SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS ENANNIEMI, KOTIKALLIO, PUNKAHARJU

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS ENANNIEMI, KOTIKALLIO, PUNKAHARJU 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM. VIREILLETULO PVM. TEKNINEN LTK. PVM. NÄHTÄVÄNÄ OLO KAUPUNGINHALLITUS PVM KAUPUNGINVALTUUSTO PVM. KAAVAN VAHVISTUSNRO JA LAINVOIMAISUUS PVM LAATIJA/YHTEYSTIEDOT: Asemakaavateknikko Tuula Mähönen OLAVINKATU 27 (C 3.KERR.) SAVONLINNA PUH ATK SELOSTUS: TELEFAX

2 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.4 Kaavan vireilletulo 1.5 Selostuksen sisällysluettelo Kaava-alue sijaitsee Savonlinnan kaupungin alueella Punkaharjun Enanniemellä Puruveden Rekilahden rannalla. VT 14 Kesälahdentien liittymästä matkaa Kotikallio tilalle on noin 6 km. Kaavan työnimi on Enanniemen rantakaavan muutos, Kotikallio. Asemakaava on tullut vireille PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan vireilletulo Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Nykytilanne Suunnittelu Muutoksen sisältö Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet Rantakaavan muutos asemakaavaksi LÄHTÖKOHDAT Kaavatilanne Maakuntakaava Yleiskaava Rantakaava Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat päätökset ja selvitykset Rakennusjärjestys Tonttijako- ja rekisteri Pohjakartta Rakennuskiellot SELVITYS ALUEESTA Maanomistus Rakennettu ympäristö

3 4.3 Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Rakennettu kulttuuriympäristö Luonnonympäristö Luonnonsuojelu Kasvillisuus Maa ja kallioperä Pinta ja pohjavesi Ympäristön häiriötekijät Elinympäristö Palvelut Väestön rakenne Virkistys Asemakaavan rakenne Korttelialueet Muut alueet Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset maisemaan Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ympäristön häiriötekijät Vaikutukset liikenteeseen Pysäköinti Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Vaikutukset elinympäristöön Sosiaaliset vaikutukset Palvelut Väestörakenne Virkistys Nimistö Vaikutukset talouteen Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Käsittelyvaiheet Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta

4 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: seurantalomake Liite 2: osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3: luontoselvitys 2013 Liite 4: voimassa olevat rantakaavat 4

5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Nykytilanne Kotikallion tilalla etelään avautuvalla noin 5 ha rinnetontilla Saimaan rannalla sijaitsee Punkaharjun kunnan entinen tyhjillään oleva vanhainkoti sekä kunnan omistama rivitaloasunto. Päärakennus on 3- kerroksinen kivitalo, valmistunut vuonna 1954 ja siinä on tehty peruskorjaus vuonna Rakennuksen kerrosala on 2755 m². Rakennus on liitetty kunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon. Rakennus lämpiää öljyllä. Rakennustoimi vanhainkotina v asti. Vuosina osa tiloista oli Punkaharjun päiväkodin käytössä. Sittemmin Kotikallion tila on ollut myynnissä. Rivitaloasunto on valmistunut vuonna 1981 ja siinä on kahdeksan huoneistoa. Kerrosala on 458 m². Puolet asunnoista on tyhjillään. Rakennuksen lämmitysjärjestelmä on yhteydessä entiseen vanhainkotiin. Kotikallio tilaan rajoittuu myös osa Mikkolanmäen tilasta, jossa on kunnan omistamat kolme pientaloa. Asuinrakennukset ovat valmistuneet vuonna Kerrosala on 457 m². Rakennukset lämpiävät maalämmöllä. Alueen puusto on harvennettua koivu- ja mäntypuuvaltaista kasvatusmetsää. Rantaan johtavan tien varressa länsipuolella on hakkuuaukko. Puruveteen rajoittuvalla tilalla on rantaviivaa noin 300 m. Kaavoitettavan alueen kokonaispinta-ala on n. 7,5 ha. Punkaharjun entinen vanhankoti Enanniemessä. TM 5/2013 5

