikuuta 2019 päivättyä asemakaavakarttaa nro A-2749 sekä asemakaavan mukaista tonttijakoa M M (Pysäkkikatu 11, Kunnas) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee: Kunnaksen (12.) kaupunginosan tiloja RN:O , , ja Asemakaavan muutos koskee: Kunnaksen (12.) kaupunginosan korttelin tonttia 1, korttelin tonttia 1 sekä katualuetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: Kunnaksen (12.) kaupunginosan korttelit , korttelin tontit 3 ja 4 sekä lähivirkistys- ja katualuetta. Asemakaavan yhteydessä tehdään sitova tonttijako. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2018 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kunnaksen kaupunginosassa Mäntymäen pientaloalueella noin kahdeksan kilometriä Lahden keskustasta koilliseen. Suunnittelualue rajautuu Mäntymäenpuiston lähivirkistysalueeseen, rautatiehen, Kiiskilänkatuun, Pysäkkipolkuun ja kolmeen omakotitonttiin. Osa alueesta on asemakaavoittamatonta. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 1,98 ha. 1.3 Kaavan tarkoitus Tavoitteena on käytöstä poistuneen Mäntymäen lastenkodin tontin muuttaminen asuinpientalokäyttöön sekä radanvarren asemakaavoittaminen. 1.4 Kaupungin strategia Kaupungin strategian (2017) mukaisesti kaava edistää kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta ja liikkumista (A4). Kaava edistää kärkihanketta 5. Luonnollisesti liikkeellä parantamalla joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä alueella.

4 Selostus A (22) 1.5 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Kaupungin strategia Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Ympäristön suojelu ja ympäristöhäiriöt Maanomistus Erityistoiminnat Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite Sopimukset Pohjakartan tarkistaminen Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Osallisten lausunnot ja mielipiteet Asemakaavan tavoitteet Lähtöaineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet KUVAUS Asemakaavan rakenne Kokonaisrakenne Mitoitus ja aluevaraukset Palvelut VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan vaikutukset Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS SEURANTALOMAKE... 22

5 Selostus A (22) 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Asemakaavakartta A-2749 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tonttijakokartta Ortokuvakartta suunnittelualueesta vuodelta 2014

6 Selostus A (22) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on laadittu Lahden kaupungin aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty Luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin , jolloin pyydetään myös viranomaislausunnot. 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksen tavoitteena on käytöstä poistuneen Mäntymäen lastenkodin tontin muuttaminen asuinpientalokäyttöön. Lisäksi laaditaan asemakaava Pysäkkitien ja Lahti-Heinola junaradan välissä sijaitsevalle kaavoittamattomalle alueelle. Kaava-alueeseen on liitetty mukaan yksityisessä omistuksessa oleva tila maanomistajan pyynnöstä. Lastenkodin tontti jaetaan kahdeksi tontiksi, joista lastenkodin vanha rakennus osoitetaan palvelurakennusten / asuinpientalojen korttelialueeksi P/AP, rakennusoikeus 400 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku II. Entisen lastenkodin vanha osa osoitetaan suojelumerkinnällä (sr). Taaempi tontti osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi AO, rakennusoikeus on 250 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku II. Uudisrakentamisessa tulee ottaa huomioon viereinen suojeltu rakennus (ju). Osa vanhasta lastenkotitontista osoitetaan lähivirkistysalueeksi (VL). Pysäkkikadun eteläpuolelle osoitetaan kolme AO-tonttia. Jo rakennetun tontin rakennusoikeus on 250 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku II. Kahden pienemmän tontin rakennusoikeus on 200 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku I. Yksityisessä omistuksessa oleva tila, jolla on osittain voimassa oleva asemakaava, osoitetaan kahdeksi AO-tontiksi, joiden kummankin rakennusoikeus on 250 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku II. Pysäkkikadun eteläpuolella sijaitsevilla AO-tonteilla on kaavamääräys, jonka mukaan rakennukset ja mahdolliset tärinän vaimennustoimenpiteet tulee suunnitella siten, että asuinrakennuksissa saavutetaan VTT:n laatiman ohjeen (Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT tiedotteita 2278) värähtelyluokka C (v, w95 0,30 mm/s) (Tär). Kaikilla tonteilla on pohjavesien suojelua (pv-1) ja hulevesien käsittelyä (hu) koskevat määräykset. Osa Pysäkkikadun ja Lahti Heinola rautatien välisestä alueesta osoitetaan lähivirkistysalueeksi (VL). 2.3 Toteuttaminen Asemakaavan toteutuksesta vastaavat katualueen osalta ja tonttien osalta uudet omistajat.

