SAVONLINNAN KAUPUNKI, RANTA- ASEMAKAAVAN SELOSTUS ENANNIEMI, KOTIKALLIO, PUNKAHARJU

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNKI, RANTA- ASEMAKAAVAN SELOSTUS ENANNIEMI, KOTIKALLIO, PUNKAHARJU 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot RANTA-ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM. VIREILLETULO PVM. TEKNINEN LTK. PVM. NÄHTÄVÄNÄ OLO KAUPUNGINHALLITUS PVM KAUPUNGINVALTUUSTO PVM. KAAVAN VAHVISTUSNRO JA LAINVOIMAISUUS PVM LAATIJA/YHTEYSTIEDOT: Asemakaavateknikko Tuula Mähönen ATK OLAVINKATU 27 (C 3.KERR.) SAVONLINNA SELOSTUS: PUH

2 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.4 Kaavan vireilletulo 1.5 Selostuksen sisällysluettelo Kaava-alue sijaitsee Savonlinnan kaupungin alueella Punkaharjun Enanniemellä Puruveden Rekilahden rannalla. VT 14 Kesälahdentien liittymästä matkaa Kotikallio tilalle on noin 6 km. Kaavan työnimi on Enanniemen rantakaavan muutos, Kotikallio. Ranta-asemakaava on tullut vireille PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan vireilletulo Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Nykytilanne Suunnittelu Muutoksen sisältö Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet Rantakaavan muutos ranta-asemakaavaksi LÄHTÖKOHDAT Kaavatilanne Maakuntakaava Yleiskaava Rantakaava Savonlinnan seudun aluerakennemalli Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat päätökset ja selvitykset Rakennusjärjestys Tonttijako- ja rekisteri Pohjakartta Rakennuskiellot SELVITYS ALUEESTA

3 4.1 Maanomistus Rakennettu ympäristö Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Rakennettu kulttuuriympäristö Luonnonympäristö Luonnonsuojelu Kasvillisuus Maa ja kallioperä Pinta ja pohjavesi Ympäristön häiriötekijät Elinympäristö Palvelut Väestön rakenne Virkistys RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SISÄLTÖ, KUVAUS JA VAIKUTUKSET Ranta-asemakaavan rakenne Korttelialueet Muut alueet Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset maisemaan Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ympäristön häiriötekijät Vaikutukset liikenteeseen Pysäköinti Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Vaikutukset elinympäristöön Sosiaaliset vaikutukset Palvelut Väestörakenne Virkistys Nimistö Vaikutukset talouteen Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Käsittelyvaiheet Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat

4 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: seurantalomake Liite 2: osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3: luontoselvitys 2013 Liite 4: voimassa olevat rantakaavat Liite 5: Puruveden rantayleiskaava 2017 Liite 6: Rakennushistoriallinen selvitys 4

5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Nykytilanne Kotikallion tilalla etelään avautuvalla noin 5 ha rinnetontilla Saimaan rannalla sijaitsee Punkaharjun kunnan entinen tyhjillään oleva vanhainkoti. Päärakennus on 3- kerroksinen kivitalo, valmistunut vuonna 1954 ja siinä on tehty peruskorjaus vuonna Rakennuksen kerrosala on 2755 m². Rakennus oli liitetty kunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon ja lämmönlähteenä käytettiin öljyä. Rakennus toimi vanhainkotina v asti. Vuosina osa tiloista oli Punkaharjun päiväkodin käytössä. Sittemmin Kotikallion tila on ollut myynnissä. Alueella sijaitsi myös kahdeksan huoneiston rivitalo, joka on purettu. Rannassa on veneiden säilytyspaikka. Kotikallio tilaan rajoittuu myös osa Mikkolanmäen tilasta, jossa on kunnan omistamat kolme pientaloa. Asuinrakennukset ovat valmistuneet vuonna Kerrosala on 457 m². Rakennukset lämpiävät maalämmöllä. Rakennukset ovat asuinkäytössä. Alueen puusto on harvennettua koivu- ja mäntypuuvaltaista kasvatusmetsää. Rantaan johtavan tien varressa länsipuolella on hakkuuaukko. Puruveteen rajoittuvalla Kotikallion tilalla on rantaviivaa noin 300 m. Alueen läheisyydessä on myös omakotikiinteistöjä, jotka eivät sijaitse rannalla. Kaavoitettavan alueen kokonaispinta-ala on n. 7,3 ha. Puruveden rannalla sijaitseva Kotikallion tila. Ilmakuva Vallas