6 2.2 Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu kaupunkisuunnitteluyksikössä. 2.3 Muutoksen sisältö Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet Kotikallion tilan alueella sijaitseva vanhainkoti on jäänyt tyhjilleen asukkaiden muuttaessa Punkasalmen keskustaan. Aluetta on yritetty myydä matkailukäyttöön, mutta kauppoja ei ole syntynyt. Yleiskaava ja rakennuskaava on alueella vanhentunut rakennuksen jäädessä tyhjilleen. Matkailukäyttöön tarkoitettuja alueita on Savonlinnassa ja ympäristökunnissa kaavoitettu vuosien aikana kuitenkin melko paljon. Näitä ovat mm. Saimaan laguuni, Vuohimäen leirintäalue, Tynkkylänjoen alue, Tuunaansaari, Turtianniemi, Kultakiven alue jne. Niinpä maastokäynnin tuloksena tuli ajatus, että alue sopii erinomaisesti pientaloasumiseen tukeutuen osittain valmiiseen kunnallistekniikkaan sekä tieverkkoon. Rantatontit voivat houkutella uusia asukkaita ja tuoda lisää toimeliaisuutta alueen kehitykselle. Entinen vanhainkoti voidaan myös säilyttää alueella sopivalla kaavamääräyksellä. Punkaharjun alueella on enää myymättä kaksi omarantaista omakotitonttia. Toinen sijaitsee Salkoniemessä ja toinen Haataansaaressa. Kaavahanke on kaupungin strategian v mukainen, jossa yhdeksi kriittiseksi menestystekijäksi todetaan vetovoimainen asuinympäristö Saimaan kansallismaisemissa, monipuolinen asuinja järvimaisematonttitarjonta Rantakaavan muutos asemakaavaksi Asemakaavalla muodostuu Enanniemen asemakaavan korttelit sekä niihin liittyvät puisto-, uimaranta-, venevalkama- ja katualueet sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Kaavatilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava. Maakuntahallituksen hyväksymä Maakuntavaltuuston hyväksymä Ympäristöministeriön vahvistama

7 Maakuntakaavassa Enanniemen alueella ei ole kohdemerkintää. Etelä-Savon maakuntakaava 7

8 3.1.2 Yleiskaava Alueella on Puruveden rantayleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa Kotikallion alue on yleiskaavassa julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Kotikallion länsipuoleinen alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Puruveden rantayleiskaava. Kotikalliontila on yleiskaavassa merkinnällä PY. Enanniemen alueelle on osoitettu loma- ja pientaloasutusta RA/AO sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta M Rantakaava Entisen vanhainkodin alueella on voimassa vahvistettu rantakaava, jossa kaavoitettava alue on sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS) sekä maatalousaluetta (M) Alueen itäpuolella oleva metsäinen alue on vahvistetussa rantakaavassa puistoaluetta (P). Vasemmalla vahvistettu rantakaava, jossa Kotikallion tilan alue on merkitty sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS), sekä maatalousalueeksi (M) Oikealla vahvistettu rantakaava, jossa osa alueesta on merkitty puistoalueeksi (P) 8

9 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat päätökset ja selvitykset Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Savonlinnan kaupunki tilasi keväällä 2013 luontoselvityksen Kotkansiiveltä Rakennusjärjestys Alueen rakentamisessa on noudatettu aikaisemmin Punkaharjun kunnan rakennusjärjestystä. Uusi Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys käsitellään kaupunginvaltuustossa Tonttijako- ja rekisteri Kaavoitettavalla alueella ei ole tonttijakoa. Alue on rekisteritilaa Pohjakartta Pohjakartta on laadittu Savonlinnan kaupungin teknisen viraston mittaus- ja kartastoyksikön toimesta. Kartoitus ja pohjakartta täyttävät kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. 4 SELVITYS ALUEESTA 4.1 Maanomistus Savonlinnan kaupunki omistaa alueen maa-alueet. Pientalokiinteistö on yksityisen omistuksessa. 4.2 Rakennettu ympäristö Kaavoitettava alue sijaitsee Punkaharjun Enanniemessä noin 6 km Punkasalmen taajamasta. Suunnittelualue on pääosin luonnontilaista rakentamatonta metsämaata. Alueen läheisyydessä on kaupungin omistamia asuinkiinteistöjä, jotka ovat vuokrauskäytössä. Alueella on myös muutama omakotikiinteistö, jotka eivät sijaitse rannalla. Enantien varressa Puruveden rannalla on omarantaisia lomaasuntoja. 9