7 Selostus A (22) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Kunnaksen kaupunginosassa Mäntymäen pientaloalueella noin kahdeksan Lahden keskustasta koilliseen. Vanha Mäntymäen lastenkodin tontti rajautuu suurimmaksi osaksi Mäntymäenpuiston lähivirkistysalueeseen, itäpuolelta omakotitonttiin ja etelästä Pysäkkikatuun. Kaava-alueeseen kuuluu myös asemakaavoittamaton metsäalue Pysäkkikadun ja radan välistä sekä yksi tila, jossa on kaupungin omistama yksityiselle vuokrattu omakotitalo. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 1,98 ha. Viistokuva suunnittelualueelta vuodelta Mäntymäen lastenkoti näkyy kuvassa keskellä Luonnonympäristö Kasvillisuus Suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelu- ja luonnon monimuotoisuuskohteita. Asemakaavoittamaton alue on pääasiassa mäntyvaltaista metsää. Radan varrella on avokallioita ja pylväsmäisiä katajia. Alueen läpi kulkee polku Pysäkkikadulta Kiiskilänkadulle. Metsäalueella on tehty harvennushakkuita syksy-talvikaudella , jonka jälkeen siellä kasvaa paikoitellen tiheää haapavesakkoa.

8 Selostus A (22) Asemakaavoittamaton alue on mäntyvaltaista metsää. Radan varrella ja Kiiskilänkadun kulmassa kasvaa komeita mäntyjä. Entisen lastenkodin pihapiirissä on puutarhakasvillisuutta, omenapuita, tuijia, erilaisia koristepensaita ja perennoja. Lastenkodin pihakasvillisuutta Eläimistö Suunnittelualueella ei ole tehty havaintoja liito-oravasta. Lähimmät tunnetut liito-oravareviirit ovat noin 600 metriä etelään Ala-Kunnaksessa. Liito-oravalle soveltuvaa metsää ja mahdollisia kulkureittejä löytyy n. 300 metrin päästä.

9 Selostus A (22) Maaperä ja rakennettavuus Suunnittelualue sijaitsee kallioisella mäellä, jota ympäröi karkea hieta. Kallioperä on kvartsi- ja granodioriittia. Topografialtaan maasto on vaihtelevaa, suunnittelualue sijaitsee Mäntymäen itä- ja etelärinteillä. Lastenkodin tontti laskee itään, korkein kohta on Mäntymäen metsäinen laki 130 m mpy ja alin kohta tontin kaakkoiskulmassa 120 m mpy. Koko suunnittelualueen alin kohta on Kiiskilänkadun varrella 118 m mpy. Pohjavesi, vesistöt, vesitalous Suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueella. Suunnittelualueesta noin 800 metriä itään sijaitsee pohjavedenottamo. Lahti kuuluu korkean radonpitoisuuden alueeseen, minkä vuoksi radonsuojaus tulee ottaa kaikessa rakentamisessa huomioon rakennusjärjestyksen ohjeen mukaisesti Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella sijaitsee entinen Mäntymäen lastenkotina toiminut rakennus, jonka vanha osa on rakennettu 1947 ja laajennusosa Pihapiirissä on myös vaja, jätekatos, pyöräkatos ja leikkimökki sekä Mäntymäen metsäisellä lakialueella grillikota. Kaava-alueella sijaitsee myös vuonna 1935 rakennettu omakotitalo piharakennuksineen. Rakennus on kaupungin vuokra-asunto. Yksityisessä omistuksessa olevalla tilalla sijaitsee vuonna 1948 rakennettu omakotitalo piharakennuksineen. Vuokratalo pihapiireineen. Yhdyskuntarakenne, taajamakuva Suunnittelualueen lähiympäristössä on pääasiassa luvuilla rakennettuja taloja. Alue on rakentunut sotien jälkeen tiiviiksi pientaloalueeksi ilman asemakaavoitusta.

