Sivistyslautakunnan ja vapaa-aikalautakunnan talousarviot toteutuivat kokonaisuutena suunnitelman mukaisesti.

Transkriptio

1 Sivistyskeskus Keskuksen johtajan katsaus Sivistysjohtaja Matti Sivonen Sivistyslautakunnan ja vapaa-aikalautakunnan talousarviot toteutuivat kokonaisuutena suunnitelman mukaisesti. Sivistyslautakunnan ulkoisten toimintatuottojen toteutumaprosentti on 123,2 %, ulkoisten toimintakulujen 100,0 % ja toimintakatteen 98,0 %. Vuoteen 2012 verrattuna ulkoiset toimintatuotot kasvoivat 13,3 %, ulkoiset toimintakulut pienenivät -0,7 % ja toimintakate parani 2,1 %. Toimintatuottojen kasvu selittyy erilaisten hankerahoitusten kasvulla, suurimpana opetusryhmien pienentämiseen kohdennettu valtionavustus. Vapaa-aikalautakunnan ulkoisten toimintatuottojen toteutumaprosentti on 84,4 %, toimintakulujen 92,7 % ja toimintakatteen 96,6 %. Vuoteen 2012 verrattuna ulkoiset toimintatuotot supistuivat -1,5 %, ulkoiset toimintakulut supistuivat -5,8 % ja toimintakate parani 7,5 %. Toimintatuottojen supistuminen johtui siitä, että Ulpukassa ei päästy asetettuun tulotavoitteeseen. Varhaiskasvatuksessa otettiin vuoden 2013 alusta käyttöön palveluseteli. Keväällä 2013 palveluseteliä oli mahdollista käyttää pääasiassa Turussa sijaitsevissa yksityisissä päiväkodeissa. Ruotsinkielinen päivähoito hoidetaan Raisiossa elokuusta 2013 alkaen palvelusetelillä. Kesällä 2013 alkoivat Raisioon rakennettavan ensimmäisen yksityisen päiväkodin rakennustyöt Kerttulan koulun läheisyyteen. Palveluseteli on osoittautunut toimivaksi vaihtoehdoksi. Päivähoitopaikkatilanne ei keväällä eikä syksyllä 2013 ollut niin kaoottinen kuin useina aikaisempina vuosina. Perusopetuksessa paljon keskustelua on aiheuttanut opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä opetusryhmien pienentämiseen kohdennettu valtionavustus. Avustusta on myönnetty vuodesta 2010 lähtien. Oppilasmäärään suhteutettuna Raision kaupunki on saanut valtionavustusta hyvin. Keväällä 2013 Raision kaupunki sai mainittua valtionavustusta yhteensä euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on määritelty tarkasti, mihin valtionavustusta saa käyttää. Raisiossa valtionavustus on käytetty ns. resurssiopettajien palkkaamiseen. Resurssiopettaja voi toimia samanaikaisopettajana, kaksi opettajaa samassa opetustilassa, tai pienryhmäopettajana, jolloin resurssiopettaja ottaa tuen tarpeessa olevia oppilaita toiseen opetustilaan. Ns. pop-raha on ollut tässä ajassa kouluille erittäin hyödyllinen ja tarpeellinen. Valtionavustus on antanut mahdollisuuden kohdentaa opetusta erilaisten tukitoimien tarpeessa oleville oppilaille. Keväällä 2013 resurssiopetusta annettiin 182 tuntia viikossa ja syksyllä 2013 yhteensä 200 tuntia viikossa. Vuoden 2013 aikana on annettu yhteensä noin resurssiopetustuntia. Kaikki tunnit ovat kohdistuneet suoraan tuen tarpeessa oleville oppilaille. Lukion opiskelijamäärä on kasvanut vuodesta 2009 noin 30 opiskelijalla. Tilojen puolesta opiskelijamäärää ei ole enää mahdollista kasvattaa. Lisäksi ns. kaksoistutkintoa suorittaa vuosittain Raision seudun koulutuskuntayhtymän opiskelijaa. Toiminnasta on syytä mainita Raision lukion aktiivinen panostus yrittäjyyskasvatukseen. Kansalais- ja työväenopistojen valtionosuus määräytyy valtionosuuteen oikeuttavien opetustuntien mukaan. Tuntikiintiö määrätään opetus- ja kulttuuriministeriössä. Raision työväenopiston valtionosuuteen oikeuttavien opetustuntien kiintiö on laskenut vuodesta 2010 vuoteen 2014 yhteensä 1376 tunnilla. Työväenopisto on kuitenkin pystynyt hoitamaan opetustehtävänsä hyvin ja toimimaan taloudellisesti. Myös työväenopiston alueella erilaisten hankeavustusten käyttö on merkittävää. Yhtenä kohteena on syytä mainita senioreille kohdistettu tietotekniikan opetus.

2 Kirjastossa on normaalin kirjastopalvelun ohella jatkettu aktiivista tapahtuma- ja näyttelytoimintaa. Liikuntapalveluissa valmistui Ihalan lähiliikuntapaikka. Toimivaa etsivän nuorisotyön mallia ei ole vielä löydetty. Perusopetuksessa tulevaisuuden haasteita ovat tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen opetuksessa, opetussuunnitelmatyö ja moniammatillinen yhteistyö oppilashuollossa. Lukiossa samoin tulevaisuuden haasteena ovat tieto- ja viestintätekniikan kehitys ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Työväenopistossa haasteena on tietoviestintätekniikan lisäksi väestön ikärakenteen muutos. Varhaiskasvatuksessa lähivuosien keskeisenä haasteena on päiväkotiverkon kehitys. Kirjastossa tulevaisuuden haasteena on e-aineiston käyttöönotto. Vaatii panostuksia aineistoon, laitteisiin ja henkilökunnan koulutukseen, Raision museo Harkon ja Raision teatterin osalta tilakysymysten ratkaiseminen. Liikuntapalveluissa tulevaisuuden haasteena on liikuntapaikkojen ylläpito ja senioriväestön aktiivisuuden tukeminen, nuorisopalveluissa toimivan nuorisotakuumallin kehittäminen. Friisilän koulun toimintakertomus Tilastoja Friisilän koulussa on lukuvuonna yhteensä 278 oppilasta. Koulumme on hyvin monikulttuurinen, sillä oppilaista n. 18 % on kulttuuritaustaltaan muita kuin suomalaisia. Koulun oppilaista 252 opiskelee yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan, 10 valmistavassa opetuksessa ja 16 erityisopetuksen kahdessa pienryhmässä. Tehostetun tuen oppilaita on 28 (heistä 10 on valmistavan opetuksessa) ja erityisen tuen oppilaita 37 (heistä 16 on pienryhmien erityisoppilaita). Perusluokkia on kaikkiaan 15. Opetusryhmien keskikoko on 20,9 oppilasta. Koulussa on virkarehtori, 12 luokanopettajaa, 4,5 erityisopettajaa, joista yksi yhteinen Kuloisten koulun kanssa, englannin kielen aineenopettaja, resurssiopettaja ja tasa-arvo-opettaja. Kaikki luokanopettajat ja erityisopettajat ovat muodollisesti päteviä. Koulussamme järjestetään bosnian, albanian, thain ja kiinan kotikielen opetusta. Koulun toiminta-ajatus Friisilän koulun tavoite on kasvattaa itsenäiseen työskentelyyn ja tiedon-hankintaan sekä yhteistoimintaan kykeneviä lapsia ja nuoria. Koulussa kehitetään oppilaiden itseluottamusta ja kannustetaan hyvien perus-tietojen ja taitojen hankintaan. Koulun toiminnasta Oppilaskunta tukee oppilaiden osallisuutta koulun arjessa. Oppilaskunta kokoontuu viikoittain ja siinä on jokaisen luokan edustus. Tänäkin toimintavuotena oppilaskunta järjesti Friisilä Talentshown ja luokkien välisen liikuntatapahtuman leikkimielisen kolmiottelun merkeissä. Oppilaskunta oli mukana Plan-kirpputorin järjestelyissä. Kirpputorin tuotto käytetään kokonaisuudessaan koulumme Plan-kummilasten, ugandalaisen Samuelin ja kiinalaisen Miaon, hyväksi. Koulumme oppilaskunnan hallitus osallistuu Raision lasten ja nuorten parlamenttiin. Kerhoja järjestetään luokkien oppilaille. Kerhoissa keskitytään käden taitojen, ilmaisutaitojen ja liikunnan lisäämiseen oppilaitten iltapäiviin. Tavoitteena on antaa harrastusmahdollisuuksia niille oppilaille, jotka eivät muuten harrasta aktiivisesti tai joiden kodeilla ei ole taloudellisia mahdollisuutta tukea lasten harrastuksia. Kerhotyön tavoitteena on ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä.