10 4.3 Liikenne Punkasalmen keskustasta on hyvät liikenneyhteydet päällystettyä Kesälahdentietä ja edelleen Enantien paikallistietä nro15367 pitkin Kotikallion tilalle. Nopeusrajoitus alueella on km/h. Kesälahdentiellä nro 479 on laskettu liikennemääräksi 850 ajoneuvoa vuorokaudessa Punkaharjun aluejohtokunta esittää kaupunginhallitukselle käynnistettäväksi Kesälahden tien varteen Enanniemen tienhaaraan asti kevyenliikenteen rakentamissuunnitelman valmistelun. Ko. tieosuus on kapea jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Koululaiset kulkevat pimeän aikaan taxikyydillä Punkasalmen kouluun ja takaisin Enanniemeen. Joukkoliikenneyhteyksiä ei ole Enanniemen kylän alueelle. 4.4 Yhdyskuntatekninen huolto Alueen läpi kulkee kunnan vesijohto- ja viemäriverkosto. Siirtoviemäri johtaa Salkolahden alitse Punkasalmen keskustaan. Jätevedet ohjautuvat Savonlinnaan Pihlajaniemen puhdistamolle. Suunnittelualueella kulkee 20 kv:n jännitelinja. Muuntaja sijaitsee Kotikalliotilan koillisosassa. vanhainkoti siirtoviemäri 10

11 Jäteveden pumppaamo. Näkymä Puruvedelle. TM 10/ Rakennettu kulttuuriympäristö 4.6 Luonnonympäristö Kaavamuutosalueen pohjoispuolella Mikkolanniemellä sijaitsee kunnan maatilan väentuviksi 1920 luvulla rakennetut kaksi päärakennusta, jotka ovat erittäin huonossa kunnossa. Kohde on kulttuurihistoriallisesti merkittävä Luonnonsuojelu Kaavamuutosalueelle ei sijoitu Natura alueita, valtakunnallisten suojeluohjelmien alueita eikä luonnonsuojelulailla rauhoitettuja suojelualueita eikä maakunnallisten kallio-, pienvesi- tai perinnemaisemaselvityksen kohteita Kasvillisuus Suunnittelualueella on tehty luontoselvitys Kotkansiipi/Petri Parkko toimesta kesällä 2013 Kotkansiipi. LIITE 3 Entisen vanhainkodin pihapiirissä on nurmikkoa sekä paljon istutettuja koristepuita ja pensaita. koristepuita ovat siperianpihta, metsäja tataarivaahterat sekä kolme siperiansembraa. Tulotien varressa kasvaa lisäksi rivi puistolehmuksia ja pihan reunamilla muutama suurempi rauduskoivu. Koristepensaina kasvavat kuusamat ja jasmikkeet, isotuomipihlajat, aroniat, pihasyreenit ja hernepensaat. Pihasta löytyy myös neilikkaruusuja kahdesta paikasta. päärakennuksen seinustoilla kiipeilevät säleikkövilliviinit. perennoja on pihaan istutettu melko vähän. Kohteen läntisin osa on nuorta mäntyvaltaista kasvatusmetsää, jonka itäpuolella alkaa harvennettu kuusivaltainen kasvatusmetsä. Suuri osa alueesta, rantaan johtavan tien länsipuoli on tuoretta hakkuuta. Rannan tuntumassa kasvaa harvennettua varttunutta koivuja mäntyvaltaista kasvatusmetsää. Rantavyöhykkeen puustona kasvaa tervaleppää kapeana vyöhykkeenä. 11

12 Rannat ovat karuja ja kasvillisuudeltaan niukkoja: harvoja vesiruovikoita, rantaluikkaa sekä viiltosaraa pieninä kasvustoina; monin paikoin ilmaversoiskasvillisuus puuttuu kokonaan ja kasvillisuus on lähinnä hiekkapohjalla kasvavaa pohjaruusukekasvillisuutta. Rekilahdella havaittiin maastotöissä kuikan poikue. Kohde on voimakkaasti ihmisen muokkaamaa, eikä sillä havaittu sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi vaikutusta maankäytön suunnitteluun. Etelä-Savon ELY- keskuksen tiedossa ei ole uhanalaislajiston esiintymiä kaava-alueella. (Luontoselvitys KOTKANSIIPI) Luontoselvitysalue rajattu punaisella Saunarantaan johtava tie. Oikealla hakkuuaukko. TM 10/