10 Selostus A (22) Liikenne Suunnittelualueelle on ajoyhteys Pysäkkikadun kautta. Katu jatkuu lounaaseen Pysäkkipolkuna, joka on jalankululle ja pyöräilylle varattu katu. Joukkoliikenteen linja kulkee Ahtialantiellä ja yhteyksiä on kaksi kertaa tunnissa keskustaan. Palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta ja virkistys Lähialueella ei ole kaupallisia palveluja. Ahtialan kaupalliset palvelut sijaitsevat noin 3 km päässä. Kunnaksen koulu sijaitsee noin 500 metrin päässä, Ahtialan koulu noin 1,5 km päässä ja Myllypohjan koulu noin 2,5 km päässä. Ahtialan koulun yhteydessä toimii aluekirjasto. Kunnaksen Ristimäenkadun päiväkoti ja Sipuran päiväkoti ovat molemmat noin 1 km päässä. Muut julkiset palvelut sijaitsevat Ahtialan keskustassa ja kaupungin keskustassa. Kunnaksen koulun kunto on välttävä ja välittömässä peruskorjaustarpeessa. Yhä käytössä olevia tiloja on korjattu. Tällä hetkellä osa oppilaista kuljetetaan kouluun Jalkarantaan. Parakkitilat pyritään saamaan valmiiksi kevätlukukaudelle Palveluverkkosuunnitelmassa on esitetty Kunnaksen koulun toiminnan siirtämistä osaksi Ahtialan ja Myllypohjan kouluja. Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY, MARY, LaRY) ja muinaismuistot Lastenkodin vanha osa on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Sen alkuperäisiä suunnitteluperiaatteita kannattaa vaalia. Rakennusmestari Albin Kyöstilä rakensi ja todennäköisesti myös suunnitteli vuonna 1947 omaan käyttöönsä omakotitalon Nastolan Mäntymäelle. Mäntymäki tuli osaksi Lahtea vuonna osti kiinteistön myöhemmin ja osoitti sen lastenkodin käyttöön. Pelastakaa Lapset ry:n Mäntymäen lastenkoti perustetiin vuonna Arkkitehti Tauno Niemioja piirsi vuonna 1961 omakotitalon siipirakennuksen, johon sijoitettiin lastenhuoneet. Alkuperäinen omakotitalo säilyi tuolloin lähes entisellään. Vuonna 1985 tehtiin korjauksia siipirakennuksessa ja vuonna 1998 omakotitalon ikkunat uusittiin. Omakotitalo sisustettiin alun perin sangen korkeatasoisesti, Tästä sisustuksesta on edelleen jäljellä muun muassa koristeelliset kattoristikot. Sen sijaan esimerkiksi kaakeliuuni ja komeat tammiovet ovat hävinneet. (Lähde: Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista, 2000). Mäntymäen lastenkoti ja siipirakennus Suunnittelualueen lähellä länsipuolella on Kiiskilänkadun, Sivakkakadun, Suksikadun, Sompakadun, Sauvakadun ja Rumpukadun muodostama kulttuurihistoriallisesti arvokas pientaloalue, joka on syntynyt pääosin ja 1950-luvulla ilman asemakaavaa. Suunnittelualueella ja sen lähialueella ei ole tunnettuja muinaisjäännöksiä.

11 Selostus A (22) Tekninen huolto Lastenkotitontille kulkee vesi- ja viemärijohdot tontin itäreunasta. Sähköjohto ja dna:n kaapeli tulevat tontin lounaiskulmasta. Myös Pysäkkipolun kautta tulee vesi- ja viemärijohdot suunnittelualueen reunalle. Johtokartta Ympäristön suojelu ja ympäristöhäiriöt Liikennemelu Suunnittelualue rajautuu Lahti Heinola junarataan, joka on rakennettu vuosina Radalla on ollut matkustajaliikennettä vuoteen 1968 asti, jonka jälkeen rataa on käytetty pääosin tavaraliikenteeseen. Kunnaksen seisake sijaitsi Pysäkkikadun varrella. Nykyisin Heinolaan kulkee vain yksi tavarajunapari arkipäivisin. Henkilöliikenteen palauttamisesta on ollut puhetta ja laadittu

12 Selostus A (22) selvityksiä, mutta tällä hetkellä se ei näytä todennäköiseltä. Tavarajunaliikenteestä aiheutuu jonkin verran melua ja tärinää. Vuonna 2012 valmistuneessa meluselvityksessä on otettu huomioon tieliikennemelun lisäksi myös raidemelu. Kansallinen päivämelu ja yömelu suunnittelualueella (2012)

