Ratkaisuja lihasikojen kasvatuksen tehostamiseen

Transkriptio

1 Ratkaisuja lihasikojen kasvatuksen tehostamiseen Jarkko Niemi, Kirsi Partanen, Liisa Pesonen ja Jarmo Valaja Sikatalouden tulosseminaari Lihaketju-hanke, työpaketti 4: Työkaluja sianlihaketjun toiminnan optimointiin ja tehostamiseen

2 Esityksen sisältö Ratkaisuja lihasikojen kasvatuksen tehostamiseksi Monivaiheruokinta talouden ja ympäristön kannalta Missä vaiheessa sika teuraaksi? Lihasikojen sukupuolilajittelu Palkoviljat soijan korvaajina Reaaliaikaisen tuotannonohjauksen mahdollisuudet

3 Lihasikaloiden haasteita Ohuet katemarginaalit Tuen irrottaminen tuotannosta vähensi kannustinta tuottaa Rehun ja lihan hinta, työvoiman hinta ja saatavuus, rakennuskustannukset, porsaan hinta, valkuaisrehuomavaraisuus... Eläinten hyvinvointiin ja ympäristökuormitukseen liittyvät muutospaineet Sikaloiden tuotantotuloksissa suuria eroja Tuotantoteknologia, eläinaines, tuottajien osaaminen Kysely: 37 %:lla vastanneista lihasikaloista yksivaiheruokinta, 49 %:lla kaksivaiheruokinta ja 23 %:lla kolmivaiheruokinta Miten sikatuotannosta voisi saada lisätuottoa?

4 Monivaiheisen ruokinnan hyödyt Tutkimuksessa tarkasteltiin monivaiheisen ruokinnan hyötyjä kahdella eri tavalla Miten vaiheiden määrä vaikuttaa optimaalisen ruokintakäyrän muotoon, lihaprosenttiin, teuraspainoon, keskimääräiseen kasvatusaikaan ja sikapaikan tuottoon, kun käytetään markkinoilla saatavilla olevia täysrehuja? Miten viikoittain säätyvä monivaiheruokinta ja yksivaiheruokinta ja niillä saatavat tuotantotulokset poikkeavat toisistaan, kun rehun määrä, koostumus ja teurastuksen ajoitus optimoidaan tavoitteena maksimoida sikapaikan tuotto? Molemmat tarkastelut toistettiin kuudelle erilaiselle eläinainekselle, joiden tuloksista on tässä yhteenveto

5 Yksivaihe- vs. monivaiheruokinta Yksivaiheruokinnalla rehussa on kasvatuksen alussa niukasti valkuaista ja kasvatuksen loppuvaiheessa runsaasti valkuaista Alussa tarvitaan runsaasti rehua Nostaa ruokintakustannuksia, syöntikyky voi rajoittaa kasvua Lopussa ruokintaa voi rajoittaa valkuaisen kasvun kärsimättä Voi nostaa lihaprosenttia yhdessä rajoitetun ruokinnan kanssa

6 Vaiheiden määrä ja kasvatusaika Kasvatusaika, d Vaiheiden määrä

7 Vaiheiden määrä ja lihaprosentti 63 Lihaprosentti Vaiheiden määrä

8 Nelivaiheruokintaan siirtymisen hyödyt 6 /sikapaikka/vuosi Vaiheiden määrä ennen siirtymistä

9 Esimerkki monivaiheruokinnan taloudellisista hyödyistä Siirtyminen yksivaiheruokinnasta nelivaiheruokintaan, kun käytetään valmiita rehuseoksia, nostaa sikapaikan tuottoa 3-8 /vuosi Eläinaineksen ominaisuudet ja käytettävissä olevat rehut vaikuttavat lisätuoton suuruuteen Eläinaines vaikuttaa mm. käyttökelpoisten rehujen valikoimaan Siirtyminen kaksivaiheruokinnasta nelivaiheruokintaan nostaa sikapaikan tuottoa 0-2 /vuosi Siirtyminen kolmivaiheruokinnasta nelivaiheruokintaan nostaa sikapaikan tuottoa vajaan euron per vuosi

10 Fosforipäästöt Siirtyminen yksivaiheruokinnasta monivaiheruokintaan voi vähentää fosforipäästöjä 4-7% Kaksivaiheruokinnalla vaikutus vielä vähäinen Suurempi hyöty saavutettavissa fytaasin käytöllä Rehun määrän tulisi vastata sian kasvukykyä Tarpeeton rehun käyttö, esim. portaittain säätyvä rehun määrä, voi lisätä päästöjä jopa 100 g/sika Vapaa ruokinta pienentää sikaa kohti laskettuja fosforipäästöjä hieman Fosforin määrän vähentäminen rehussa ja rehuhyötysuhteen parantaminen lienevät tehokkaimpia päästöjen vähentäjiä