13 4.6.3 Maa ja kallioperä Maaperäkartan mukaan suunnittelualue on pääosin moreenimuodostumaa. Alueen etelärinteelle sijoittuu kallioalueita Pinta ja pohjavesi Savonlinnan kaupunki sijaitse Vuoksen vesistöalueella. Kaava-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee Punkasalmen harjualueella noin 2 km kaava-alueelta lounaaseen. Puruvesi on kirkas Saimaan järvi Ympäristön häiriötekijät 4.7 Elinympäristö Alueella ei esiinny ympäristön häiriöitä Palvelut Alue tukeutuu yksityisten ja julkisten palveluiden osalta pääosin Punkaharjun keskustaajamaan Väestön rakenne Kaavamuutoksen alueella on asukkaita kunnan omistamissa rivitalossa ja kolmessa asuinpientalossa sekä yhdessä omakotitalossa yhteensä noin Virkistys Punkaharjun harjumaasto ja Puruvesi tarjoavat monipuoliset virkistäytymishetket alueen väestölle ja matkailijoille. 5. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET 4.8 Asemakaavan rakenne Asemakaavalla muodostuva korttelit sekä niihin liittyvät puisto-, uimaranta-, venevalkama- ja katualueet sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien laitosten alue. Kaava on suunniteltu pääasiassa pientaloasumiseen Saimaan rannalla hyvien kulkuyhteyksien päässä Punkaharjun palveluista. Asemakaava mahdollistaa entisen vanhainkodin säilymisen, sillä kaavassa rakennukselle on varattu tontti asumiseen ja matkailuun. Tontin läpi on ajoyhteys Tuomenvirrantien päässä sijaitseville lomaja asuinkiinteistöille. Kotikalliotilalla sijaitseva vajaakäytössä oleva kaupungin vuokrarivitalo joudutaan purkamaan aikanaan taloudellisista syistä. Rakennuksen ylläpitokustannukset ovat suuremmat kuin siitä saadut 13

14 vuokratulot. Kaavaratkaisu edellyttää tätä, sillä uusi tonttikatu myötäilee alueen maastonmuotoja. Uusi tonttikatu Kotikallionkatu on noin 400 metriä pitkä ja leveydeltään 10 metriä. Liittymä on kadulle Enantieltä. Kaavassa on osoitettu myös uimaranta- ja venevalkama-alueet Korttelialueet Koko kaava-alueen pinta-ala on 7,5492 ha. Asumista ja matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta (ARM ) on m². Tehokkuusluku e= Rakennusoikeus on 4160 ka-m². Kerrosluku on III. Erillispientalojen (AO) korttelialuetta on m². Rantatontteja on 10 kpl. Keskimäärin tontille saa rakentaa 280 kam². Tehokkuusluku e= on noin Kerrosluku on II. Sisämaan tontteja on 16 kpl. (1 rakennettu). Keskimäärin tontille saa rakentaa noin 300 ka-m². Kerrosluku on II. Asuinpientalojen (AP) korttelialuetta on 5760 m². Tehokkuusluku e= Rakennusoikeus on 1440 ka-m². Kerrosluku on I. Päärakennukset saa sijoittaa vähintään 30 m päähän rannasta ja ne on liitettävä kunnalliseen vesi-ja viemärijohtoverkostoon kuten myös saunarakennukset. Rantatonteille on merkitty rakennusalat noin m päähän rannasta. Rakentamisen tulee sijoittua tämän rajan pohjoispuolelle Muut alueet Puistoaluetta (VP) on 1939 m². Uimaranta-aluetta (VV) on 1417 m². Venevalkama-aluetta (LV) on 2398 m². Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET) on 86 m². Katualuetta on 6022 m². 4.9 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 4.10 Vaikutukset maisemaan Rakentaminen ei muuta merkittävästi alueen rakennettua ympäristöä. Pientalomaisen asumisen merkitys kasvaa ja tuo alueelle lisäarvoa rantatonttien muodossa. Asuinrakentaminen muuttaa nykyisen metsämaiseman osittain uusiksi pientalokortteleiksi. Alueelle sijoittuvat uudet tontit ovat pintaalaltaan n m². Lisäksi on kaavassa määrätty, että rakentamattomat tontin osat on istutettava ja olemassa olevaa puustoa on säilytettävä mahdollisuuksien mukaan. Rannat on säilytettävä luonnontilaisina. 14