13 Selostus A (22) Maanomistus Suunnittelualue on lähes kokonaan Lahden kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta kahta asemakaavoittamatonta aluetta, jotka ovat yksityisessä omistuksessa sekä vuonna 1992 asemakaavoitettua yksityisessä omistuksessa olevaa tilaa Kiiskilänkadun varrella. Maanomistuskartta. Vihreät alueet ovat Lahden kaupungin omistuksessa, violetti kaupungin hallintokunnan hallussa, valkoinen ovat yksityisomistuksessa ja siniset kaupungilta vuokrattuja tontteja. Radan varrella on rautatien suoja-alue Erityistoiminnat Suunnittelualue rajautuu valtion omistamaan rautatiealueeseen. Radan vieressä on ratalain 37 :n mukainen suoja-alue (30 metriä lähimmän raiteen keskilinjasta). Suoja-alueelle rakentaminen ei ole kielletty, mutta rakennukset ja rakenteet eivät saa aiheuttaa vaaraa rautatieliikenteelle tai haittaa radanpidolle. Mahdollisten uudisrakennusten rakentamisen yhteydessä tulee varmistua, ettei radalle aiheudu rakentamisesta haittaa, kuten esimerkiksi painumia mahdollisten kaivutöiden yhteydessä. Väylävirastolla on myös ratalain mukainen oikeus poistaa suoja-alueelta tarpeen mukaan siellä

14 Selostus A (22) sijaitsevat ns. radan riskipuut. Puiden poistosta sovitaan aina erikseen kiinteistön omistajan kanssa. Suoja-aluetta koskevat lisäksi ratalain 39 mukaiset toimenpiderajoitukset. 37 ( /998) Rautatien suoja-alue Rautatien suoja-alue ulottuu 30 metrin etäisyydelle radan raiteen tai, jos raiteita on useampia, uloimman raiteen keskilinjasta, jollei suoja-aluetta ratasuunnitelmassa erityisestä syystä supisteta tai laajenneta enintään 50 metriksi. Väylävirastolla on tie- tai rautatieliikenteen turvallisuuden sitä vaatiessa oikeus poistaa suoja-alueelta kasvillisuutta tai rajoittaa kasvillisuuden korkeutta. Suoja-alueella ei saa pitää sellaista rakennusta, varastoa, aitaa taikka muuta rakennelmaa tai laitetta, josta tai jonka käytöstä voi aiheutua vaaraa tie- tai rautatieliikenteen turvallisuudelle taikka haittaa radanpidolle. 39 ( /567) Toimenpiderajoitukset Rautatien suoja- ja näkemäalueella ei saa muuttaa maanpinnan muotoa eikä tehdä ojitusta tai muuta kaivutyötä siten, että muutoksesta voi aiheutua vaaraa tie- tai rautatieliikenteen turvallisuudelle taikka haittaa radanpidolle. 41 ( /998) Poikkeukset rajoituksista Mitä 37 ja 38 :ssä säädetään, ei sovelleta, jos mainituissa pykälissä tarkoitettu kasvillisuus on istutettu tai otettu erityiseen hoitoon taikka rakennus, varasto, aita tai muu rakennelma tai laite on tehty ennen kuin alueen käyttöoikeutta on mainituissa pykälissä säädetyllä tavalla rajoitettu. Jos 1 momentissa tarkoitettu kasvillisuus taikka rakennus, rakennelma tai laite aiheuttaa vaaraa liikenneturvallisuudelle tai haittaa radanpidolle, Väylävirasto voi määrätä sen poistettavaksi tai siirrettäväksi taikka määrätä siihen tehtäväksi tarvittavan muutoksen. Jollei omistaja suorita toimenpidettä sitä varten määrätyssä kohtuullisessa ajassa, Väylävirastolla on oikeus suorittaa se kustannuksellaan. Mitä 37 ja 38 :ssä sekä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske rakennuksen pitämistä asemakaavaalueella eikä sellaisen kasvillisuuden poistamista, jolla on ympäristön kannalta erityinen merkitys. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 on tullut voimaan MRA 93 mukaisten kuulutusten myötä. Kuulutukset on julkaistu liitossa ja kunnissa alkaen ja kuntien virallisissa lehdissä viikolla 11. Maakuntahallitus määräsi Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman ja että maakuntakaava kumoaa voimaan tullessaan ympäristöministeriön vahvistaman Päijät- Hämeen maakuntakaavan Maakuntakaavasta on jätetty korkeimpaan hallinto-oikeuteen yksi valitus. Korkein hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon valituksen alaisin osin. Valituksen alainen osa ei koske suunnittelualuetta. Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. (A97) Kiiskilänmäen taajamatoimintojen alue: osittain toteutunut taajaman osa, itäosa on pohjavesialuetta. Suunnittelualue on tärkeää vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta. Maakuntakaavaan on merkitty yhdysrata/teollisuusrata.

