Autismi Eihän se ole mihinkään hävinnyt Uusia diagnostiikan tuulia ja toimivia käytänteitä

Transkriptio

1 Autismi Eihän se ole mihinkään hävinnyt Uusia diagnostiikan tuulia ja toimivia käytänteitä Sari Kujanpää, psykologi, psykoterapeutti

2 Tästä puhun tänään

3 Autismin ydinoireet: 1) sosiaalisen vuorovaikutuksen poikkeavuus 2) vastavuoroisen kommunikaation häiriö 3) käyttäytymisen poikkeavuudet ja erityispiirteet

4 DSM IV DSM V Nykyisen luokituksen epäkohtia: -ei arvioi oireiden vaikeusastetta, eikä toimintakykyä/ kyvyttömyyttä -tarkoitus entistä paremmin huomioida, miten oireet muuttuvat ajan myötä

5 DSM V Autismikirjon häiriö A. Pysyviä puutteita sosiaalisessa kommunikaatiossa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (erilaisissa yhteyksissä), joita kehitysviivästymä ei selitä, ja jotka ilmenevät kaikilla 3:lla alueella

6 A1. Puutteet sosioemotionaalisessa vastavuoroisuudessa, ulottuen poikkeavasta sosiaalisesta lähestymisestä ja epäonnistumisesta normaalissa vuorottelevassa keskustelussa, kiinnostusten, tunteiden, ja tunnetilan jakamisen vähyyden kautta vasteen täydelliseen puuttumiseen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

7 A2. Puutteet ei-kielellisessä kommunikaatiokäyttäytymisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ulottuen huonosti integroituvasta kielellisestä ja ei-kielellisestä kommunikaatiosta; katsekontaktin ja kehonkielen poikkeavuuden tai eikielellisen kommunikaation ymmärtämisen ja käytön puutteiden kautta täydelliseen kasvojen ilmeiden ja eleiden puuttumiseen

8 A3. Puutteet kehitysikään sopivien suhteiden kehittymisessä ja ylläpitämisessä (muiden paitsi huoltajien kanssa) ulottuen vaikeuksista säätää käyttäytymistä erilaisiin sosiaalisiin yhteyksiin sopivaksi, mielikuvitusleikkien jakamisen ja ystävyyssuhteiden luomisen vaikeuksien kautta ilmeiseen ihmisistä kiinnostumisen puuttumiseen

9 B. Rajoittuneet, toistavat mallit käyttäytymisessä, kiinnostuksissa ja aktiviteeteissa, niin että ilmenee ainakin 2 seuraavista

10 B1. Stereotyyppinen tai toistava puhe, motoriset liikkeet, tai esineiden käyttö (kuten yksinkertaiset motoriset stereotypiat, kaikupuhe, toistava esineiden käyttö, tai omaperäiset fraasit) B2. Liiallinen takertuminen rutiineihin, kielellisen ja ei-kielellisen käyttäytymisen rituaalinomaiset mallit, tai liiallinen muutosten vastustaminen (kuten motoriset rituaalit, saman reitin tai ruoan vaatiminen, toistava kyseleminen tai äärimmäinen hätä pienistä muutoksista)

11 B3. Erittäin rajoittuneet, fiksoituneet kiinnostukset jotka ovat epänormaaleja voimakkuudeltaan tai kohteen suhteen (kuten vahva kiinnittyminen tai mielenkiinto epätavallisiin esineisiin, liiallisen seikkaperäiset tai toistavat kiinnostukset) B4. Yli- tai alireagoivuus sensoriselle ärsykkeelle, tai epätavallinen kiinnostus ympäristön sensorisiin puoliin (kuten ilmeinen välinpitämättömyys kipuun/lämpöön/kylmään, välttämisvaste erityisiin ääniin tai pintoihin, esineiden liiallinen haistaminen tai koskettaminen, viehtymys valoihin tai pyöriviin esineisiin)

12 C. Oireiden tulee olla olemassa varhaislapsuudessa (ne eivät välttämättä ilmene ennen kuin sosiaaliset vaatimukset ylittävät rajoittuneen kapasiteetin) D. Oireet yhdessä rajoittavat ja heikentävät jokapäiväistä toimimista

13 Vaikeusaste -taso 1 vaatii tukea -taso 2 vaatii huomattavaa tukea -taso 3 vaatii hyvin huomattavaa tukea taso 1 eroaa huomattavasti ns. verrokeista!