6 Punkaharjun entinen vanhankoti Enanniemessä. TM 5/ Suunnittelu Ranta-asemakaavan muutos on laadittu Savonlinnan kaupungin kaavoituspalveluissa. 2.3 Muutoksen sisältö Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet Kotikallion tilan alueella sijaitseva vanhainkoti on jäänyt tyhjilleen asukkaiden muuttaessa keskustaajamaan. Aluetta on yritetty myydä matkailukäyttöön, mutta kauppoja ei ole syntynyt. Alue muutetaan matkailupalvelujen alueeksi (RM). Rantavyöhyke muutetaan loma-asuntoalueeksi (RA). Alue sopii erinomaisesti loma-asumiseen tukeutuen osittain valmiiseen kunnallistekniikkaan sekä tieverkkoon. Rantatontit voivat houkutella uusia loma-asukkaita ja tuoda lisää toimeliaisuutta alueen kehitykselle. Entinen vanhainkoti voidaan myös säilyttää alueella sopivalla kaavamääräyksellä. Kaavahanke on kaupungin strategian v mukainen, jossa panostetaan mm. viihtyisään, ekologisesti kestävään asuinympäristöön ja toimivaan yhdyskuntarakenteeseen. Savonlinnan vahvuudet kuten kulttuuriperintö, järvimaisema ja mahdollisuudet rannalla asumiseen otetaan paremmin käyttöön. 6

7 2.3.2 Rantakaavan muutos ranta-asemakaavaksi Ranta-asemakaavalla muodostuu Enanniemen ranta-asemakaavan korttelit 33, sekä niihin liittyvät puisto-, uimaranta-, venevalkama- ja katualueet. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Kaavatilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava, jonka Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Savon maakuntavaltuusto on hyväksynyt Etelä- Savon 2. vaihemaakuntakaavan. Maakuntakaavassa Enanniemen alueella ei ole erityismerkintöjä. Kyhärä- saari on maakuntakaavassa osoitettu virkistysalueeksi V. Virkistyslueella saa rakentaa vain yleistä virkistäytymistä ja maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia sekä suorittaa rakennusten peruskorjauksia. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota alueen virkistyskäytön kehittämiseen ja ympäristöarvojen säilyttämiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on luotava edellytykset alueen kehittämiselle osana seudullista virkistys- ja matkailuverkostoa. Ote Etelä-Savon maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta 7

8 3.1.2 Yleiskaava Kaavamuutoskohteessa on voimassa Puruveden rantayleiskaavan muutos, joka on hyväksytty Savonlinnan kaupunginvaltuustossa Kotikallion tilan alue on merkitty matkailupalvelujen alueeksi (RM-3) ja loma-asuntojen alueeksi (RA-6). Kaavassa on osoitettu myös venevalkama- ja uimaranta-alue. Alueen vieressä on voimassa Puruveden rantayleiskaava vuodelta Kotikallion länsipuoleinen alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Rakennetut pientalotontit ovat merkinnällä (AO, AO- 2) ja loma-asunnot merkinnällä (RA, RA-2) Puruveden ajantasainen rantayleiskaava 2017 Enanniemen alueelle on osoitettu loma- ja pientaloasutusta RA/AO sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta M, venevalkama-, ja uimaranta-aluetta Rantakaava Entisen vanhainkodin alueella on voimassa vahvistettu rantakaava, jossa kaavoitettava alue on sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS) sekä maatalousaluetta (M) Alueen itäpuolella oleva metsäinen alue on vahvistetussa rantakaavassa puistoaluetta (P) ja omakotirakennusten rakennuspaikkaa (AO). Voimassa olevat rantakaavat määräyksineen ovat selostuksen liitteenä 4. 8