15 Selostus A (22) Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Osayleiskaava Lahden läntisten osien osayleiskaava Y-202 (kv ) on saanut lainvoiman Osayleiskaavassa alue on osoitettu asuinalueeksi (A). Alue varataan pääasiassa asumiselle. Palveluiden sijoittelussa kiinnitetään huomiota niiden saavutettavuuteen kävellen, pyöräillä ja joukkoliikenteellä. Asuinalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota elinympäristöjen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen. A-36 Myllypohja, Ahtiala ja Kunnas Alue on pientaloaluetta. Asuntokannasta noin 60 % on omakotitaloissa, noin 30 % kerrostaloissa ja noin 10 % rivitaloissa. Asuntokanta on rakennettu pääosin luvuilla. Alueella on asemakaavoitettuja asuinkortteleita, joita ei vielä ole rakennettu. Alueella on noin 7400 asukasta. Alueella on julkisia palveluita (päiväkoti, koulu, terveyspalvelut, lähiklinikka). Alueella on kaupallisia palveluita (päivittäistavarakauppa, Laitumen lähiön ostoskeskus, vähittäiskaupan suuryksikkö). Alueella on liikunta ja virkistyspalveluita (lähiliikuntapaikka). Alueella on varhaiskasvatuksessa käytettävä lähimetsä. Alueella on lämpökeskus. Suunnitelmissa Ohitien (vt4) itäpuolelle osoitettu Heinolan rata kulkee nyt alueen halki. Alueella on arvokkaita luontokohteita (luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja eliölajeja, LUMO: luokat 1, 2, 3, 4). Alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita (LaRY). Alueella on muinaismuistokohteita. Suunnittelualue on pohjavesialuetta (pv).

16 Selostus A (22) Ote Lahden itäisten osien osayleiskaavasta. Asemakaava Suunnittelualueen voimassa olevat asemakaavat ovat vahvistuneet lastenkodin osalta (52522/A), ja yksityisessä omistuksessa olevan tilan osalta (A-1113a). Asemakaavassa Mäntymäen entinen lastenkodin tontti on osoitettu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS), suurin sallittu kerrosluku II ja rakennusoikeus 1000 k- m². Tonttia ympäröi lähivirkistysalue (VL) ja itäpuolella on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL). Asemakaavassa yksityisessä omistuksessa oleva tila on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi AO- 9. Rakennusoikeus on ilmoitettu tonttitehokkuuslukuna e=0,15 ja suurin sallittu kerrosluku ½ I 3/5. Pysäkkikadun ja radan välinen alue on asemakaavoittamaton.

17 Selostus A (22) Ote voimassaolevasta asemakaavasta. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan ja Lahden ja Kärkölän osalta voimaan Pohjakartta Pohjakartta on tarkistettu Laaditut selvitykset Lahden alueen meluselvitys (EU:n ympäristödirektiivin mukainen liikennemeluselvitys 2017). Lahden alueen meluselvitys (EU:n ympäristödirektiivin mukainen liikennemeluselvitys 2012), joka koskee myös suunnittelualueen Lahti - Heinolan rautatienalueen junaliikenteen aiheuttama melua. Rakennuksesta on laadittu kuntoselvitys. (Mäntymäen lastenkoti, Lahti. Kiinteistön tilan / korjaustarpeen arviointi Ramboll).

