AAPELINTIE kaupunginosa, kortteli 42 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO:

Transkriptio

1 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI AAPELINTIE kaupunginosa, kortteli 42 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM. KAAVOITUSPÄÄTÖS TEKNINEN LTK. PVM. NÄHTÄVÄNÄ OLO KP , luonnos , ehdotus KAUPUNGINHALLITUS PVM KAUPUNGINVALTUUSTO PVM KAAVAN VAHVISTUS NRO LAATIJA/YHTEYSTIEDOT: ASEMAKAAVATEKNIKKO TUULA MÄHÖNEN ATK: TM OLAVINKATU 27 (C 3.KERR.) SAVONLINNA SELOSTUS: TM PUH

2 2 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutosalue sijaitsee noin kuuden (6) km:n päässä kaupungin keskustasta länteen, Kellarpellon alueella, 15. kaupunginosassa Aapelintien pohjoispäässä entisen monitoimitalon paikalla ja rakennetun palvelutalon vieressä. Kaavan nimi on Aapelintie 15. Kaavamuutoksella mahdollistetaan kahden palvelutalon ja neljän tukiasuntorivitalon rakentaminen kortteliin 15-42, Aapelintie 15. Kerrosala alueella on yhteensä 3020 ka-m 2. Muutosalueen kokonaispinta-ala on m Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve... 9

3 3 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: asemakaavan seurantalomake Liite 2: ote ajantasa-asemakaavasta Liite 3: kasvillisuuskartoitus Liite 4: pihaluonnos palvelutalosta Liite 5: tonttijaon muutos

4 4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT Kaavoituspäällikkö on tehnyt kaavoituspäätöksen Asemakaavan muutoksella muodostuu osa korttelia 42. Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS ) on 10061m², jolla on rakennusoikeutta 3018 ka-m 2. Kerrosluku on II ja tehokkuusluku e = 0,30. Autopaikkojen korttelialuetta (LPA) on 1268 m². Kaavan tultua lainvoimaiseksi kaupunki suorittaa tonttijaon laatimisen ja rekisteröinnin. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalueella sijaitsee tyhjänä oleva monitoimitalo, joka on tarkoitus purkaa. Muutoin alueen pihapiiri on nurmikkoinen ja ihmistoiminnan muokkaamaa. Alueella on sorapintainen pysäköintialue. Taustalla purettava monitoimitalo Aapelintien päässä. Oikealla vanhusten palvelutalo.

5 Luonnonympäristö Maisemakuva, maisemarakenne Aluetta ympäröi luonnontilassa oleva puistoalue, jota kiertää kävelyreitti. Alueen koillispäässä on myös koirapuisto. Kaava-alueen pohjoispuolella Samusalontien varressa sekä Ahorannantiellä kaavaalueen eteläpuolella on rakennettu omakoti- ja rivitaloalue. Haapaveden rantaan on n. 500 m. Luonnonolot Kaavamuutosalueella tyhjänä olevaa monitoimitaloa ympäröi nurmikkoinen pihapiiri, jossa kasvaa muutamia istutettuja puita ja pensaita. Luonnonsuojelu Alueella ei ole luonnonsuojelullisia arvoja. Ympäristönsuojelusuunnittelija on tehnyt nyt kaavoitettavasta kohteesta ja sen ympäristöstä kasvillisuuskartoituksen syksyllä Sen mukaan aluetta ei voida pitää luontoarvoiltaan merkittävänä, vaan alue on elinympäristönä yleinen ja kasvillisuus koostuu pääasiassa laajalle levinneistä ja runsaslukuisista kasvilajeista sekä puutarhalajeista. Siten mahdollinen rakentaminen ei ole uhkana kasvillisuuden monimuotoisuudelle. Liite 3: kasvillisuuskartoitus Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alue kuuluu ns. Kellarpellon pientaloalueeseen. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaava-alueella ei ole tällä hetkellä asukkaita. Kaavamuutoksen myötä asukasmäärä kasvaa. Tilastokeskuksen mukaan koko Kellarpellon alueella oli asukkaita vuoden 2017 lopussa Palvelut Lähimmät kaupalliset palvelut ovat noin kilometrin päässä, muita palveluja, kuten koulun ala-aste ja liikunnalliset palvelut ovat noin 1,5 km päässä alueelta.

6 6 Työpaikat, elinkeinotoiminta Alueella ei ole asukkaita Koulun ala-aste, päiväkoti ja lähikauppa ovat lähialueen työllistäjiä. Virkistys Kaavamuutosalueen tuntumassa kiertää ulkoilupolku. Puolen kilometrin päässä on Pitkäniemessä kuntorata. Noin kilometrin päässä on Kellarpellon liikuntakeskus. Alueen pohjoispuolella Pöllänlahdenrannassa sijaitsee venevalkama. Liikenne Alueen kadut on valmiiksi rakennettu. Paikallisliikenteen reitti kulkee Aholahdentiellä, noin 200 m:n päässä alueelta. Valtatie 14 on noin kilometrin päässä. Siinä kulkevat lähi- ja kaukoliikenteen bussit. Tekninen huolto Viemäröinti ja vesijohto on rakennettu alueelle valmiiksi Maanomistus Savonlinnan kaupunki omistaa maa-alueen. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Savon maakuntavaltuusto on hyväksynyt Etelä- Savon 2. vaihemaakuntakaavan. Maakuntakaavoissa alue on taajamatoimintojen aluetta (A).