3 Teemapäivien aiheina olivat keväällä pääsiäinen sekä kotiseutu- ja kulttuuripäivä. Lauantaityöpäivänä marraskuussa olivat koulumme perinteiset joulumarkkinat, joiden valmistelu tehdään yhdessä huoltajien kanssa. Musiikkiluokkien toiminta oli aktiivista. Luokat järjestivät useita konsertteja niin koulussa kuin koulun ulkopuolellakin. Kaikkien musiikki-luokkien yhteinen joulukonsertti pidettiin Martinsalissa. Toimintavuoden suuri muutos oli uuden rehtorin aloittaminen koulun pitkäaikaisen rehtorin Kai Rekolan jäätyä eläkkeelle. Tulevaisuuden haasteet Varppeen päiväkodissa, josta lähes kaikki Friisilän koulun oppilaat tulevat, muista kulttuureista tulevien osuus on jo lähes 50 %. Tästä isosta muutoksesta johtuen koulussa on jo aloitettu opettajien kouluttaminen, toimintatapojen kehittäminen sekä opetuksen uudenlainen järjestäminen. Ihalan koulujen toimintakertomus Ihala 395/18 ja kaksi esiopetusryhmää, Konsa 37/2, Krookila 43/2 Oppilaskeskiarvo/ryhmä 21,60/ryhmä (ei eskaria mukana) Tehostettu tuki 15 Erityinen tuki 6 Ihalan koulun tehtävänä on Raision kaupungin sivistystoimen osana kasvattaa oppilaistaan yhteiskuntaan sopeutuvia, oppimishaluisia ja -kykyisiä sekä kansainvälisesti suuntautuvia tasapainoisia nuoria. Opiskelun päämääränä on saada oppilas tiedostamaan, että opiskelemalla monipuolisesti voi kehittää itseään ja ympäröivää yhteisöä. Perustavoitteena on, että oppilas hallitsee opiskelussa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä tarvittavia perustaitoja. Koulun tehtävänä on tarjota turvallinen ympäristö näiden taitojen harjoitteluun. Fyysiset puitteet Koulujen lukuvuotta ovat värittäneet erilaiset rakentamiset ja kunnostamiset. Krookilan koulun vanha tasakatto vuodelta 1979 muutettiin harjakatoksi Ihalassa ja Krookilassa sisäilma-asiat aiheuttivat ongelmia. Koulun sisäilmatyöryhmä on työskennellyt tiiviisti asioiden kohentamiseksi kustannuksia säästämättä. Ihalan koulun lähelle kunnostettiin huonossa kunnossa ollut jalkapallokenttä ympäristöineen. Valtaosin valtion tuella muokattiin kentälle keinonurmialue jalkapallon pelaamiseen ja beach -wolley kentät. Lisäksi alueelle sijoitettiin muita aktiivilaitteita. Kesällä 2014 rakennetaan vielä koripalloalue. Komeat avajaiset pidettiin koulun toimintapäivän kruununa. Opiskelu ja opetus Ihalan koulun perusryhmäkohtainen oppilaskeskiarvo on pienentynyt vuodesta 2003 (24,8/opp/ryhmä) vuoteen 2013 (21,60/opp/ryhmä). Tämä kertoo osaltaan opetustoiminnan painopisteen muuttumisesta yksilöllisempään suuntaan, jota kolmiportainen oppilaan ohjaaminen edellyttää, mutta myös Raision kaupungin lapsiluvun muuttumisesta vuosien varrella. Takavuosien mm. kolmenkymmenen oppilaan perusluokkakokoa ei nähdä enää järkevänä mallina alkuopetuksessa. Oppilaskuntatoiminta, välituntivälkkärit ja yhteispelihankkeen tyyppiset asiat muovaavat koulussa opetusta ja olemista enemmän oppilasaktiiviseen ja lasta paremmin huomioivaan suuntaan. Kuitenkin samalla yhteisölliset painotukset niin työntekijöiden kuin oppilaidenkin arjessa lisääntyvät. Ihalassa on ahertanut, pääasiassa kieliluokkien apuna, vapaaehtoisuuden pohjalta amerikkalainen eläkkeellä oleva rehtori Carl Weinberger, joka on tuonut kansainvälisyyttä arkeemme. Kirjaston, seurakunnan ja Ihalan Vanhemmat ry:n avustamina ja innoittamina olemme myös pystyneet