18 Selostus A (22) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin aloitteesta Sopimukset Asemakaavamuutos ei vaadi maankäyttösopimusta Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää MRL 54 :ssä annetut kaavoitusmittausvaatimukset. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Kaupungin hallintokunnat - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Uudenmaan ELY-keskus / liikenne - Väylävirasto - Lahden kaupunginmuseo - Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy - P-H Pelastuslaitos - Lahti Energia Oy - Lahti Aqua Oy - DNA Oy Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63, 3 mom. mukaisesti julkaistussa Lahden kaupungin kaavoituskatsauksessa (kohde 24) Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle OAS on päivitetty Alueen naapurikiinteistöille ja maanomistajille on toimitettu postitse kaavaluonnos. selostusluonnos ja OAS. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla Internetissä Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksen aloituskokous pidettiin Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin , jolloin viranomaisille toimitettiin OAS ja kaavaluonnos ja selostusluonnos ja pyydettiin niistä viranomaislausunnot.

19 Selostus A (22) Osallisten lausunnot ja mielipiteet Lausuntoja tuli kuusi kappaletta. Väylävirasto antoi lausuntonsa liittyen ratameluun ja -tärinään. Päijät-Hämeen Pelastuslaitos, Lahden ympäristöpalvelut. Lahden kaupunginmuseo, Lahti Aqua Oy ja Hämeen ELY-keskus ilmoittivat, että asemakaavasta ei ole huomautettavaa. Lausunnon keskeinen sisältö Väylävirasto Väylävirasto edellyttää, että kaavoittaessa alueita radan läheisyydessä on tapauskohtaisesti otettava huomioon mahdolliset junaliikenteen aiheuttamat melu-, runkomelu- ja tärinähaitat. Kaavatyön yhteydessä tulee laatia riittävät selvitykset melun ja tärinän leviämisestä ja osoittaa niiden pohjalta tarvittavat kaavamääräykset haittojen torjumiseksi. Tärinän osalta kaavoituksessa tulee huomioida VTT:n selvitys Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta (VTT tiedotteita 2278). Suosituksen mukaan asuinrakennuksen tärinä ei saa ylittää uusilla asuinaluiella värähtelyluokan C arvoa V w,95 0,30 mm/s ja vanhoilla asuinalueilla värähtelyluokan D arvoa V w,95 0,60 mm/s. Vastine ja vaikutus kaavaan Kaavaa varten ei laadita erillistä meluselvitystä. Lähtötietona on käytetty Lahden alueen meluselvitystä (EU:n ympäristödirektiivin mukainen liikennemeluselvitys 2012), joka koskee myös suunnittelualueen Lahti - Heinolan rautatienalueen junaliikenteen aiheuttama melua. Pysäkkikadun eteläpuolella oleville tonteille lisätään kaavamääräys tär: Rakennukset ja mahdolliset tärinän vaimennustoimenpiteet tulee suunnitella siten, että asuinrakennuksissa saavutetaan VTT:n laatiman ohjeen (Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT tiedotteita 2278) värähtelyluokka C (v, w95 0,30 mm/s). Luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä tuli kolme mielipidettä. Alla on tiivistettynä mielipiteiden keskeinen sisältö. Mielipiteet ovat kokonaisuudessaan listatekstin liitteenä. Mielipiteen keskeinen sisältö Kaupungille on jätetty aloite moottoriajoneuvolla läpiajon estämiseksi Pysäkkipolulla. Miten aloite otetaan huomioon suunnittelussa? Läpiajon estäminen Pysäkkikadulta Pysäkkipolulle pitää olla todellinen, koska laitonta läpiajoa tapahtuu jatkuvasti. Vastine ja vaikutus kaavaan Kaavassa on osoitettu Pysäkkikadun päähän kääntöpaikka, joka on merkki päättyvästä kadusta. Rakenteelliset ajoesteet ratkaistaan katusuunnitelmassa. Yhteys toimii tärkeänä kävelyn ja pyöräilyn reittinä, joten sitä ei voi kokonaan katkaista. Reitti toimii tärkeänä kulkuyhteytenä mm. Kunnaksen koululle. Pysäkkipolun liikennejärjestelyistä on laadittu selvitys , jonka jälkeen Pysäkkipolku on siirtynyt kaupungin omistukseen, Pysäkkipolulle on tehty katusuunnitelma, alueelle on lisätty ajokieltoa ja päättyvää katua osoittavat liikennemerkit, sekä pollarit, jotka nyt on jo poistettu, koska niiden käytössä ilmeni ongelmia. Kaupunki ei enää asenna kiinteitä ajoesteitä. Kaupunki on velvollinen noudattamaan lakia katujen kunnossapidosta. Pysäkkikadun kunnossapito onnistuisi, vaikka ajoyhteys suljettaisiin, mutta Pysäkkipolun kunnossapito hankaloituisi ilman läpiajomahdollisuutta sen kapeuden ja jyrkkyyden vuoksi. Tehkää uusi korvaava kävely-/pyörätie Radanvarsitieltä suoraan Pysäkkikadulle radan suuntaisena asemakaavaluonnoksessa mainitun Huvikummunpuiston reunaa seuraten. Pysäkkikatu/Pysäkkipolku on yksi alueen vanhimpia teitä, näkyy jo 1940-vuoden kartassa. Uuden reitin rakentaminen Huvikummunpuistoon ei ole tarkoituksenmukaista.