7 7 Ote Etelä-Savon maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta Yleiskaava Keskustaajaman länsiosien osayleiskaavassa alue on julkisten palveluja ja hallinnon aluetta (PY). Ote keskustaajaman länsiosien osayleiskaavasta Voimassa oleva asemakaava Alueella on voimassa asemakaava 718. Se on hyväksytty Siinä alue on asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL/k) ja pysäköintialuetta (LPA). Rakennusoikeus on 3018 ka-m². Liite 2: ote voimassa olevasta asemakaavasta

8 8 Ote voimassa olevasta ajantasa-asemakaavasta Rakennusjärjestys Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Tonttijako ja -rekisteri Tontin tonttijako on hyväksytty ja se on viety tonttirekisteriin Tontin tonttijako on hyväksytty ja se on viety rekisteriin Pohjakartta Pohjakartta täyttää maankäyttö-ja rakennuslain 54 a :n vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Suojelupäätökset Alueella ei ole suojelupäätöksiä. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Lähialueet on valmiiksi kaavoitettu. Alueelle tehdyt inventoinnit Alueelta on tehty kasvillisuuskartoitus syksyllä 2005.

9 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Mediset Hoivarakentajat Oy on anonut kaavamuutosta Attendo Oy;n toimeksiannosta kiinteistölle , Aapelintie 15. Tontille on tarkoitus rakentaa kaksi palvelukotia ja neljä tukirivitaloa purettavan monitoimitalon tilalle. Pysäköinti sijaitsisi pääosin tontin eteläpuolella olevalla pysäköintialueella. Voimassa olevassa asemakaavassa tontti on asuin-, liike- ja toimistorakennusten (AL/k) korttelialuetta. Rakennusoikeus on 3018 ka-m². Tontilla sijaitsee entinen Kellarpellon monitoimitalo. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Suunnittelutyön on tehnyt Savonlinnan kaupungin teknisen viraston kaavoituspalvelut/asemakaavoitus. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Naapurit, lausunnonantajat ja kaupunki maanomistajana. Kaavoituspäällikkö on tehnyt kaavoituspäätöksen Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö Maanomistajaa, naapureita ja muita osallisia kuullaan suunnittelun yhteydessä. Lausunnonantajat: rakennus- ja ympäristönsuojelulautakunta. Lausunnonantajien ja muiden osallisten mielipiteet ja kannanotot kaavaehdotuksesta sekä kaavoittajan vastineet käyvät ilmi teknisen lautakunnan, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston pöytäkirjaotteista. Kaavoituskohteesta käydään neuvotteluja eri viranomaisten kanssa.

10 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Tavoitteena on mahdollistaa kahden palvelutalon ja neljän tukirivitaloasuntojen rakentaminen hyvien kulkuyhteyksien tuntumaan. Rakennusoikeus säilyy kaavamuutoksessa nykyisellään Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Yleisen alueen tontille on kysyntää. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Ei ole vaihtoehtoja Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Ei ole Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Tontti on varattu palveluasumista varten Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavaluonnos viedään lautakuntaan osallisten kuulemisen ja hallintokuntien lausuntojen jälkeen. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaavamuutoksella muodostuu osa 15. kaupunginosan osa korttelista nro 42. Tontti on kaavoitettu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS). Pysäköinti on osoitettu kiinteistön eteläpuolella sijaitsevalle (LPA) korttelialueelle. Asemakaavassa on varattu yleinen jalankulkuyhteys korttelialueen läpi. Liitteenä 4 on rakennusten ja kulkuteiden sijoittuminen tontille Kaavamuutosalueen pinta-ala on m².

11 Palvelut Lähimmät kaupalliset palvelut, ala-aste, päiväkoti ovat noin 1-1,5 kilometrin päässä. Ulkoilumaastot ovat kuitenkin aivan vieressä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Katso edellä. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet 5.4 Kaavan vaikutukset Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS) on m². Tehokkuusluku on 0,30, kerrosluku II ja rakennusoikeus 3018 ka-m². Autopaikkojen korttelialuetta (LPA) on 1268 m² Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaupunkikuva Vaikutukset ovat vähäisiä. Tekninen huolto Alueen kunnallistekniikka on valmis Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset 5.5 Ympäristön häiriötekijät Ei huomattavaa vaikutusta. Mahdollinen rakentaminen aiheuttaa maansiirtoja ja työmaan aikaista liikennettä. Vesialueita ei kuormiteta, koska kaikki jätevedet johdetaan puhdistamolle. Alueen asukasmäärä kasvaa noin 50 henkilöllä. Uusia työpaikkoja tulee noin Ei ole. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Määräyspalsta on asemakaavakartassa.

12 Nimistö Ei vaikutusta. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavassa esitetty tonttijako on sitova. Palvelutalon rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2019 aikana. Savonlinnassa Tuula Mähönen asemakaavateknikko