11 Monivaiheruokinta, esimerkki 2 Toisessa esimerkissä ruokinta optimoidaan vaiheiden määrän ja eläinaineksen mukaan Siirtyminen yksivaiheruokinnasta viikoittain vaihtuvaan rehuun antoi noin 5 lisätuoton/sikapaikka/vuosi, eli 1-2 snt/kg sianlihaa Pääosa hyödystä saatiin 1- ja 2-vaiheruokinnan välillä Monivaiheruokintaan siirtymisen kannattavuutta parantavat Rehujen hinnan nousu Porsaan hinnan nousu Lihan hinnan lasku Tasainen eläinaines

12 Monivaiheruokinta, esimerkki 2 Esimerkki ry-määrän ja rehun lysiinipitoisuuden kehityksestä viikoittain muuttuvalla monivaiheruokinnalla Eläinaines ja markkinatilanne vaikuttavat rehuvalintoihin ja käyrien muotoon g lysiiniä/d ry/d Elopaino kg Elopaino kg

13 Teurastuksen ajoitus Miksi sikojen teurastus kannattaa jakaa useaan erään? Sikojen kasvukyvyssä on vaihtelua Sikojen painossa on vaihtelua Ruhon hinnoittelu painon mukaan hinnoittelu määrää teuraspainon =>Teurastuksen jaksotus nostaa sikapaikan tuottoa Mahdollisuus jakaa kasvatuserän teurastus useaan erään nostaa sikapaikan tuottoa 4-8 /sikapaikka/vuosi Marssijärjestys teurastamolle (kuva) Nopeimmin kasvavat siat lähellä kärkipainovälin yläpäätä Hitaimmin kasvavat siat kärkipainovälin alarajan tuntumassa Sikapaikkoja ei kannata makuuttaa tyhjillään hitaimmin kasvavien sikojen vuoksi

14 Esimerkki 1: Teurastuksen ajoitus Kasvatusaika (d) Teuraspaino kg Kasvatusaika Teuraspaino % kasvatuserästä

15 Esimerkki 2: Teurastuksen ajoitus Kasvatusaika (d) Teuraspaino kg Kasvatusaika Teuraspaino % kasvatuserästä

16 Lihan hinnoittelun vaikutus teuraspainoihin 0) Perusskenaario 1) 1) Kärkiväli kg kg 2) Painovähennys 3) Lihaprosentin hinta 4) Lihan 4) Lihan hinta* hinta* 5) 5) Teuraspalkkio 6) Kasvujen hajonta 7) 7) Hidaskasvuinen teuraspaino kg Kasvatuserässä hitaimmin ( ) ja nopeimmin ( ) kasvaneiden sikojen (10 % erän sioista) teuraspaino kahdeksassa skenaarioissa, joissa sikojen teurastukset porrastetaan niiden painon mukaan. Skenaarion nimi kuvaa tietoa, joka muuttuu suhteessa perusskenaarioon. Lisätietoja: Niemi ja Sevón-Aimonen 2010

17 Optimaalinen teuraspaino Teuraspalkkion poistuminen nosti optimaalista teuraspainoa Etenkin heikossa markkinatilanteessa ja porsaan ollessa kallis, teuraspainojen nostaminen muutamalla kg:lla lisää sikapaikan tuottoa ja mahdollisesti myös tuottoa /kg lihaa. Teuraspainon muutosten kannattavuus riippuu teurastamon mahdollisuuksista hyödyntää painavia ruhoja Jos teuraspainot nousevat tuntuvasti (esim. lakon vuoksi), karsinatilan tarve kasvaa ja/tai kuolleisuus, hännänpurenta ym. ongelmat voivat lisääntyä Teurastuksen jakostuksella saatava hyöty lisääntyy, kun kärkiväli pienenee tai eläinaineksen heterogeenisuus lisääntyy

18 Sukupuolilajittelun merkitys Leikkojen ja imisien kasvukyvyssä on eroja Leikot yleensä rasvoittuvat helpommin, mutta kasvavat nopeammin Leikkojen ja imisien kasvatus samassa karsinassa lisää teuraspainojen ja lihaprosentin hajontaa Entä jos kasvatetaan leikot ja imisät eri osastoissa? Kokeiden mukaan leikkojen ja imisien päiväkasvujen ero pienenee Erilaiset ruokintakäyrät Kasvatusaika ja teuraspaino sukupuolen mukaan Tasaisempi kasvatuserä ja kohentunut päiväkasvu lisäävät tuottoa Esim. pelkästään 10 % pienempi kasvun tunnuslukujen hajonta nostaa sikapaikan tuottoa noin 2 /vuosi Leikkojen ja imisien kasvatus erillään parantaa sikapaikkojen käyttöastetta (mm. osaston tyhjennysaika)