9 vahvistettu rantakaava, jossa Kotikallion tilan alue ympäristöineen on merkitty sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS), maatalousalueeksi (M) sekä venevalkama-alueeksi (LV) vahvistettu rantakaava, jossa osa alueesta on merkitty puistoalueeksi (P) ja omakotirakennuksen rakennuspaikaksi (AO). 3.2 Savonlinnan seudun aluerakennemalli 2030 Savonlinnan seudun aluerakennemallissa (Pöyry ) on tehty kokonaistarkastelu alueen palvelu- ja keskusverkosta, työpaikkaalueista ja matkailuvyöhykkeistä. Mallissa Enanniemi kuuluu Savonlinnan keskustasta Kerimäelle ja Punkaharjulle ulottuvaan monipuo- 9

10 3.3 Suunnittelutilanne listen palvelujen matkailuvyöhykkeeseen. Tämä tukee rantaasemakaavassa entisen vanhainkodin alueelle esitettyä uutta käyttötarkoitusta matkailupalvelujen ja loma-asumisen alueena. Aluerakennemallissa Punkaharju on seudun kaakkoisosan lähipalvelukeskus. Lähipalvelukeskukset toimivat seudun eri osien pysyvien ja vapaa-ajan asukkaiden kaupallisten ja julkisten peruspalveluiden keskittyminä. Lisääntyvä vapaa-ajan asuminen voi myös tukea maaseudun ja erityisesti matkailukirkonkylien elinvoimaisuutta. Kaavojen ajantasaisuus ja päivittämistarve on syytä määritellä monipuolisen ja houkuttelevan tonttitarjonnan turvaamiseksi. Aluerakennemallissa on osoitettu Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun välille kehitettävä helminauhataajamavyöhyke, jolla kehitetään taajamia ensisijaisesti nykyiseen rakenteeseen, palveluverkkoon ja vahvuuksiin tukeutuen. Asumisen osalta priorisoidaan olemassa olevia keskuksia. Malliratkaisulla luodaan edellytykset ohjata maankäyttöä olemassa olevan rakenteen tiivistämiseksi ja täydentämiseksi nykyistä infrastruktuuria hyödyntäen. Esillä oleva kaavamuutos tukee näitä tavoitteita ohjaamalla Enanniemeen loma-asutusta, joka tukeutuu jo rakennettuun kunnallistekniikkaan, tieverkkoon ja Punkaharjun keskustaajaman läheisyyteen Kaava-aluetta koskevat päätökset ja selvitykset Alueen kaavoittaminen aloitettiin ranta-asemakaavamuutoksen laatimisella, josta Savonlinnan kaupunginhallitus teki kaavoituspäätöksen Asemakaavaehdotus oli nähtävänä ja lausunnoilla Etelä-Savon ELY-keskus totesi antamassaan lausunnossa , että asemakaavaratkaisu edellyttää ensin rantayleiskaavan muuttamista Rakennusjärjestys Alueen rakentamisessa on noudatettu aikaisemmin Punkaharjun kunnan rakennusjärjestystä. Vuoden 1976 rakennusjärjestyksessä yleistä rakennusta (Y) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 50 %. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 % rakennuspaikan pinta-alasta. Nyt esillä olevassa ranta-asemakaavassa tilastolomakkeessa on käytetty kerrosalan laskemiseksi lukua 10 % rakennuspaikan pintaalasta Y-korttelissa, joka poistuu. Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Se on saanut lainvoiman