4 järjestämään oppilaille musiikkiesityksiä, kirjallisuus- ja tapahtumatuokioita värittämään kouluvuottamme. Krookilan koulussa on pidetty taas Marianpäivän markkinat, jossa lähialueen ihmiset kokoontuvat vuosittain tapaamaan toisiaan ja samalla tukevat ostoksillaan koulun retkirahastoa. Koripalloa Ihalassa Kaanaan koulun toimintakertomus Keväällä ja syksyllä 2013 painopisteenä oli erityisesti kehittää oppilaiden sosiaalisia taitoja. Yleistä Oppilaita oli noin 150, perusopetusryhmiä 8 ja koulun tiloissa toimi myös kaksi eskariryhmää. Oppilasmäärät vaihtelivat luokissa Keskimääräinen oppilasmäärä oli luokissa 18,75. Koulussamme työskentelee luokanopettajia 8, erityisopettaja, resurssiopettaja ja yhteinen englannin opettaja Tahvion koulun kanssa, kaksi vakituista koulunkäyntiavustajaa ja työllistetty kouluavustaja. Koulussamme on ollut eri alan harjoittelijoita eri oppilaitoksista. Wilman käyttö on edelleen monipuolistunut vuoden aikana. Kaanaan koulu täytti vuonna vuotta. Juhla suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä Kaanaan koulun vanhempainyhdistyksen, Kaanaan omakotitaloyhdistyksen ja raisiolaisten teatteriharrastajien kanssa. Juhlaan kutsuttiin myös Kaanaan koulun vanhoja oppilaita. Vieraita oli yhteensä noin 500. Koulun muuta toimintaa vuonna 2013 Resurssiopettaja toimintaa on kehitelty. Tänä vuonna tunteja on käytetty samanaikais- ja pienryhmäopetukseen ja jakotunteihin. Resurssiopettaja on myös hoitanut osan läksyparkkitunneista. Kiva koulu-toiminta ja välkkäritoiminta ovat jatkuneet. Yhteispelihankeen ideat ovat luokissa edelleen käytössä. Kummiluokkatoiminta on kehittänyt oppilaiden yhteistyö- ja empatiataitoja. Oppilaskuntatoiminta on monipuolistunut. Teemapäiviä ja yhteisiä juhlia on ollut enemmän ja oppilaat ovat voineet vaikuttaa enemmän koulun arkipäivän toimintoihin. Läksyparkkitoimintaa oli keväällä 6 tuntia ja syksyllä 5 tuntia. Kylämummi on edelleen vieraillut lähes viikoittain koulussamme. Yhteistyö vanhempainyhdistyksen kanssa on aktiivista. Olemme olleet yhdessä suunnittelemassa ja toteuttamassa liikuntasunnuntai-tapahtumia, kodin ja koulun päivää, lauantain toimintapäivää keväällä ja kerhotoimintaa.

5 Eskarin kanssa on järjestetty tuleville ensimmäisen luokan vanhemmille yhdessä vanhempainilta. Koulutulokkaista on välitetty tietoa koulun puolelle yhteisissä palavereissa ja tuleva opettaja on päässyt tutustumaan eskarin toimintaan ja tuleviin oppilaisiinsa. Järjestimme Unicef-kirpputorin yrittäjyyshengessä. Tuotto lahjoitettiin Unicefille. Kuudes luokka järjesti diskoja koulun oppilaille yhteistyössä vanhempien kanssa - myös yrittäjyyshengessä. Koulussamme on järjestetty seuraavia kerhoja: kaksi bändikerhoa (toinen vanhempainyhdistyksen rahoittama), kuviskerho, säbäkerho ja käsityökerho (vanhempainyhdistyksen rahoittama). Nuorisotoimi on lisäksi järjestänyt koulumme oppilaille keväällä kokkikerhon ja sekä keväällä että syksyllä poikakerhon. Koulussamme on suoritettu vuonna 2013 kaksi kertaa sisääntuloharjoitus ja yhden kerran poistumisharjoitus. Henkilökunnan turvakävely suoritettiin syyskuussa Koulumme sai syksyllä 2013 langattoman verkon ja 12 kannettavaa tietokonetta. Samalla oppilaat ovat saaneet käyttöönsä henkilökohtaiset tunnukset ja salasanat opetusverkkoon. Kummiluokat toriretkellä Turun torilla Joulukuun Seija-myrsky vei sähköt Kaanaasta!

6 Kerttulan koulun toimintakertomus Oppilasmäärä: 221 Perusluokkien määrä: 12 Opetusryhmien keskikoko: 18,4 Tehostetun tuen oppilaat : 20 Erityisen tuen oppilaat: 3 Koulun toiminta-ajatus Kerttulan kouluvuosinaan oppilas oppii hyvät perustaidot elinikäisen oppimisen perustaksi. Avoin moniammatillinen kouluyhteisö, jossa vallitsee turvallinen, terveellinen ja kohtelias ilmapiiri. Monipuoliset työtavat edesauttavat lasten oppimaan oppimista. Otamme jatkuvia askeleita kehittääksemme toimintaamme. Kehitysaskeleita Kerttulan koulussa työskenteli elokuusta 2013 alkaen kaksi resurssiopettajaa, joista toinen poprahoitteinen ja toinen tasa-arvo-rahoitteinen. Nyt myös tehostetun ja erityisen tuen yksilölliset opetusjärjestelyt saadaan samanaikaisopettajuuden ja opetustiimin turvin toteutettua. Myös maahanmuuttajaoppilaiden koulunkäyntiä saadaan tuettua aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Lisäksi koulutulokkaiden koulutien alkua tukemaan on kehitetty resurssiopettajatuella aiempaa monipuolisempia ja samanaikaisia opetustapoja. Koulun läksyparkissa ohjataan tarvittaessa läksyjen lukemista ja tehtävien tekemistä. Erilaisten oppimisstrategioiden opettamiseen ja kokeilemiseen kannustetaan. Oppilaalle itselleen sopivien ja tehokkaiden tapojen oppimista ja omaksumista harjoitellaan jo alkuopetusluokilta alkaen. TVT - asioissa hyödynnetään entistä laajemmin oppikirjojen elektronisia materiaaleja. Koulun kahden ATK-luokkasysteemin turvin oppilailla on kohtuulliset mahdollisuudet harjoitella tietokoneiden hyötykäyttöä osana koulutyötä. Kymmensormijärjestelmän oppimiskokeilusta on saatu rohkaisevia tuloksia. Uusia laitehankintoja tvt-opetuksen kehittämiseksi suunnitellaan. Oppilashuoltotyössä on kehittämistyötä niin, että apua saadaan lapselle ja perheelle mahdollisimman pian ja työn kuormitusta saadaan tasattua. Moniammatillinen yhteistyö on kehittynyt pitkin harppauksin. Kerttulan koululle ojennettiin vuoden Lasten suojelijan-kunniakirja keväällä Välituntiliikunta toimii koulussa jo tosi hienosti. Samoin oppilaskuntatyö on vakiintunut osaksi normaalia kouluarkeamme. Koulun tilat ovat useiden korjausvuosien jälkeen asiallisessa kunnossa. Kuloisten koulun toimintakertomus - oppilasmäärä: 196 opp. - perusluokkien lukumäärä: 13 kpl + englannin lehtori - opetusryhmien keskikoko: yleisopetus: 18,22 opp. ja pienryhmät: 8,00 opp. - tehostetun tuen oppilasmäärä: 6 opp. - erityisen tuen oppilaat: 36 opp. Kuloisten koulun toiminta-ajatuksena on luoda tutussa ja turvallisessa ympäristössä edellytykset oppilaan levolliselle kasvamiselle ja oppimiselle niin, että oppilaan minäkuvan ja itsetunnon