20 Selostus A (22) Yksityisessä omistuksessa olevasta tilasta ollaan kaavaluonnoksessa lohkaisemassa huomattavan suuri osa lähivirkistysalueeksi. En suostu lohkomiseen, vaan yksityinen tila on kokonaisuudessaan kaavoitettava AO-alueeksi. Kaupunki kaavoittaa pääsääntöisesti vain omistamiaan maita. Tässä tapauksessa asemakaavoitettavaan alueeseen sisältyy kaksi yksityisessä omistuksessa olevaa tilaa, koska koko alueelle on tarkoituksenmukaista laatia asemakaava. Maanomistajan kanssa keskusteltiin erilaisista vaihtoehdoista. Maanomistajan toiveesta nykyinen asuttu tila otettiin mukaan suunnittelualueeseen ja tilalle osoitetaan kaksi erillistä AO-tonttia. Lähivirkistysalueena Huvikummunpuisto on tarpeeton, koska alueen lähistöllä on suuria virkistyspaikkoja ja jopa erämaa-alueita kohtuullisen matkan päässä. on kaavasuunnitelmassaan luonut Mäntymäen ja Huvikummun lähivirkistysalueet. Molemmille virkistysalueille on suunniteltu huomattava määrä rakennusoikeutta. Lähivirkistysalue (VL) on yleinen kaavamerkintä kaupungin viheralueilla, joita ei hoideta puistoina, retkeilyalueina ym. Alueen käyttö ei tule muuttumaan asemakaavamerkinnän myötä. Lähivirkistysalueille ei osoiteta rakennusoikeutta. Mäntymäenpuisto niminen lähivirkistysalue on jo olemassa, osa entisestä lastenkodin tontista on muutettu lähivirkistysalueeksi ja liitetty Mäntymäenpuistoon. Huvikummunpuisto sijaitsee asemakaavoittamattomalla alueella. Se ei siis ole entuudestaan lähivirkistysaluetta, vaan sinne kaavoitetaan jo asuttu tila ja sen lisäksi kaksi uutta AO-tonttia ja loput asemakaavoittamattomasta alueesta osoitetaan lähivirkistysalueeksi. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Lähtöaineiston antamat tavoitteet Tavoitteena on käytöstä poistuneen Mäntymäen lastenkodin tontin muuttaminen asuinpientalokäyttöön sekä radanvarren asemakaavoittaminen Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Luonnosvaiheessa asemakaava-alueen rajausta muutettiin ja suunnittelualueeseen lisättiin maanomistajan pyynnöstä kokonaisuudessaan yksityinen tila 13:344 (Kiiskilänkatu 28), jolle osoitetaan kaksi AO-tonttia. 5 KUVAUS 5.1 Asemakaavan rakenne Kokonaisrakenne Lastenkodin tontti jaetaan kahdeksi tontiksi, joista lastenkodin vanha rakennus osoitetaan palvelurakennusten / asuinpientalojen korttelialueeksi P/AP, rakennusoikeus 400 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku II. Entisen lastenkodin vanha osa osoitetaan suojelumerkinnällä (sr). Taaempi tontti osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi AO, rakennusoikeus on 250 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku II. Uudisrakentamisessa tulee ottaa huomioon viereinen suojeltu rakennus (ju). Osa vanhasta lastenkotitontista osoitetaan lähivirkistysalueeksi (VL).