11 3.3.3 Tonttijako- ja rekisteri Kaavoitettavalla alueella ei ole tonttijakoa. Alue on rekisteritilaa Pohjakartta Pohjakartta on laadittu Savonlinnan kaupungin teknisen viraston mittaus- ja kartastoyksikön toimesta. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n vaatimukset Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. 4 SELVITYS ALUEESTA 4.1 Maanomistus Savonlinnan kaupunki omistaa alueen maa-alueet. Pientalokiinteistöt ovat yksityisten omistuksessa. 4.2 Rakennettu ympäristö Kaavoitettava alue sijaitsee Punkaharjun Enanniemessä noin 6 km Punkasalmen taajamasta. Kotikallion entisen vanhainkodin lisäksi alueen läheisyydessä on kaupungin omistamia asuinkiinteistöjä, jotka ovat vuokrauskäytössä. Alueella on myös muutama omakotikiinteistö, jotka eivät sijaitse rannalla. Enantien varressa Puruveden rannalla on omarantaisia loma-asuntoja. 4.3 Liikenne Punkasalmen keskustasta on hyvät liikenneyhteydet päällystettyä Kesälahdentietä ja edelleen Enantien paikallistietä nro15367 pitkin Kotikallion tilalle. Nopeusrajoitus alueella on km/h. Kesälahdentiellä nro 479 on laskettu liikennemääräksi 850 ajoneuvoa vuorokaudessa. Punkaharjun aluejohtokunta esitti kaupunginhallitukselle käynnistettäväksi Kesälahden tien varteen Enanniemen tienhaaraan asti kevyenliikenteen rakentamissuunnitelman valmistelun. Ko. tieosuus on kapea jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Koululaiset kulkevat pimeän aikaan taxikyydillä Punkasalmen kouluun ja takaisin Enanniemeen. Joukkoliikenneyhteyksiä ei ole Enanniemen kylän alueelle. Talvella Rekilahden jäätietä pääsee Punkasalmen keskustaan. 11

12 Jäätie Rekilahden rannasta Punkasalmen keskustaan. 4.4 Yhdyskuntatekninen huolto Alueen läpi kulkee kunnan vesijohto- ja viemäriverkosto jatkuen Enantien vieritse etelään. Siirtoviemäri johtaa Salkolahden alitse Punkasalmen keskustaan. Jätevedet ohjautuvat Savonlinnaan Pihlajaniemen puhdistamolle. Suunnittelualueella kulkee 20 kv:n jännitelinja. Muuntaja sijaitsee Kotikalliotilan koillisosassa. Näin ollen olemassa olevaa infrastruktuuria voidaan hyödyntää ja täten saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä kun olemassa olevaa rakennetta tiivistetään. vanhainkoti siirtoviemäri Viemäri- ja vesijohtoverkosto kulkee alueen läpi. 12

13 Jäteveden pumppaamo Puruveden läheisyydessä. Tätä voidaan hyödyntää uutta kunnallistekniikkaa rakentaessa. 4.5 Rakennettu kulttuuriympäristö Kaavoitettavalle alueelle ei ole maakuntakaavassa osoitettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä tai kohteita eikä muinaisjäännöksiä. Kaavoitettavalle alueelle ei ole Puruveden rantayleiskaavassa osoitettu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä tai kohteita. Kaavamuutosalueen pohjoispuolella Mikkolanniemellä sijaitsee kunnan maatilan väentuviksi 1920 luvulla rakennetut kaksi päärakennusta, jotka ovat erittäin huonossa kunnossa. Kohde on kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Rakennushistoriallinen arviointi Kotikallion vanhainkodista on tehty rakennushistoriallinen selvitys vuonna 2016 (Liite 6). Sen mukaan vanhainkoti edustaa tyypillistä ja lukujen terveys- ja sosiaalihuollon laitosrakentamista. Päärakennukselle on omintakeista talon pitkä harjakattoinen hahmo, joka niveltyy keskeltä kahdeksi samansuuntaiseksi siiveksi. Julkisivut on pelkistetyt ja funktionaaliset. Ulkoasussa näkyy käyttämättömyydestä ja ylläpitokorjausten puutteesta johtuvia pinta- ja rakennevaurioita. Vanhainkoti oli ensimmäinen kunnallisen laitostyypin edustaja Punkaharjulla, ja se perustettiin tyypilliseen tapaan maatilalle, taajaman ulkopuolelle ja vesistön äärelle. Selvityksessä todetaan kohteen olevan osa sosiaalihuollon historiaa (maalaiskunnalliskoti-ilmiön myöhäisvaihe). Kohteella on paikallishistoriallista arvoa. 13