14 Autismin diagnostinen arvio 1. lääketieteellinen tutkimus 2. kehitystason arviointi (kielen ymm ja tuotto) 3. autistisen käyttäytymisen arviointi -vanhempien haastattelu/kehityshistoria ADI-R - lapsen havainnointi useassa eri ympäristössä ja tilanteessa (kotona, ryhmässä, asiantuntija-arviossa/ ADOS)

15 PEP3 Kolmas versio suositusta arvioinnista 6 kk- 7-vuotialle, yksilötesti Kesto edelleen min, samanlainen grafiikka: kyvyt, orastavat taidot ja autistinen käyttäytyminen osiossa Pohjaksi opetussuunnitelmille 3-5-vuotiaille lapsille Muutoksia lähinnä sosiaalisuuden ja kommunikoinnin arvioinnissa: kommunikointi kielellinen ja esikielellinen, tuottava puhe, toistava puhe, hieno- ja karkeamotoriikka, visuomotoriikka, tunteiden ilmaisu, sosiaalinen vuorovaikutus, motorinen erikoinen käytös ja kielellinen erityinen käytös Lisänä vanhempien/ hoitajan haastattelu: painopisteenä lapsen käyttäytymisen erot ikätovereihin Haastava käyttäytyminen/ ongelmakäytös, itsestä huolehtimisen/omatoimisuustaidot/ sopeutumiskäyttäytyminen

16 TTAP - TEACCH Transition Assessment Profile TTAP Toimintataitojen arviointimenetelmä nuoruusja aikuisikäisiä varten Uudistettu AAPEP Adolescent and Adult Psycho- Educational Profile Arviointimenetelmä, joka edesauttaa aikuisuuden suunnittelua Mitä taitoja tulisi kehittää tulevaisuutta ajatellen? Työ? Asumisjärjestelyt? Vapaa-aika? Muodollinen ja epämuodollinen arviointi

17 Millaiset strukturointikeinot tukevat työskentelyn laatua, pitkäjänteisyyttä ja itsenäisyyttä?

18 Millainen merkitys työjärjestyksellä on työskentelylle? Entä ennakoinnilla?

19 Korjaako omaa käyttäytymistä visuaalisen sääntökortin avulla? Hiljaisempi ääni

20 Sosiaalisiin tilanteisiin liittyvän Informaation prosessoinnin vaikeus -Mielen teoria -Sosiaalisten eleiden käyttö ja tunnistaminen -Kielelliset kaavamaisuudet Itseen liittyvän tiedon prosessoinnin vaikeus -Tunteiden tunnistaminen ja säätely - aistitiedon havainnointi ja säätely Ei-sosiaalisen tiedon prosessoinnin vaikeus - Suunnitelmat ja tavoitteet - organisointi - Huomion suuntaaminen - Joustava ajattelu Käyttäytymisen erityisyys Sosiaalisten taitojen puutteet -liikkeet ja maneerit Itsehallinnan ongelmat Jokapäiväinen elämä Ongelmanratkaisutaidot Elämän hallinta Seuraukset sosiaalisissa suhteissa Vaikutukset päivittäiseen elämään Stressaavat tapahtumat Heikko sosiaalinen tuki Krooninen stressi (Gaus, V. 2007) mielen pulmat

21 Psyykeen pulmat ja autisminkirjo Komorbiditeettitutkimus N= vuotiasta autisminkirjon henkilöä 82 % miehiä ja 18 % naisia, joista HFA 50 %, lievä kv 16 %, keskiasteinen kv 18 % ja vaikea kv 12 % 32 % masentuneisuus, 22 % ahdistuneisuus, 4% käytöshäiriö ja ADHD ja 2 % psykoottisuus eli 40 % ei mitään mielenpulmaa (Karas, R. 2011) Semistrukturoitu haastattelu perheille ja henkilölle itselleen: muutokset henkilön hyvinvoinnissa

22

23 Vaikutus lasten ja nuorten mielenterveyteen? Kaksi tutkimusta alkanut nyt syksyllä 2014: vaikutus lasten keskittymiseen, oppimiseen, sosiaalisiin taitoihin ja mielenterveyteen Kyky olla läsnä helpottaa oppimista tiedetään jo Folkhälsan tutkii (Hki, Espoo, Salo ja Turku) 1000 koululaista, joista osalle tietoisuustaitoja ja osalle rentoutusta joka kymmenes lapsi niin stressaantunut ettei pysty rauhoittumaan illalla, uni jää vähiin lapsi ei pysty säätelemään itse vaikutetulvaa aivot väsyvät Mindfullness on mielen säätelyä. Lapsi oppii hallitsemaan sinkoilevia ajatuksia ja keskittymään paremmin. Keskity yhteen asiaan muutama minuutti päivässä. Nyt jo tulosten mukaan oppilaat saaneet apua keskittymiseen, jännittämiseen, pelkoihin ja nukahtamiseen Mieli lähtee harhailemaan ja se palautetaan lempeästi takaisin