7 kehittymistä tuetaan ja erilaisuus hyväksytään. Pyrimme kasvatustyöllämme vahvistamaan oppilaiden itsetuntoa, kykyä hyväksyä ja tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, taitoa käyttäytyä hyvin ja luontevasti koulu-yhteisössä ja sen ulkopuolella. Korostamme työssämme ahkeruuden ja työnteon arvoa ja iloa. Koulun toiminnan tavoitteena on yleis- ja erityisopetuksen välinen kiinteä ja oppilaiden toisiaan arvostava yhteistyö. Opettajat tekevät tiivistä yhteistyötä lukuvuoden aikana opetuksen ja opetusmateriaalin suunnittelussa ja vuosisuunnitelman toteuttamisessa ja sen arvioinnissa. Kuloisten koulu Syyslukukaudella 2013 jatkoimme KivaKoulu-toimintaa, tukioppilaat järjestivät koulupäivän mittaisen teemapäivän, oppilaskunta kokoontui säännöllisesti pohtimaan koulun kehittämisasioita oppilaiden näkökulmasta, koulun kerhotoiminta jatkui aktiivisesti usean kerhon voimin. Oppilashuoltotyöryhmä kokoontui suunnitellusti, samoin koulun johtotiimi. Ystävyyskouluvierailuja emme pystyneet sen sijaan toteuttamaan suunnitelmista huolimatta. Tähän vaikuttivat taloudelliset resurssit. Koululla on tahtotila käynnistää muutaman taukovuoden jälkeen myös Comenius-hankkeita. Kuloisten koulun kodin ja koulun yhteinen lauantaityöpäivä oli Iloksemme päivään osallistuvia vanhempia oli jälleen runsaasti. Yhteistyö Vanhempainkillan kanssa jatkui myös entiseen tapaan koulun arjessa ja juhlissa. Perinteinen alkuopetuksen askarteluilta joulukuussa toi koululle yli sata osallistuvaa aikuista pienten oppilaiden lisäksi. Lukukauden päätimme salintäyteiseen joulujuhlaan. Tahvion ja Tikanmaan koulujen toimintakertomus Tahvion koulun oppilasmäärä syksyllä 2013 oli 136 ja Tikanmaan koulun 58 oppilasta. Opetusryhmiä oli yhteensä 12, tässä mukana myös Tikanmaan koululla oleva luokkamuotoinen erityisopetuksen ryhmä. Luokkien keskikoko oli 17 oppilasta. Integroituja oppilaita meillä oli 1, pidennetty oppivelvollisuus oli 5 ja maahanmuuttajia 9. Koulumme teemana 2013 oli Ihan tavallista arkea. Turvakävelyt suoritettiin henkilökunnan ja oppilaiden kanssa elokuussa henkilökunnalle järjestettiin turvallisuuskoulutus. Olemme mukana Yhteispeli-hankkeessa, jonka tavoitteena on tukea lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Hankkeessa keskitytään luokan ja työyhteisön toimintatapoihin sekä kodin ja koulun yhteistyöhön. Kuukauden yhteiset tunnit jatkuivat molempien koulujen puolella. Aiheet liittyivät Kiva kouluun, kalenterissa oleviin teemapäiviin sekä hyviin käytöstapoihin. Läksyparkki- ja kerhotoiminta jatkuivat vakinaisina toimintoina kouluissamme.

8 Koulupäivien aktiivisuutta edistimme pitkillä liikuntavälitunneilla luokkien oppilaita koulutettiin välkkäliikuttajiksi. Tikanmaan aamuparkissa painotettiin lasten liikunnallisuutta. Syksyllä luokkalaisten kanssa toteutettiin kävelevä koulubussi yhteistyössä vanhempien kanssa. Molempien koulujen puolella oppilaskunta toimii aktiivisesti. Yhteistyö Hakinmäen päiväkodin kanssa jatkui aikaisempien vuosien tavoin. Nuorten Kotkien järjestämä iltapäiväkerhotoiminta järjestettiin Tikanmaan koulun tiloissa. Yhteistyö molempien kanssa on tiivistä. Vanhempainyhdistyksemme TahTi toimi aktiivisesti järjestämällä yhdessä koulun kanssa Kaikki liikkeelle -pyöräilytapahtuman. Syksyllä Tahvion koululla pidettiin Linnateatterin teatteriesitys. TahTi tuki liikunnallisia välitunteja täyttämällä luokkien välituntikoreja. Saimme Tahvioon vieraita ystävyyskoulustamme Padisesta. Isäntinä ja emäntinä toimivat 5. luokkien oppilaat. Vietimme 7.5. kevätjuhlaa Tahviossa. Teemana oli tanssi; perinnetansseista nykytanssiin. Virolaiset vieraamme toivat mukanaan oman tanssillisen tuliaisensa. Jokainen koulumme luokka esiintyi juhlassa omilla tanssinumeroilla. Tahviolaisten vanhemmat oli kutsuttu mukaan juhlaan. Olemme Raisio Oyj:n kummikoulu. 6. luokkien oppilaat olivat toukokuussa 2013 kummitehtaamme kustantamana Heurekassa. Oppilaamme kirjoittivat matkasta kertomuksen Raisio Oyj:n henkilöstölehteen. 3. luokan oppilaat olivat esiintymässä tehtaan eläkeläisten joulujuhlissa. Tahvion 3. a luokan tanssiesitys tanssiteemaisessa kevätjuhlassa. Jännitystä ilmassa ennen Tahvion oppilaskunnan järjestämässä Talent tapahtuman esiintymistä.