14 4.6 Luonnonympäristö Luonnonsuojelu Kaavamuutosalueelle ei sijoitu Natura alueita, valtakunnallisten suojeluohjelmien alueita eikä luonnonsuojelulailla rauhoitettuja suojelualueita eikä maakunnallisten kallio-, pienvesi- tai perinnemaisemaselvityksen kohteita. Lähin Natura-alueen raja sijaitsee noin 1 km päässä kaavakohteesta luoteeseen Kasvillisuus Suunnittelualueella on tehty luontoselvitys Kotkansiipi/Petri Parkko toimesta kesällä 2013 Kotkansiipi. LIITE 3 Entisen vanhainkodin pihapiirissä on nurmikkoa sekä paljon istutettuja koristepuita ja pensaita. koristepuita ovat siperianpihta, metsäja tataarivaahterat sekä kolme siperiansembraa. Tulotien varressa kasvaa lisäksi rivi puistolehmuksia ja pihan reunamilla muutama suurempi rauduskoivu. Koristepensaina kasvavat kuusamat ja jasmikkeet, isotuomipihlajat, aroniat, pihasyreenit ja hernepensaat. Pihasta löytyy myös neilikkaruusuja kahdesta paikasta. päärakennuksen seinustoilla kiipeilevät säleikkövilliviinit. perennoja on pihaan istutettu melko vähän. Kohteen läntisin osa on nuorta mäntyvaltaista kasvatusmetsää, jonka itäpuolella alkaa harvennettu kuusivaltainen kasvatusmetsä. Suuri osa alueesta, rantaan johtavan tien länsipuoli on tuoretta hakkuuta. Rannan tuntumassa kasvaa harvennettua varttunutta koivuja mäntyvaltaista kasvatusmetsää. Rantavyöhykkeen puustona kasvaa tervaleppää kapeana vyöhykkeenä. Rannat ovat karuja ja kasvillisuudeltaan niukkoja: harvoja vesiruovikoita, rantaluikkaa sekä viiltosaraa pieninä kasvustoina; monin paikoin ilmaversoiskasvillisuus puuttuu kokonaan ja kasvillisuus on lähinnä hiekkapohjalla kasvavaa pohjaruusukekasvillisuutta. Rekilahdella havaittiin maastotöissä kuikan poikue. Kohde on voimakkaasti ihmisen muokkaamaa, eikä sillä havaittu sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi vaikutusta maankäytön suunnitteluun. Etelä-Savon ELY- keskuksen tiedossa ei ole uhanalaislajiston esiintymiä kaava-alueella. (Luontoselvitys KOTKANSIIPI) 14

15 Luontoselvitysalue rajattu punaisella Saunarantaan johtava tie. Oikealla hakkuuaukko. TM 10/ Maa ja kallioperä Maaperäkartan mukaan suunnittelualue on pääosin moreenimuodostumaa. Alueen etelärinteelle sijoittuu kallioalueita. 15

16 4.6.4 Pinta ja pohjavesi Savonlinnan kaupunki sijaitse Vuoksen vesistöalueella. Kaava-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee Punkasalmen harjualueella noin 2 km kaava-alueelta lounaaseen. Puruvesi on kirkas Saimaan järvi Ympäristön häiriötekijät 4.7 Elinympäristö Alueella ei esiinny ympäristön häiriöitä Palvelut Alue tukeutuu yksityisten ja julkisten palveluiden osalta pääosin Punkaharjun keskustaajamaan Väestön rakenne Kaavamuutoksen alueella on asukkaita kunnan omistamissa kolmessa asuinpientalossa sekä kahdessa omakotitalossa yhteensä noin Virkistys Punkaharjun harjumaasto ja Puruvesi tarjoavat monipuoliset virkistäytymishetket alueen väestölle ja matkailijoille. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SISÄLTÖ, KUVAUS JA VAIKUTUKSET 5.1 Ranta-asemakaavan rakenne Maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n mukaan laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa lomaasutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleisja asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Ranta-asemakaavalla muodostuu korttelit 33, sekä niihin liittyvät puisto-, uimaranta-, venevalkama- ja katualueet. Kaava on suunniteltu pääasiassa loma-asumiseen Saimaan rannal- 16