24 Tietoisuustaidot ja havainnointi Tapoja keskittää huomio sen hetkiseen sisäiseen ja ulkoiseen kokemukseen ei-arvoivalla tavalla yrittämättä välttää, paeta tai muuttaa mitään Itämaista mietiskelyä Istu hiljaa, silmät kiinni, havainnoi hengitystäsi, huomaa että huomiosi vaeltaa asiasta toiseen, huomioi mihin huomiosi siirtyi ja palauta sitten havainnointi taas hengitykseen Huomaa ajatukset, tunteet, aistimukset kun niitä ilmaantuu, älä yritä muuttaa mitään tai päästä niistä eroon, huomioi vaan hyväksyvästi ja sallivasti huomaa ajatusten ja tunteiden tuleminen ja meneminen (tilapäisyys) jatkuva havainnointi on tärkeintä Mietiskely istuessa, kehon skannaaminen, jooga, hengitystä 3 min, tietoinen kävely, tietoinen syöminen

25 Joustavuus Harjoitellaan läsnäoloa tässä hetkessä Harjoitellaan vapautumaan jännityksestä Harjoitellaan ymmärtämään kehoa ja mieltä Joustavampi näkökulma ajatuksiin ja tunteisiin, ne tulevat ja menevät ne voi hyväksyä ja antaa mennä, ei tarvitse jäädä jumiin. Joustavuuden harjoituksia Lapsille tietoinen kävely, tietoinen kuuntelu, katsominen (keskitytään ympäristön havainnointiin), tietoinen syöminen

26 Sosiaalisten taitojen ryhmät Reichow, B. & Volkmar, F.(2010).Social Skills Interventions for Individuals with Autism. 66 tutkimusta, joissa 513 autismin kirjon henkilöä iältään vuotiaita. Tutkittiin mikä kuntoutusmuoto /millaisenaan johtaa parhaimpiin tuloksiin liittyen sosiaalisiin taitoihin Sosiaalisten taitojen ryhmät ovat tutkimusnäyttöön perustuvaa tehokasta terapiaa ja harjoittelua autismin kirjon kuntoutuksessa Näissä keskeisenä tavoitteena taitoharjoittelu (spesifi taito, mallinnus, rooliharjoitus, keskustelu, palaute) ei niinkään vertaistuki Ryhmissä suositusikä 8 v - 15 vuotta Kerran viikossa min/ kerta + kotitehtävät, kesto n. 12 vkoa 3-8- henkeä ryhmässä ja 2-3 vetäjää Tulokset: sosiaalinen kompetenssi lisääntyi, sosiaalinen kommunikaatio kehittyi, elämän laatu parini, vaikutus myös muuhun käyttäytymiseen Tehokas, muttei yksin riittävä Rinnalle CBT, perheen mukaan otto (kotitehtävät) ja tietokoneohjelmat Toinen tehokas tulevaisuuden kuntoutusmuoto videomallinnus

27 ARJEN KUNTOUTUSTYÖ STRUKTUROINTI, ENNAKOINTI, TYÖJÄRJESTYKSET, MUISTUTUKSET, VISUALISOINTI, RUTIINIT, SOPIMUKSET SOSIAALISET TARINAT, SÄÄNNÖT NÄHTÄVIKSI JOUSTOA, MIELENKIINNON KOHTEET HYÖDYNNETÄÄN RENTOUTUKSEN OPISKELU, TAUOTUS TOIMINNASSA, AISTEILLE RAUHA, OMA TILA OMA SELKEYS PUHEESSA, VARMISTUS MITEN ASIA YMMÄRRETTY, KONKREETTISUUS, KIRJOITTAMINEN ONGELMANRATKAISUHARJOITUKSIA, PALKKIOITA HUOMIOI FYYSINEN ETÄISYYS KONKREETTISTA APUA ELÄMÄN HALLINTAAN!

28 Kerro se kuvin