9 Vaisaaren koulun toimintakertomus Toimintavuotena 2013 Vaisaaren koulun oppilasmäärä oli 836 oppilasta, 36 oppilasta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteensä 37 oppilasta oli erityisen tuen piirissä luokkamuotoisessa pienryhmässä. Yleisopetuksen oppilaista oli muodostettu 40 luokkaa. Näistä yksi luokka oli joustavan perusopetuksen luokka eli jopo ja yksi lisäopetuksen luokka. Urheiluluokalle pyrki vähemmän oppilaita kuin edellisenä vuonna. Musiikkiluokat ja englannin kielipainotteiset luokat toimivat entiseen tapaan. Yleisopetuksen perusluokkien keskimääräiset ryhmäkoot ovat 7. luokilla 21,5 oppilasta, 8. luokilla 19,4 oppilasta ja 9. luokilla 20,7 oppilasta eli kaiken kaikkiaan 20,5 oppilasta. Koulun toiminta-ajatuksena on kasvattaa oppilaista yhteistyökykyisiä ihmisiä, jotka ovat omatoimisia, vastuuntuntoisia ja itsenäisesti ajattelevia. Vaisaaren koulu on laadukas, avoin oppimisympäristö, joka vastaa nyky-yhteiskunnan ja tulevaisuuden haasteisiin. Toukokuussa 2013 julistettiin haettavaksi yhteisöpedagogin toimi, johon valittiin yhteisöpedagogin tutkinnon suorittanut Paula Viherkallio. Tämän toimen perustaminen oli varmasti ensimmäinen laatuaan perusopetuksessa. Yhteisöpedagogin asiantuntijuus on erittäin merkittävää, esimerkiksi puhuttaessa nivelvaiheista. Paula Viherkallio aloittaa käynnit alakouluissa jo syyslukukauden aikana ja jatkaa yhteistyötä valmistellen hyvin perusteellisesti tulevien 7. luokkien luokkamuodostusta. Vaisaaren koulun toiminta nivelvaiheissa on monin tavoin mitattuna hyvin perusteellista, joustavaa ja monia asioita huomioivaa. Venäjän kieltä opiskelevat oppilaat vierailivat syyskuussa opettajansa johdolla Helsingin suomalais-venäläisessä koulussa. Koulun venäjänkielinen apulaisrehtori Elena kehui oppilaita ja heidän rohkeutta kommunikoida venäjäksi. Oppilaat saivat myös positiivista palautetta käytöksestään. 7 J-luokalla oli yhteisprojekti ABOA VETUS & ARS Nova-museon kanssa. Yhteisötaiteilija Suvi Aarnion ja nuoren taiteilija Jarno Vesalan kanssa työstettiin näyttely projektin töistä. Näyttelyn avajaisia vietettiin Syyslukukauden mieleenpainuvin elämys oli Martinsalissa pidetty itsenäisyysjuhla, mikä oli musiikkiluokkien, mediamyllyn ja draaman valinnaisaineiden sekä pienryhmien oppilaiden osaamisen näytös, jota heidän opettajansa taidokkaasti ohjasivat. Taitavasti draaman ja esitystekniikan avulla katsojille luotiin kuvakollaasi Suomen historian tärkeimmistä tapahtumista ja henkilöistä, jolle musiikki antoi oman erityisen lisäsäväyksen. Kun esitys päättyi musiikkiluokkalaisten herkkään ja toisaalta vahvaan Finlandia-hymniin, niin ei voinut olla pyyhkimättä silmänurkasta vierähtänyttä kyyneltä. Vaisaaren koulun valinnaisen venäjän kielen opiskelijat vierailivat Helsingissä suomalaisvenäläisessä koulussa, jonka apulaisrehtori on mukana kuvassa (1. vas).

10 Raision lukion toimintakertomus Raision lukion oppilasmäärä oli syyslukukauden alkaessa aineopiskelijaa (kaksoistutkinnon opiskelijoita). Lukion opiskelijamäärä on noussut tasaisesti vuodesta 2009, jolloin lukiossa oli 404 opiskelijaa. Uusia opiskelijoita valittiin yhteishaun perusteella 144. Keskiarvoraja oli 7,19 varsinaisessa kesäkuun haussa (kaikkien hyväksyttyjen opiskelijoiden keskiarvojen keskiarvo oli 8,0). Keskiarvoraja lukioon on ollut yli sivistyslautakunnan asettaman 7,0 alarajan. Ylioppilaskokeisiin osallistui keväällä 180 ja syksyllä 150 opiskelijaa. Keväällä 2013 valkolakin sai 118 opiskelijaa ja syksyn juhlissa lakitettiin 8 opiskelijaa. Raision lukio sijoittui valtakunnallisessa vertailussa, joissa lukioita verrataan toisiinsa tulosten perusteella, jälleen kerran hyvin. Lukioiden vertailussa, jossa huomioon otettiin kirjoittajien lähtötaso (peruskoulun päättötodistusten lukuaineiden keskiarvo) olimme sijalla 77. Vakinainen opettajakuntamme muodostuu 25 lehtorista ja kahdesta päätoimisesta tuntiopettajasta. Tämän lisäksi lukiolla on kolme yhteistä opettajaa Vaisaaren yläkoulun kanssa. Eläkkeelle siirtyi lukuvuonna matematiikan ja kemian lehtori sekä psykologian ja äidinkielen lehtori. Virkoja ei laitettu kuitenkaan hakuun, koska lukion tuntijakoa ei oltu vahvistettu (tuntijakokysymys piti ratketa joulukuussa 2013, mutta näin ei käynyt). Yksi vieraitten kielten opettajista on sivutoiminen tuntiopettaja. Lukio on viimeiset vuodet valmistautunut sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Ylioppilaslautakunnan Digabi-hanketta on seurattu tiiviisti ja osallistuttu koulutuksiin. Lukio valmistautuu sähköistämiseen monin eri tavoin: mm. kehottamalla opiskelijoita tuomaan omat mobiililaitteet kouluun - ja myös integroimaan tvt:aa opetukseen eri tavoin. Lukio ohjaa kaikki opiskelijat suorittamaan koulukohtaisen TVT1 kurssin, jolla luodaan pohjaa oppimisympäristöjen käyttöön (Moodle, Kyvyt.fi -alustat). TVT2 kurssi on toinen koulukohtainen uutuus, jonka aikana opiskelijat laativat laajan sähköisen portfolion itse valitsemastaan aiheesta. Nämä uudet kurssit heijastavat uuden tulevan ennakoitua henkeä, oppiaineitten integrointia ja tvt:n monipuolista käyttöä osana opetusta ja oppimista. Lukio on toimintavuoden aikana valmistautunut myös siirtymään lv kuusijaksojärjestelmästä viisijaksojärjestelmään. Suunnitteluun osallistuu rehtorin lisäksi hallintotyöryhmä, joka koostuu kuudesta eri aineryhmän opettajasta. Lukion keskeiset pedagogiset kehitysalueet ovat toimintavuonna 2013 olleet yhteisöllisyys, erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tuki sekä yrittäjyys. Yhteisöllisyys on toteutunut perinteisissä vuotta rytmittävissä tapahtumissa: Vanhojen tansseissa ja abiturienttien penkkaripäivänä. Oppilaslähtöistä yhteisöllistä toimintaa on ollut Oppilaskunnan hallituksen suunnittelemat tempaukset: pääsiäismunien metsästys (ja palkinnot), pukeutumispäivät, sekä salibandy- ja futsal-turnaukset. Koko yhteisö on kokoontunut kuuntelemaan Tähtivieraiden luentoja. Tänä vuonna nuorille puhumassa ovat käyneet: tanssija, koreografi Sami Saikkonen (lukion alumni, yo 1985), mikrobiologian professori Pentti Huovinen, tiedetoimittaja Timo Paukku sekä tähtitanssijapariskunta Sirpa Suutari-Jääskö ja Jukka Haapalainen. Yhteisöllisyys ja yrittäjyys yhdistyivät toukokuussa järjestetyillä harrastemessuilla. Messujen osastojen toimintaan osallistui yli 50 opiskelijaa! Raision yrittäjät osallistuivat messuille ja palkitsivat parhaan messuosaston, Piece of Cake. Yrittäjyystoiminta on tiivistynyt entisestään. Yes goes to lukio -hanke on osallistanut rehtoria ja opettajia työstämään Varsinais-Suomen yrittäjyysstrategiaa, joka julkaistiin syyskuussa. Lukio järjesti Johanna Vainion mukaan (Varsinais-Suomen yrittäjät) ensimmäisenä oppilaitoksena