17 la hyvien kulkuyhteyksien päässä Punkaharjun palveluista. Kaavaratkaisu on Puruveden rantayleiskaavan mukainen. Ranta-asemakaava mahdollistaa entisen vanhainkodin säilymisen. Tontin läpi on ajoyhteys Tuomenvirrantien päässä sijaitseville lomaja asuinkiinteistöille. Uusi tonttikatu Kotikallionkatu on noin 330 metriä pitkä ja leveydeltään 10 metriä. Liittymä on kadulle Enantieltä. Enantien varren rakennetut pientalotontit ovat myös kaavassa mukana. Maanomistajat ovat anoneet lisämaata tontteihinsa. Kaavassa on osoitettu myös uimaranta- ja venevalkama-alueet Korttelialueet Koko kaava-alueen pinta-ala on 7,3949 ha. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta (RM ) on m². Tehokkuusluku e= 0,15. Rakennusoikeus on 3291 ka-m². Kerrosluku on III. Loma-asuntojen korttelialuetta (RA) on m². Rakennusoikeutta on 1304 ka-m². Kerrosluku on II. Rantatontteja on 5 kpl. Keskimäärin tontille saa rakentaa ka-m². Tehokkuusluku e= on 0,05. Erillispientalojen (AO) korttelialuetta on 6547 m². Rakennusoikeutta on yhteensä 785 ka-m². Tehokkuusluku e = 0,12. Asuinpientalojen (AP) korttelialuetta on 5157 m². Tehokkuusluku e = 0,25. Rakennusoikeus on 1289 ka-m². Kerrosluku on I. Loma-asuntokortteleissa päärakennukset saa sijoittaa vähintään 30 m päähän rannasta ja ne on liitettävä kunnalliseen vesi- ja viemärijohtoverkostoon kuten myös saunarakennukset Muut alueet Puistoaluetta (VP) on 7351 m². Uimaranta-aluetta (VV) on 2315 m². Venevalkama-aluetta (LV) on 2419 m². Katualuetta on 4483 m². 5.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kotikallion entisestä vanhainkotirakennuksesta teetetyn selvityksen mukaan kohteella on paikallishistoriallista arvoa. Sille ei ole osoitettu suojelumerkintöjä maakuntakaavassa eikä Puruveden rantayleiskaavassa vuodelta Kohteelle ei anneta kaavamuutoksella suojelumerkintöjä ja se voidaan muuttaa matkailukäyttöön. Rakentaminen ei muuta merkittävästi alueen rakennettua ympäristöä. Loma-asumisen merkitys kasvaa ja tuo alueelle lisäarvoa rantatonttien muodossa. Maaseutu on pyrittävä pitämään elävänä. 17

18 5.3 Vaikutukset maisemaan Rakentaminen muuttaa nykyisen metsämaiseman osittain uusiksi loma-asuntokortteleiksi. Alueelle sijoittuvat uudet tontit ovat pintaalaltaan n m². Lisäksi on kaavassa määrätty, että rakentamattomat tontin osat on istutettava ja olemassa olevaa puustoa on säilytettävä mahdollisuuksien mukaan. Rannat on säilytettävä luonnontilaisina. 5.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Tehtyjen selvitysten ja inventointien perusteella kaavamuutosalueella ei ole suojeltavia kohteita, joten kaavamuutosalueella ei ole huomattavaa vaikutusta luonnonarvoihin. Alueen rakentaminen aiheuttaa kuitenkin maansiirtoja Ympäristön häiriötekijät 5.5 Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutos ei aiheuta ympäristöhäiriöitä alueella. Loma-asutuksen aiheuttamat liikennemäärät ovat melko pieniä eivätkä kuormita Enanniemeen menevää liikennettä merkittävästi. Liikenne koostuu pääasiassa matkailuun ja asumiseen liittyvästä liikenteestä. Vesitse tapahtuva liikennöinti on mahdollista myös talvella. Rekilahden yli kulkee jäätie Punkasalmen keskustaan. Loma-asunnot eivät tarvitse koulua eikä kevyenliikenteen verkoston rakentaminen ole välttämätöntä Pysäköinti Pysäköinti tullaan järjestämään korttelialueiden sisälle. Autopaikkoja on varattava 1ap/ asunto/loma-asunto tai 1 ap/150 kam². 5.6 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon 5.7 Vaikutukset elinympäristöön Kaavoitettavalla alueella voidaan hyödyntää nykyistä siirtoviemäriä ja vesijohtoa, johon koko kaava-alue liitetään. Tarvittaessa on jätevedet pumpattava tonttikohtaisesti yleiseen viemäriin. Hulevedet voidaan ohjata kunnallistekniseen verkostoon tai ne voidaan imeyttää hyvin maaperään Sosiaaliset vaikutukset Alueen kaavoittamisella tuetaan maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Matkailutoiminta ja tonttien rakentaminen tuovat työpaikkoja. Matkailijat ja loma-asukkaat käyttävät lähialueen palveluja, mikä vaikuttaa positiivisesti koko seudun ja Punkaharjun keskustaajaman kehittymiseen. 18

