Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Transkriptio

1 Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen

2 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: - Etelä-Savon elintarvikealan kehittämisyhdistys Ekoneum ry perustettiin v Jäsenet Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Luonnonvarakeskus (aik. MTT) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu - ensimmäinen kehittämisohjelma vuosille , toinen Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen

3 Ohjelman linjauksien etsimistä - Mistä puhutaan: elintarvike vs ruoka? - Mistä/keneltä ja miten tietoa hankitaan? aikaisemman ohjelman arviointikysely ja arviointipäivä alueellisiin ja valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin ja suunnitelmiin perehtyminen kv kirjallisuuskatsaus toimijoiden haastattelut (alkutuotanto, elintarvikkeiden valmistus, vähittäis- ja tukkukauppa, ravintolat ja julkiset ruokapalvelut, kuluttajat, eri organisaatioiden viranomaiset) seminaarit ehdotettuja kehittämissuuntia koskeva kysely

4 Lähtötilanteena Etelä-Savon ruoka-ala tilastotietojen perusteella Alkutuotanto: - kasvinviljelyä, kotieläintaloutta - ammattikalastusta, vesiviljelyä - mehiläistarhausta - keruutuoteala-alan toimintaa - maa-, metsä- ja kalatalousalan yritysten toimipaikkoja 4499 ja henkilöstöä 3 783; maatalous- ja puutarhayrityksiä n peltoalaa 3,2 % Suomen maatalousmaasta, tavanomaista ja luomutuotantoa - tietyissä tuotteissa alue on merkittävä tuottaja koko Suomen tasolla, osassa marginaalinen

5 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus: - yleisimmät toimialat leipomotoiminta, lihan- sekä vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostus (66 %) - alueen tuotevalikoimaa: makkaroita, pateita, kalasäilykkeitä, jauhoja ja myslejä, makeisia, hilloja, mehuja, alkoholijuomia, salaatteja, juustoa ja jäätelöä, yrttivalmisteita ja mausteita, gluteenittomia erikoistuotteita sekä valmisruokia sekä myös eläinten ruokia, joka lasketaan kuuluvaksi elintarviketeollisuuteen - elintarvikeyrityksiä 124 (Ruoka-Ruomi), toimipaikkoja 77, henkilöstö 646 (Tilastokeskus)

6 Päivittäistavara- ja tukkukauppa (pl autokauppa): - hypermarketteja, isoja ja pieniä supermarketteja, valintamyymälöitä, pienmyymälöitä (kyläkauppoja), erikoismyymälöitä, elintarvikekioskeja, torikauppaa, verkkokauppaa, kauppa-auto - yleis- ja erikoistunutta tukkukauppa - toimipaikkoja 1215, henkilöstö Ravitsemispalvelut: - kahvila-ravintoloita, ravintoloita, pitopalveluja, henkilöstö- ja laitosruokaloita, ruokakioskeja - toimipaikkoja 369, henkilöstö myös matkailutoimialan yritysten toimintaan liittyy usein myös ravitsemispalveluja ja julkisilla ammattikeittiöillä on merkittävä rooli

7 Yhteenveto: Toimipaikat Liikevaihto Henkilöstö milj. euroa Alkutuotanto , (ml metsätalous) Elintarvikkeiden ja ,4 646 juomien valmistus Päivittäistavara- ja , tukkukauppa (pl autokauppa) Ravitsemispalvelut , Yhteensä , Lähde: Tilastokeskus. Alueellinen yritystoimintatilasto Etelä-Savossa yritysten toimipaikkoja kaikkiaan , yrityksissä henkilöä yhteensä ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto 5 140,9 milj. euroa - Ruoka-alaan kytkeytyvät toimialat ja kerrannaisvaikutukset?

8 Kestävä ruokakulttuuri Alueen ruokaidentiteetti ja ruokakulttuuri vahvistuvat koko ruokaketjussa. Ruoan arvostus, kiinnostus ruokaan ja ruoka-alaan lisääntyvät. Ruoka-alan ja eteläsavolaisen ruoan tunnettuus kasvavat. Vahvat alueelliset ruokaketjut lisäävät ruoan taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja ekologista kestävyyttä. Tutkimus ja kehittämistoiminta tuottavat tietoa kestävästä ruokaketjusta ja ruokakulttuurista. Ruokaviestintä, ruokakasvatus ja ruoka-alan koulutus välittävät tietoa ja vahvistavat ruoan arvostusta ja tunnettuutta. Ruoan laadun kehittäminen ja teknologioidenhyödyntäminen Ruoka profiloituu laadun ja erityisesti aistinvaraisten ominaisuuksien perusteella. Ruoan laatu on korkeatasoinen läpi ruokaketjun ja ruoan laatu tehdään näkyväksi. Tunnettuja sekä uusia teknologioita ja tietotaitoa sovelletaan ja hyödynnetään tuotannossa, jalostuksessa ja liiketoiminnassa. Ruoka-alan tutkimus, tuotekehitys ja kansainväliset yhteydet tuottavat uutta tietoa ja sovelluksia alueen ruoka-alan jalostustoiminnan vahvistamiseksi, uusien tuotteiden ja muiden ruokainnovaatioiden kehittämiseksi

9 Neuvotteleva ruokaketju Nykyiset ruokaketjut kehittyvät ja uusia ruokaketjuja syntyy. Ruokaketjun toimijoiden keskinäiset suhteet tiivistyvät ja avoimuus lisääntyy. Toiminta perustuu luottamuksellisiin ja tasavertaisiin kumppanuuksiin. Ruokaalan yhteistyö ulottuu myös alueen ulkopuolelle ja alueen ruokaketjut laajenevat Suomeen ja vientiin. Yritystoiminta ja työllisyys ruoka-alalla säilyy ja kehittyy, ja sen jatkuvuus turvataan. Koulutus ja kehittäminen syventävät ruokaosaamista ja edistävät verkostojen syntymistä ja uudistumista. Ruoka-alan liiketoimintamahdollisuudet Ruoka-alalla etsitään ja otetaan käyttöön uusia tuotanto-, jalostus- ja liiketoimintamahdollisuuksia läpi ruokaketjun. Ruokaketju kehittää uudenlaisia toimintatapoja, ruokatuotteita ja ruokapalveluja sekä hybridimalleihin ja ruokaketjun sivutuotteisiin perustuvia liiketoimintamahdollisuuksia. Ruoka-ala hyödyntää kehitysstrategioina kansainvälisiin esikuviin perustuvia malleja ja omaehtoista kehitystyötä. Tutkimus ja kehittäminen laajentavat yhteistä osaamispotentiaalia ja edistävät uusia aloitteita sekä kokeiluja ruoka-alan liiketoiminnan kehittämisessä