11 opettajankokouksen yrityksessä, kun Raision yrittäjien hallituksen jäsen Antti Ala-Nissilä kutsui lukion pitämään opettajainkokouksen Toyota Centerin tiloissa. Yrittäjän päivänä koulussamme vierailivat 5.9. koulun entiset opiskelijat ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat tekivät valtakunnallisen Innolukiohankkeen tehtäviä sekaryhmissä. Lukio on yhteistyössä Kauppaopiston ja Naantalin lukion kanssa järjestänyt vuoden aikana kolme yhteistä 24h leiriä. Leireihin osallistuu opiskelijaohjaajien lisäksi kustakin koulusta viisi opiskelijaa. Syksyn 2013 aikana lukion ja Kauppaopiston nuorista koottu ryhmä alkoi työstää isoa tapahtumaa toukokuulle Erityisopetus, erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tuki, on vakiinnuttanut sijansa lukion toiminnassa. Oma osa-aikainen erityisopettaja on lukiollemme erittäin tärkeä: yhteisö on niin vahva kuin sen heikoin lenkki on. Erityisopettaja pystyy tarjoamaan kymmenille opiskelijoille nopeasti apua opiskelutekniikassa ja oppimisvaikeuksissa. Tähtivieraina Sirpa Suutari-Jääskö ja Jukka Haapalainen lukion opiskelijoita tanssitettavina Raision työväenopiston toimintakertomus Opistossa oli 4142 opiskelijaa, joista alle 16-vuotiaita oli 387. Moni opiskelija osallistui useammalle kuin yhdelle kurssille, sillä kurssilaisia oli Vuoden aikana toteutettiin 474 kurssia ja opetustuntia. Opetustunnit jakautuivat sopimuskunnittain seuraavasti: Raisio 5537, Masku 1177, Rusko 813, Mynämäki 2097 ja Nousiainen 725. Opistopalveluja järjestettiin lähipalveluna yli 50 toimipisteessä. Yhdessä päätoimisen henkilökunnan (palvelusihteeri, suunnittelijaopettaja, rehtori) kanssa opistossa työskenteli 99 tuntiopettajaa. Raision työväenopiston koulutuksen tavoitteena on tukea tietoyhteiskuntakehitystä, edistää aktiivista kansalaisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä lisätä tasa-arvoa, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Koulutuksen painoalueita ovat kielet, taito- ja taideaineet, tieto- ja viestintätekniikka sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävät aineet. Työväenopisto 50 vuotta -juhlavuoden aikana näihin tavoitteisiin pyrittiin tarjoamalla runsaasti uusia kursseja ja tapahtumia. Opetusohjelmaa täydentäviä, kesken kauden ilmestyviä ponnahduskursseja järjestettiin erityisesti kevätkaudella Uutuuskursseista esille nousevat Fantasiakakku, Samban peruskurssi, Senioriorkesteri, Videoeditointi, Ystävänä hevonen, Lastentanssimix, Nyt liikkumaan! (3-6-vuotiaat), Chilin kasvatus ja ruokakäyttö sekä Pienyrittäjän ABC. Tapahtumista mainittavia olivat keväinen Pikkufestarit-teatteriesityskokonaisuus koulu- ja päiväkotivierailuineen, Laulu ja näyttämöilmaisukurssin esitykset, kuorojen ja musiikkiryhmien konsertit, lasten ja nuorten teatteri-ilmaisukurssien näytelmät sekä eri toimipisteissä järjestetyt kevätnäyttelyt. Uutena näyttelymuotona mukaan tuli verkossa nähtävillä oleva virtuaaligalleria.

12 Opistossa työstettiin kahta Opetushallituksen rahoittamaa laatu- ja kehittämishanketta. Iloa ja hyvinvointia opistosta -hankkeen puitteissa kehitettiin uusi opintokokonaisuus Hyvän olon starttiryhmä ja järjestettiin Martinsalissa Liikunta, ravinto ja tunteet osana omaa hyvinvointia - luentosarja. Luennoitsijoiksi saatiin ravitsemusasiantuntija Patrik Borg, koulutuspäällikkö Pentti Hiltunen, keittiömestari Aki Wahlman ja psykologi Riikka Turku. Luentosarjalla ja useasta osaalueesta koostuneella kurssilla tavoitettiin hienosti yli 440 kurssilaista. eseniori-hanke puolestaan tarjosi selkeää, käytännönläheistä ja suunnitelmallista tieto- ja viestintätekniikan opetusta senioreille. Molemmat hankkeet jatkuvat Opintoseteliavustuksen turvin tuettiin maahanmuuttajien, työttömien, seniorien, eläkkeellä olevien ja oppimisvaikeuksia kokevien opiskelua. Osaava-rahoituksella toteutettu INNO-OPPI-hanke järjesti ILO OPPIA! -opistoverkoston opettajille laajan tieto- ja viestintätekniikan koulutuskokonaisuuden, jonka tavoitteena oli TVT:n opetuskäytön edistäminen. Kehitystyötä jatketaan INNO-OPISTOT-hankeessa, jonka tavoitteena on edistää alueellista opistoyhteistyötä mm. kehittämällä opistojen viestintää sekä tukemalla henkilöstön osaamista ja hyvinvointia. Varhaiskasvatuksen toimintakertomus Varhaiskasvatuspalveluissa uutena palvelumuotona otettiin käyttöön palveluseteli päiväkotihoidossa. Ruotsinkielisen päivähoidon ostopalvelusopimus Folkhälsan Syd Ab:n kanssa irtisanottiin lukien. Nyt sen järjestämisestä vastaa Apula Oy lukien päiväkoti Tallebossa Voudinkadulla. Kunnallisessa päiväkotihoidossa on lapsia 856 ja perhepäivähoidossa 220. Päiväkoteja on 12, perhepäivähoitajia 43 ja ryhmäperhepäivähoitokoteja 5. Lisäksi on 2 ryhmäperhepäiväkotia varahoitopaikkoina. Kummassakin on 2 perhepäivähoitajaa työntekijöinä. Palvelusetelin piirissä olevia asiakkaita on 58, jotka ovat ruotsinkielisessä päiväkodissa Raisiossa ja yksityisissä päiväkodeissa Turussa. Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden haasteita tulee olemaan uuden Varhaiskasvatuslain mukanaan tuomat muutokset: miten laki tulee vaikuttamaan palvelurakenteisiin, henkilökunnan pätevyysvaatimuksiin ja asiakasmaksuihin. Haasteita tuo myös monikulttuurisuuden kasvu varhaiskasvatuksessa. Henkilökunnalta tarvitaan kykyä kohdata erilaisia kulttuureja sekä tukea perheitä näiden kasvatustehtävässä uudessa kotimaassa. Koulutetun henkilökunnan rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia erityisesti sijaisuuksien kohdalla. Kilpailu pätevästä henkilökunnasta naapurikuntien välillä on kiristynyt. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Kirjastopalvelut Kirjaston toimintavuosi sujui muutoin odotusten mukaisesti, mutta taloudellisesta tilanteesta johtuen kesän aukioloaikoja jouduttiin supistamaan ja henkilökunnan lomautusten takia koko kirjasto oli suljettuna joulukuussa. Niin ikään taloudellista syistä Petäsmäen kirjaston toiminta lopetettiin. Vaikka kirjaston kävijämäärät normaaleina aukiolokuukausina kasvoivat reippaasti vuodesta 2012, aukioloaikojen supistukset vaikuttivat koko vuoden laina- ja kävijämääriin. Koko vuoden kävijämäärät supistuivat noin 6 % ja lainat noin 4 %. Heinäkuussa, jolloin kirjasto avautui vasta klo 12, kävijämäärät putosivat vuodesta 2012 peräti 58 %.