19 Rakennuspaikkojen toteuttamisella ei ole vaikutusta yleiseen virkistyskäyttöön. Jalankulkuyhteydet uima- ja venerannalle säilyvät edelleen Palvelut Lähimmät kaupalliset palvelut ovat noin 7 km päässä Punkaharjunkeskustassa. 1,5 km päässä Saimaan rannalla toisella puolella on Punkasalmen koulu Väestörakenne Alueen asukasmäärä ei kasva nykyisestä Virkistys Kirkas Puruvesi ja ympäröivä kansallismaisema tarjoavat hyvät puitteet erilaisiin aktiviteetteihin. Ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Hiekkaranta. Puiden välissä pilkottaa saunarakennus.tm/ Nimistö Alueelle on kaavoitettu yksi uusi tonttikatu, Kotikallionkatu. 5.9 Vaikutukset talouteen Kaupunki saa tuloja tonttien myynnistä noin Ranta-asemakaavan suoria yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia ovat katujen ja kunnallistekniikan sekä sähköverkon toteuttaminen. Kadun rakentamiskustannukset ovat noin sisältäen vesija viemäriverkoston. 19

20 5.10 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Ranta-asemakaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita seuraavilla tavoilla: - Suunniteltu rakentaminen sopeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. - Alueella valmiina olevaa kunnallistekniikkaa ja rakenteita hyödynnetään. - Alue on hyvin saavutettavissa päätieverkolta ja se tukeutuu palvelujen osalta kuuden kilometrin päässä sijaitsevaan Punka salmen keskustaajamaan. - Rakentamisen määrä ja käyttötarkoitus matkailuun ja vapaa-ajan asumiseen sopivat ympäristöön - Ranta-asemakaavalla edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä mahdollistetaan matkailutoiminnan kehittäminen ja palvelujen säilyminen. - Rantamaiseman peruspiirteet säilyvät ja alueen käytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä. - Rakentaminen ei huononna Puruveden veden laatua Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset Kaavamerkinnät ja määräykset käyvät ilmi kaavakartasta. 6 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 6.1 Käsittelyvaiheet Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen jo Kaava-asiaa on käsitelty teknisessä lautakunnassa vuosina 2013 ja Ranta-asemakaava tuodaan nyt uuteen käsittelyyn Puruveden rantayleiskaavan muutoksen laatimisen jälkeen Alue kuuluu asemakaavoituksen vuoden 2018 kaavoitusohjelmaan. 6.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Alueelta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Liite 2. Osallisia ovat maanomistajat ja -haltijat, naapurit ja asukkaat, yritykset ja työntekijät ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin elinoloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Lausunnonantajien ja muiden osallisten mielipiteet ja kannanotot kaavasta sekä kaavoittajan vastineet käyvät ilmi myös teknisen lautakunnan, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston pöytäkirjaotteista. 20

21 7 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus 7.3 Toteutuksen seuranta Ranta-asemakaavan toteuttamista ohjaavat kaavakartta ja kaavamääräykset. Rakentaminen on mahdollista aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Kaavan toteuttamista seurataan yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Savonlinnassa Tuula Mähönen asemakaavateknikko 21