15 4.11 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueen rakentaminen aiheuttaa maansiirtoja Ympäristön häiriötekijät 4.12 Vaikutukset liikenteeseen Lisääntyvää liikennettä lukuun ottamatta kaavamuutos ei aiheuta ympäristöhäiriöitä alueella. Asutuksen laajenemisen aiheuttamat liikennemäärät ovat melko pieniä eivätkä kuormita Enanniemeen menevää liikennettä merkittävästi. Liikenne koostuu pääasiassa matkailuun ja asumiseen liittyvästä liikenteestä. Vesitse tapahtuva liikennöinti on mahdollista myös talvella. Rekilahden yli kulkee jäätie Punkasalmen keskustaan. Enantiellä eikä Kesälahden tiellä ole erillistä kevyenliikenteen väylää Pysäköinti Pysäköinti tullaan järjestämään korttelialueiden sisälle. Autopaikkoja on varattava 1ap/ asunto tai 1 ap/150 ka-m² Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon 4.14 Vaikutukset elinympäristöön Kaavoitettavalla alueella voidaan hyödyntää nykyistä siirtoviemäriä ja vesijohtoa, johon koko kaava-alue liitetään. Tarvittaessa on jätevedet pumpattava tonttikohtaisesti yleiseen viemäriin. Hulevedet voidaan ohjata kunnallistekniseen verkostoon tai ne voidaan imeyttää hyvin maaperään Sosiaaliset vaikutukset Rakennuspaikkojen toteuttamisella ei ole vaikutusta yleiseen virkistyskäyttöön. Kotikalliotilalta on jalankulkuyhteys uima- ja venerannalle, jotka ovat myös yleisessä käytössä. Uusien asukkaiden myötä kyläalueen toimeliaisuus kasvaa ja Punkasalmen kouluunkin on mahdollista saada lisää oppilaita Palvelut Lähimmät kaupalliset palvelut ovat noin 7 km päässä Punkaharjunkeskustassa. 1,5 km päässä Saimaan rannalla toisella puolella on Punkasalmen koulu Väestörakenne Alueen asukasmäärä kasvaa noin 75 hengellä. 15

16 Virkistys Kirkas Puruvesi ja ympäröivä kansallismaisema tarjoavat hyvät puitteet erilaisiin aktiviteetteihin. Hiekkaranta. Puiden välissä pilkottaa saunarakennus.tm/ Nimistö Alueelle on kaavoitettu kaksi uutta tonttikatua, Kotikallionkatu ja Jalaskuja. Rekilahdentie ja Tuomenvirrantie ovat jo nykyisellään olemassa Vaikutukset talouteen Tonttien myynnistä saadut tulot ovat noin 1.02 milj.. Asemakaavan suoria yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia ovat katujen ja kunnallistekniikan sekä sähköverkon toteuttaminen. Kadun rakentamiskustannukset ovat noin sisältäen vesija viemäriverkoston. Alueen kaavoittamisella ja rakentamisella on vaikutusta työllisyyteen, sillä lähialueen palvelujen käyttäjämäärä lisääntyy Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Alueella korostuu myös VAT- Vuoksi. - Alue tukeutuu olemassa olevaan liikenne- ja yhdyskuntahuollon verkkoon. - Alue on hyvin saavutettavissa päätieverkolta. - Korttelialueet on sijoitettu maasto ja maisema huomioon ottaen. - Asemakaavalla mahdollistetaan myös matkailutoiminnan kehittäminen. - Rantamaiseman peruspiirteet säilyvät ja alueen käytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä. - Rakentaminen ei huononna Puruveden veden laatua 16

17 4.18 Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset Kaavamerkinnät ja määräykset käyvät ilmi kaavakartasta. 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Käsittelyvaiheet Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Alue kuuluu asemakaavoituksen vuoden 2013 kaavoitusohjelmaan. 5.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueelta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Liite 2. Osallisia ovat maanomistajat ja -haltijat, naapurit ja asukkaat, yritykset ja työntekijät ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin elinoloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Lausunnot pyydetään kaavaluonnoksesta seuraavilta: rakennus- ja ympäristösuojelulautakunta, terveydensuojeluviranomainen, Savonlinnan Vesi, kunnallistekniset palvelut, maankäyttö, tilapalvelu, Parikkalan Valo, TeliaSonera Oyj, Pohjois-Savon Elykeskus/liikenne. Lausuntopyyntölista täydentyy tarvittaessa. 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteuttamista ohjaavat kaavakartta ja kaavamääräykset. Rakentaminen on mahdollista aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Kaavan toteuttamista seurataan yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Savonlinnassa Tuula Mähönen asemakaavateknikko 17