13 Digimaailma tulee kiihtyvällä tahdilla myös kirjastoihin. Vaski-kirjastoissa otettiin käyttöön e- kirjapalvelu Overdrive, joka sisältää lähinnä englanninkielisiä e- ja e-ääni- kirjoja. Palvelun käyttö on lähtenyt hyvin käyntiin. Kirjastoon hankittiin myös ELY -hankerahalla tabletteja, joita on käytetty hyvällä menestyksellä mm. koululaisten tiedonhakutehtävissä. Myös aikuisia on perinteisen atkopastuksen lisäksi neuvottu mobiililaitteiden käytössä ja kirjaston e-aineistojen latauksessa omille laitteille. Kansallisten linjausten mukaisesti kirjasto on entistä enemmän kansalaisten yhteinen tila, jossa järjestetään opastusta, neuvontaa, tapahtumia ja tilaisuuksia. Raisiossa on toimittu näin jo usean vuoden ajan, ja kirjaston tapahtumat ovatkin erittäin suosittuja. Viime vuoden yksittäisistä tapahtumista voidaan mainita suuren joukon Turun seudun latinisteja yhteen kerännyt Latinailta ja motoristi Jarno Saarisen uraa käsitellyt kesänäyttely, joka keräsi moottoriurheilun harrastajia aina Italiaa myöten. Kirjasto toimii aktiivisesti myös kirjaston seinien ulkopuolella. Kirjavinkkari, eli lastenkirjallisuutta esittelevä kirjastonhoitaja on odotettu vieras ala-asteilla. Hulvelassa taas toimivat kirjaston vetämät luku- ja muistelupiirit. Kulttuuripalvelut Raisio on osallistunut aktiivisesti Turun seudun kuntien kulttuuritoimijoiden Kulttuurin Paras ryhmään, joka aloitti mm. ns. Kummitaiteilija projektin. Tavoitteena on tuoda kulttuuria sinne, mihin kuntien kulttuurityö ei normaalisti aina ylety. Projekti kohdistettiin perhepäivähoidossa oleviin lapsiin, joille toteutettiin varjoteatterityöpaja Merimysteeri. Kummitaiteilija- projektin ensimmäinen vaihe tapahtuu Jyväskylän yliopiston Kuulto-hankerahoituksen turvin. Tavoitteena on jatkossa saada yhä useampia kummitaiteilijoita eri kohderyhmille. Kulttuuripalvelujen ja raisiolaisten yhdistysten yhteistyönä järjestettiin kesällä jo kolmas muisteludraamaesitys Kylämatka, nyt Kaanaassa. Sukkuu niinko Kaanaa keskenään esityksen näki runsaat 800 katsojaa. Raision museo Harkon museotoiminta jatkoi kolmatta vuotta haasteellisissa väistötiloissa kaupungintalolla. Vuoden 2013 aikana oli neljä näyttelyä: Jaana Partanen Mielen alkemiaa Harry Potter layer, Suomen käsityömuseon tuottama Leijat, Soili Taljan Siirtymiä ja Helena Salminiitty-Suomisen Elävää elämää. Näyttelyissä vieraili kävijää. Koulujen ja päiväkotien museopedagoginen ohjelma jatkui Kulttuurireitin mukaisesti. Lisäksi toteutettiin poikkihallinnollinen Kohtaamistaidetta kerho lapsille yhteistyössä opetus- ja perhepalvelujen kanssa. Harkko oli myös mukana Museoliiton koordinoimassa mobiiliopastuhankkeessa Seinätön museo. Raision keskustan läheisyydestä löydettiin loppuvuodesta löytöjä, jotka viittaavat aikaisemmin tuntemattomaan muinaisjäännökseen. Raisiolaisen arkeologian harrastajan tekemät löydöt, hopeasormus (1200-luku jkr.), rannerenkaan katkelma ( jkr.), pronssihelmi ( jkr.) ja hollantilainen kultaraha ovat yksittäisinä esinelöytöinä hienoja ja niiden arvo arkeologiselle tutkimukselle on erittäin merkittävä. Liikunta- ja nuorisopalvelut Liikuntapalvelut Liikuntapalvelujen toimintaan on vuoden 2013 aikana eniten vaikuttanut henkilöstötilanteen muutokset. Liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja Reijo Hakorinta oli virkavapaalla vuodesta 2011 saakka, virkavapaus päättyi Tehtävää hoiti vs. liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja Jouko Lappi. Tehtäviä hoidettiin myös liikunta- ja nuorisopalvelun henkilöstön sisäisin järjestelyin. Liikuntapaikkapäällikkö Jarmo Rosama jäi eläkkeelle kesäkuun alussa. Vakanssille ei saatu