19 Valkuaispitoisten rehujen valinta Rehut kilpailevat keskenään pääsystä rehureseptiin Rehun tuotantovaikutus ja hinta? Valkuaiskasvien aminohappokoostumus ja mahdollisuus täydentää aminohappovajetta tärkeä Rehun hinnan noustessa sitä kannattaa korvata muilla rehuilla EU:ssa käytetyistä valkuaispitoisista rehuraaka-aineista 77 % ja soijarouheista 98 % tuodaan Geenimuuntelemattoman soijan hinta ja saatavuus? Kotoisten palkokasvien mahdollisuudet rehukäytössä? Esim. härkäpapu sisältää 25 % ja herne 30 % soijarouheen metioniinista Etenkin herne edullinen rehuraaka-aine ja sopii siksi suurinakin pitoisuuksina rehuun

20 Esimerkki soijan korvaamisen vaikutuksesta rehun hintaan /ry % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Hernettä tai härkäpapua rehussa Herne kg Herne kg Härkäpapu kg Härkäpapu kg Kaikilla kuvan rehuilla Saadaan sama tuotos

21 Sikapaikan tuottoero /vuosi: Herne-soija-seos vs. soija (400 /t) Sikapaikan tuotto /v Sikapaikan tuotto /v Herne /t Herne /t Nykyisellä hintatasolla herne näyttää olevan kilpailukykyinen soijarouheen korvaaja. Paras rehuresepti mietittävä tapauskohtaisesti.

22 Sikapaikan tuottoero /vuosi: Härkäpapu-soija-seos vs. soija (400 /t) Sikapaikan tuotto /v Härkäpapu /t Härkäpapu on kilpailukykyinen soijan korvaaja, mikäli sen hinta on riittävän matala soijarouheeseen verrattuna. Paras rehuresepti mietittävä tapauskohtaisesti

23 Herne ja härkäpapu esimerkin ruokinnassa Herneen osuuden lisääminen rehussa laskee ry-hintaa Härkäpapua ja soijarouhetta sisältävän rehun hinta lähes sama kuin pelkkää soijarouhetta sisältävän Härkäpavun käytön kannattavuutta parantavat edullinen metioniinilisä, korkea soijarouheen hinta ja korkea ohran hinta Herneen käytön kannattavuutta parantaa selvimmin soijarouheen hinnan nousu ja korkea ohran hinta

24 Reaaliaikainen tuotannonohjaus Mahdollinen keino tehostaa lihasikalan tuotantoa Tilatasolla sikojen punnitus- ja kasvutietojen hyödyntäminen Sian kasvun mukaan säätyvä ruokinta, kuten hitaasti ja nopeasti kasvaville sioille erilainen ruokinta Kunakin päivänä teurastettavien sikojen valinta (esim. visuaalinen tunnistus) Tuotantoketjun tasolla mm. välikasvatustiedon välittyminen lihasikalaan ja teurastamolle käyttökelpoisessa muodossa Terveystietojen kulkeminen porsaiden mukana Tiedot porsaiden kasvusta ja perinnöllisestä tasosta Muut tiedot Sikalakohtaisesti kustannustehokkaiden ja käyttäjäystävällisten prosessidatan keruujärjestelmien kehittämisen pullonkaulana on standardin puuttuminen eri osajärjestelmien tiedonsiirron kytkemiseksi yhteiseen valvonta-, ohjaus- ja tiedonkeruujärjestelmään.

25 Lihasikalan kilpailukyky on monen tekijän summa Rehu ja porsas ovat tärkeitä tuotannontekijöitä Aiheuttavat pääosan tuotantokustannuksista Hinta (kilpailutus!) ja laatu Ruhojen arvoa voi kohentaa jaksottamalla kasvatuserän teurastuksen monelle päivälle Sikalan käyttöastetta voi parantaa kasvattamalla leikot ja imisät erikseen Hoidon ja ruokinnan merkitys Ruokintavaiheiden määrän lisääminen parantaa tuottoa ja vähentää fosforipäästöjä, mutta vaati uutta ajattelua ruokinnassa Hyvän sian kasvukyky edellyttää, että sika saa rehusta sopivasti energiaa, valkuaista ja muita ravintoaineita Kasvatusolosuhteet kuntoon! Häiriötilanteisiin varautuminen mm. hännänpurennan ehkäisemiseksi