Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Transkriptio

1 Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi miettivät arjen ja osallistumisen tavoitteita omahoitajan ja erityistyöntekijöiden kanssa 1-5 päivän osastojaksolla määritetään tavoitetaso 0 arvioidaan onko tavoite saavutettu 0, alitettu -1 vai ylitetty +1 tunnin aika, jossa 1-4 tavoitetta ja keinot kirjataan osaston laatimalle GAS lomakkeelle Alatunniste 1

2 Tavoitekeskustelu lapsen vahvuudet ja voimavarat, mielenkiinnon kohteet, ja tärkeät asiat mitä lapsi haluaisi oppia tai mitkä taidot helpottaisivat perheen arkea ja lisäisivät lapsen osallisuutta arjen sujuminen: kehityksen eri osa-alueet ja lapsen toimintaja liikuntakyky, mihin alueeseen tavoite voisi liittyä (esim. vuorovaikutus, kommunikaatio, leikki, liikkuminen, käsien käyttö, päivittäiset toimet, hahmottaminen ) valitaan tavoitealue (esim. syöminen) keskustellaan nykytilasta eli miten lapsi ja aikuinen toimii tällä hetkellä (esim. lapsi syö aikuisen ohjatessa kädestä) pohditaan seuraava edistysaskel, realistinen ja mitattavissa oleva tavoite: (esim. syön puolet ruuasta omatoimisesti ) Alatunniste 2

3 Keinojen pohdintaa moniammatillisuus ideointi: uudet näkökulmat ja ratkaisut toimintaan, vahvistus nykyiselle toimintatavalle arjen toimintojen tarkastelu: ymmärrys, miten moni asia arjessa vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen millaista ohjausta ja harjoitusta lapsi tarvitsee valitun tavoitteen suhteen mitä muutoksia täytyy tehdä edistääkö / rajoittaako nykyiset toimintatavat, asenteet, kehon toiminta ja suoristus, yksilö- tai ympäristötekijät tavoitteen saavuttamista lapsen ja perheen voimavarat Alatunniste 3

4 Keinojen pohdintaa kehon toiminnot ja suoritus: miten harjoittelu ja aktivointi mm leikissä, liikunnassa ja päivittäisissä toimissa vaikuttavat asetetun tavoitteen saavuttamista ympäristö koti/päiväkoti: tukeeko aikuisen toiminta lapsen omatoimisuutta/ ohjaustavat, fyysinen ympäristö, apuvälineet yksilötekijät: lapsen motivaation lisääminen sovitaan toimintakäytännöt ja ohjaustavat, lasta aktivoivat leikit ja harjoitteet ym. kirjataan ideat ja asiat GAS lomakkeelle Alatunniste 4

5 Pitkän ajan tavoite ja tulevaisuuden näkymät millaisena vanhemmat näkevät lapsen tulevaisuuden millainen on lapsen mahdollinen liikunta- ja toimintakyky, kommunikaatio- ja vuorovaikutustaidot keskustellaan lapsen mahdollisuuksista toimia yhteisön jäsenenä: opiskelu, asumismuodot ym Alatunniste 5

6 Toimintatavat tavoitteet kirjataan kuntoutussuunnitelmaan, GAS lomake liitetään potilaspapereihin ja annetaan vanhemmille toive on, että vanhemmat toimittavat lomakkeen yhteistyötahoille, jotta keskustelu yhteisistä toimintatavoista jatkuisi tavoitteiden saavuttamista arvioidaan seuraavalla pkl-käynnillä tai osastojaksolla ja tämä kirjataan lausuntoon Alatunniste 6

7 Haasteita yhtenäisten toimintakäytäntöjen luominen muilla potilasryhmillä, yhteistyötahojen kanssa, pkl arvioinnissa realististen tavoitteiden määrittäminen vaikeaa, jos perheen käsitys eroaa suuresti ammattilaisten näkemyksistä: herättää usein hyvää keskustelua miten sovitut asiat siirtyvät lapsen arkeen Alatunniste 7

8 Positiivisia kokemuksia tavoitekeskustelu ohjaa ajatuksia perheen arkeen ja lisää perheen kuulemista asiakaslähtöisyys ja perheen osallisuus kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa lisääntyy lapsen ja vanhempien motivaatio lisääntyy, kun tavoitteet ovat realistisia ja keinot konkreettisia tavoitekeskustelu on hyvä oppimistilanne. Syntyy käsitys siitä, miten moni asia liittyy tavoitteen saavuttamiseen ja oppimiseen ja mikä merkitys on omalla toiminnalla ja ohjaustavoilla kuntoutus arjessa on perusasioiden tekemistä kirjatut tavoitteet ja keinot lisäävät eri toimijoiden yhteistyötä ja eri toimijat voivat lähestyä tavoitteita eri näkökulmista Alatunniste 8