14 täyttölupaa konsernihallinnolta. Kentän hoitajien osa-aikainen (50 %) työnjohtaja Jukka Vartiainen jäi eläkkeelle alkaen. Kentänhoitajan vakanssi saatiin julistaa keväällä haettavaksi ja uusi kentänhoitaja Tony Salminen aloitti elokuussa. Palvelusihteeri Mirja Mannevuo jäi eläkkeelle marraskuun alussa. Hänen tehtävänsä pystyttiin hoitamaan väliaikaisjärjestelyin. Palvelusihteerin tehtäviä on elokuusta alkaen hoitanut Hanna Evesti. Konsernihallinnolta on saatu täyttölupa vakanssille. Edellä mainitut muutokset ja henkilöstön seitsemän päivän lomautukset ovat vaikuttaneet kaikkiin toimintoihin koko vuoden ajan. Tehtävät on kuitenkin henkilöstön vahvalla sitoutumisella pystytty hoitamaan kohtuullisesti. Taloudellisesti henkilöstötilanteen muutokset ovat tuottaneet säästöjä ennakkoon arvioitua enemmän. Toimintaa on pystytty sopeuttamaan osittain, mutta suuri vaikutus on liikuntapaikkapäällikön puuttumisella. Yksi liikunta-alan ammattilainen vähemmän on suhteellisesti suuri menetys pienessä organisaatiossa. Liikuntapaikkojen käyttöasteet ovat säilyneet korkealla tasolla ja olosuhteet on pystytty hoitamaan. Vuoden aikana tehtiin liikuntapaikkaselvitys, jossa koottiin nykytilanne Selvityksen jatkeena tehdään yhdessä muiden toimijoiden kanssa Liikuntapaikkojen kehittämisohjelma tuleville vuosille. Ohjelmassa arvioidaan käyttäjien tarpeet, investointitarpeet ja ylläpidon järjestelyt. Uintikeskus Ulpukan kävijämäärä jäi kävijään eli n alle arvioidun. Yleinen taloudellinen tilanne vähensi yritysten henkilöstön ja naapurikuntien koululaisryhmien käyntejä Ulpukassa. Pieni vaikutus oli myös kesän aiempaa pidemmällä huoltoseisokilla. Liikuntahallin toiminta toteutui arvioidusti ja henkilöstön lomautukset saatiin järjestettyä sulkemalla halli syksyllä ja loppuvuodesta koulujen loma-aikaan. Hallin suunnitellusta laajennuksesta käytiin keskustelua. Se arvioidaan yhdessä peruskorjaustarpeen kanssa vuonna Jäähallien osakassopimusta uudistettiin ja liikuntapalvelujen toimintaan kuuluvia jäähallipalvelujen talousarviota tarkistettiin. Ulkokenttien, kuntopolkujen, reittien ja latujen ylläpitoon on saatu apua myös seuroilta ja kaupungin pajatoiminnalta. Loppuvuoden toimintaan ja talouteen vaikutti oleellisesti talven viivästyminen. Lumetuksia ja jäädytyksiä saatiin siirrettyä yli vuoden vaihteen. Liikuntatoiminta toteutui suunnitellusti ja yhteistyöryhmät, Seuraparlamentti ja Terveysliikuntaryhmä, toimivat aktiivisesti. Verkostotyöllä on välillisesti edistetty arkiaktiivisuuden lisääntymistä. Raisio oli aktiivinen toimija myös Rajattomasti liikuntaa Turun seudulla -hankkeessa. Vuoden aikana osallistuttiin yhteisiin henkilöstökoulutuksiin. Seurakoulutussopimukseen kuuluvissa koulutuksissa oli lähes 600 osallistujaa koko seudulta. Turun seudun Saattajakortti, eli oikeus avustajan ilmaiseen sisäänpääsyyn, saatiin 1.4. alkaen kaikkien seudun kuntien käyttöön liikuntarajoitteisille henkilöille liikunta- ja kulttuuripalveluihin. Vuoden lopuksi saatiin Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä hankeavustus Seuratietojärjestelmän pilotointiin Turun seudun kuntien ja seurojen toimesta. Hanke jatkuu projektipäällikkö Anu Oittisen johdolla. Investointeja kyettiin toteuttamaan ja viemään loppuun. Ihalan lähiliikunta-alue saatiin kesällä käyttöön. Kuntokeitaan ja Ihalan alueen lopputarkastukset tehtiin ELY-keskuksen toimesta marraskuussa ja myönnetyt valtionavut saatiin tilille vuoden loppuun mennessä. Ihalan lähiliikunta-alue houkuttelee liikkumaan kaiken ikäisiä!

15 Nuorisopalvelut Nuorisotila-, leiri- ja retkitoiminnan sekä tapahtumien lisäksi on toiminta entistä enemmän suuntautunut erityisnuorisotyöhön ja teemallisiin tapahtumiin. Lasten ja nuorten arkipäivän hyvinvoinnin tukeminen ja sosiaalinen vahvistaminen oli korostuneena nuorisopalveluiden kaikissa toiminnoissa. Pienryhmätoiminta sekä yhteistyö koulujen, sosiaalipalveluiden ja muiden toimijoiden kanssa on lisääntynyt. Keväällä järjestettiin Selvä Peli -illat 7. luokkien oppilaille ja heidän huoltajilleen sekä vanhempien viikon tilaisuuksia yhteistyössä nuorisopalveluiden, Vaisaaren koulun, sosiaalipalveluiden, poliisin sekä seurakunnan kanssa. Myös uusien 7. luokkien ryhmäytykset toteutettiin Vaisaaren koululaisille. Alkukesän perinteiset päiväleirit alakoululaisille vetivät jälleen kahden viikon jaksoissa noin sata lasta kummallekin leirille. Ystävyyskaupunkien nuorisovaihdossa Raisiossa olivat samaan aikaan vieraana ryhmät sekä Unkarista että Saksasta, yhteensä 36 nuorta. Mahittulan ja Pommarin nuorisotiloissa on järjestetty bändi-iltoja. Myös toukokuussa yhteistyöprojekti Vaisrock loi esiintymismahdollisuuksia uusille kokoonpanoille. Palvelupiste Nuolen tiloissa on järjestetty tietoiskuja eri teemoista sekä pidetty esillä nuorten valokuva- ja kuvataidetta. Nuolen palvelupiste oli aktiivisesti mukana muussakin kirjastotalon tapahtumissa. Nuorisopalvelut organisoivat lisäksi lasten- ja nuorten parlamentin istunnon oppilaskuntien kanssa. Nuorisotiloista varsinkin Mahittulan kävijämäärät kasvoivat, kun Kuloisten koulun väistötilana toimineet tilat saatiin nuorisokäyttöön. Mahittulassa toimii päivisin edelleen Vaisaaren JoPo -luokka. Nuorisopalvelujen koordinoimaa koululaisten iltapäivätoimintaa järjestettiin ostopalveluna edelleen jokaisella alakoululla 185 lapselle. Nuoret Kotkat jatkavat edelleen iltapäivätoiminnan toiminnan tuottajana. Edelleen näihin menoihin tulee merkittävä 57 % valtionosuus, joka ei näy nuorisopalveluiden tuloissa. Etsivä nuorisotyö siirtyi kesällä 2013 Rasekon alaisuuteen. Samaan aikaan tehtiin toimenpiteitä nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Etsivän nuorisotyön uudelleen organisointi ja Raisiossa uutena toimintamuotona aloitetut nuorten starttitoiminta sekä Ohukainen -hanke loivat mahdollisuuksia uusiin työtapoihin ja yhteistyökumppaneihin. Raision nuorten omat työpajat jatkoivat toimintaansa aktiivisesti yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Käsityöpaja siirtyi Hakinmäen nuorisotilaan alueellisten palvelujen päättyessä. Käsityöpajan ja puutyöpajan kautta ohjausta sai 42 nuorta. Nuoria työllistettiin myös nuorisopalveluiden omiin kesätöihin. Lisäksi nuoria työskenteli kahden viikon jaksolla kaupungin eri yksiköiden apuna nuorisotyöntekijöiden tukemana. Lähes kolmen vuoden tilapäisjärjestelyt nuorisopalveluiden henkilöstön työtehtävissä päättyivät Liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja Reijo Hakorinnan virkavapauden aikana tehtäviä hoidettiin sisäisin järjestelyin. Lisäksi nuorisotyöntekijöiden työvapaita ja käsityöpajan valmentajan tehtäviä on hoidettu sisäisin järjestelyin. Edellä mainituista henkilöstöjärjestelyistä sekä sairauslomista ilman sijaisia syntyi taloudellisia säästöjä ennakoitua enemmän. Omaehtoisista säästöistä huolimatta nuorisopalveluiden henkilöstö oli myös palkattomilla vapailla tai lomautettuna kaupunginhallituksen ohjeen mukaan. Nuorisopalveluiden päiväleiritoimintaa Kesärannan leirikeskuksessa