21 Selostus A (22) Pysäkkikadun eteläpuolelle osoitetaan kolme AO-tonttia. Jo rakennetun tontin rakennusoikeus on 250 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku II. Kahden pienemmän tontin rakennusoikeus on 200 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku I. Yksityisessä omistuksessa oleva tila, jolla on osittain voimassa oleva asemakaava, osoitetaan kahdeksi AO-tontiksi, joiden rakennusoikeus on 250 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku II. Pysäkkikadun eteläpuolella sijaitsevilla AO-tonteilla on kaavamääräys, jonka mukaan rakennukset ja mahdolliset tärinän vaimennustoimenpiteet tulee suunnitella siten, että asuinrakennuksissa saavutetaan VTT:n laatiman ohjeen (Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT tiedotteita 2278) värähtelyluokka C (v, w95 0,30 mm/s) (Tär). Kaikilla tonteilla on pohjavesien suojelua (pv-1) ja hulevesien käsittelyä (hu) koskevat määräykset. Osa Pysäkkikadun ja Lahti Heinola rautatien välisestä alueesta osoitetaan lähivirkistysalueeksi (VL) Mitoitus ja aluevaraukset Palvelurakennusten / asuinpientalojen korttelialue (P/AP) - tontin pinta-ala 3088 m² - rakennusoikeus 400 k-m² - tehokkuus e=0,13 Erillispientalojen korttelialueet (AO): - tonttien pinta-ala yhteensä 6902 m² - tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus 1400 k-m² - tehokkuus e =0, Palvelut Kaava-alueella ei ole palveluja. Lähipalvelut ovat saavutettavissa kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä. 5.2 VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Lahden oikeusvaikutteista yleiskaavaa 2025 laadittaessa on otettu huomioon MRL 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset, ja asemakaava on yleiskaavan mukainen. 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavassa on huomioitu kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen suojelu, viheralueiden säilyminen sekä hulevesien käsittely ja pohjavesien suojelu. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Asemakaavan toteutus vaikuttaa jonkin verran alueen rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen. Lisää asutusta joukkoliikennevyöhykkeellä. Kaavalla säilytetään kulttuurihistoriallisesti arvokas Mäntymäen entinen lastenkoti. Uusien asukkaiden myötä Pysäkkikadun liikenne tulee jonkin verran lisääntymään Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset pohjaveteen pyritään minimoimaan. Hulevedet pyritään käsittelemään tontilla tai imeyttämään maastoon. Mäntymäen maisemallisesti tärkeän metsäisen lakialueen säilyminen turvataan osoittamalla alue lähivirkistysalueeksi. Radanvarsi vanhoine mäntyineen, katajineen ja avokallioineen osoitetaan lähivirkistysalueeksi. Polkuyhteys virkistysalueen läpi säilyy.

22 Selostus A (22) 5.5 Ympäristön häiriötekijät Lahti Heinola rautatie aiheuttaa jonkin verran melua ja tärinää. Uudisrakentamisessa tulee huomioida tärinän vaimennustoimenpiteet. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavakartan liitteenä. 5.7 Nimistö Pysäkkikadun ja rautatien välinen lähivirkistysalue nimetään Huvikummunpuistoksi. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen on mahdollista toteuttaa asemakaavan saatua lainvoiman. 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa Suunnitteluinsinööri Carita Uronen 8 SEURANTALOMAKE

23 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 398 Lahti Täyttämispvm Kaavan nimi ASEMAKAAVA KOSKEE: KUNNAKSEN(12.) KAUPUNGINOSAN TILOJA RN:O , 13-95, , , ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: KUNNAKSEN(12.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN TONTTIA 1 KORTTELIN TONTTIA 1 SEKÄ KATUALUETTA. ASEMAKAAVALLA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: KUNNAKSEN (12.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIT KORTTELIN TONTIT 3 JA 4 SEKÄ LÄHIVIRKISTYS,- JA KATUALUETTA Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 398A2749 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,9788 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,9360 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,0428 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1, , ,09 0, A yhteensä 0, , ,20 0, P yhteensä 0, , ,13 0, Y yhteensä -0, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, ,4 0,8382 R yhteensä L yhteensä 0,1416 7,2 0,0477 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

24 Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1, , ,09 0, A yhteensä 0, , ,20 0, AO 0, , ,20 0, AO-9-0, P yhteensä 0, , ,13 0, P/AP 0, , ,13 0, Y yhteensä -0, YS -0, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, ,4 0,8382 VL 0, ,0 0,8382 R yhteensä L yhteensä 0,1416 7,2 0,0477 Kadut 0, ,0 0,0477 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä